Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 13.05.2020 01:12 Mikko Miettinen  
  Entinen Chfy, nykyinen Ehft. Littera vaihtui Sibeliuksen liikenteen loppumisen jälkeen.
kuva 13.05.2020 00:38 Reijo Salminen  
  Mistähän tämäkin tasoristeys on nimensä mahtanut saada?
Kuvasarja:
Itä-Suomen kevätretki 2020
 
13.05.2020 00:07 Petri Kiviniemi  
  Hyvin dokumentoitu Itä-Suomen ja vähän muunkin alueen junaliikennettä. Upeaa työtä Visa!
kuva 13.05.2020 00:02 Petri Kiviniemi  
  Hieno seesteinen tunnelma kuvassa. Tästä pidän.
kuva 12.05.2020 23:21 Heikki Jalonen  
  À propos: sattuisiko jollakulla olemaan myytäväksi ylimääräistä ns. Nestler-mallin laskutikun HAHLOA?

Sopiva olisi esim Rietz Nr 0232 = 25 cm puutikun hahlo, 3 tai 4 viivainen. "Raideleveys" 31,75; korkeus 34,7; pituus 41,7 mm. Lasia, kehys messinkiä tai terästä.

Valtion Lentokonetehdas-laskutikustani nimittäin on hahlo kadonnut, jonnekin jälleenrakennuskauden työmaille varmaan jo. Em. Nestler koetellusti sopii, sellainenkin kaapista löytyy. Mutta, mukavampi olisi omansa kullekin. Valmet-laskenta antaa jotenkin "kotimaisempia" tuloksia. Toisinaan jopa jotenkin salaperäisen potkurimaisesti pyöriviä arvoja...
kuva 12.05.2020 22:37 Jorma Toivonen  
  Lähes 50v olen ollut mukana rautatieliikenteessä (ammatti + harrastus). Kuten Topi aiemmin kertoi niin ammattipiireissä puhuttiin loveista, ei suhoista (esim. "lovipyörä" tuttu nimitys, "suhopyörä" täysin tuntematon käsite).
kuva 12.05.2020 21:44 Simo Toikkanen  
  XTs lisätty.
kuva 12.05.2020 21:40 Simo Toikkanen  
  Sivuston litteralistaa tavaravaunujen ja venäläisvaunujen osalta täydennetty.
kuva 12.05.2020 21:33 Simo Toikkanen  
  XGdf lisätty litteraluetteloon.
kuva 12.05.2020 21:31 Simo Toikkanen  
  Nyt ei pitäisi olla enää BXTe:stä puutetta.
kuva 12.05.2020 21:15 Rasmus Viirre  
  Aivan mahtava kaarrekuva ja yön tunnelma! Sekä kuvassa, että videossa.
kuva 12.05.2020 21:07 Teemu Sirkiä  
  Niin eli tämän kuvan tapauksessa seuraava yhdistelmäopastin on näyttänyt tuon uuden kuvan oikeanpuoleisinta opasteyhdistelmää, eli "pääopastinosassa" on ollut Aja 35 -opaste, koska tässä "esiopastinosa" näyttää Odota Aja 35.
kuva 12.05.2020 20:58 Mikko J. Putkonen  
  Arkistoja on kieltämättä kannattanut kaivella: mukavaa ajankuvaa tässäkin otoksessa.
kuva 12.05.2020 20:20 [Tunnus poistettu]  
  Sori tietämättömyys, mutta onkohan tuo kuitenkin Chfty?
kuva 12.05.2020 19:53 Mauri Monto  
  https://vaunut.org/kuva/139659
Tässä opastimen E956 opasteet 12.5.2020.
kuva 12.05.2020 19:44 [Tunnus poistettu]  
  Pasi, mistäs tunnistat? Missäpäin olet?
kuva 12.05.2020 19:01 Reijo Kankkunen  
  Kuva on hyvä!
kuva 12.05.2020 18:55 [Tunnus poistettu]  
  Pääseeköhän viikon kuvaksi? Oikein erinomainen otos!
kuva 12.05.2020 18:52 Jukka Ahtiainen  
  Kuin Rautateiden rengasmatkat -mainos.
kuva 12.05.2020 16:26 Erkki Nuutio  
  Todettakoon että Airaksen höyryveturit ja niiden hoito (2.p. 1946) kutsuu lukkoonjarrutuksessa kulunutta littanaa kohtaa suhoksi (s. 460).
Epäpyöreydestä voi aiheutua hyvinkin suuria iskukuormituksia. Ne kohdistuvat pyörän akseliin ja pyörännavan laakereihin. Akseli voi väsyä poikki ja vierintälaakeritkin vaurioituvat herkästi iskuista. Liukulaakerit sensijaan eivät ole arkoja.
Kuvasarja:
Valtionrautateitten autojen tunnukset
 
12.05.2020 15:58 Erkki Nuutio  
  SAHK:n Tampereen kerhon lehdessä Hyrysysy-Menolainen 5/94 (s.33-41) oli Nalle-Sisujen historiikki ja kertomus VR:n Vehoniemen automuseolle Kangasalle lahjoittaman jakelu-Nalle (Sisu KB-121) VR 6327:n yksilön entisöinnistä. Auton työura VR:n ovelta ovelle käytössä ajoittui välille 1968-1987. Kyseinen loppupään Nalle liikkui Ford Traderin dieselillä.

Tarinassa todettiin, että RH vahvisti vuonna 1961 (muiden kuin henkilöautojen) uusiksi ohjaamo- ja lavaväreiksi taivaansinisen (Sadolux 18) ja harmaan (Sadolux 2). Liikemerkin siipipyörä, jonka yllä VR oli tällöin vielä entisen mallinen. Vasta satavuotisvuonna 1962 siipipyörä pelkistettiin. RH:n huoneenrakennusjaos oli myös tarkoin mitoittanut Ovelta-Ovelle (tai Från Dörr-Till Dörr) tekstin. Ylikäskijä näillekin maalailuille oli kaiketi Erkki Aalto.

Taivaansininen väri nosti aina keskusteluun valmiiden keskuudessa kysymyksen VR:n ikiomasta taivaasta omaa hautausmaata vastaten.
kuva 12.05.2020 15:36 Heikki Jalonen  
  Voisivatko nuo kiinnimuuratut ovet olla ns. Karjalan Konepajan (1944...47) toiminnan aikaisia muutoksia?

Tuossa lokomoottorin puskinpalkilla näkyy poikittainen putki, yhdistäjillä kiinni molemmista päistään kantikkaissa säiliöissä, keskellä T-kappale ja siinä kiilaluistiventtiili ja laskumutka, ilman erikoisempia liittimiä. Käytettiinkö näissä pienvetureissa vesipainolastia? Taisi olla Suomessa melko harvinainen ratkaisu, huonosti talvioloihin sopiva.
kuva 12.05.2020 14:19 Teppo Niemi  
  :)
kuva 12.05.2020 14:16 Juho Heiskanen  
  Erittäin kaunis kesäinen kuva!
kuva 12.05.2020 13:49 Jani Nieminen  
  On se suojeltu ja toimii ilmeisesti jonkinnäköisenä korttelitupana.
Asuin siinä lapsena 1974-1986. Pihapiirissä oli myös sauna/autotallirakennus ja ulko-wc.
Piha oli huomattavasti alempana kuin ajoväylän pinta. Talossa on myös kellarikerros.
kuva 12.05.2020 13:30 Teppo Niemi  
  Tuon mitä John kirjoittaa, pitää paikkaansa. Omalta osalta kiitoksia Seitovirralle, kun on lähettänyt tunnistusta kaipaavien paikkojen kuvia. Sieltä on tullut jopa Hanalassa kuvattu pätkä, jossa Ek vaunuissa näkyi kotiasemamerkintöjä.... Ja nehän olivat poistuneet jo monta vuotta aikaisemmin.... Ja eikös Keräsen Tapsa piirtänyt yhden F-vaunun piirrustuksen elokuvassa vilahtaneen vaunun perusteella. Senhän pitäisi löytyä täältä Vorgista.
kuva 12.05.2020 13:25 Rasmus Viirre  
  Yksi matkustajakin löytyy ;) Vain katolta..
kuva 12.05.2020 13:10 John Lindroth  
  Moni elokuvaohjaaja ei tiedäkään että voi käydä niinkin että ohjaamansa filmin ainoa anti harrastajalle voi olla yhdessä kohtauksessa vilahtava höyryjuna!
kuva 12.05.2020 12:57 Jimi Lappalainen  
  Veturitunnisteiden avulla voi selvittää myös veturien liikkeitä eri puolilla maata, ja mahdollisesti saada lisätietoa omiin havaintoihinsa.
kuva 12.05.2020 12:50 John Lindroth  
  itseni kannalta , ainakin tutkivassa mielessa, esimerkiksi vanhoissa kaupunkikuvissa taustalla ehkä erottuva veturi,juna,raitiovaunu tms. saattaa olla juurikin se kiinnostuksen kohde.Tämä siksi että asiat eivät koskaan ole niin yksiselitteisiä kuin näyttävät ja varsinkin yksityiskohdat ovat erittäin mielenkiintoisia sekä avartavia.
kuva 12.05.2020 12:46 [Tunnus poistettu]  
  Ai Juliasta?
kuva 12.05.2020 12:43 Juhani Pirttilahti  
  Kokoonpanotieto tallentuu toisiin tietokantoihin, joten ne saa kyllä selville jo junan numeron perusteella.
kuva 12.05.2020 12:24 Kurt Ristniemi  
  Tunnisteet ovat hakutekijöitä, eivät junan kokoonpanokuvauksia. Niihin merkitään vain sellaiset, joiden avulla kuvapankista löytyy mahdollisimman kuvaavia kuvia. Ei sellaisia, joissa kohde mahdollisesti häämöttää epämääräisenä länttinä.
Kuvanlisäyssivun ohjeessa sanotaan sevästi: "Lisää tunnisteisiin vain kuvissa selkeästi näkyviä asioita!"

Niinkuin Jaakko jo totesikin: Jos kokoonpanon hauaa esittää, sen voi tehdä kuvatekstissä.
kuva 12.05.2020 11:32 Harri Junttila  
  Näin minä oletan että veturi hajosi kun oli virroitin alhaalla ja ei edes punavaloja palanut. Jos olisi ollut Edo vika niin olisivat varmasti voineet ajaa junan perältä Veturista niin että konduktööri tähystää Edossa
kuva 12.05.2020 10:55 Mikko Mäntymäki  
  Sr2 3242 on ilmeisesti rikoontunut.
kuva 12.05.2020 09:59 Aapo Niemelä  
  Komeata.
kuva 12.05.2020 09:28 Jaakko Pehkonen  
  Mikäli tällaisen kuvan yhteydessä haluaa laittaa junan kokoonpanon, laittasin itse sen kuvatekstiin.
kuva 12.05.2020 08:58 [Tunnus poistettu]  
  joo, samat sanat Jussi
kuva 12.05.2020 08:58 Veeti Rissanen  
  Kolmelle vaunulle pitää olla kolme veturia, niinhän se menee... :D
kuva 12.05.2020 08:29 Jussi Laukkanen  
  Tämän tyyppistä kuvaa on miellyttävää katsoa. Sävyt ovat kirkkaat, mutta pilvisen syyspäivän tunnelma välittyy silti hyvin.

Kuvan muokkaaminen on nykyään yksi oleellinen osa valokuvaamista. Sen merkitystä voi verrata aikaisemmin filmiltä paperille vedostettaessa tehtyihin säätöihin ja korjauksiin. Hyvä paperikuva oli pirunmoisen säätämisen tulos, pelkästään toisenlaisen paperin valintakin muutti lopputulosta.
kuva 12.05.2020 08:15 Raimo Harju  
  Onko ylimmäises suhos huomioväriasuisen kuvaajan kuvajainen.
kuva 12.05.2020 08:08 Teppo Niemi  
  Suhoista puhuttiin Helsingin varikolla ainakin 1980-luvun lopulla. Mutta tilattaessa pyörän sorvaus Pasilan konepajan kuoppasorvissa, niin syynä oli lovet, ellei sitten sorvausyynä ollut pyörän kulumat.

Virallisissa teksteissä (kuten JT, JTO, JTT, ohjesäännöt ja koulutusmonisteet puhuttiin ainakin 1950 -luvulta lähtien lovista.

Suho -nimitys lienee syntynyt äänestä, jonka luistava pyörä synnyttää ja jonka seurauksena on siis lovi.
kuva 12.05.2020 07:47 [Tunnus poistettu]  
  Okei, se oli vain minun ideani, mutta kyllä Edb: n voisi lisätä
kuva 12.05.2020 07:40 Jussi Laukkanen  
  Tuota Juhanin mainitsemaa periaatetta kannattaa noudattaa. Hakutulokset pysyvät tällä tavoin käyttökelpoisempina.
Kuvasarja:
Valtionrautateitten autojen tunnukset
 
12.05.2020 07:39 Kurt Ristniemi  
  Täydensin kuvasarjan tekstiä VR-historiikin kertomalla autojen hoidosta.

Autojen maalaaminen ei välttämättä ollut mitenkään älytöntä tai johtunut VR:n viskaalien tai muun henkilöstön virasto-innokkuudesta.

Sodan jälkeen kalusto on saattanut olla varsin huonossa kunnossa ja suorastaan vaatinut maalaamista. Sodan aikana kalusto oli joutunut koville eikä huoltoon ja korjauksiin ollut kyetty välttämättömiä korjauksia enempää.

Sodan jälkeen virisi vahva usko tulevaisuuteen ja halu rakentaa maa jälleen kuntoon. VR valtion laitoksena ehkä hyvinkin halusi olla esimerkillinen ja hoitaa kalustonsa yhtenäiseen kuntoon samaan tapaan kuin mikä hyvänsä suurempi kaupallinen yritys. Ja jos maalia oli, miksei sitä olisi käytetty? Maan jaloilleen nostaminen vaati taloudellista toimeliaisuutta, joka puolestaan edellytti myös käytettävissä olevien materiaalien hyväksikäyttämistä. Työtä piti saada, tuotanto piti saada pyörimään. Ei maa makaamalla nouse.

Eikä ohje määrää kalustoa maalattavaksi heti ja kerralla, vaan sitä mukaa kun kalusto joka tapauksessa vaati korjaamista ja silloinkin vain jos maalaaminen samalla kävi helposti päinsä.

Menneisyydessä tehtyjen päätösten kritisoiminen tuntematta silloisia olosuhteita, mielialoja, syitä, tavoitteita ja mahdollisuuksia ei ole hyödyllistä ja saattaa helposti johtaa aivan vääriin johtopäätöksiin.
kuva 12.05.2020 07:26 [Tunnus poistettu]  
  Komea kuva!
kuva 11.05.2020 23:06 Harri Pesonen  
  Erikoisyksikkö rautatie historiaa vai miten sen kuvailisi,,,
kuva 11.05.2020 23:05 Harri Pesonen  
  Ei se mitään !! satuuhan noita...
kuva 11.05.2020 23:03 Jaakko Tuominen  
  Muistaakseni TV ohjelmassa: Insinöörikin on ihminen. Sanottiin että laskutikun käyttäjällä suhteellisuudentaju pysyi paremmin hallinnassa.
kuva 11.05.2020 22:36 Topi Lajunen  
  12 vuotta alalla, enkä ole koskaan kuullut suhosta. Voihan se olla jokin aikaisemmin käytetty nimitys, mutta kyllä noita loviksi kutsutaan nykyään.

Matkustajaliikenteen kotimaisissa vaunuissa ja moottorivaunuissalevyjarrut ovat tosiaan olleet arkea jo kauan, mutta vetureista ensimmäinen levyjarrullinen saatiin vasta Sr3:n myötä.
kuva 11.05.2020 22:26 Erkki Nuutio  
  Lukkoonjarruttamisen seurauksena pyöränkehälle kuluvaa tasopintaa kutsutaan kaiketi suhoksi.
Tuon pyörän kehä näyttää jo hurjalta. Ainakin osa kuluma/painumakohdista lienee seurausta lukkoonjarrutuksista.

Tuollaista pyörää ei enää voi jarruttaa tasaisesti perinteisellä tönkkäjarrulla (=valurautaisilla jarrukengillä, jotka painetaan pyöränkehiä vasten), sillä kiillottuneet kohdat ovat liukkaita ja kuopalla ja muu kehä on niihin nähden koholla.
Toiset painumat lienevät syntyneet pyörän pomppimisen seurauksena niihin kohtiin, jotka ovat iskeytyneet kiskoa vasten pompun lopuksi. Tuollaiset pomppimiset taitavat jättää kiskoihinkin painumakohtia.

Veturi- ja henkilövaunujarrut lienevät olleet jo vuosikymmeniä levyjarruja ja niiden ohjausventtiileissä on akselikohtaiset lukkiutumisen estolaitteet? Tavaravaunujen jarrut lienevät edelleen tönkkäjarruja ja lukkiutumisen estolaitteet puuttuvat?