Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 01.06.2020 15:01 Timo Salo  
  Taas hieno kuva Siurosta, mutta minkä takia nuo hienot laiturit piti hävittää???
(tuohon aikaan värifilmit alkoi vanhetessaan kellertämään, niinkun tämäkin)
kuva 01.06.2020 13:28 Petri Nummijoki  
  Kulki 1983 asti mutta se otettiin tässä tilanteessa läntisimmälle raiteelle, joten jää asemarakennuksen taakse.
kuva 01.06.2020 13:27 Kari Haapakangas  
  "Siirtää puroa" on hieman vähättelevä termi. Aika veikeä mutkahan siihen piti tehdä. Sinällänsä Korrioja ei ole ensimmäinen eikä takuulla viimeinen uoma, jota siirrellään rakennustöiden yhteydessä.
kuva 01.06.2020 12:44 Rainer Silfverberg  
  Kulkiko 1981 vielä junaa Hangosta Riihimäelle?
kuva 01.06.2020 12:39 Raimo Harju  
  Olisko pian 30 vuoden huilailut huilailtu, ja alkais uusi 30 vuoden aktiivinen ajelu omin voimin.
kuva 01.06.2020 12:34 Simo Porkola  
  Tuon alikulun rakentaminen oli mielenkiintoinen projekti seurata. Siinähän oli iso puro ( Korrioja ), joka piti siirtää. Aluksi oli suunnitteilla pumppaamo radan tälle puolelle ja puro putkessa Kleemolankadun ali. Lopuksi päädyttiin kuitenkin ratkaisuun siirtää puroa 90 metriä radan toiselle puolelle, eikä pumppaamoa tarvittu. Kymmeniä kuormia maata jouduttiin kuitenkin siirtämään.
http://kartta.kannus.fi/IMS/?layers=Opaskartta&cp=7089224,23545967&z=0.5&title=Korriojan%20uusi%20linjaus
kuva 01.06.2020 12:16 Topi Lajunen  
  En tiedä, unohtavatko kirjoittajat tässä tahallaan sen, että yhdessä vaiheessahan viranomainen pakotettiin tulkitsemaan omia määräyksiään ylitiukasti siten, että kaupallinen operaattori ei saa harjoittaa lainkaan museoliikennettä. Tulkinnan vaatijoiden motiiveja en tässä nyt ryhdy spekuloimaan. Se käytännössä pysäytti VR:n höyryveturit. Määräysten nykytilanteesta ei minulla ole tarkkaa kuvaa, mutta toiminta ei ole kunnolla elpynyt niistä ajoista.
kuva 01.06.2020 12:02 Lasse Reunanen  
  Mahtava ajankuva.

Junakalustoa löytyy eri aikakausilta, on sinisiä vaunuja, puukoria, porkkana. Pari tavarajunaa on asemalla, raiteilla kulkee vielä ihan normaaleille ihmisille toimitettavia tavaroita. Rakennusten ja vaunujen piipuista nosee savu, ilmeisesti kylmähkö talvipäivä, olisiko -10. Ihmisillä ajalle tyypillinen vaatetus, pitkä pomppa useimmilla, muutama on jo pukeutunut trendikkäästi lyhyempään talvipusakkaan, oletettavasti värikkääseen. Rakennuskanta on pääosin vielä puurakenteista vanhaa, mutta taustalla on jo elementtirakenteinen kerrostalo. Toinen on rakenteilla ja kauempana näkyy potkupalloilijoille pystytetty kuplahalli, uutta huipputeknologiaa tuolloin. Parkkipaikalla on ajalle tyypillisiä autoja, ei mitään loistovaunuja, ihan normaaleja kansan kulkuneuvoja, joku on uudenkarhea, toiselle on kertynyt ikää jo melkein rippikouluun velvoittava ikä. Ukkomallin Tunturi nojaa lyhtypylvääseen, joku on pakkasta uhmaten tullut mopolla asemalle kaupunkimatkaa varten. Puhelinkioskikin on, mutta kukaan ei ole niin kiireinen, että asioita pitäisi hoitaa juuri nyt asemalla, nykyään ihmisistä kolmannes tuijottaisi luuria. Valmetin laituritraktorikin on laiturilla, ilmeisesti tavaraa oli tällä kertaa vähän, kun kärrit ei ole perässä...

Mahtava kuva, niin paljon asioita yhdessä kuvassa, että sitä jaksaa katsoa pitkään ja aina löytyy jotain uutta. Kiitos.
kuva 01.06.2020 11:38 Rainer Silfverberg  
  Vähän samanlainen moka kuin VR:n haluttomuus käyttää ruotsia Hangon radalla. Konnarit ei osa ruotsia, junien määränpääkyltit vain suomeksi. Asemien (Väyläviraston vastuulla) kyltit Karjaalla ja Tammisaaressa onneksi ensin ruotsiksi, sitten suomeksi ja automaattikuulutukset asemalla, mutta junissa vain suomi jyrää.
kuva 01.06.2020 11:28 Juha Kutvonen  
  Laatat olivat kadonneet jossain vaiheessa ennen veturin siirtoa Toijalaan: https://vaunut.org/kuva/140103
kuva 01.06.2020 11:15 Mikko Herpman  
  On se kyllä harmi kun ei VR:n imagoon kuulu museoliikenne ja -kalusto. Monessa muussa paikassa, museoliikenne on oiva markkinointivälinekin. Toki se ei juuri koskaan mitään tuota mutta ehkei tuotto-odotus tulisikaan olla ensisijainen arvo näille.
Joka tapauksessa on kyllä hienoa että tämäkin veturi saa huomiota, vaikkakin sitten peränurkassa ja hämärässä. Passaa hienosti Valtterijunaankin vetäjäksi!
Mitä tiloihin tulee, taitaa olla suunnulleen kaikilla museotoimijoilla vähän sama tilanne, seinät leveällä ja katto korkealla. Jos vähän on sateensuojaa on jo lähes luksusta!
kuva 01.06.2020 10:13 Juha Kutvonen  
  Tämä on vanhin kisko, jonka minä olen rataverkolta havainnut: https://vaunut.org/kuva/20960

Mahtaakohan enää olla paikallaan Lieksan talliraiteilla?
kuva 01.06.2020 10:05 Petri Nummijoki  
  Tuskin kuvan juna vaatii välttämättä kahta veturia mutta ehkä paluujuna Vainikkalasta vaatii. Tai sitten junassa voi olla yhden veturin suorituskyvyn ylittäviä junapainoja sen verran usein, että kiertoon kannattaa varata kaksi veturia, vaikka sille ei olisi jokaisena päivänä tarvetta.
kuva 01.06.2020 09:38 Erkki Nuutio  
  Tyylikäs kuva, joka palvelisi konttikuljetusten markkinointiakin!
Minua askarruttaa tehokkaiden uudehkojen sähköveturien kaksinajo. Perusteleeko sen:
a/ Suuri junapaino ja suuri (aiempaa paljon suurempi) keskinopeus. Tämä edellyttää suurta vetotehoa (P = F v) ,
b/ vetureita riittää vaikka muille jakaa (ei tietenkään kilpailijoille) ja niissä on kaksinajo-automatiikka,
c/ veturit ovat epäluotettavia, joten tuplavarmistus tarvitaan vaikka veturien ajokilometrit kaksinkertaistuvat, kuten samalla huoltokustannukset ja pääomakulut junakilometriä kohti,
d/ kyse on toisen veturin siirrosta toiseen käyttöpaikkaan ?

Fundamentalisteja häiritsee moottoritie ja henkilöautoliikenne. Pitäisikö retusoida tilalle edes linja-autoja ja poliisiauto ja ambulanssi? Pyöräilijöitä ei voine lisätä ennen kuin moottoritie muutetaan joukkoliikenne- ja pyörätieksi.
kuva 01.06.2020 01:19 Uwe Geuder  
  100-vuotisjuhla ja hengenvaara vain saksaksi. Raidekyltit saattavat olla jotakin muuta, en osaa arvaamaan, mikä saksankielinen sana se voisi muuten olla https://rail.cc/en/disentis-muster/disentis-muster-railway-station/l2819#gallery-2
kuva 01.06.2020 00:59 Uwe Geuder  
  Nyt löytyi ainakin paikkanimi. Disentiksen nimi on retoromaaniksi Mustér https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/6/6c/Disentis20090619Y575.jpg
kuva 01.06.2020 00:47 Uwe Geuder  
  > Sen pääkaupunki on Chur, joka on tärkeä rautateiden risteysasema.

Churissa on vähän alle 40.000 asukasta, josta vähän yli 5% puhu retoromaania, siis 2000 puhujaa. Kaupungissa kyltit näyttävät olevan yksikielisiä (Sveitsin saksa) https://vaunut.org/kuva/61156 Rautatiemaseman kylteistä en ole löytänyt vorgista parempaa kuvaa kuin https://vaunut.org/kuva/66962. Vaikka on pysty lukemaan mitään, ne ovat selkeästi yksikielisiä. Kaupungin nimi oli retoromaaniksi muuten Cuira, ei se lue edes asemalla https://sites.google.com/site/churerrundgang/home/gebaeude/bahnhof

> Joo, eikö Rhätische Bahn rautatiryhtiön -nimi nimenomaan viittaa siihen että kyseinen rataverkko kattaa juuri tämän kielialueen?

Tietysti sanojen juuret ovat yhteisiä. Mutta nykyinen kielialue on paljon pienempi kuin kyseinen rataverkko ja ehkä myös sen ulkopuolella. Yritin selvittää asiaa eilen, siinä kuitenkin onnistumatta. Rata https://en.wikipedia.org/wiki/Bever%E2%80%93Scuol-Tarasp_railway sijaitsee ilmeisesti retoromaanisella kielialueella. Kaikki kuvat, jonka minä löysin, näyttävät vain saksankielisiä kylttejä. Jos Rhb:n sivulla vaihtaa retoromaaniksi, kyseisen alueen asematiedot katuosoitetta lukuun ottamatta ovat saksankielisiä https://www.rhb.ch/rm/service-souvenirs/contact/contact-stations/detail/zernez . Tarkistin joitakin kuntia. Retoromaanikielisen väestön osuus on laskemaan päin. Uusimmat luvut olivat vuodesta 2000 ja silloin 30:n % ja 50:n % välissä.

En ole löytänyt yhtäkään retoromaaninkielistä kylttiä. Luulisin, että joitakin on varmaan olemassa, mutta eivät ole kovin yleisiä.
kuva 01.06.2020 00:34 Harri Pesonen  
  se suorastaan haihtuu ilmaan... Paristo 96 kennoinen 350/400Ah lepojännite 197 V paristojännite 188-235V Kun diesel ei käy paristosta ottaa virtaa seuraavat kuluttajat - Muuttaja -Esilämittin moottori -Esivoitelupumppu -Kompressorin moottori - Polttoaineen siirto pumppu - Junan lämmityslaitteen moottori - Junan lämmityslaitteen vesipumppu - Kattotuulettaja. Joskus olleet tuollaiset virtasyöpöt mutta muuten varmaan on ennallaan muuten paitsi junanlämmityslaitteen osalta. Lie nuo uudet akut sitten Ah paremmat...
kuva 01.06.2020 00:24 Onni Tikkala  
  Kaunis kuva Antilta! Alkukesän vihreä maisema sekä illan valo luovat kuvaan varsin rauhallisen tunnelman. Kivoja ovat myös nuo keltaiset läikät pellolla. Tuon jälkimmäisen Sr2:n numero on muuten 3203.
kuva 01.06.2020 00:19 Harri Pesonen  
  Ns mittaritilasta Pariston huoltovaraus sulake taitaa olla mitattavana.
kuva 31.05.2020 23:59 Jorma Toivonen  
  Ymmärtääkseni esilämmitys on suunniteltu sähköiseksi, kuten Dr12 2216:ssa. Pienen pienen ilonpilkahduksen toi sähkökomponenttien hyvä kunto - - mutta esim. MAN? Koska VR:n imagoon ei museokalusto oikein sovi (onkohan imagon luonut mainostoimisto lainkaan seurannut yleisön kiinnostusta muiden operaattoreiden liikennöintiin?), niin Hurua joudutaan kunnostamaan ERITTÄIN puutteellisissa tiloissa, museon "pimeimmässä nurkkauksessa" vailla mitään apuvälineitä - aikaa se viennee. VR:n hylkäämä konepaja olisi lähistöllä, jossa tilaa ja ehkä välineistöä, mutta, mutta....
kuva 31.05.2020 23:50 Heikki Jalonen  
  Tähänpä löytyi E.P:ltä täsmät tiedot, kiitos.

Pitkäääään (100++ vuotta) siis palvelivat nuo Americanit. Muistelisin (lähdeaineisto ei ole nyt käsillä), että veturityyppi ilmestyi Amerikan radoille viimeistään 1840-luvulla, jo yli-iki-muinaisten pallopäisten Bury-kattiloiden aikaan. Copiapo lienee ainoa sitä lajia oleva säilymä, olikohan se rakennettu noin 1850? Eikä se vientikoneena ollut ensimmäinen lajissaan, kyllä se jo oli koettua mallia kun se valmistui.

Yhdysvaltojen nopeasti laajentunut rataverkko suosi joustavaa ja kulkuominaisuuksiltaan hyvää veturia. Nopea rakentaminen kun tarkoitti helposti myös huonoa ratageometriaa, heikkoja siltoja ja jyrkkiä kaarteita, tiukkoja nousuja ja laskuja. Ja heikohkoa kunnossapitoa. Olosuhteita, joissa veturin hyvät kulkuominaisuudet ja maltillinen akselipaino tulivat tarpeeseen; molemmat 4-4-0:n vahvuuksia.

Sittemmin Amerikan radat suoristuivat, tasoittuivat ja saivat kovinkin paljon lisää kantavuutta. Tuli toisten vetureiden aika.
kuva 31.05.2020 23:46 Harri Pesonen  
  Claytton on vissiin jo tuosta poistettu ??
kuva 31.05.2020 23:15 Hannu Peltola  
  Kiitos Eljas todella tarkoista tiedoista!
kuva 31.05.2020 23:03 Petri Soronen  
  Mökiltä löytyy MF35 4 pyttyisenä. Havaittiin että käynnistyy parhaiten kun heti pyörittää niin kauan että putkesta tulee hieman savua ja sitten hehkuttaa 30 s ja uudestaan pyöritys käyntiin asti. On siis aivan uskomattoman huono käynnistymään.
Kuvasarja:
Kevätretki Savon radalle ja hieman muuallekin
 
31.05.2020 22:34 Visa Pöntinen  
  Kyllä 90% paikoista ja junista oli ennakkosuunniteltu. Tietysti joissain tapauksissa piti muuttaa suunnitelmia, esimerkiksi junien perumisia tuli suhteessa paljon matkan varrella. Lisäksi onnistuimme säheltämään perjantain ruokatauot niin että sotilasjuna 4823 missattiin kokonaan. Mutta onneksi saatiin sellaistakin liikennettä kuvattua joka tuli hieman puskista, kuten pari työjunaa ja Lamminniemen päivystäjä, joka oli toki ennalta suunniteltu mutta ei tiedetty kulkeeko se silti :)
kuva 31.05.2020 22:03 Niko Raurala  
  No nyt on komia!
kuva 31.05.2020 21:36 Jyrki Talvi  
  Upea kuva.
kuva 31.05.2020 20:50 Rainer Silfverberg  
  Joo, eikö Rhätische Bahn rautatiryhtiön -nimi nimenomaan viittaa siihen että kyseinen rataverkko kattaa juuri tämän kielialueen?
Retoromaniaa taitaa puhua myös pieni joukko Itävallan ja Italian rajaseuduilla jotka rajoittuvat Sveitsin tähän kyseiseen kantoniin. Karttoja jos tutkii, niin vuorenhuiput joiden nimen etuliite on "Piz" kertoo tämän kielen levinneisyyden.
kuva 31.05.2020 20:13 Vesa Höijer  
  Graubünden on ainoa Sveitsin kantoni, jossa retoromaani on virallinen kieli. Sen pääkaupunki on Chur, joka on tärkeä rautateiden risteysasema.
kuva 31.05.2020 20:09 Eljas Pölhö  
  Jos ajatellaan yksistään Yhdysvaltain Class 1 rautateitä, niin viimeisin 4-4-0 käyttäjä taisi olla Chicago & Illinois Midland (C&IM), 4-4-0 käyttö loppui 8.5.1953.
kuva 31.05.2020 19:51 Esa J. Rintamäki  
  Edellä käyty keskustelu oli hyvä esimerkki siitä, kuinka tarkasti kuvia tutkitaan. Pääasiassahan näillä sivuilla on juna kuvassa, mutta tosiaan, muihinkin kuvissa oleviin asioihin kiinnitetään huomiota.

Hyvä juttu!
kuva 31.05.2020 17:59 Ilkka Hovi  
  Hyvää perustelua ajankuvan puolesta. Ei vastaväitteitä.
kuva 31.05.2020 17:01 Eljas Pölhö  
  Pohjois-Amerikan isoista yhtiöistä (Class 1) viimeinen 4-4-0 käyttäjä oli Canadian Pacific. Se käytti kolmea 4-4-0 veturia vuoteen 1959 asti rataosalla Chipman-Norton (New Brunwick) muutaman sillan painorajoitusten takia. Viimeisenä käytössä oli numero 29, joka veti yhtiön viimeisen höyryvetoisen junan 6.11.1960.

Pienemmillä yhtiöillä 4-4-0 käyttö ei oikeastaan koskaan loppunut ja siirtymä liikennekäytöstä museokäyttöön oli joustava. Esim Virginia & Truckee käytti höyryjä filmausten yhteydessä ja osa sen vetureista on nykyisin museokäytössä esim. Carson City, Nevada.
kuva 31.05.2020 16:55 Erkki Nuutio  
  Kas, et esittänyt junakuvaa, vaan ajankuvan. Ajankuva oli lättä, traktori kompuransa kanssa, repsahtanut vaihdemiehen koppi ja riksulaisten takapihoja.
kuva 31.05.2020 14:19 Jaakko Hakala  
  Etummaisen lätän suunnan pohjalta voisi luulla että Vaasaan tai Suupohjan radalle tässä ollaan menossa. :) Vaikuttava mustavalkokuva 2020-luvulta!
kuva 31.05.2020 12:50 Heikki Jalonen  
  Asia voi tosiaan olla hyvin vaikea selvitettävä. Yhdysvallat on kuitenkin sen verran laaja alue ja rautatietyhtiöitä paljon. Eri yhtiöillä oli varmasti todella kirjavia käytäntöjä, mitä pienempi yhtiö, sen kirjavampia varmaan. Kuten vaikkapa se, mitä tarkoittaa "säännöllinen liikenne" tai mitä todellisuudessa tarkoittaa "ajossa" tai "ajokuntoinen" tai "reservissä" tai "korjausta odottava".

Rautateihin liittyi myös monenlaisia poliittisia ja kaupallisia intressejä, jotka varmasti painottivat tilastoja. Yhtiöitä ostettiin ja myytiin, fuusioitiin ja pilkottiin, tuettiin tai oltiin tukematta. Saattoi olla jopa tarkoituksenmukaista ajaa enemmän kuin oikeastaan oli kysyntää; silloin varmaan vanhempi apukalustokin sopi tilastomailien (=yhtiön laskennallisen arvon) tuottoon. Jos liikennettä hoidettiin täysin puhtaasti teknisin ehdoin, uudempi kalusto varmasti jylläsi.

Ehkä jokin aikalaisuutinen, lehtiartikkeli tai vastaava saattaisi löytyä, jossa kerrotaan "viimeinen 4-4-0 viimeisellä vuorollaan" -tyyppisestä tapahtumasta? Olettaisi, että ainakin amerikkalaiset harrastuspiirit tietäisivät jos sellainen on jossain joskus julkaistu?
kuva 31.05.2020 12:32 Jimi Lappalainen  
  Riippuen kulkuajasta, näistä voinee arpoa oikean viisi-oikein-numeron: https://juliadata.fi/timetables?s=MJJ&d=6.8.2014
kuva 31.05.2020 11:42 Hannu Peltola  
  Vielä sellainen täsmennys, että Great Northernilla oli muutama American jäljellä vielä sotien jälkeen, mutta niitä käytettiin kevyessä työssä jollain Keski-Lännen lukemattomista GN:n sivuradoista. Lähellekään GN:n päärataa mikään niistä ei eksynyt enää 1940-luvulla, joten tässä kuvassa on otettu muutamia vapauksia...
kuva 31.05.2020 11:37 Hannu Peltola  
  Nyt Heikki teit niin pahan kysymyksen, että tuosta en uskalla sanoa mitään! Katsoin muutaman sellaisen rautatien kalustoluetteloita, jotka ajoivat höyryillä aina 1960-luvulle, mutta niissä ei tärpännyt. Americanit oli korvattu modernimmilla kalustoilla jo 1930-1940 -luvuilla. CB&Q:lla oli listoilla muutama American vielä 1952, tämä oli viimeisin merkintä, jonka nopealla Googlauksella löysin. Wikipedia antaa tällaisen yleisen lausahduksen: "By 1910, the 4-4-0 was considered obsolete being replaced by Mikados, Pacifics and other larger engines, although they continued to serve to an extent into the 1950s. The last 4-4-0 to be built was a diminutive Baldwin product for the United Railways of Yucatan in 1945. Fewer than forty 4-4-0s survive in preservation in the United States, reproductions excluded."

Tietävätkö Ilkka tai Eljas?
kuva 31.05.2020 11:24 Timo Salo  
  Ja hyvältä näyttää, jos eristysvastus johdosta maahan on 938 Mohmia...
kuva 31.05.2020 11:17 Timo Salo  
  Meggeristä päätellen eristysvastusmittaus...
kuva 31.05.2020 11:15 Mikko Herpman  
  Joko esilämmityshuoli on ratkottu, vai pitääkö odotella Leenan päivää että saa höyryllä MAN:in lämpimäksi?
kuva 31.05.2020 10:49 Timo Salo  
  Keskimmäisen kela näyttää hiukan kärsineeltä?
kuva 31.05.2020 10:46 Timo Salo  
  Kaikki sarjassa, tulee melkonen jännite! Tuohon kun sopivasti pudottaa jakarin poikittain... HUH!
kuva 31.05.2020 10:42 Mikko Herpman  
  Pikkuhiljaa 2241 heräilee pitkästä horroksesta. Onneksi on osaavat asentajat tilanteen tasalla ja pikkuhiljaa verrytellään paikat käyntiin. Toivottavasti kaikki alkaa toimimaan, epäilemättä jotain hapettumia taikka muita pitkän seisonnan aiheuttamia harmeja ehkä löytyy.
kuva 31.05.2020 10:39 Mikko Herpman  
  Kylläpä mieltä lämmittää nähdä nyt akkulaatikot täynnä uutta energiaa!
kuva 31.05.2020 10:21 Timo Salo  
  Nyt tulee Janille kiire radan varteen, että saa yrittää pistää paremmax...
kuva 31.05.2020 10:17 Aapo Niemelä  
  Sanoisin, että veturivaihdot tapahtuvat Rovaniemellä ja Seinäjoella. Olisi kyllä komeaa, jos nämä ajettaisiin koko matkan dieseleillä. ;)
kuva 31.05.2020 10:00 Konsta Alasimi  
  Hieno kuva!
kuva 31.05.2020 09:42 Ilkka Hovi  
  Mie kun luulin laittavani junakuvan näkösälle.