|
|
31.05.2020 09:42 | Ilkka Hovi | ||
| Mie kun luulin laittavani junakuvan näkösälle. | ||||
|
|
31.05.2020 09:27 | Lauri Rantala | ||
| Missä sähköveturi on vaihdettu dieseliin ? | ||||
|
|
31.05.2020 08:56 | Jukka Voudinmäki | ||
| https://vaunut.org/kuva/130406 | ||||
|
|
31.05.2020 01:07 | Uwe Geuder | ||
| Karin ”kaksi muuta kieltä” voi todellakin ymmärtää kahdella tavalla. Kaksi muuta kieltä Heikin mainitseman englannin lisäksi, jotka näkyvät siinä kilvessä. Se oli minun tulkinta. Tai sitten Sveitsin kaksi muuta kansalliskieltä niin kuin Vesa tulkitsi sitä. Tämä tuli juuri taas mieleen kun tutkin Wikipediaa https://lmo.wikipedia.org/wiki/Stadler_CityLink ja löysin minulle tuntemattoman kielen: lombardin kieli. Sitä puhutaan Sveitsissäkin. Sillä on jopa 3,9 miljoona puhujaa, siis ei ole paljonkaan suomen kieltä pienempää. Retoromaani on todella pieni kieli (60.000 puhujaa). En tiedä onko sen alueella monta rautatieasemaa. |
||||
|
|
31.05.2020 00:47 | Jorma Toivonen | ||
| Näköjään yksi h.vet.asiantuntija on tunnustautunut. | ||||
|
|
31.05.2020 00:44 | Ossi Rosten | ||
| Missäs nuo nyt, ja millä/miten ne on siirretty? | ||||
|
|
31.05.2020 00:44 | Mikko Otava | ||
| Lättähatun teli uusiokäytössä. | ||||
|
|
31.05.2020 00:27 | Jimi Lappalainen | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
|
31.05.2020 00:26 | Jimi Lappalainen | ||
| Hienoja on nuo tummat kontit. | ||||
|
|
31.05.2020 00:04 | Lasse Reunanen | ||
| Kultamaha on kolmevitonen myöskin, osa punaisistakin on vielä tuolla nelipyttyisellä C23-koneella. Kesken vuoden 1959 valmistenumerosta 165596 alkaen alettiin asentamaan kolmepyttyistä Perkins 3.152 moottoria. Osa kultamahoista jopa uudelleenmaalattiin tehtaalla punaiseksi MF-merkin lanseerauksen jälkeen. Noista uudelleenmaalatuista ei ole missään kirjoissa ja kansissa valmistenumeroita. Useamman olen itsekin nähnyt, niitä tuotiin Suomeenkin huomattava määrä. | ||||
|
|
30.05.2020 23:57 | Jouni Hytönen | ||
| Vai oliko syy siirtoon se, että kuului liian hyvin ohjaamon sisälle? | ||||
|
|
30.05.2020 23:16 | Heikki Jalonen | ||
| Osaatko Hannu sanoa, milloin American-veturilla tehtiin viimeinen kaupallinen ajo Yhdysvalloissa? Säännöllisessä liikenteessä, ei siis elokuvat, tilaukset tai nostalgiat tms. Onko asia tiedossa tai yleensäkään selvitettävissä? | ||||
|
|
30.05.2020 23:05 | Jyrki Talvi | ||
| Kiitoksia samoin. | ||||
|
|
30.05.2020 23:04 | Heikki Jalonen | ||
| Onko tuo tuliputkien päiden tyssäkone? | ||||
|
|
30.05.2020 22:35 | Aapo Niemelä | ||
| Käypi järkeen, tämä alue on varsin savista seutua. Viikonvaihteessa on myös odotettavissa kesäisiä kelejä. | ||||
|
|
30.05.2020 22:34 | Petri Nummijoki | ||
| 35 on epäilemättä klassikko mutta myöhemmän 3-sylinterisen version ansiosta eikä Kultamahan. Toki Kultamahakin kaupaksi kävi mutta epäilemättä TE-mallin maineen ansiosta, joka sekin taisi ainakin Suomessa olla melko lailla ylihypetetty aikoinaan. | ||||
|
|
30.05.2020 21:32 | Aapo Niemelä | ||
| Käsittääkseni juu. | ||||
|
|
30.05.2020 21:32 | Lasse Reunanen | ||
| Ei tuo FE 35 nyt huonomaineisimpia ole, mutta omat ongelmansa tuossa Standard C23-moottorissa on, lähinnä huonon käynnistyvyyden suhteen. Muutenhan tuo Ferguson 35 oli varsin onnistunut traktori. Perkins-moottorilla punainen MF 35 taisi olla Suomessakin joinakin vuosina eniten myyty malli. Jotain onnistuneesta suunnittelusta kertoo sekin, että malli on edelleen tuotannossa Intiassa 64 vuotta ensiesittelynsä jälkeen. Urakointikäytössä tuskin noin iäkkäitä koneita paljoa on ollut, mutta toisaalta Kultamaha voi olla päässyt jo hyvissä ajoin kompuranpyörittäjäksi satunnaiseen käyttöön, kun sitä ei muihin töihin ole kelpuutettu. Vahva ja kaunisääninen kone tuo on, kunhan sen saa käyntiin. Voisin pitää lyhyen luennon Kultamahan käynnistysongelmista ja niiden korjaamisesta, mutta se taitaa kuulua enemmän jonkun konefoorumin aihealueeseen, kuin tänne. |
||||
|
|
30.05.2020 20:54 | Jukka Peltonen | ||
| Pyöräsorviinkohan Ouluun on matkalla? | ||||
|
|
30.05.2020 20:28 | Petri Nummijoki | ||
| Mutta olisiko Kultamaha vielä 16-18 vuoden ikäisenä jonkinlaisessa urakointikäytössä? Sehän lienee huonomaineisimpia suursarjana valmistetuista länsitraktoreista. | ||||
|
|
30.05.2020 20:00 | Jaakko Pehkonen | ||
| Traktorin perässä on luultasti tasausäes. Tasausäestyksellä on tarkoitus estää pellon liiallista kuivumista ja kovettumista eritoten savisilla mailla. | ||||
|
|
30.05.2020 19:55 | Martti Vuorikoski | ||
| Kiitos samoin. | ||||
|
|
30.05.2020 19:22 | Hannu Peltola | ||
| Kuvaan on taas päässyt taustalle pihamme pensaita ja naapurin talo. Dioraamani puskien väri sopii varsin hyvin keväisten puskien oikeaan väriin. | ||||
|
|
30.05.2020 19:20 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä, Bachmannin yleinen Baldwin 4-4-0 -malli, joka ei ole missään nimessä tarkka GN-malli, mutta kuitenkin ihan uskottava. | ||||
|
|
30.05.2020 18:59 | Jaakko Hakala | ||
| Keltanokkainen lättä sopii kuvan taustaan kuin nenä päähän. Osaksi vastasuunnasta paistava aurinko maalaa lehtensä saaneet koivut ja etualan kasvit mukavan vaaleiksi. Nätti otos! | ||||
|
|
30.05.2020 18:58 | John Lindroth | ||
| Pienoisveturi lienee Bachmannin tuotantoa? | ||||
|
|
30.05.2020 18:50 | Pasi Utriainen | ||
| Mikälie Powerflute on Sellu, Yara on Kemira, Destia/Väylä/Ely-keskus jne. on Tielaitos tai jopa TVH ja rataverkon omistaa VR. | ||||
|
|
30.05.2020 18:48 | Harri Pesonen | ||
| Eikös alstikoissa ollut alkujaan viheltimet tuolla kattokotelon sisällä.. Muistelen että ne siirtyi katolle että kuuluut paremmin.. | ||||
|
|
30.05.2020 18:46 | Harri Pesonen | ||
| Jukka : onhan se Wankku varmaan alkuun aika jännä ajaa kun istut itse poikuttain menosuuntaan nähen. Ilmastointi kova sana kun lämpöö tulee koneesta ja vaihteistosta niin äkkiä varmaan ois muuttunut saunaksi se koppero.. | ||||
|
Kuvasarja: Kevätretki Savon radalle ja hieman muuallekin |
30.05.2020 18:44 | Pasi Utriainen | ||
| Kyllä näitä mielellään katselee. Oliko kuvauspaikat ja junat suunniteltu jo etukäteen? | ||||
|
|
30.05.2020 17:57 | Hannu Peltola | ||
| Junan ensimmäisenä vaununa on Railroad Post Office, RPO. Vaunusto on 1880- tai 1890-luvulta eli ne ovat aivan Great Northernin syntyajoilta. Vaunut saattavat myös olla peräisin joltain GN:n alkuaikoina ostamalta paikalliselta rautatieyhtiöltä. | ||||
|
|
30.05.2020 17:16 | Eljas Pölhö | ||
| Kaikki K4:t olivat ajossa tammikuussa 1920. Ohessa Veturi-ilmoitus tammikuulta vuonna 1920 antamat tiedot: 618 Fredriksberg 5373 km 619 Fredriksberg 1569 km 620 Fredriksberg 4556 km 621 Fredriksberg korjattavana (=knp) 622 Fredriksberg 5489 km 623 Riihimäki 2728 km 624 Riihimäki 2630 km 625 Riihimäki 2780 km 626 Riihimäki 2097 km 627 Riihimäki 2259 km 628 Fredriksberg 5499 km 629 Riihimäki 2528 km 630 Riihimäki 3108 km 631 Riihimäki korjattavana (=knp) 632 Tampere 2896 km 633 Tampere 3014 km 634 Tampere 1407 km 635 Seinäjoki 5012 km 636 Seinäjoki 2669 km 637 Seinäjoki korjattavana (=knp) |
||||
|
|
30.05.2020 15:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mukavia muisteluita moottorien maailmasta! | ||||
|
|
30.05.2020 15:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aivan näin, Heikki hyvä! | ||||
|
|
30.05.2020 15:22 | Aleksanteri Skyttä | ||
| https://www.youtube.com/watch?v=gpqzWuFGNz0 Tässä uusi linkki, vanha ei nähtävästi toimi enään, jos joku nyt tämän kuvan kohtaa ja haluaa videonkin nähdä. | ||||
|
|
30.05.2020 14:30 | Jukka Viitala | ||
| Parainen oli aikoinaan 2-tahtidieselien Mekka, kaivoksessa oli 6 kpl Euclid R-50:stä. joissa oli 16V-71 Detroitit ja sokerina pohjalla maailman ainoa Volvo 62 t (2 tehty mutta toinen säilytti Kockums-nimen), jossa oli tuplaturbo 16V-71, paljon savua ja melua lähes tyhjästä. Kiviautot yöpyivät isossa luolassa ilmaletkun päässä ja ne kiekaistiin paineilmastartilla tulille, äänimaailma oli uskomaton, savun määrästä puhumattakaan... 16V-71 oli koottu kahdesta V8-koneesta pulttaamalla ne peräkkäin. Teeman ollessa MÄNTÄ, Detroiteissa oli männänrenkaat männän molemmissa päissä estämässä huuhteluilman pakoa kampikammioon ja männäntapin päädyissä oli sokeat laipat. Ongelmana oli sangen kuivina käyvät puristuspuolen männänrenkaat, jenkkilöpöissä oli palamattomia aineksia, mutta meillä löpö oli liian hyvää, joten moottorit "vuotivat" öljyä imuilmaan blowerin kautta. Aikalaisiinsa verrattuna Detroit oli tehokas, vapari kehitti 550-650 heppaa 19 litran tilavuudesta ja turbo 200 enemmän, CATin vastaava nelitahtikone oli tilavuudeltaan 27 litraa ja lähes tonnin painavampi. Kestävyys oli toki suhteessa, Detroitin mekaaniset pumppusuuttimet vaativat jatkuvaa tarkkailua ja niiden käyttövivusto kului ajan myötä. |
||||
|
|
30.05.2020 13:39 | Jukka Viitala | ||
| Vesipesurit oli erseestä kylmässä, meillä kone oli ei-aktiivisessa remppakäytössä putsaamassa maanalaisen murskan teitä ja kuilujen välitasoja, eli sillä ajettiin pääasiassa persus edellä ja höyrypilvi oli käsittämätön nollakelillä -> pytty pois ja katit tilalle. Paraisilla oli wanha asevelisopimus poliisin kanssa työkoneiden käytöstä yleisillä teillä, korjaamo oli kaukana kaivoksesta ja oli aikasen messevää vetää Torolla suorin putkin corollakansan sekaan... korjaamon lähellä oli kaffepaikka joten asiaa tuli usein. |
||||
|
|
30.05.2020 13:34 | Jukka Viitala | ||
| Wankku oli Paraisilla, tuhlasin 15 vuotta nuoruudestani siellä. ST-5:a oli alkujaan 2 ja varmaan tänäkin pänä siellä on PT-8, eli personal transporter, joka on aika magee vinotunneleissa. Hommattiin 2000-luvun alussa Toro 400 Vammalan Stormista, tuo 1992 nuorukainen oli kuin hotelli vrt Wagner, ilmastointi ja kaikki. Torosta piti tottakai ottaa vesipesuri veke ja pultattiin katit molpuol pakosarjoihin, V10 pitää ihunaa laulua lämä pohjassa suorilla putkilla 1,5 m sininen liekki perässään... | ||||
|
|
30.05.2020 13:27 | Harri Pesonen | ||
| Olihan vesipesureita jo ainakin Keretissä waagreneissa ja deutzin kaivosveturissa joka pyttyy menee reilu 100L vettä. | ||||
|
|
30.05.2020 13:25 | Harri Pesonen | ||
| Jukka: Minkä kaivoksen vanha kone mahtoi olla ?? | ||||
|
|
30.05.2020 13:18 | Jukka Viitala | ||
| Wanhoissa ilmaDeutzeissa oli vaihtoehtona suorasuihku tai esikammio, jälkimmäisissä oli tehoa noin puolet edellisistä, mutta erittäin puhtaat pakokaasut kiitos huimasti pyörteilevän esikammion, pakoputket oli kuin tehtaan jäljiltä verrattuna muihin nokivasaroihin. Mulle siunaantui Wagner ST5-A kaivoskuormaaja mallia 1971, jossa oli kammiokone ja pikku mutakylvyn seurauksena 3 mäntää poistui pakosarjoihin... (oli pikku operaatio ajaa värkki ylös, kaadoin 40 l moottoriöljyä 2 km matkalla, kun veivit olivat tulleet lohkon läpi ja savua tuli hiukan... lopussa oli enää 2 pyttyä tulilla) vaihtokoneeksi löytyi VR:llä palvellut kammiokone, siis miksi maan päällä esikammio? Suorasuihkussa olis ollut 270 heppaa mutta poloisessa 130, tilavuutta n 20 l tyyppi muistaakseni F8-714 tjsp V8 mallinen ja Deutzit olivat legendaarisia kaivoskoneita, niihin tuli katit vasta 90-luvulla. Volvon sinikatkukoneen vein kerran maan alle ja se kerta riitti... Oliko tuo V8 Veto-Jussissa vai jossain toppakoneessa? Ostin sen Hämeen Dieselistä, 3000 tuntia palvelleena, VR vaihtoi silloin koneet ajoissa. Wagnerissa se palveli vielä 10 vuotta, kunnes wanhus hyllytettiin uudemman Toron tieltä eikä syyttä, hytin etuseinä oli Allisonin puoliautomaatti, siis ohjaamossa istutaan laitteen vasemmalla puolen takalinkun puolella poikittain ja tuo loota muuttui 90-asteiseksi parissa tunnissa, silmissä pyöri mielikuvat syliin räjähtäneistä vaihdelaatikoista... https://www.youtube.com/watch?v=WpO3D8W_E-c taitaapi olla tuollainen |
||||
|
|
30.05.2020 12:25 | Rainer Silfverberg | ||
| Turvaväri tuli ensimmäisenä Sm2-sarjaan 1975 jotka saivat sen jo tehtaalla. | ||||
|
|
30.05.2020 11:29 | Heikki Kannosto | ||
| Tarkoitat tietysti kattiloita. Ei keskuslämmitteistä omakotitaloakaan kamiinalla lämmitetä. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kamiina |
||||
|
|
30.05.2020 11:26 | Lasse Reunanen | ||
| Männän lakeen muotoiltu palotila saa aikaan halutunlaisen ilman pyörteilyn, mikä vaikuttaa luonnollisesti palotapahtumaan. Ilman pyörteily ohjaa liekkirintaman etenemistä palotilassa parantaen hyötysuhdetta ja vähentäen savutusta. Miten muotoilussa tässä on onnistuttu, jää sitten ihan itse pääteltäväksi. | ||||
|
|
30.05.2020 11:18 | Lasse Reunanen | ||
| Juu, kyllä tiedän mihin yleisesti paineilmaa käytetään. Itsekin juuri tuollaista vanhaa koteloimatonta, Atlas Copcoa kylläkin, käytän aina satunnaisesti, hiekkapuhallushommiin lähinnä. Mutta eihän ne noita konepajahommia tuolla ratapihalla tee, eikä tuolla mitään vaihteiden ym. korjaustakaan näytä olevan meneillään. Onkohan tuo urakoitsijan kone vai VR:n? | ||||
|
|
30.05.2020 10:50 | Jukka Viitala | ||
| Mikä oli tuon lipan tarkoitus? Suojasiko se venttiilejä vai paransiko pyörteitä? Vähän kuin mäntään rakennettu esikammio. Kokeiltiinko noissa koskaan mäntiä ilman lippaa? | ||||
|
Kuvasarja: Telien siirto |
30.05.2020 10:45 | Mikko Herpman | ||
| Olihan 1096 tenderin alla telit, mutta mahtoiko niiden kunto olla huono..? | ||||
|
|
30.05.2020 10:31 | Antti-Matti Hartikainen | ||
| Googlen hakutulosten perusteella Powerflute Savon Sellu -nimeä on jonkin verran ainakin mediassa käytetty. | ||||
|
|
30.05.2020 10:28 | Pasi Seppälä | ||
| Tässä on hyvä kuvakulma ja sommittelu. Rataa opastimineen näkyy pitkälle ja juna istutettu juuri sopivasti. Hyvä esimerkki siitä, että muitakin vaihtoehtoja on perinteiselle etuviistokuvalle. | ||||
|
|
30.05.2020 10:21 | Pasi Seppälä | ||
| Mukavan näköinen junarunko tulossa Kouvolaa kohti. Tätä olisi kiva kuvata täälläkin päässä, mutta kun kulkuaikaan tuppaa aina nukuttamaan. | ||||
|
|
30.05.2020 10:01 | Erkki Nuutio | ||
| Tuskinpa vaan. Yleisimmin traktoriurakoitsija käyttää traktorin takaulosoton pyörittämän kompressori-ilmansa isolla paineilmavasaralla paukuttamiseen, hiekkapuhalluksiin ja sen kaltaisiin purku ja korjaustöihin. Kone on tuossa koska paikka on ihan hyvä pysäköintipaikka. Koteloimattomat kompressorit olivat aika meluisia ja paineilmavasarat vielä meluisampia. Saattaa olla että jokseenkin senkaltaisella kalustolla tehtiin Salpalinjaa runsaat 20 vuotta aikaisemmin. Sinne paineilmalaitteet taisivat tulla Atlakselta ja kallioporat Tampellalta. |
||||