Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 20.05.2020 11:10 Topi Lajunen  
  Mistä erotusjaksosta Mäntymäki puhuu? Kuvan ulkopuolella oikealla puolella on tällä etualan "siltaraiteella" erotusjakso, mutta se on jo melko tasasella. Lisäksi tätä raidetta käytetään lähes yksinomaan Helsingin suuntaan, joten se on alamäessä, jos on mäessä lainkaan. Muut Kytömaan kolme erotusjaksoa ovat kaikki tasaisella raiteella.
kuva 20.05.2020 08:24 Kari Haapakangas  
  Elämäni ensimmäisen kerran olen ollut lehtikuvassa, jossa oli mukana sekä riukuvammas että viemärityömaa :)
kuva 20.05.2020 08:23 Erkki Nuutio  
  Mielenkiintoista verrata tämän ja postijunan taivalta Helsingistä Pietariin. Tälle se on kahden päivän reissu yöpymisineen Kaipiaisissa. Postijunalle riittää yksi päivä. Lukuisilla väliasemilla odotellaan vastaantulijajunaa tai päästetään myötämenijäjuna ohittamaan.
kuva 20.05.2020 08:21 Kari Haapakangas  
  Mitä pikatavarajunasta on ehtinyt purkaa/lastata noiden pysähdysten aikana? Lehtinipun?
kuva 20.05.2020 08:18 Kari Haapakangas  
  On se vaan mukavaa, että Suomi on nykyään kaksikielinen maa.

Tosin odotan, että elinaikanani joku älypää vielä keksii, että aikataulut (vain sähköisessä muodossa tietenkin) on fiksuinta julkaista vain ja ainoastaan englanniksi.

Kaipa silloin pääkaupunkinakin on Helsingfalls.
kuva 20.05.2020 08:16 Erkki Nuutio  
  Onko Riuku-Vammaksen tehtävä ollut vähentää vai lisätä raiteita, joille siirtopöytä ulottuu?
Veikkaan vähentämistä, koska oikeimmanpuolisten raiteiden päitä on kääritty rullalle.
kuva 20.05.2020 01:26 Esa J. Rintamäki  
  Galitzinosta tuli myöhemmin Äyräpää ja sitten Leipäsuo. Nykyrkasta suomennettiin Uusikirkko ja sittemmin siitä tuli Kanneljärvi.
kuva 20.05.2020 01:20 Esa J. Rintamäki  
  Pari huomautusta: Keuru oli myöhemmin Haapamäki ja Etseristä tuli Inha. Veturisarjaa ei mainita.
kuva 20.05.2020 00:38 Heikki Kannosto  
  Kunhan ei olisi ollut jo 1929 jolloin junien numerointi uusittiin perusteellisesti? Matkustajia kuljettavat seka- ja pikatavarajunat numeroitiin henkilöjunien joukkoon.
kuva 20.05.2020 00:16 Jimi Lappalainen  
  Milloin otettiin käyttöön tavarajunien numerointi ainoastaan numerosta 1000 ylöspäin?
kuva 20.05.2020 00:11 Jimi Lappalainen  
  Paljon ohituksia ja kohtaamisia.
kuva 20.05.2020 00:11 Pasi Ohtonen  
  Onhan siinä melkoinen "monttu" https://vaunut.org/kuva/66209?paik=Kajaani
kuva 20.05.2020 00:09 Juhani Pirttilahti  
  Okei... Perusteellista kunnostustyötä. Nostan hattua.
kuva 19.05.2020 23:33 Petri Sallinen  
  Vuonna 1961 käyttöönotettu siipipyörä taisi olla ensimmäinen suomalaisen rautatielaitoksen todelllinen logo eli liikemerkki, jota myös määrätietoisesti käytettiin, kuten liikemerkkiä ylipäätään käytetään. Sitä ennen käytössä oli monenlaisia siipipyöräjohdannaisia, joita näkee vanhoissa asiakirjoissa ja julkaisuissa.

Virkalakeissa käytetty messinkipellistä prässätty siipipyörä taas on pikemminkin virkamerkki — ei rautatielaitoksen liikemerkki. Siitä ei ole mitään tietoa, miksi virkamerkkien ja logon välille jätettiin selkeä hajurako. Ehkä siksi, että Valtionrautatiet oli 1960-luvun alussa vielä vahvasti eduskunnan ohjauksessa oleva virasto. Toisaalta — kummasakin merkissä oli yhä siipipyörä: virkamerkissä vanhahtavalla tavalla esitettynä ja liikemerkissä moderinillä pelkistetyllä tavalla esitettynä.

Ainakin vuoden 1961 logo oli erittäin laajassa käytössä. Kenellekään tuskin jäi epäselväksi, mikä oli rautatielaitoksen tunnus. Huomionarvo oli selvä. Pelkistetty siipipyörätunnus toimi kaikissa painotöissä tehokkaasti ja se oli helppo toistaa maalaamalla kaikkialle, missä sitä tarvittiin. Se siis täytti hyvin liikemerkin kaikki tunnukset. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että siitä tarvitsisi pitää. Jo sekin, että sitä inhoaa, on merkki logon toimivuudesta.

VR:n peltiset virkamerkit valmistettiin tässä meidän naapurissa. Ne valmisti Merkki ja Puristus Oy. Kylän kersat saivat taskurahoja, jos kävivät silloin tälloin käyttämässä leikkuria, joka meistasi peltiin stanssatun merkkiä ympäröivän pellin pois. Tuolta ajalta minullakin on muutamia VR:n peltisiä virkamerkkejä. Stanssit ja meistit olivat hienoja työkaluja.

Kyseisen virkamerkin graafisella ilmeellä ei ole mitään tekemistä tuon viritelmän kanssa, joka on kuvattu Hr12:n keulille. Hurun keulilla olevasta maalauksesta on kyllä olemassa piirroskuva, josta aikanaan tein vektoroidun version. Jo silloin ihmettelin, miten tällainen tekele on voitu maalata veturin keulaan. Sen verran täkerö se on. Mutta kuten sanoin — tämä on viime kädessä makuasia, vaikka toki graafisessa suunnnittelussakin on sääntönsä ja laatukriteerinsä. Onneksi viritelmä ei yleistynyt.

Kun suomalainen rautatielaitos lopulta luopui kokonaan siipipyörän käytöstä liikemerkissään, niin siinä haluttiin ilmeisesti tehdä jonkinlainen pesäero vanhaan virastoon ja virastokulttuuriin. Muistaakseni siipipyörän säilyttämisestä ja hävittämisestä käytiin jonkinlaista keskustelua 1980-luvulla, mutta minulla ei ole siitä muistissa enää muuta kuin mielikuvia. Saattaa olla, että suuri yleisökään ei osaa enää yhdistää siipipyörää rautateihin, jolloin tunnuksen informaatioarvokin on jo mennyttä — samalla voidaan heivata koko siipipyörä hämmennystä aiheuttamasta. Mielleyhtymiä uudesta liikemerkistä sen sijaan kyllä syntyi, kuten moni varmaan vielä muistaa — esim. mielikuva solmuun väännettyistä kiskoista tai päätepuskimesta, johon suomalainen rautatielaitos on törmäämässä :)
kuva 19.05.2020 22:30 John Lindroth  
  Suomeen tullessa ainakin numeroissa 1919 ja 1916 (todettu valokuvista)oli edellämainittu yhdistetty toomi ,toisista sarjan vetureista ei tietoa,samoin niissä oli suurehkot öljylyhdyt (en tiedä oliko kaasulla) jotka täällä muutettiin Aga lyhdyiksi.Lisäksi joukko muita eroavaisuuksia.Mikähän oli ensimmäinen VRllä toiminut höyryveturi jonka höyrykuvussa oli ajojohdosta varoittava
merkki?
kuva 19.05.2020 20:37 Tuomas Pätäri  
  Kiitoksia! Timo Sal.: 200 millisen sijoittaminen nykykännyköihin on todellakin vaikeata, tarvitsisi olla joku Mobira Cityman vähintään :) Mutta ilman jalustaa tästä selvittiin, kun taivaan ja ledien vuoksi valotusaikaa ei kovin pitkäksi edes olisi voinut nostaa (taisi olla 1/800).
kuva 19.05.2020 19:26 Hannu Peltola  
  Kuvien perusteella aika monessa Tb:ssä oli yhdistetty hiekka- ja höyrykupu, esimerkkinä oheinen: https://digitaltmuseum.se/021027846616/anglok
kuva 19.05.2020 19:12 Esa J. Rintamäki  
  Upea kuva! Pidän tällaisista pitkällä silmällä otetuista kuvista.
kuva 19.05.2020 19:06 Petri Sallinen  
  Sain aikoinan taulukkodataa ruotsalaisilta harrastajilta Ta- ja Tb-sarjojen koneista. Hr3 1919 oli alunperin SJ Tb-sarjan 895.

Tillverkat av (VMF) Vagn- & Maskinfabriksaktiebolaget i Falun, Sverige 1907. Tillverkningsnummer 73.
Sålt 1942 till VR Hr3 1919. Slopat 1953. Skrotat i Hyvinkää.

Oliko Tb-sarjan koneissa ylipäätään yhdistettyä hiekka- ja höyrykupua, kun ne olivat SJ:n käytössä?
kuva 19.05.2020 19:06 Olli Keski-Rahkonen  
  Reunat ovat sillan kantava rakenne. Näin siltakannen korkeus on saatu mahdollisimman pieneksi, ja kannelle nousua varten riittää loivemmat/lyhyemmät penkereet.
kuva 19.05.2020 18:46 Mikko Mäntymäki  
  Tuo erotusjakson paikka pahimpaan ylämäkeen ei mitään järkeä. Koita tuosta 35 promillen nousua ratti 0:sa.
kuva 19.05.2020 18:26 Jimi Lappalainen  
  https://vaunut.org/haku/liikennepaikat/?m=1&l=PUR
kuva 19.05.2020 18:25 Jyrki Längman  
  Ei pysähdy
kuva 19.05.2020 17:48 Tero Korkeakoski  
  Pysähtyykö junat enää täällä?
kuva 19.05.2020 17:46 Markku Knuutti  
  Tosta ovesta monenmonituista kertaa astunu , hakien / vieden varuskunnan rainalaatikkoa :D
kuva 19.05.2020 17:41 Markku Knuutti  
  Mikäs nuitten " reunuksien " tarkotus sillalla on ?
kuva 19.05.2020 17:31 Reijo Salminen  
  Juna hienosti puskee läpi usvapilven, ihan kuin mattoa työntää edellään. Kun osaa niin taitaa.
kuva 19.05.2020 16:28 Ossi Rosten  
  Tällaiset kesäyöjunakuvat saavat haaveilemaan kunnon kamerasta...

Upea kuva!
kuva 19.05.2020 15:10 John Lindroth  
  Maalattinkohan nämä veturinvihreiksi vasta muutostöiden vv47-48 yhteydessä?Säilyikö yhdistettu hiekka ja höyrytoomi yhdessäkään?
kuva 19.05.2020 15:04 [Tunnus poistettu]  
  Tälläiset kesäyöjunakuvat inspiroivat itseä lähtemään radan varteen kuvaamaan, nyt kyllä vetää kateeksi kun nykyään on jäännyt vähemmän aikaa "yöllisiin hämärätouhuihin" :)
kuva 19.05.2020 14:12 Jimi Lappalainen  
  HL 9687, Sm4 6302 + 6306 + 6319 + 6301. Lähde: https://juliadata.fi/timetables?s=9687&d=18.5.2020
kuva 19.05.2020 14:07 Jimi Lappalainen  
  Oi, mikä kuva! Todella upea.
kuva 19.05.2020 13:59 Niila Heikkilä  
  Deeverin esteenraivaaja puskee sumulauttaa edellään.
kuva 19.05.2020 13:44 Reijo Salminen  
  Vanha logo näkyy paremmin vaikkapa tässä: https://vaunut.org/kuva/65374
kuva 19.05.2020 13:28 Pasi Seppälä  
  Aavemainen usva, kaunis taivas, ym.ym. Todellakin loistosuoritus.
kuva 19.05.2020 12:45 Petri Nummijoki  
  Jos vuoden 1961 liikemerkki niin valtavan hyvä oli niin miksi esim. virkalakeissa sitä ei taidettu ottaa käyttöön koskaan vaan aidosta siipipyörälogosta (jonka johdannainen vielä kuvan merkkikin on) siirryttiin suoraan 80-luvun puolivälissä käyttöön tulleeseen merkkiin, joka taas ainakin omasta mielestäni on jo aidosti moderni ja oikeastaan muokattuna käytössä vielä nykyäänkin.

https://www.vaunut.org/kuva/22608
https://www.vaunut.org/kuva/34634
kuva 19.05.2020 12:23 Timo Salo  
  Taitaa Tuomaksella olla isoreikäinen teletötterö betonijalustalla, ei tälläsiä oteta kännykameralla ja käsivaralta... :-)
kuva 19.05.2020 12:01 Petri Sallinen  
  Kauneus on tietysti katsojan silmässä eikä makuasioista voi kiistellä sanoi koira, kun .... Mielestäni Hurun nokalle päässyt ilmestys on amatöörimäinen. Sen on varmaan hätäpäissään piirtänyt joku konepajan insinööriharjoittelija :) Onneksi siitä ei tullut virallista logoa. Mielestäni vuonna 1961 lanseerattu siipipyörä sen sijaan oli graafisesti erittäin hyvin onnistunut — toimii kaikissa kohteissa. Olisi vielä nykyäänkin moderni ja pelkistetty, mutta sisältää kuitenkin ikiaikaisen rautatielaitosten tunnuksen, eli siivet ja pyörän.
kuva 19.05.2020 10:56 Petri Nummijoki  
  Tilapäinen viritys on vähän ikävästi ilmaistu. Ajallisesti tämä saattoi sitä olla mutta minusta kuvan logo on tyylikkäämpi, kuin vuonna 1961 käyttöön otettu uudempi.
kuva 19.05.2020 10:40 Petri Sallinen  
  Kuvassa näkyvä logo taisi olla tilapäinen viritys (jolta se myös näyttää) ennen kuin pitkään käytössä ollut siipipyörälogo otettiin käyttöön VR:n satavuotisjuhlien aikoihin. Hr12 taisi olla ainoa kohde, jossa tuo logomalli oli käytössä. Hr11:n keulilla oli vanhempaa tyyliä edustava metallista valettu siipipyörä.
kuva 19.05.2020 10:21 Jouni Hytönen  
  Ajankuvaan mausteeksi junakokoonpano: P 109 Dr13 2337, CEhit 26005, Ein 23175, Eikt 23606, Eip 23134, EFit 23538, Eit 23080 ja Eit 23003. Runko palasi aamun P 110:ssä Turkuun.
kuva 19.05.2020 09:56 Petri Nummijoki  
  Kuvista päätellen kuitenkin jo vuoden 1962 kuluessa on numerosarjaan 2200-2219 vaihdettu uudempia liikemerkkejä, joten suhtaudun epäillen siihen, että ainakaan myöhemmin kuin 1963 olisi Hr12-vetureita ollut tässä ulkoasussa. Veikkaisin kuvausajankohdan olevan vuosien 1960-1962 välillä.
kuva 19.05.2020 08:59 Timo Saha  
  On kyllä loistava kuva.
kuva 19.05.2020 08:55 Lari Åhman  
  Huhuh, sanattomaksi vetää. Todellakin taidetta.
kuva 19.05.2020 08:32 Erkki Nuutio  
  Ei tarvitse kaappariovea käyttää liikuttaessa vauhdikkaasti nokan suuntaan. Sopii käyttää etuovea. Se ei silloin avaudu yllättävästi: https://www.vaunut.org/kuva/46954?tag0=6%7CTka1%7C tai muita kuvia hakutoimintoa Ratakuorma-autot / Tka 1 käyttäen.
Sisun Karjaan tehdas (kulki 50-luvulla Oy Karia Ab:n nimellä) teki kaikki sisulaiset ratakuorma-autot.
kuva 19.05.2020 07:20 Juho Heiskanen  
  Tämä on upea, maalausmainen kuva!
kuva 19.05.2020 04:59 Kari Roininen  
  Tässä harjassa lienee samanlainen runko/kiiinnitys kuin oli kärkiauroissa. Eli takapäässä olevassa kiinnityspukissa vain tapilla kiinni. Kun runko on noin pitkä,se ei tarvi kääntyvää akselia kiinnityspisteen ollessa takapäässä. Tka 7:ssa oli alunperin samanlainen kiinnitys kärkiauralle,pukin ollessa rungon puolivälissä.
kuva 19.05.2020 00:31 Jorma Toivonen  
  Muistaakseni ??? adapterissa olisi luotavissa myös paineilmayhteys.
kuva 18.05.2020 23:55 Lasse Reunanen  
  Perämoottori, onko yleinenkin nimitys rautateillä kuormatilaan sijoitetulle hydrauliyksikölle? Kyllä perämoottorista tulee mielleyhtymä paljon kesäisempiin ajanvietteisiin, kuin rautatien talvinen lumenharjaus.
kuva 18.05.2020 23:23 Perttu Karttunen  
  Kyllä se tuo sakea kömy aivastutti. Harmi kun kamera ei paikalla vallinneita aromeja välitä.
kuva 18.05.2020 22:53 Aapo Niemelä  
  Ohhoh, mitenkäs on konesuojan tiiviste päässyt kiertymään noinkin mutkalle?