|
|
01.06.2020 15:01 | Timo Salo | ||
| Taas hieno kuva Siurosta, mutta minkä takia nuo hienot laiturit piti hävittää??? (tuohon aikaan värifilmit alkoi vanhetessaan kellertämään, niinkun tämäkin) |
||||
|
|
01.06.2020 13:28 | Petri Nummijoki | ||
| Kulki 1983 asti mutta se otettiin tässä tilanteessa läntisimmälle raiteelle, joten jää asemarakennuksen taakse. | ||||
|
|
01.06.2020 13:27 | Kari Haapakangas | ||
| "Siirtää puroa" on hieman vähättelevä termi. Aika veikeä mutkahan siihen piti tehdä. Sinällänsä Korrioja ei ole ensimmäinen eikä takuulla viimeinen uoma, jota siirrellään rakennustöiden yhteydessä. | ||||
|
|
01.06.2020 12:44 | Rainer Silfverberg | ||
| Kulkiko 1981 vielä junaa Hangosta Riihimäelle? | ||||
|
|
01.06.2020 12:39 | Raimo Harju | ||
| Olisko pian 30 vuoden huilailut huilailtu, ja alkais uusi 30 vuoden aktiivinen ajelu omin voimin. | ||||
|
|
01.06.2020 12:34 | Simo Porkola | ||
| Tuon alikulun rakentaminen oli mielenkiintoinen projekti seurata. Siinähän oli iso puro ( Korrioja ), joka piti siirtää. Aluksi oli suunnitteilla pumppaamo radan tälle puolelle ja puro putkessa Kleemolankadun ali. Lopuksi päädyttiin kuitenkin ratkaisuun siirtää puroa 90 metriä radan toiselle puolelle, eikä pumppaamoa tarvittu. Kymmeniä kuormia maata jouduttiin kuitenkin siirtämään. http://kartta.kannus.fi/IMS/?layers=Opaskartta&cp=7089224,23545967&z=0.5&title=Korriojan%20uusi%20linjaus |
||||
|
|
01.06.2020 12:16 | Topi Lajunen | ||
| En tiedä, unohtavatko kirjoittajat tässä tahallaan sen, että yhdessä vaiheessahan viranomainen pakotettiin tulkitsemaan omia määräyksiään ylitiukasti siten, että kaupallinen operaattori ei saa harjoittaa lainkaan museoliikennettä. Tulkinnan vaatijoiden motiiveja en tässä nyt ryhdy spekuloimaan. Se käytännössä pysäytti VR:n höyryveturit. Määräysten nykytilanteesta ei minulla ole tarkkaa kuvaa, mutta toiminta ei ole kunnolla elpynyt niistä ajoista. | ||||
|
|
01.06.2020 12:02 | Lasse Reunanen | ||
| Mahtava ajankuva. Junakalustoa löytyy eri aikakausilta, on sinisiä vaunuja, puukoria, porkkana. Pari tavarajunaa on asemalla, raiteilla kulkee vielä ihan normaaleille ihmisille toimitettavia tavaroita. Rakennusten ja vaunujen piipuista nosee savu, ilmeisesti kylmähkö talvipäivä, olisiko -10. Ihmisillä ajalle tyypillinen vaatetus, pitkä pomppa useimmilla, muutama on jo pukeutunut trendikkäästi lyhyempään talvipusakkaan, oletettavasti värikkääseen. Rakennuskanta on pääosin vielä puurakenteista vanhaa, mutta taustalla on jo elementtirakenteinen kerrostalo. Toinen on rakenteilla ja kauempana näkyy potkupalloilijoille pystytetty kuplahalli, uutta huipputeknologiaa tuolloin. Parkkipaikalla on ajalle tyypillisiä autoja, ei mitään loistovaunuja, ihan normaaleja kansan kulkuneuvoja, joku on uudenkarhea, toiselle on kertynyt ikää jo melkein rippikouluun velvoittava ikä. Ukkomallin Tunturi nojaa lyhtypylvääseen, joku on pakkasta uhmaten tullut mopolla asemalle kaupunkimatkaa varten. Puhelinkioskikin on, mutta kukaan ei ole niin kiireinen, että asioita pitäisi hoitaa juuri nyt asemalla, nykyään ihmisistä kolmannes tuijottaisi luuria. Valmetin laituritraktorikin on laiturilla, ilmeisesti tavaraa oli tällä kertaa vähän, kun kärrit ei ole perässä... Mahtava kuva, niin paljon asioita yhdessä kuvassa, että sitä jaksaa katsoa pitkään ja aina löytyy jotain uutta. Kiitos. |
||||
|
|
01.06.2020 11:38 | Rainer Silfverberg | ||
| Vähän samanlainen moka kuin VR:n haluttomuus käyttää ruotsia Hangon radalla. Konnarit ei osa ruotsia, junien määränpääkyltit vain suomeksi. Asemien (Väyläviraston vastuulla) kyltit Karjaalla ja Tammisaaressa onneksi ensin ruotsiksi, sitten suomeksi ja automaattikuulutukset asemalla, mutta junissa vain suomi jyrää. | ||||
|
|
01.06.2020 11:28 | Juha Kutvonen | ||
| Laatat olivat kadonneet jossain vaiheessa ennen veturin siirtoa Toijalaan: https://vaunut.org/kuva/140103 | ||||
|
|
01.06.2020 11:15 | Mikko Herpman | ||
| On se kyllä harmi kun ei VR:n imagoon kuulu museoliikenne ja -kalusto. Monessa muussa paikassa, museoliikenne on oiva markkinointivälinekin. Toki se ei juuri koskaan mitään tuota mutta ehkei tuotto-odotus tulisikaan olla ensisijainen arvo näille. Joka tapauksessa on kyllä hienoa että tämäkin veturi saa huomiota, vaikkakin sitten peränurkassa ja hämärässä. Passaa hienosti Valtterijunaankin vetäjäksi! Mitä tiloihin tulee, taitaa olla suunnulleen kaikilla museotoimijoilla vähän sama tilanne, seinät leveällä ja katto korkealla. Jos vähän on sateensuojaa on jo lähes luksusta! |
||||
|
|
01.06.2020 10:13 | Juha Kutvonen | ||
| Tämä on vanhin kisko, jonka minä olen rataverkolta havainnut: https://vaunut.org/kuva/20960 Mahtaakohan enää olla paikallaan Lieksan talliraiteilla? |
||||
|
|
01.06.2020 10:05 | Petri Nummijoki | ||
| Tuskin kuvan juna vaatii välttämättä kahta veturia mutta ehkä paluujuna Vainikkalasta vaatii. Tai sitten junassa voi olla yhden veturin suorituskyvyn ylittäviä junapainoja sen verran usein, että kiertoon kannattaa varata kaksi veturia, vaikka sille ei olisi jokaisena päivänä tarvetta. | ||||
|
|
01.06.2020 09:38 | Erkki Nuutio | ||
| Tyylikäs kuva, joka palvelisi konttikuljetusten markkinointiakin! Minua askarruttaa tehokkaiden uudehkojen sähköveturien kaksinajo. Perusteleeko sen: a/ Suuri junapaino ja suuri (aiempaa paljon suurempi) keskinopeus. Tämä edellyttää suurta vetotehoa (P = F v) , b/ vetureita riittää vaikka muille jakaa (ei tietenkään kilpailijoille) ja niissä on kaksinajo-automatiikka, c/ veturit ovat epäluotettavia, joten tuplavarmistus tarvitaan vaikka veturien ajokilometrit kaksinkertaistuvat, kuten samalla huoltokustannukset ja pääomakulut junakilometriä kohti, d/ kyse on toisen veturin siirrosta toiseen käyttöpaikkaan ? Fundamentalisteja häiritsee moottoritie ja henkilöautoliikenne. Pitäisikö retusoida tilalle edes linja-autoja ja poliisiauto ja ambulanssi? Pyöräilijöitä ei voine lisätä ennen kuin moottoritie muutetaan joukkoliikenne- ja pyörätieksi. |
||||
|
|
01.06.2020 01:19 | Uwe Geuder | ||
| 100-vuotisjuhla ja hengenvaara vain saksaksi. Raidekyltit saattavat olla jotakin muuta, en osaa arvaamaan, mikä saksankielinen sana se voisi muuten olla https://rail.cc/en/disentis-muster/disentis-muster-railway-station/l2819#gallery-2 | ||||
|
|
01.06.2020 00:59 | Uwe Geuder | ||
| Nyt löytyi ainakin paikkanimi. Disentiksen nimi on retoromaaniksi Mustér https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/6/6c/Disentis20090619Y575.jpg | ||||
|
|
01.06.2020 00:47 | Uwe Geuder | ||
| > Sen pääkaupunki on Chur, joka on tärkeä rautateiden risteysasema. Churissa on vähän alle 40.000 asukasta, josta vähän yli 5% puhu retoromaania, siis 2000 puhujaa. Kaupungissa kyltit näyttävät olevan yksikielisiä (Sveitsin saksa) https://vaunut.org/kuva/61156 Rautatiemaseman kylteistä en ole löytänyt vorgista parempaa kuvaa kuin https://vaunut.org/kuva/66962. Vaikka on pysty lukemaan mitään, ne ovat selkeästi yksikielisiä. Kaupungin nimi oli retoromaaniksi muuten Cuira, ei se lue edes asemalla https://sites.google.com/site/churerrundgang/home/gebaeude/bahnhof > Joo, eikö Rhätische Bahn rautatiryhtiön -nimi nimenomaan viittaa siihen että kyseinen rataverkko kattaa juuri tämän kielialueen? Tietysti sanojen juuret ovat yhteisiä. Mutta nykyinen kielialue on paljon pienempi kuin kyseinen rataverkko ja ehkä myös sen ulkopuolella. Yritin selvittää asiaa eilen, siinä kuitenkin onnistumatta. Rata https://en.wikipedia.org/wiki/Bever%E2%80%93Scuol-Tarasp_railway sijaitsee ilmeisesti retoromaanisella kielialueella. Kaikki kuvat, jonka minä löysin, näyttävät vain saksankielisiä kylttejä. Jos Rhb:n sivulla vaihtaa retoromaaniksi, kyseisen alueen asematiedot katuosoitetta lukuun ottamatta ovat saksankielisiä https://www.rhb.ch/rm/service-souvenirs/contact/contact-stations/detail/zernez . Tarkistin joitakin kuntia. Retoromaanikielisen väestön osuus on laskemaan päin. Uusimmat luvut olivat vuodesta 2000 ja silloin 30:n % ja 50:n % välissä. En ole löytänyt yhtäkään retoromaaninkielistä kylttiä. Luulisin, että joitakin on varmaan olemassa, mutta eivät ole kovin yleisiä. |
||||
|
|
01.06.2020 00:34 | Harri Pesonen | ||
| se suorastaan haihtuu ilmaan... Paristo 96 kennoinen 350/400Ah lepojännite 197 V paristojännite 188-235V Kun diesel ei käy paristosta ottaa virtaa seuraavat kuluttajat - Muuttaja -Esilämittin moottori -Esivoitelupumppu -Kompressorin moottori - Polttoaineen siirto pumppu - Junan lämmityslaitteen moottori - Junan lämmityslaitteen vesipumppu - Kattotuulettaja. Joskus olleet tuollaiset virtasyöpöt mutta muuten varmaan on ennallaan muuten paitsi junanlämmityslaitteen osalta. Lie nuo uudet akut sitten Ah paremmat... | ||||
|
|
01.06.2020 00:24 | Onni Tikkala | ||
| Kaunis kuva Antilta! Alkukesän vihreä maisema sekä illan valo luovat kuvaan varsin rauhallisen tunnelman. Kivoja ovat myös nuo keltaiset läikät pellolla. Tuon jälkimmäisen Sr2:n numero on muuten 3203. | ||||
|
|
01.06.2020 00:19 | Harri Pesonen | ||
| Ns mittaritilasta Pariston huoltovaraus sulake taitaa olla mitattavana. | ||||
|
|
31.05.2020 23:59 | Jorma Toivonen | ||
| Ymmärtääkseni esilämmitys on suunniteltu sähköiseksi, kuten Dr12 2216:ssa. Pienen pienen ilonpilkahduksen toi sähkökomponenttien hyvä kunto - - mutta esim. MAN? Koska VR:n imagoon ei museokalusto oikein sovi (onkohan imagon luonut mainostoimisto lainkaan seurannut yleisön kiinnostusta muiden operaattoreiden liikennöintiin?), niin Hurua joudutaan kunnostamaan ERITTÄIN puutteellisissa tiloissa, museon "pimeimmässä nurkkauksessa" vailla mitään apuvälineitä - aikaa se viennee. VR:n hylkäämä konepaja olisi lähistöllä, jossa tilaa ja ehkä välineistöä, mutta, mutta.... | ||||
|
|
31.05.2020 23:50 | Heikki Jalonen | ||
| Tähänpä löytyi E.P:ltä täsmät tiedot, kiitos. Pitkäääään (100++ vuotta) siis palvelivat nuo Americanit. Muistelisin (lähdeaineisto ei ole nyt käsillä), että veturityyppi ilmestyi Amerikan radoille viimeistään 1840-luvulla, jo yli-iki-muinaisten pallopäisten Bury-kattiloiden aikaan. Copiapo lienee ainoa sitä lajia oleva säilymä, olikohan se rakennettu noin 1850? Eikä se vientikoneena ollut ensimmäinen lajissaan, kyllä se jo oli koettua mallia kun se valmistui. Yhdysvaltojen nopeasti laajentunut rataverkko suosi joustavaa ja kulkuominaisuuksiltaan hyvää veturia. Nopea rakentaminen kun tarkoitti helposti myös huonoa ratageometriaa, heikkoja siltoja ja jyrkkiä kaarteita, tiukkoja nousuja ja laskuja. Ja heikohkoa kunnossapitoa. Olosuhteita, joissa veturin hyvät kulkuominaisuudet ja maltillinen akselipaino tulivat tarpeeseen; molemmat 4-4-0:n vahvuuksia. Sittemmin Amerikan radat suoristuivat, tasoittuivat ja saivat kovinkin paljon lisää kantavuutta. Tuli toisten vetureiden aika. |
||||
|
|
31.05.2020 23:46 | Harri Pesonen | ||
| Claytton on vissiin jo tuosta poistettu ?? | ||||
|
|
31.05.2020 23:15 | Hannu Peltola | ||
| Kiitos Eljas todella tarkoista tiedoista! | ||||
|
|
31.05.2020 23:03 | Petri Soronen | ||
| Mökiltä löytyy MF35 4 pyttyisenä. Havaittiin että käynnistyy parhaiten kun heti pyörittää niin kauan että putkesta tulee hieman savua ja sitten hehkuttaa 30 s ja uudestaan pyöritys käyntiin asti. On siis aivan uskomattoman huono käynnistymään. | ||||
|
Kuvasarja: Kevätretki Savon radalle ja hieman muuallekin |
31.05.2020 22:34 | Visa Pöntinen | ||
| Kyllä 90% paikoista ja junista oli ennakkosuunniteltu. Tietysti joissain tapauksissa piti muuttaa suunnitelmia, esimerkiksi junien perumisia tuli suhteessa paljon matkan varrella. Lisäksi onnistuimme säheltämään perjantain ruokatauot niin että sotilasjuna 4823 missattiin kokonaan. Mutta onneksi saatiin sellaistakin liikennettä kuvattua joka tuli hieman puskista, kuten pari työjunaa ja Lamminniemen päivystäjä, joka oli toki ennalta suunniteltu mutta ei tiedetty kulkeeko se silti :) | ||||
|
|
31.05.2020 22:03 | Niko Raurala | ||
| No nyt on komia! | ||||
|
|
31.05.2020 21:36 | Jyrki Talvi | ||
| Upea kuva. | ||||
|
|
31.05.2020 20:50 | Rainer Silfverberg | ||
| Joo, eikö Rhätische Bahn rautatiryhtiön -nimi nimenomaan viittaa siihen että kyseinen rataverkko kattaa juuri tämän kielialueen? Retoromaniaa taitaa puhua myös pieni joukko Itävallan ja Italian rajaseuduilla jotka rajoittuvat Sveitsin tähän kyseiseen kantoniin. Karttoja jos tutkii, niin vuorenhuiput joiden nimen etuliite on "Piz" kertoo tämän kielen levinneisyyden. |
||||
|
|
31.05.2020 20:13 | Vesa Höijer | ||
| Graubünden on ainoa Sveitsin kantoni, jossa retoromaani on virallinen kieli. Sen pääkaupunki on Chur, joka on tärkeä rautateiden risteysasema. | ||||
|
|
31.05.2020 20:09 | Eljas Pölhö | ||
| Jos ajatellaan yksistään Yhdysvaltain Class 1 rautateitä, niin viimeisin 4-4-0 käyttäjä taisi olla Chicago & Illinois Midland (C&IM), 4-4-0 käyttö loppui 8.5.1953. | ||||
|
|
31.05.2020 19:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Edellä käyty keskustelu oli hyvä esimerkki siitä, kuinka tarkasti kuvia tutkitaan. Pääasiassahan näillä sivuilla on juna kuvassa, mutta tosiaan, muihinkin kuvissa oleviin asioihin kiinnitetään huomiota. Hyvä juttu! |
||||
|
|
31.05.2020 17:59 | Ilkka Hovi | ||
| Hyvää perustelua ajankuvan puolesta. Ei vastaväitteitä. | ||||
|
|
31.05.2020 17:01 | Eljas Pölhö | ||
| Pohjois-Amerikan isoista yhtiöistä (Class 1) viimeinen 4-4-0 käyttäjä oli Canadian Pacific. Se käytti kolmea 4-4-0 veturia vuoteen 1959 asti rataosalla Chipman-Norton (New Brunwick) muutaman sillan painorajoitusten takia. Viimeisenä käytössä oli numero 29, joka veti yhtiön viimeisen höyryvetoisen junan 6.11.1960. Pienemmillä yhtiöillä 4-4-0 käyttö ei oikeastaan koskaan loppunut ja siirtymä liikennekäytöstä museokäyttöön oli joustava. Esim Virginia & Truckee käytti höyryjä filmausten yhteydessä ja osa sen vetureista on nykyisin museokäytössä esim. Carson City, Nevada. |
||||
|
|
31.05.2020 16:55 | Erkki Nuutio | ||
| Kas, et esittänyt junakuvaa, vaan ajankuvan. Ajankuva oli lättä, traktori kompuransa kanssa, repsahtanut vaihdemiehen koppi ja riksulaisten takapihoja. | ||||
|
|
31.05.2020 14:19 | Jaakko Hakala | ||
| Etummaisen lätän suunnan pohjalta voisi luulla että Vaasaan tai Suupohjan radalle tässä ollaan menossa. :) Vaikuttava mustavalkokuva 2020-luvulta! | ||||
|
|
31.05.2020 12:50 | Heikki Jalonen | ||
| Asia voi tosiaan olla hyvin vaikea selvitettävä. Yhdysvallat on kuitenkin sen verran laaja alue ja rautatietyhtiöitä paljon. Eri yhtiöillä oli varmasti todella kirjavia käytäntöjä, mitä pienempi yhtiö, sen kirjavampia varmaan. Kuten vaikkapa se, mitä tarkoittaa "säännöllinen liikenne" tai mitä todellisuudessa tarkoittaa "ajossa" tai "ajokuntoinen" tai "reservissä" tai "korjausta odottava". Rautateihin liittyi myös monenlaisia poliittisia ja kaupallisia intressejä, jotka varmasti painottivat tilastoja. Yhtiöitä ostettiin ja myytiin, fuusioitiin ja pilkottiin, tuettiin tai oltiin tukematta. Saattoi olla jopa tarkoituksenmukaista ajaa enemmän kuin oikeastaan oli kysyntää; silloin varmaan vanhempi apukalustokin sopi tilastomailien (=yhtiön laskennallisen arvon) tuottoon. Jos liikennettä hoidettiin täysin puhtaasti teknisin ehdoin, uudempi kalusto varmasti jylläsi. Ehkä jokin aikalaisuutinen, lehtiartikkeli tai vastaava saattaisi löytyä, jossa kerrotaan "viimeinen 4-4-0 viimeisellä vuorollaan" -tyyppisestä tapahtumasta? Olettaisi, että ainakin amerikkalaiset harrastuspiirit tietäisivät jos sellainen on jossain joskus julkaistu? |
||||
|
|
31.05.2020 12:32 | Jimi Lappalainen | ||
| Riippuen kulkuajasta, näistä voinee arpoa oikean viisi-oikein-numeron: https://juliadata.fi/timetables?s=MJJ&d=6.8.2014 | ||||
|
|
31.05.2020 11:42 | Hannu Peltola | ||
| Vielä sellainen täsmennys, että Great Northernilla oli muutama American jäljellä vielä sotien jälkeen, mutta niitä käytettiin kevyessä työssä jollain Keski-Lännen lukemattomista GN:n sivuradoista. Lähellekään GN:n päärataa mikään niistä ei eksynyt enää 1940-luvulla, joten tässä kuvassa on otettu muutamia vapauksia... | ||||
|
|
31.05.2020 11:37 | Hannu Peltola | ||
| Nyt Heikki teit niin pahan kysymyksen, että tuosta en uskalla sanoa mitään! Katsoin muutaman sellaisen rautatien kalustoluetteloita, jotka ajoivat höyryillä aina 1960-luvulle, mutta niissä ei tärpännyt. Americanit oli korvattu modernimmilla kalustoilla jo 1930-1940 -luvuilla. CB&Q:lla oli listoilla muutama American vielä 1952, tämä oli viimeisin merkintä, jonka nopealla Googlauksella löysin. Wikipedia antaa tällaisen yleisen lausahduksen: "By 1910, the 4-4-0 was considered obsolete being replaced by Mikados, Pacifics and other larger engines, although they continued to serve to an extent into the 1950s. The last 4-4-0 to be built was a diminutive Baldwin product for the United Railways of Yucatan in 1945. Fewer than forty 4-4-0s survive in preservation in the United States, reproductions excluded." Tietävätkö Ilkka tai Eljas? |
||||
|
|
31.05.2020 11:24 | Timo Salo | ||
| Ja hyvältä näyttää, jos eristysvastus johdosta maahan on 938 Mohmia... | ||||
|
|
31.05.2020 11:17 | Timo Salo | ||
| Meggeristä päätellen eristysvastusmittaus... | ||||
|
|
31.05.2020 11:15 | Mikko Herpman | ||
| Joko esilämmityshuoli on ratkottu, vai pitääkö odotella Leenan päivää että saa höyryllä MAN:in lämpimäksi? | ||||
|
|
31.05.2020 10:49 | Timo Salo | ||
| Keskimmäisen kela näyttää hiukan kärsineeltä? | ||||
|
|
31.05.2020 10:46 | Timo Salo | ||
| Kaikki sarjassa, tulee melkonen jännite! Tuohon kun sopivasti pudottaa jakarin poikittain... HUH! | ||||
|
|
31.05.2020 10:42 | Mikko Herpman | ||
| Pikkuhiljaa 2241 heräilee pitkästä horroksesta. Onneksi on osaavat asentajat tilanteen tasalla ja pikkuhiljaa verrytellään paikat käyntiin. Toivottavasti kaikki alkaa toimimaan, epäilemättä jotain hapettumia taikka muita pitkän seisonnan aiheuttamia harmeja ehkä löytyy. | ||||
|
|
31.05.2020 10:39 | Mikko Herpman | ||
| Kylläpä mieltä lämmittää nähdä nyt akkulaatikot täynnä uutta energiaa! | ||||
|
|
31.05.2020 10:21 | Timo Salo | ||
| Nyt tulee Janille kiire radan varteen, että saa yrittää pistää paremmax... | ||||
|
|
31.05.2020 10:17 | Aapo Niemelä | ||
| Sanoisin, että veturivaihdot tapahtuvat Rovaniemellä ja Seinäjoella. Olisi kyllä komeaa, jos nämä ajettaisiin koko matkan dieseleillä. ;) | ||||
|
|
31.05.2020 10:00 | Konsta Alasimi | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
|
31.05.2020 09:42 | Ilkka Hovi | ||
| Mie kun luulin laittavani junakuvan näkösälle. | ||||