Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 31.05.2020 09:42 Ilkka Hovi  
  Mie kun luulin laittavani junakuvan näkösälle.
kuva 31.05.2020 09:27 Lauri Rantala  
  Missä sähköveturi on vaihdettu dieseliin ?
kuva 31.05.2020 08:56 Jukka Voudinmäki  
  https://vaunut.org/kuva/130406
kuva 31.05.2020 01:07 Uwe Geuder  
  Karin ”kaksi muuta kieltä” voi todellakin ymmärtää kahdella tavalla. Kaksi muuta kieltä Heikin mainitseman englannin lisäksi, jotka näkyvät siinä kilvessä. Se oli minun tulkinta. Tai sitten Sveitsin kaksi muuta kansalliskieltä niin kuin Vesa tulkitsi sitä.

Tämä tuli juuri taas mieleen kun tutkin Wikipediaa https://lmo.wikipedia.org/wiki/Stadler_CityLink ja löysin minulle tuntemattoman kielen: lombardin kieli. Sitä puhutaan Sveitsissäkin. Sillä on jopa 3,9 miljoona puhujaa, siis ei ole paljonkaan suomen kieltä pienempää.

Retoromaani on todella pieni kieli (60.000 puhujaa). En tiedä onko sen alueella monta rautatieasemaa.
kuva 31.05.2020 00:47 Jorma Toivonen  
  Näköjään yksi h.vet.asiantuntija on tunnustautunut.
kuva 31.05.2020 00:44 Ossi Rosten  
  Missäs nuo nyt, ja millä/miten ne on siirretty?
kuva 31.05.2020 00:44 Mikko Otava  
  Lättähatun teli uusiokäytössä.
kuva 31.05.2020 00:27 Jimi Lappalainen  
  Hieno kuva!
kuva 31.05.2020 00:26 Jimi Lappalainen  
  Hienoja on nuo tummat kontit.
kuva 31.05.2020 00:04 Lasse Reunanen  
  Kultamaha on kolmevitonen myöskin, osa punaisistakin on vielä tuolla nelipyttyisellä C23-koneella. Kesken vuoden 1959 valmistenumerosta 165596 alkaen alettiin asentamaan kolmepyttyistä Perkins 3.152 moottoria. Osa kultamahoista jopa uudelleenmaalattiin tehtaalla punaiseksi MF-merkin lanseerauksen jälkeen. Noista uudelleenmaalatuista ei ole missään kirjoissa ja kansissa valmistenumeroita. Useamman olen itsekin nähnyt, niitä tuotiin Suomeenkin huomattava määrä.
kuva 30.05.2020 23:57 Jouni Hytönen  
  Vai oliko syy siirtoon se, että kuului liian hyvin ohjaamon sisälle?
kuva 30.05.2020 23:16 Heikki Jalonen  
  Osaatko Hannu sanoa, milloin American-veturilla tehtiin viimeinen kaupallinen ajo Yhdysvalloissa? Säännöllisessä liikenteessä, ei siis elokuvat, tilaukset tai nostalgiat tms. Onko asia tiedossa tai yleensäkään selvitettävissä?
kuva 30.05.2020 23:05 Jyrki Talvi  
  Kiitoksia samoin.
kuva 30.05.2020 23:04 Heikki Jalonen  
  Onko tuo tuliputkien päiden tyssäkone?
kuva 30.05.2020 22:35 Aapo Niemelä  
  Käypi järkeen, tämä alue on varsin savista seutua. Viikonvaihteessa on myös odotettavissa kesäisiä kelejä.
kuva 30.05.2020 22:34 Petri Nummijoki  
  35 on epäilemättä klassikko mutta myöhemmän 3-sylinterisen version ansiosta eikä Kultamahan. Toki Kultamahakin kaupaksi kävi mutta epäilemättä TE-mallin maineen ansiosta, joka sekin taisi ainakin Suomessa olla melko lailla ylihypetetty aikoinaan.
kuva 30.05.2020 21:32 Aapo Niemelä  
  Käsittääkseni juu.
kuva 30.05.2020 21:32 Lasse Reunanen  
  Ei tuo FE 35 nyt huonomaineisimpia ole, mutta omat ongelmansa tuossa Standard C23-moottorissa on, lähinnä huonon käynnistyvyyden suhteen. Muutenhan tuo Ferguson 35 oli varsin onnistunut traktori. Perkins-moottorilla punainen MF 35 taisi olla Suomessakin joinakin vuosina eniten myyty malli. Jotain onnistuneesta suunnittelusta kertoo sekin, että malli on edelleen tuotannossa Intiassa 64 vuotta ensiesittelynsä jälkeen.

Urakointikäytössä tuskin noin iäkkäitä koneita paljoa on ollut, mutta toisaalta Kultamaha voi olla päässyt jo hyvissä ajoin kompuranpyörittäjäksi satunnaiseen käyttöön, kun sitä ei muihin töihin ole kelpuutettu. Vahva ja kaunisääninen kone tuo on, kunhan sen saa käyntiin. Voisin pitää lyhyen luennon Kultamahan käynnistysongelmista ja niiden korjaamisesta, mutta se taitaa kuulua enemmän jonkun konefoorumin aihealueeseen, kuin tänne.
kuva 30.05.2020 20:54 Jukka Peltonen  
  Pyöräsorviinkohan Ouluun on matkalla?
kuva 30.05.2020 20:28 Petri Nummijoki  
  Mutta olisiko Kultamaha vielä 16-18 vuoden ikäisenä jonkinlaisessa urakointikäytössä? Sehän lienee huonomaineisimpia suursarjana valmistetuista länsitraktoreista.
kuva 30.05.2020 20:00 Jaakko Pehkonen  
  Traktorin perässä on luultasti tasausäes. Tasausäestyksellä on tarkoitus estää pellon liiallista kuivumista ja kovettumista eritoten savisilla mailla.
kuva 30.05.2020 19:55 Martti Vuorikoski  
  Kiitos samoin.
kuva 30.05.2020 19:22 Hannu Peltola  
  Kuvaan on taas päässyt taustalle pihamme pensaita ja naapurin talo. Dioraamani puskien väri sopii varsin hyvin keväisten puskien oikeaan väriin.
kuva 30.05.2020 19:20 Hannu Peltola  
  Kyllä, Bachmannin yleinen Baldwin 4-4-0 -malli, joka ei ole missään nimessä tarkka GN-malli, mutta kuitenkin ihan uskottava.
kuva 30.05.2020 18:59 Jaakko Hakala  
  Keltanokkainen lättä sopii kuvan taustaan kuin nenä päähän. Osaksi vastasuunnasta paistava aurinko maalaa lehtensä saaneet koivut ja etualan kasvit mukavan vaaleiksi. Nätti otos!
kuva 30.05.2020 18:58 John Lindroth  
  Pienoisveturi lienee Bachmannin tuotantoa?
kuva 30.05.2020 18:50 Pasi Utriainen  
  Mikälie Powerflute on Sellu, Yara on Kemira, Destia/Väylä/Ely-keskus jne. on Tielaitos tai jopa TVH ja rataverkon omistaa VR.
kuva 30.05.2020 18:48 Harri Pesonen  
  Eikös alstikoissa ollut alkujaan viheltimet tuolla kattokotelon sisällä.. Muistelen että ne siirtyi katolle että kuuluut paremmin..
kuva 30.05.2020 18:46 Harri Pesonen  
  Jukka : onhan se Wankku varmaan alkuun aika jännä ajaa kun istut itse poikuttain menosuuntaan nähen. Ilmastointi kova sana kun lämpöö tulee koneesta ja vaihteistosta niin äkkiä varmaan ois muuttunut saunaksi se koppero..
Kuvasarja:
Kevätretki Savon radalle ja hieman muuallekin
 
30.05.2020 18:44 Pasi Utriainen  
  Kyllä näitä mielellään katselee. Oliko kuvauspaikat ja junat suunniteltu jo etukäteen?
kuva 30.05.2020 17:57 Hannu Peltola  
  Junan ensimmäisenä vaununa on Railroad Post Office, RPO. Vaunusto on 1880- tai 1890-luvulta eli ne ovat aivan Great Northernin syntyajoilta. Vaunut saattavat myös olla peräisin joltain GN:n alkuaikoina ostamalta paikalliselta rautatieyhtiöltä.
kuva 30.05.2020 17:16 Eljas Pölhö  
  Kaikki K4:t olivat ajossa tammikuussa 1920. Ohessa Veturi-ilmoitus tammikuulta vuonna 1920 antamat tiedot:
618 Fredriksberg 5373 km
619 Fredriksberg 1569 km
620 Fredriksberg 4556 km
621 Fredriksberg korjattavana (=knp)
622 Fredriksberg 5489 km
623 Riihimäki 2728 km
624 Riihimäki 2630 km
625 Riihimäki 2780 km
626 Riihimäki 2097 km
627 Riihimäki 2259 km
628 Fredriksberg 5499 km
629 Riihimäki 2528 km
630 Riihimäki 3108 km
631 Riihimäki korjattavana (=knp)
632 Tampere 2896 km
633 Tampere 3014 km
634 Tampere 1407 km
635 Seinäjoki 5012 km
636 Seinäjoki 2669 km
637 Seinäjoki korjattavana (=knp)
kuva 30.05.2020 15:46 Esa J. Rintamäki  
  Mukavia muisteluita moottorien maailmasta!
kuva 30.05.2020 15:41 Esa J. Rintamäki  
  Aivan näin, Heikki hyvä!
kuva 30.05.2020 15:22 Aleksanteri Skyttä  
  https://www.youtube.com/watch?v=gpqzWuFGNz0 Tässä uusi linkki, vanha ei nähtävästi toimi enään, jos joku nyt tämän kuvan kohtaa ja haluaa videonkin nähdä.
kuva 30.05.2020 14:30 Jukka Viitala  
  Parainen oli aikoinaan 2-tahtidieselien Mekka, kaivoksessa oli 6 kpl Euclid R-50:stä. joissa oli 16V-71 Detroitit ja sokerina pohjalla maailman ainoa Volvo 62 t (2 tehty mutta toinen säilytti Kockums-nimen), jossa oli tuplaturbo 16V-71, paljon savua ja melua lähes tyhjästä. Kiviautot yöpyivät isossa luolassa ilmaletkun päässä ja ne kiekaistiin paineilmastartilla tulille, äänimaailma oli uskomaton, savun määrästä puhumattakaan...

16V-71 oli koottu kahdesta V8-koneesta pulttaamalla ne peräkkäin. Teeman ollessa MÄNTÄ, Detroiteissa oli männänrenkaat männän molemmissa päissä estämässä huuhteluilman pakoa kampikammioon ja männäntapin päädyissä oli sokeat laipat. Ongelmana oli sangen kuivina käyvät puristuspuolen männänrenkaat, jenkkilöpöissä oli palamattomia aineksia, mutta meillä löpö oli liian hyvää, joten moottorit "vuotivat" öljyä imuilmaan blowerin kautta.

Aikalaisiinsa verrattuna Detroit oli tehokas, vapari kehitti 550-650 heppaa 19 litran tilavuudesta ja turbo 200 enemmän, CATin vastaava nelitahtikone oli tilavuudeltaan 27 litraa ja lähes tonnin painavampi. Kestävyys oli toki suhteessa, Detroitin mekaaniset pumppusuuttimet vaativat jatkuvaa tarkkailua ja niiden käyttövivusto kului ajan myötä.
kuva 30.05.2020 13:39 Jukka Viitala  
  Vesipesurit oli erseestä kylmässä, meillä kone oli ei-aktiivisessa remppakäytössä putsaamassa maanalaisen murskan teitä ja kuilujen välitasoja, eli sillä ajettiin pääasiassa persus edellä ja höyrypilvi oli käsittämätön nollakelillä -> pytty pois ja katit tilalle.

Paraisilla oli wanha asevelisopimus poliisin kanssa työkoneiden käytöstä yleisillä teillä, korjaamo oli kaukana kaivoksesta ja oli aikasen messevää vetää Torolla suorin putkin corollakansan sekaan... korjaamon lähellä oli kaffepaikka joten asiaa tuli usein.
kuva 30.05.2020 13:34 Jukka Viitala  
  Wankku oli Paraisilla, tuhlasin 15 vuotta nuoruudestani siellä. ST-5:a oli alkujaan 2 ja varmaan tänäkin pänä siellä on PT-8, eli personal transporter, joka on aika magee vinotunneleissa. Hommattiin 2000-luvun alussa Toro 400 Vammalan Stormista, tuo 1992 nuorukainen oli kuin hotelli vrt Wagner, ilmastointi ja kaikki. Torosta piti tottakai ottaa vesipesuri veke ja pultattiin katit molpuol pakosarjoihin, V10 pitää ihunaa laulua lämä pohjassa suorilla putkilla 1,5 m sininen liekki perässään...
kuva 30.05.2020 13:27 Harri Pesonen  
  Olihan vesipesureita jo ainakin Keretissä waagreneissa ja deutzin kaivosveturissa joka pyttyy menee reilu 100L vettä.
kuva 30.05.2020 13:25 Harri Pesonen  
  Jukka: Minkä kaivoksen vanha kone mahtoi olla ??
kuva 30.05.2020 13:18 Jukka Viitala  
  Wanhoissa ilmaDeutzeissa oli vaihtoehtona suorasuihku tai esikammio, jälkimmäisissä oli tehoa noin puolet edellisistä, mutta erittäin puhtaat pakokaasut kiitos huimasti pyörteilevän esikammion, pakoputket oli kuin tehtaan jäljiltä verrattuna muihin nokivasaroihin. Mulle siunaantui Wagner ST5-A kaivoskuormaaja mallia 1971, jossa oli kammiokone ja pikku mutakylvyn seurauksena 3 mäntää poistui pakosarjoihin... (oli pikku operaatio ajaa värkki ylös, kaadoin 40 l moottoriöljyä 2 km matkalla, kun veivit olivat tulleet lohkon läpi ja savua tuli hiukan... lopussa oli enää 2 pyttyä tulilla) vaihtokoneeksi löytyi VR:llä palvellut kammiokone, siis miksi maan päällä esikammio? Suorasuihkussa olis ollut 270 heppaa mutta poloisessa 130, tilavuutta n 20 l tyyppi muistaakseni F8-714 tjsp V8 mallinen ja Deutzit olivat legendaarisia kaivoskoneita, niihin tuli katit vasta 90-luvulla. Volvon sinikatkukoneen vein kerran maan alle ja se kerta riitti...

Oliko tuo V8 Veto-Jussissa vai jossain toppakoneessa? Ostin sen Hämeen Dieselistä, 3000 tuntia palvelleena, VR vaihtoi silloin koneet ajoissa. Wagnerissa se palveli vielä 10 vuotta, kunnes wanhus hyllytettiin uudemman Toron tieltä eikä syyttä, hytin etuseinä oli Allisonin puoliautomaatti, siis ohjaamossa istutaan laitteen vasemmalla puolen takalinkun puolella poikittain ja tuo loota muuttui 90-asteiseksi parissa tunnissa, silmissä pyöri mielikuvat syliin räjähtäneistä vaihdelaatikoista...

https://www.youtube.com/watch?v=WpO3D8W_E-c taitaapi olla tuollainen
kuva 30.05.2020 12:25 Rainer Silfverberg  
  Turvaväri tuli ensimmäisenä Sm2-sarjaan 1975 jotka saivat sen jo tehtaalla.
kuva 30.05.2020 11:29 Heikki Kannosto  
  Tarkoitat tietysti kattiloita. Ei keskuslämmitteistä omakotitaloakaan kamiinalla lämmitetä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kamiina
kuva 30.05.2020 11:26 Lasse Reunanen  
  Männän lakeen muotoiltu palotila saa aikaan halutunlaisen ilman pyörteilyn, mikä vaikuttaa luonnollisesti palotapahtumaan. Ilman pyörteily ohjaa liekkirintaman etenemistä palotilassa parantaen hyötysuhdetta ja vähentäen savutusta. Miten muotoilussa tässä on onnistuttu, jää sitten ihan itse pääteltäväksi.
kuva 30.05.2020 11:18 Lasse Reunanen  
  Juu, kyllä tiedän mihin yleisesti paineilmaa käytetään. Itsekin juuri tuollaista vanhaa koteloimatonta, Atlas Copcoa kylläkin, käytän aina satunnaisesti, hiekkapuhallushommiin lähinnä. Mutta eihän ne noita konepajahommia tuolla ratapihalla tee, eikä tuolla mitään vaihteiden ym. korjaustakaan näytä olevan meneillään. Onkohan tuo urakoitsijan kone vai VR:n?
kuva 30.05.2020 10:50 Jukka Viitala  
  Mikä oli tuon lipan tarkoitus? Suojasiko se venttiilejä vai paransiko pyörteitä? Vähän kuin mäntään rakennettu esikammio. Kokeiltiinko noissa koskaan mäntiä ilman lippaa?
Kuvasarja:
Telien siirto
 
30.05.2020 10:45 Mikko Herpman  
  Olihan 1096 tenderin alla telit, mutta mahtoiko niiden kunto olla huono..?
kuva 30.05.2020 10:31 Antti-Matti Hartikainen  
  Googlen hakutulosten perusteella Powerflute Savon Sellu -nimeä on jonkin verran ainakin mediassa käytetty.
kuva 30.05.2020 10:28 Pasi Seppälä  
  Tässä on hyvä kuvakulma ja sommittelu. Rataa opastimineen näkyy pitkälle ja juna istutettu juuri sopivasti. Hyvä esimerkki siitä, että muitakin vaihtoehtoja on perinteiselle etuviistokuvalle.
kuva 30.05.2020 10:21 Pasi Seppälä  
  Mukavan näköinen junarunko tulossa Kouvolaa kohti. Tätä olisi kiva kuvata täälläkin päässä, mutta kun kulkuaikaan tuppaa aina nukuttamaan.
kuva 30.05.2020 10:01 Erkki Nuutio  
  Tuskinpa vaan. Yleisimmin traktoriurakoitsija käyttää traktorin takaulosoton pyörittämän kompressori-ilmansa isolla paineilmavasaralla paukuttamiseen, hiekkapuhalluksiin ja sen kaltaisiin purku ja korjaustöihin.
Kone on tuossa koska paikka on ihan hyvä pysäköintipaikka. Koteloimattomat kompressorit olivat aika meluisia ja paineilmavasarat vielä meluisampia. Saattaa olla että jokseenkin senkaltaisella kalustolla tehtiin Salpalinjaa runsaat 20 vuotta aikaisemmin. Sinne paineilmalaitteet taisivat tulla Atlakselta ja kallioporat Tampellalta.