|
|
09.05.2020 07:21 | [Tunnus poistettu] | ||
| Ja kyllähän siitä hyvä tuli! | ||||
|
|
09.05.2020 06:34 | Arto Hellman | ||
| Posteissa tehtiin osaa Postipankin tehtäviä. samalla luukulla. | ||||
|
|
09.05.2020 03:09 | Jukka Malmstedt | ||
| Kiitoksia kaimalle rakentavasta palautteesta :) Ei ollut viisastelua, vaan tosiseikkoja, joten tällainen kommentointi antaa uutta potkua harjoitella ja opetella kuvausta. |
||||
|
|
09.05.2020 02:12 | Juhani Pirttilahti | ||
| Myös Englannista löytyvä Scunthorpe Steelworks on muuten teollisuusturismista kiinnostuneille yksi näkemisen arvoinen paikka, jossa pääsee junalla hyvin lähelle sulaa rautaa. Terästehtaan sadan mailin laajuista raiteistoa liikennöidään höyry- ja dieselvetoisilla museojunilla kesäaikaan. | ||||
|
|
09.05.2020 02:03 | Juhani Pirttilahti | ||
| Häiriö tällä rataosalla oli niinkin kummallinen kuin Pasilassa katkennut valokuitukaapeli. | ||||
|
|
09.05.2020 01:20 | Jimi Lappalainen | ||
| Muistuttaa hieman Rantasalmen asemaa, mutta on silti erilainen. Olen pitkään ihmetellyt tätä Kylmäkosken asemaa, miten erikoinen tämä on. | ||||
|
|
09.05.2020 00:30 | Harri Pesonen | ||
| Osassa on flanelli kankainen sisäpuoli jotenkin sillä tehty hattu on minusta mukavempi päässä kun nailonkankankaasta tehty sisuksinen karvahattu. | ||||
|
|
09.05.2020 00:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Punainen pikku-fiiu tunnettiin nimellä "veritulppa". | ||||
|
|
09.05.2020 00:27 | Harri Pesonen | ||
| Vanhat kunnon työvaatevärit oli -10 vielä käytössä.... | ||||
|
|
09.05.2020 00:26 | Harri Pesonen | ||
| Mikäs mittari tuohon keskipalkkiin on tullut ohjaamo 1 tarran alle.. | ||||
|
|
09.05.2020 00:23 | Harri Pesonen | ||
| Tuskin nykyisin on kaueasti tuolla koneella käyttöä?== | ||||
|
|
09.05.2020 00:19 | Harri Pesonen | ||
| Tuossa muuten mahtaa olla konehuonehälyytin pyäreä mutikka missä on kaksireikää liekkö se.... | ||||
|
|
08.05.2020 23:37 | Jorma Toivonen | ||
| "Nykäisy"-liike taitaa olla kielletty vaihtotyössä nykyisin, kelpaisiko Eliakselle "vetäisi"? Ennen "nykäisyllä" toki saatettiin "voittaa" monta turhaa vaihtoliikettä. | ||||
|
|
08.05.2020 23:34 | Mikko Ketolainen | ||
| Onko jotain rataremonttia tulossa kun on pölkkyjä ratapenkalla? Vaiko ollut? | ||||
|
|
08.05.2020 23:06 | Elias Murto | ||
| Kuvatekstissä ei ehkä tarkoiteta kirjaimellisesti vaihtotyöliikettä nimeltä nykäisy, mutta jotenkin tuli sellainen mielikuva. :D | ||||
|
|
08.05.2020 23:00 | Niko Häkkinen | ||
| Nyt on kyllä paras sähköveturi kuvassa! | ||||
|
|
08.05.2020 21:31 | Jyrki Talvi | ||
| Pompan nappi. | ||||
|
Kuvasarja: Valokaasusäiliövaunuja |
08.05.2020 20:35 | Heikki Jalonen | ||
| Vesikaasu oli enemmän sivutuote, jota kaupunkikaasua valmistavissa laitoksissa saatiin kun tislauksen jäännöskoksia sammutettiin vesihöyrysammutuksella. Kaasun energiakomponentti oli pääosin vety. Käsittääkseni Suvilahdessa vesikaasu käytettiin laitoksen omiin tarpeisiin, varsinaisten tislausuunien lämmitykseen, generaattorikaasun kulutusta vähentämässä. Myös kaupunkikaasun jatkeena se oli käyttökelpoista, kunhan myyntikaasun vetypitoisuus pysyi käyvissä rajoissa. Siten, sitä ei kuljetettu vaunuilla minnekään. Jos olisi, se olisi pitänyt siirtää korkeapaineisena ja olisi tarvittu kompressoriasema ja kuljetukseen korkeapainesäilöt (säiliöpaineen suuruusluokka 100...200 bar). Pienemmissä paineissa vedyn kuljetus on kovin tehotonta. Tässä ei nyt ole kyse nykyajan menetelmistä, kuten kemiallisesti sidotun vedyn kuljetuksesta. Vaunutietäjät: onko Suomessa ollut käytössä tuon paineluokan säiliövaunuja? Siis tuotteen säilytyspaineen luokkaa +200 bar? |
||||
|
|
08.05.2020 19:49 | Teppo Niemi | ||
| Et ole ainoa, joka haaveilee matkasta sinne. | ||||
|
|
08.05.2020 19:43 | Väinö Tervonen | ||
| Oliko tolle tuulilasien negatiiviselle kulmalle jokin tietty syy? Sade ei ainakaan, kun niissä on pyyhkijät, yritettiinkö vähentää hejastumia? | ||||
|
|
08.05.2020 19:20 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Tosiaan, Dillingenissä on iso laitos jonka pihassa näkyy liuta hiilivaunuja ja myös mainitsemiasi torpedoita. Alkoikin juuri tehdä mieli takaisin tuonne harrastamaan teollisuusturismia! https://goo.gl/maps/wJnRBTwSwb1N4KGS7 |
||||
|
|
08.05.2020 18:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näkyy olevan "postiautokin" parkissa, eli tuo keltainen kusiais-Fiiatti. | ||||
|
|
08.05.2020 18:16 | Teppo Niemi | ||
| Myös teräksen valmistuksessa tsrvitaan hiiltä. Ensin siitä tehdään koksia, jota käytetään raakaraudan valmistamiseen masuunissa. Tämän radan varrellahan on masuunilaitos, josta raakarauta kuljetetaan Völklingenin terästehtaalle torbedovaunussa. | ||||
|
|
08.05.2020 18:00 | Joona Kärkkäinen | ||
| Vuonna 2015 ei joku muistanut ja Hyvinkäällä tapahtui vaaratilanne jonka vuoksi nuo tarrat tuli ohjaamoihin. | ||||
|
|
08.05.2020 17:55 | [Tunnus poistettu] | ||
| Muista kytkeä JKV, no kukapa sitä ei muistasi kytkee | ||||
|
|
08.05.2020 17:10 | Antero Airola | ||
| Indian Pacific (Sydney-Perth) ja Ghan (Adelaide-Darwin) ovat todella mukavia yöjunia. Joitakin kuvia on sarjassa https://vaunut.org/kuva/115972?u=2333&maa=11 | ||||
|
|
08.05.2020 17:07 | Lasse Reunanen | ||
| Maadoitus on oltava työpisteen molemmin puolin suojaamassa työpistettä kummastakin suunnasta tulevalta sähkövirralta. Vaikka olisi katkot tehty asianmukaisesti, saattaa verkkon muodostua vaarallisia ns. takajännitteitä, jonka purkamiseen maadoitus on oltava. On myös mahdollista, että tietokatkoksen takia jännite kytketään kesken korjaustyön, etenkin jos samaan aikaan on alueella useampi korjaustyö. Yksi työryhmä ilmoittaa saaneensa korjauksen valmiiksi, niin jännite kytketään vaikka toinen työryhmä on vielä töissä. Ratapuolelta näitä en tiedä tapahtuneen, mutta yleisen sähkönjakeluverkon puolella on ollut useitakin tapauksia. Myös etenkin kesäaikaan on aina mahdollista, että ukkonen lyö ajojohtimeen, jota myöten jännite voi kulkea pitkiäkin matkoja. | ||||
|
|
08.05.2020 17:05 | Antero Airola | ||
| Wikipedian mukaan Brisbanesta Casinoon on 228 km. Matkustellessani Australiassa 1996 tämä Casinon junapari jatkoi sivurataa pitkin rannikolle Murwillumbahin kaupunkiin. Bussiyhteys toimi sieltä Brisbaneen ja matkaa oli vain 132 km. Murwillumbahin liikenne päättyi Wikipedian mukaan 2004. | ||||
|
|
08.05.2020 16:49 | Topi Lajunen | ||
| Aivan oikea lähtöolettama kyllä. Jos ei ole varmaa tietoa, pitää aina ajatella, että johtimissa ja laitteissa on sähkö päällä. Tätä perusajatusta noudatetaan rautateillä ja varmasti monissa muissakin paikoissa. Kuvassa kuitenkin on varmuudella tehty kaikki asiaankuuluvat jännitekatkot ja ajolangan kaksinkertaiset maadoitukset, ja tällöinkin vain koulutuksen saaneella ammattilaisella on asiaa koskea johtimiin. |
||||
|
|
08.05.2020 16:47 | Robert Sand | ||
| Ei tule kun ajolanka on maadoitettu. https://vaunut.org/kuva/62339?s=1 | ||||
|
|
08.05.2020 16:43 | Pasi Seppälä | ||
| Asemalla siistit ja hoidetut nurmikot sekä pensasaita. Etualalla vähän rikkakasvit rehottaa. Hienoja kuvia ajalta, jolloin pientenkin asemien rautatieympäristön hoitoon riitti aikaa ja resursseja. |
||||
|
|
08.05.2020 16:21 | [Tunnus poistettu] | ||
| Sähköiskuha tuosta tulee! | ||||
|
|
08.05.2020 16:15 | [Tunnus poistettu] | ||
| Uutta ja vanhaaa | ||||
|
|
08.05.2020 16:05 | Henrik Hietala | ||
| Gimpillä on kohtalaisen helppo saada tänne sopiva kuva. Siinä on se laatu-valinta kun exporttaa jpg-tiedostoksi, kokeilee vain millä arvolla (itse aloitan esim. 94:stä) tiedoston kooksi tulee hieman alle megatavu. | ||||
|
|
08.05.2020 16:04 | Jukka Voudinmäki | ||
| Ehkäpä vain kuvassa näkyvälle suoralle raiteenpätkälle. Mutta miksi ajaa tänne suotta ja huvikseen rautapyörillä, kun alueella toimivat yritykset eivät syystä tai toisesta halua hyödyntää rautatiekuljetuksia. | ||||
|
|
08.05.2020 16:01 | Jouko Vieri | ||
| veli pojalla on valokuva rimmin asemasta ja aseman hoitajasta jolla oli toinen käsi poikki minäkin olen huoltanut rimmin vaihdetta huom yksi vaihde joki sillan vieressä | ||||
|
|
08.05.2020 15:50 | Tero Korkeakoski | ||
| Vaikutti siis myös Jyväskylän ja Äänekosken väliin eikä pelkkään Pieksämäen suuntaan... | ||||
|
|
08.05.2020 15:48 | Tero Korkeakoski | ||
| Mihis Kalkussa enää pääsee junalla? Liikennettä silti ei taida mihinkään olla sen suuremmin. | ||||
|
|
08.05.2020 15:32 | [Tunnus poistettu] | ||
| Kiinnostavia kuvia! | ||||
|
|
08.05.2020 15:30 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kun ei Venäjällä kiskojarruja taida olla, ei normaalia nopeampikaan jarrutus välttämättä hirveästi heiluta. | ||||
|
|
08.05.2020 15:29 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tuossa sulle kuvia joihin verrata: http://www.railfaneurope.net/pix/ru/car/RIC_WLABmz/pix.html . Mutta ei siinä mitään ihmeellistä ole. Tuollaisia vaunuja on Venäjällä kohtalaisen paljonkin. | ||||
|
|
08.05.2020 14:35 | [Tunnus poistettu] | ||
| Ompa hyvä kuva! 5/5 | ||||
|
|
08.05.2020 14:12 | Petri Sallinen | ||
| Naamakirjan "Pienoisrautatietekniikka"-ryhmässä aloitin juttusarjan, jossa pureudutaan Hk3-veturimallin suunnitteluun ja toteuttamiseen. Viisi osaa on jo julkaistu. Mikäli kiinnostaa, niin kannattaa liittyä mukaan. C5-veturimallin salat tulevat myös pian julki. https://www.facebook.com/groups/pienoisrautatietekniikka/?epa=SEARCH_BOX |
||||
|
|
08.05.2020 14:05 | [Tunnus poistettu] | ||
| Näenkö oikein, Onko tuolla VLABmz? | ||||
|
|
08.05.2020 14:02 | [Tunnus poistettu] | ||
| Kyllä kelpais illallinen tuolla. | ||||
|
Kuvasarja: Valokaasusäiliövaunuja |
08.05.2020 10:55 | Reijo Salminen | ||
| Suvilahdessa oli myös vesikaasukello, kuljetettiinko sitä rautateitse? | ||||
|
|
08.05.2020 10:25 | Petri Nummijoki | ||
| Kukaan ei varsinaisesti tainnut vastata kysymykseen, miksi junassa oli vain yksi vaunu. Ko. IC:n pääosa kulki väliä Helsinki-Vaasa mutta muutama vaunu jatkoi myös Seinäjoelta Kokkolaan. Perjantaisin ja sunnuntaisin Kokkolan runko jatkoi kuitenkin Ouluun asti, joten lauantai-aamun Kokkolan lähtöön ei riittänyt enempää vaunuja, koska muut vaunut olivat edellisenä iltana jatkaneet Ouluun asti. | ||||
|
|
08.05.2020 10:01 | Juhani Pirttilahti | ||
| Yhden mallin ruiskuvalumuottien suunnittelu ja valmistaminen maksaa pienoismallivalmistajalle vähän yli 200 000 euroa. Se investointi on sitten saatava markkinoilta tuottoina takaisin, joten siitä syystä malleja ei tällaisen pienen maan pienille markkinoille kovin helposti tule. Mestarimallien eri menetelmin tuotetut piensarjat ovat tähän piristävä poikkeus. | ||||
|
|
08.05.2020 09:42 | Juhana Nordlund | ||
| Suomi-malleja on tehty kovin pienissä sarjoissa - ja kalustotyyppivalikoimankin osalta melko pienessä laajuudessa. Siihen on syynsä, jotka on tiedetty pitkään pienoisrautatiepiireissä. Kaupasta tiettyjä Suomi-malleja voi ostaa, nykyään etenkin nettikaupasta - mutta niillä on hintansa. Ja syy hintaan on pientuotannon lisäksi runsaassa käsityössä - aikakin on rahaa. Käsityön tekijälle kuuluu palkka tehdystä työstä. Veturin ja vaunun korin voi nykyään tuottaa vaikka 3D-tulostuksena, mutta pelkästä muovinvärisestä korista tai korin osista on vielä pitkä matka valmiiseen tuotteeseen. Onkohan vieläkään veturien puolella ollut mitään muuta suurtuotantoon perustuvaa suomalaisen esikuvan mukaista H0-veturia kuin Sr2? Ja sekin sen ansiosta, että Sr2 on niin samanlainen kuin sveitsiläisesikuvansa. Kansainväliselläkin tasolla yleisen veturimallin pienoismallillekin riitti kysyntää laajemmillakin markkinoilla. Niinpä H0-Sr2 saatiin aikaan laittamalla Sr2:n väritys ja muu ulkoasu Lok 2000:n perusversioon. Rocon aikanaan tuottama H0-Sr2:han ei ollut täsmälleen oikean Sr2:n näköinen, mutta esikuvanmukaisuus oli niin suurta, että ainakin minä lasken tuon mainion rocolaismallin Suomi-veturin pienoismalliksi. Pienoisjunista on paljon tietoa sivustolla http://veturitalli.fi/ Sieltä löytyy Mestarimallien lisäksi muidenkin alan toimijoiden yhteystietoja ja muuta niihin liittyvää. Linkki johtaa keskustelufoorumiin, jossa kaiken kaikkiaan keskustellaan pienoisrautateista sangen monesta näkökulmasta. |
||||
|
|
08.05.2020 09:40 | Aatos Hentunen | ||
| Ei oo käytössä mitään lightroomia tai photoshoppia, vaan gimp. Adobet maksaa mansikoita | ||||
|
|
08.05.2020 09:39 | Aatos Hentunen | ||
| Sen varmaan pystyus vaihtamaan, mutta resiina ei hyväksy kun 1 megan kuvan, niin laitoin sit 600 kilotavusen. | ||||