|
|
20.05.2020 11:10 | Topi Lajunen | ||
| Mistä erotusjaksosta Mäntymäki puhuu? Kuvan ulkopuolella oikealla puolella on tällä etualan "siltaraiteella" erotusjakso, mutta se on jo melko tasasella. Lisäksi tätä raidetta käytetään lähes yksinomaan Helsingin suuntaan, joten se on alamäessä, jos on mäessä lainkaan. Muut Kytömaan kolme erotusjaksoa ovat kaikki tasaisella raiteella. | ||||
|
|
20.05.2020 08:24 | Kari Haapakangas | ||
| Elämäni ensimmäisen kerran olen ollut lehtikuvassa, jossa oli mukana sekä riukuvammas että viemärityömaa :) | ||||
|
|
20.05.2020 08:23 | Erkki Nuutio | ||
| Mielenkiintoista verrata tämän ja postijunan taivalta Helsingistä Pietariin. Tälle se on kahden päivän reissu yöpymisineen Kaipiaisissa. Postijunalle riittää yksi päivä. Lukuisilla väliasemilla odotellaan vastaantulijajunaa tai päästetään myötämenijäjuna ohittamaan. | ||||
|
|
20.05.2020 08:21 | Kari Haapakangas | ||
| Mitä pikatavarajunasta on ehtinyt purkaa/lastata noiden pysähdysten aikana? Lehtinipun? | ||||
|
|
20.05.2020 08:18 | Kari Haapakangas | ||
| On se vaan mukavaa, että Suomi on nykyään kaksikielinen maa. Tosin odotan, että elinaikanani joku älypää vielä keksii, että aikataulut (vain sähköisessä muodossa tietenkin) on fiksuinta julkaista vain ja ainoastaan englanniksi. Kaipa silloin pääkaupunkinakin on Helsingfalls. |
||||
|
|
20.05.2020 08:16 | Erkki Nuutio | ||
| Onko Riuku-Vammaksen tehtävä ollut vähentää vai lisätä raiteita, joille siirtopöytä ulottuu? Veikkaan vähentämistä, koska oikeimmanpuolisten raiteiden päitä on kääritty rullalle. |
||||
|
|
20.05.2020 01:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Galitzinosta tuli myöhemmin Äyräpää ja sitten Leipäsuo. Nykyrkasta suomennettiin Uusikirkko ja sittemmin siitä tuli Kanneljärvi. | ||||
|
|
20.05.2020 01:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pari huomautusta: Keuru oli myöhemmin Haapamäki ja Etseristä tuli Inha. Veturisarjaa ei mainita. | ||||
|
|
20.05.2020 00:38 | Heikki Kannosto | ||
| Kunhan ei olisi ollut jo 1929 jolloin junien numerointi uusittiin perusteellisesti? Matkustajia kuljettavat seka- ja pikatavarajunat numeroitiin henkilöjunien joukkoon. | ||||
|
|
20.05.2020 00:16 | Jimi Lappalainen | ||
| Milloin otettiin käyttöön tavarajunien numerointi ainoastaan numerosta 1000 ylöspäin? | ||||
|
|
20.05.2020 00:11 | Jimi Lappalainen | ||
| Paljon ohituksia ja kohtaamisia. | ||||
|
|
20.05.2020 00:11 | Pasi Ohtonen | ||
| Onhan siinä melkoinen "monttu" https://vaunut.org/kuva/66209?paik=Kajaani | ||||
|
|
20.05.2020 00:09 | Juhani Pirttilahti | ||
| Okei... Perusteellista kunnostustyötä. Nostan hattua. | ||||
|
|
19.05.2020 23:33 | Petri Sallinen | ||
| Vuonna 1961 käyttöönotettu siipipyörä taisi olla ensimmäinen suomalaisen rautatielaitoksen todelllinen logo eli liikemerkki, jota myös määrätietoisesti käytettiin, kuten liikemerkkiä ylipäätään käytetään. Sitä ennen käytössä oli monenlaisia siipipyöräjohdannaisia, joita näkee vanhoissa asiakirjoissa ja julkaisuissa. Virkalakeissa käytetty messinkipellistä prässätty siipipyörä taas on pikemminkin virkamerkki — ei rautatielaitoksen liikemerkki. Siitä ei ole mitään tietoa, miksi virkamerkkien ja logon välille jätettiin selkeä hajurako. Ehkä siksi, että Valtionrautatiet oli 1960-luvun alussa vielä vahvasti eduskunnan ohjauksessa oleva virasto. Toisaalta — kummasakin merkissä oli yhä siipipyörä: virkamerkissä vanhahtavalla tavalla esitettynä ja liikemerkissä moderinillä pelkistetyllä tavalla esitettynä. Ainakin vuoden 1961 logo oli erittäin laajassa käytössä. Kenellekään tuskin jäi epäselväksi, mikä oli rautatielaitoksen tunnus. Huomionarvo oli selvä. Pelkistetty siipipyörätunnus toimi kaikissa painotöissä tehokkaasti ja se oli helppo toistaa maalaamalla kaikkialle, missä sitä tarvittiin. Se siis täytti hyvin liikemerkin kaikki tunnukset. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että siitä tarvitsisi pitää. Jo sekin, että sitä inhoaa, on merkki logon toimivuudesta. VR:n peltiset virkamerkit valmistettiin tässä meidän naapurissa. Ne valmisti Merkki ja Puristus Oy. Kylän kersat saivat taskurahoja, jos kävivät silloin tälloin käyttämässä leikkuria, joka meistasi peltiin stanssatun merkkiä ympäröivän pellin pois. Tuolta ajalta minullakin on muutamia VR:n peltisiä virkamerkkejä. Stanssit ja meistit olivat hienoja työkaluja. Kyseisen virkamerkin graafisella ilmeellä ei ole mitään tekemistä tuon viritelmän kanssa, joka on kuvattu Hr12:n keulille. Hurun keulilla olevasta maalauksesta on kyllä olemassa piirroskuva, josta aikanaan tein vektoroidun version. Jo silloin ihmettelin, miten tällainen tekele on voitu maalata veturin keulaan. Sen verran täkerö se on. Mutta kuten sanoin — tämä on viime kädessä makuasia, vaikka toki graafisessa suunnnittelussakin on sääntönsä ja laatukriteerinsä. Onneksi viritelmä ei yleistynyt. Kun suomalainen rautatielaitos lopulta luopui kokonaan siipipyörän käytöstä liikemerkissään, niin siinä haluttiin ilmeisesti tehdä jonkinlainen pesäero vanhaan virastoon ja virastokulttuuriin. Muistaakseni siipipyörän säilyttämisestä ja hävittämisestä käytiin jonkinlaista keskustelua 1980-luvulla, mutta minulla ei ole siitä muistissa enää muuta kuin mielikuvia. Saattaa olla, että suuri yleisökään ei osaa enää yhdistää siipipyörää rautateihin, jolloin tunnuksen informaatioarvokin on jo mennyttä — samalla voidaan heivata koko siipipyörä hämmennystä aiheuttamasta. Mielleyhtymiä uudesta liikemerkistä sen sijaan kyllä syntyi, kuten moni varmaan vielä muistaa — esim. mielikuva solmuun väännettyistä kiskoista tai päätepuskimesta, johon suomalainen rautatielaitos on törmäämässä :) |
||||
|
|
19.05.2020 22:30 | John Lindroth | ||
| Suomeen tullessa ainakin numeroissa 1919 ja 1916 (todettu valokuvista)oli edellämainittu yhdistetty toomi ,toisista sarjan vetureista ei tietoa,samoin niissä oli suurehkot öljylyhdyt (en tiedä oliko kaasulla) jotka täällä muutettiin Aga lyhdyiksi.Lisäksi joukko muita eroavaisuuksia.Mikähän oli ensimmäinen VRllä toiminut höyryveturi jonka höyrykuvussa oli ajojohdosta varoittava merkki? |
||||
|
|
19.05.2020 20:37 | Tuomas Pätäri | ||
| Kiitoksia! Timo Sal.: 200 millisen sijoittaminen nykykännyköihin on todellakin vaikeata, tarvitsisi olla joku Mobira Cityman vähintään :) Mutta ilman jalustaa tästä selvittiin, kun taivaan ja ledien vuoksi valotusaikaa ei kovin pitkäksi edes olisi voinut nostaa (taisi olla 1/800). | ||||
|
|
19.05.2020 19:26 | Hannu Peltola | ||
| Kuvien perusteella aika monessa Tb:ssä oli yhdistetty hiekka- ja höyrykupu, esimerkkinä oheinen: https://digitaltmuseum.se/021027846616/anglok | ||||
|
|
19.05.2020 19:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Upea kuva! Pidän tällaisista pitkällä silmällä otetuista kuvista. | ||||
|
|
19.05.2020 19:06 | Petri Sallinen | ||
| Sain aikoinan taulukkodataa ruotsalaisilta harrastajilta Ta- ja Tb-sarjojen koneista. Hr3 1919 oli alunperin SJ Tb-sarjan 895. Tillverkat av (VMF) Vagn- & Maskinfabriksaktiebolaget i Falun, Sverige 1907. Tillverkningsnummer 73. Sålt 1942 till VR Hr3 1919. Slopat 1953. Skrotat i Hyvinkää. Oliko Tb-sarjan koneissa ylipäätään yhdistettyä hiekka- ja höyrykupua, kun ne olivat SJ:n käytössä? |
||||
|
|
19.05.2020 19:06 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Reunat ovat sillan kantava rakenne. Näin siltakannen korkeus on saatu mahdollisimman pieneksi, ja kannelle nousua varten riittää loivemmat/lyhyemmät penkereet. | ||||
|
|
19.05.2020 18:46 | Mikko Mäntymäki | ||
| Tuo erotusjakson paikka pahimpaan ylämäkeen ei mitään järkeä. Koita tuosta 35 promillen nousua ratti 0:sa. | ||||
|
|
19.05.2020 18:26 | Jimi Lappalainen | ||
| https://vaunut.org/haku/liikennepaikat/?m=1&l=PUR | ||||
|
|
19.05.2020 18:25 | Jyrki Längman | ||
| Ei pysähdy | ||||
|
|
19.05.2020 17:48 | Tero Korkeakoski | ||
| Pysähtyykö junat enää täällä? | ||||
|
|
19.05.2020 17:46 | Markku Knuutti | ||
| Tosta ovesta monenmonituista kertaa astunu , hakien / vieden varuskunnan rainalaatikkoa :D | ||||
|
|
19.05.2020 17:41 | Markku Knuutti | ||
| Mikäs nuitten " reunuksien " tarkotus sillalla on ? | ||||
|
|
19.05.2020 17:31 | Reijo Salminen | ||
| Juna hienosti puskee läpi usvapilven, ihan kuin mattoa työntää edellään. Kun osaa niin taitaa. | ||||
|
|
19.05.2020 16:28 | Ossi Rosten | ||
| Tällaiset kesäyöjunakuvat saavat haaveilemaan kunnon kamerasta... Upea kuva! |
||||
|
|
19.05.2020 15:10 | John Lindroth | ||
| Maalattinkohan nämä veturinvihreiksi vasta muutostöiden vv47-48 yhteydessä?Säilyikö yhdistettu hiekka ja höyrytoomi yhdessäkään? | ||||
|
|
19.05.2020 15:04 | [Tunnus poistettu] | ||
| Tälläiset kesäyöjunakuvat inspiroivat itseä lähtemään radan varteen kuvaamaan, nyt kyllä vetää kateeksi kun nykyään on jäännyt vähemmän aikaa "yöllisiin hämärätouhuihin" :) | ||||
|
|
19.05.2020 14:12 | Jimi Lappalainen | ||
| HL 9687, Sm4 6302 + 6306 + 6319 + 6301. Lähde: https://juliadata.fi/timetables?s=9687&d=18.5.2020 | ||||
|
|
19.05.2020 14:07 | Jimi Lappalainen | ||
| Oi, mikä kuva! Todella upea. | ||||
|
|
19.05.2020 13:59 | Niila Heikkilä | ||
| Deeverin esteenraivaaja puskee sumulauttaa edellään. | ||||
|
|
19.05.2020 13:44 | Reijo Salminen | ||
| Vanha logo näkyy paremmin vaikkapa tässä: https://vaunut.org/kuva/65374 | ||||
|
|
19.05.2020 13:28 | Pasi Seppälä | ||
| Aavemainen usva, kaunis taivas, ym.ym. Todellakin loistosuoritus. | ||||
|
|
19.05.2020 12:45 | Petri Nummijoki | ||
| Jos vuoden 1961 liikemerkki niin valtavan hyvä oli niin miksi esim. virkalakeissa sitä ei taidettu ottaa käyttöön koskaan vaan aidosta siipipyörälogosta (jonka johdannainen vielä kuvan merkkikin on) siirryttiin suoraan 80-luvun puolivälissä käyttöön tulleeseen merkkiin, joka taas ainakin omasta mielestäni on jo aidosti moderni ja oikeastaan muokattuna käytössä vielä nykyäänkin. https://www.vaunut.org/kuva/22608 https://www.vaunut.org/kuva/34634 |
||||
|
|
19.05.2020 12:23 | Timo Salo | ||
| Taitaa Tuomaksella olla isoreikäinen teletötterö betonijalustalla, ei tälläsiä oteta kännykameralla ja käsivaralta... :-) | ||||
|
|
19.05.2020 12:01 | Petri Sallinen | ||
| Kauneus on tietysti katsojan silmässä eikä makuasioista voi kiistellä sanoi koira, kun .... Mielestäni Hurun nokalle päässyt ilmestys on amatöörimäinen. Sen on varmaan hätäpäissään piirtänyt joku konepajan insinööriharjoittelija :) Onneksi siitä ei tullut virallista logoa. Mielestäni vuonna 1961 lanseerattu siipipyörä sen sijaan oli graafisesti erittäin hyvin onnistunut — toimii kaikissa kohteissa. Olisi vielä nykyäänkin moderni ja pelkistetty, mutta sisältää kuitenkin ikiaikaisen rautatielaitosten tunnuksen, eli siivet ja pyörän. | ||||
|
|
19.05.2020 10:56 | Petri Nummijoki | ||
| Tilapäinen viritys on vähän ikävästi ilmaistu. Ajallisesti tämä saattoi sitä olla mutta minusta kuvan logo on tyylikkäämpi, kuin vuonna 1961 käyttöön otettu uudempi. | ||||
|
|
19.05.2020 10:40 | Petri Sallinen | ||
| Kuvassa näkyvä logo taisi olla tilapäinen viritys (jolta se myös näyttää) ennen kuin pitkään käytössä ollut siipipyörälogo otettiin käyttöön VR:n satavuotisjuhlien aikoihin. Hr12 taisi olla ainoa kohde, jossa tuo logomalli oli käytössä. Hr11:n keulilla oli vanhempaa tyyliä edustava metallista valettu siipipyörä. | ||||
|
|
19.05.2020 10:21 | Jouni Hytönen | ||
| Ajankuvaan mausteeksi junakokoonpano: P 109 Dr13 2337, CEhit 26005, Ein 23175, Eikt 23606, Eip 23134, EFit 23538, Eit 23080 ja Eit 23003. Runko palasi aamun P 110:ssä Turkuun. | ||||
|
|
19.05.2020 09:56 | Petri Nummijoki | ||
| Kuvista päätellen kuitenkin jo vuoden 1962 kuluessa on numerosarjaan 2200-2219 vaihdettu uudempia liikemerkkejä, joten suhtaudun epäillen siihen, että ainakaan myöhemmin kuin 1963 olisi Hr12-vetureita ollut tässä ulkoasussa. Veikkaisin kuvausajankohdan olevan vuosien 1960-1962 välillä. | ||||
|
|
19.05.2020 08:59 | Timo Saha | ||
| On kyllä loistava kuva. | ||||
|
|
19.05.2020 08:55 | Lari Åhman | ||
| Huhuh, sanattomaksi vetää. Todellakin taidetta. | ||||
|
|
19.05.2020 08:32 | Erkki Nuutio | ||
| Ei tarvitse kaappariovea käyttää liikuttaessa vauhdikkaasti nokan suuntaan. Sopii käyttää etuovea. Se ei silloin avaudu yllättävästi: https://www.vaunut.org/kuva/46954?tag0=6%7CTka1%7C tai muita kuvia hakutoimintoa Ratakuorma-autot / Tka 1 käyttäen. Sisun Karjaan tehdas (kulki 50-luvulla Oy Karia Ab:n nimellä) teki kaikki sisulaiset ratakuorma-autot. |
||||
|
|
19.05.2020 07:20 | Juho Heiskanen | ||
| Tämä on upea, maalausmainen kuva! | ||||
|
|
19.05.2020 04:59 | Kari Roininen | ||
| Tässä harjassa lienee samanlainen runko/kiiinnitys kuin oli kärkiauroissa. Eli takapäässä olevassa kiinnityspukissa vain tapilla kiinni. Kun runko on noin pitkä,se ei tarvi kääntyvää akselia kiinnityspisteen ollessa takapäässä. Tka 7:ssa oli alunperin samanlainen kiinnitys kärkiauralle,pukin ollessa rungon puolivälissä. | ||||
|
|
19.05.2020 00:31 | Jorma Toivonen | ||
| Muistaakseni ??? adapterissa olisi luotavissa myös paineilmayhteys. | ||||
|
|
18.05.2020 23:55 | Lasse Reunanen | ||
| Perämoottori, onko yleinenkin nimitys rautateillä kuormatilaan sijoitetulle hydrauliyksikölle? Kyllä perämoottorista tulee mielleyhtymä paljon kesäisempiin ajanvietteisiin, kuin rautatien talvinen lumenharjaus. | ||||
|
|
18.05.2020 23:23 | Perttu Karttunen | ||
| Kyllä se tuo sakea kömy aivastutti. Harmi kun kamera ei paikalla vallinneita aromeja välitä. | ||||
|
|
18.05.2020 22:53 | Aapo Niemelä | ||
| Ohhoh, mitenkäs on konesuojan tiiviste päässyt kiertymään noinkin mutkalle? | ||||