|
|
04.05.2020 19:53 | Martti Vuorikoski | ||
| Hieno kuvasarja,kiitos | ||||
|
|
04.05.2020 19:43 | Teppo Niemi | ||
| Ketola ja Viima lakkautettiin, kun Kelan länsipuolen oikaisu otettiin käyttöön. Jeppas, Vuohimäki, Kela ym jäivät silloin jäljelle. |
||||
|
Kuvasarja: 262 |
04.05.2020 19:42 | [Tunnus poistettu] | ||
| Tuttuja junia, itselläni on kuvia niistä. | ||||
|
|
04.05.2020 19:03 | Alex Chudoba | ||
| Monissa vanhoissa Cm-vaunujen kuvissa näkyy luokkamerkintä olevan molemmissa päissä muotoa I&II, ja tarkempia laskentoja suorittamatta jopa arvelisin niiden olevan selvä enemmistö näkemistäni kuvista. Lieneeköhän merkintätyyli vaihtunut aikojen saatossa näissä vaunuissa, joiden kaikki hytit voitiin sijata kumpaan tahansa luokkaan? | ||||
|
|
04.05.2020 18:03 | Jaakko Kyyrönen | ||
| Kuvaajan selän takana olevan, tälle raiteelle haarautuvan, vaihteen alle on näemmä männä viikolla vaihdettu uudet pölkyt. | ||||
|
|
04.05.2020 17:42 | Teemu Sirkiä | ||
| Mitenkäs tuo kulkutie Voikkaalle tai sieltä pois tehtiin ihan konkreettisesti? Kauko-ohjaajan ”lähitaulussahan” (https://vaunut.org/kuva/93121) oletetaan, että ratapihan kummastakin päästä pääsee vain yhteen suuntaan. Toisaalta tuossa rataosataulussa ei ole kuin vaihteiden kääntämiseen liittyvät painikkeet? | ||||
|
|
04.05.2020 17:36 | Rainer Silfverberg | ||
| Miten S-Bahn junien ja muiden junien vaunun ovien korkeuserot hanskataan Saksan rataverkolla jos on yhteinen raide? S-Bahnissahan (ainakin Münchenin, Stuttgartin, Rhein-Ruhrin ja Frankfurtin verkoissa) ovi on lattian tasolla eli n 1 metri kiskosta mitattuna kuten metrossa, ja kaukojunissa huomattavasti matalampana. Onko S-Bahnilla aina oma laituri tai laiturisektori, vai joutuuko kaukojuniin "kiipeämään alas" niillä asemilla joissa molemmat pysähtyvät? | ||||
|
|
04.05.2020 17:36 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Dm12-Mikkeli-kuvien määrä sitten kolminkertaistui yhtenä päivänä! :) Hyvä kuva! | ||||
|
|
04.05.2020 17:28 | Rainer Silfverberg | ||
| Eikö kaikki seisakkeet/pysäkit lakkautettu samaan aikaan Viiman kanssa, vai jäikö Kaunislahti, Tähtelä tai Päivölä vielä joksikin aikaa toimimaan? | ||||
|
|
04.05.2020 17:24 | Rainer Silfverberg | ||
| En usko että onnistuu noin vaan, jos on pitkään "maatunut" ja tarviiko? Nämä vaunut olivat olleet liikenteessä vielä hiukan ennen siirtoa Minkiölle ja Psl:n konepajan kaverit tiesivät mitä tehdä. | ||||
|
|
04.05.2020 17:18 | Rainer Silfverberg | ||
| Ci -vaunuissa oli erikseen ykkösluokan hyttejä mutta käytännössä niitä kulki vain muutamissa tärkeimmissä junavuoroissa ylipäänsä, reitit taisivat olla Hki-Viipuri, Hki-Tampere ja Hki-Turku. Hintaero lienee ollut kanssa aikamoinen "rahvaan" 3. luokan lippujen hintoihin verrattuna. Jos jollakin on vanha "turisti" voi verrata, ja myös siihen miten paljon maksoi lentokoneella matkustaminen. | ||||
|
|
04.05.2020 17:10 | Jouni Hytönen | ||
| Kuinka iso operaatio on irrottaa vaunun puukori teräksisestä alustasta? Näemmä se kuitenkin onnistuu ja kori on mahdollista nostaa ilmaan yhtenä kappaleena. Jossain vähän pidempään metsässä seisseessä korissa ei ehkä olisi enää niin selvää, onnistuuko nosto yhtenä kappaleena. | ||||
|
|
04.05.2020 16:01 | Kurt Ristniemi | ||
| Niinhän se varmaan onkin. Näissä vaunuissahan I ja II lk ero oli vain piletissä: Kun osti I lk piletin, sai koko hytin itselleen ja jos osti II lk piletin, saattoi saada matkakumppanin. Näissä vaunuissa siis vaunun luokkamerkintä eroaa vaunun litterasta. Sen sijaan vaunuissa, joissa oli erilliset fyysiset I ja II lk osastot, luokkamerkintä ja littera vastasivat toisiaan: VR-historiikin 1912-1937 sivulla 467 on valokuva vaunusta Ci 2247. Vaunussa näkyy ainakin lähemmässä päässä olevan luokkamerkintä I&II. Kuvatekstinä on "Uusi, 8 + 33-paikkainen I ja II lk:n päivävaunu; sarja Ci". |
||||
|
|
04.05.2020 15:44 | Jorma Toivonen | ||
| Minun mielestäni hieno kuva - pieni mies ihailee isoa veturia. Kuvan terävyyskin riittävän tarkka. | ||||
|
|
04.05.2020 15:37 | |||
| Vaikka kuva ei ole hyvä niin harvinainen tilanne oli ja oli kiva nähdä sinuakin. | ||||
|
|
04.05.2020 14:28 | Panu Breilin | ||
| Voisiko selitys luokkamerkintöihin olla niin yksinkertainen, että kun tässä vaunussa ei kerran erillisiä 1. luokan makuuhyttejä ole, niin vaunuun ei ole myöskään laitettu 1. luokan merkintöjä? Vrt. Valtionrautatiet 1912-1937 II -kirjassa oleva kuva CEm-vaunusta, jossa on 3. luokan merkintä siinä päädyssä, missä 3. luokan hytit ovat ja 2. luokan merkintä siinä päässä, missä parempien luokkien hytit ovat, mutta siis 1. luokan merkintää ei ole lainkaan. | ||||
|
|
04.05.2020 14:09 | Teppo Niemi | ||
| Tuon Eim-vaunun vaununkorin alla oleva vaunu on Occ. Tuosta tilanteesta voisi itsellänikin olla jokunen valokuva. Vaununkorin oma aluskehys puskimineen, vetolaitteineen ja teleineen jäi Valtion rautateille (Pasilan konepajalle). Pasilasta vaununkori tuotiin erikoiskuljetuksena Humppilaan. Nyt en ole ihan varma, oliko kuljetuksessa vielä suojavaununa Hkb, jonka toinen pääty oli purettu, sillä vaununkoro oli Occ vaunua pidempi. |
||||
|
|
04.05.2020 13:41 | [Tunnus poistettu] | ||
| Ihana lintu! | ||||
|
|
04.05.2020 12:59 | Joona Kärkkäinen | ||
| Jotenkin voisi kuvitella, että 90-luvulla suunnitellun junan kori olisi kuitenkin itsekantava eikä siinä silloin olisi varsinaista runkoa erikseen. | ||||
|
|
04.05.2020 12:10 | Kurt Ristniemi | ||
| Ylemmässä kuvassa on siis II lk (D) luokkamerkinnät, mutta I&II lk makuuvaunun (Cm) numero. Löytyykö johdatus selitykseen VR-historiikista 1912-1937, sivulta 468: "Di-vaunuiksi on alennettu myöskin pari vanhempaa ryhmää entisiä Ci-vaunuja, yhteensä 17 vaunua." Alennettiinnko myös Cm-vaunuja? Ja säilyttivätkö vaunut alennuksessa vanhan numeronsa? Mitä kertovat 1930-luvun käskykirjeet? |
||||
|
|
04.05.2020 11:20 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Kaskimiehen kirjassa on muuten pari sivua edempänä kuva vaunusta 2164 (Cm), jossa myöskin toisen luokan merkinnät kyljessä. | ||||
|
|
04.05.2020 11:15 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Alemman kuvan paikaksi on kansallismuseon tornin perusteella helppo päätellä Helsinki. | ||||
|
|
04.05.2020 09:38 | Teppo Niemi | ||
| Ja onhan näissä kuvissa nähtävissä muutakin mielenkiintoista. Alemmassa kuvassa näkyy levyopastin. | ||||
|
|
04.05.2020 09:31 | Kurt Ristniemi | ||
| Todellakin: 2101-2200 on ollut C-vaunujen numeroavaruus vuodesta 1901 alkaen, ja C-makuuvaunujen vuodesta 1907. Numerointi on olut voimassa vielä valokuvan ottamisen aikaan. Kuvassa on kuitenkin silminnähden II lk vaunu. Onko kuva siis virheellinen? Onko kuvan retusoija hukannut vaunun toisesta päästä III lk:n yhden I:n? Vaunun molemmissa päissä kun on luokkamerkintä II. Onko Kaskimies harhautunut virheellisen kuvan tähden: Kirjan kuvateksti: ""Nykyaikainen sähkövalaistu II lk boggievaunu". Selvä ristiriita joka tapauksessa. |
||||
|
|
04.05.2020 09:25 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Mustan kirjan mukaan numero 2160 on Cm. Yksityiskohdat täsmäävät Cm:n piirustukseen. Luokkamerkinnät kuvassa kertovat muuta, mutta olisiko niitä tarpeen tullen muuteltu? | ||||
|
|
04.05.2020 09:07 | Panu Breilin | ||
| Eikö 2160 kuitenkin ole Cm-vaunun numero? | ||||
|
Kuvasarja: Kuvia Einari Kaskimiehen kirjasta "Valtionrautatiet" |
04.05.2020 08:59 | Kurt Ristniemi | ||
| Kuvat ovat Ilmari Kaskimiehen kirjasta 'Valtionrautatiet', vuodelta 1935. | ||||
|
|
04.05.2020 08:52 | Kurt Ristniemi | ||
| Ylemmässä kuvassa on II lk sähkövalaistu boggievaunu Di 2160, ei yhdistetty 1. & 2. lk makuuvaunu Cm 2106. Alemmassa kuvassa on yhdistetty I ja II lk päiväboggievaunu, mutta ei Ci 2243, vaan Ci 2234. |
||||
|
|
04.05.2020 08:14 | Aapo Niemelä | ||
| Erittäin hieno tunnelma, kun ovat vain nuo laiturin alusen valot päällä (ja tietenkin ratapihan valot). Valaistus on aivan kuin Suomen Rautatiemuseosta! | ||||
|
|
04.05.2020 08:00 | Kurt Ristniemi | ||
| Kuvan vaunuista vain XE-sairasvaunu on muunnettu vanhasta matkustajavaunusta. Keittiövaunu on jo alunperin rakennettu keittiövaunuksi ja desinfioimisvaunu on muunnettu katetusta tavaravaunusta. Keisarillisen junan keittiövaunu on oletettavasti toiminut keittiövaununa myös tässä (puolustusvoimien) ylilääkärin junassa. Vaunu näyttää 2-akseliselta, mikä tarkoittaa sitä, että kuva on otettu vuoden 1932 jälkeen. Silloin vaunun numero on A40. 'Keisarin juna'-kirjassa kerrotaan tästä keittiövaunusta: "Uusi keittiövaunu esiintyy vuoden 1927 kalustoluettelossa vielä numerolla A4, mutta tämän jälkeen se on muutettu ilmeisesti 1932 numeroksi A40. Vuoteen 1932 mennessä on myös keskimmäinen akseli poistettu. Vaunun itsenäisyyden ajan vaiheet ovat hämärän peitossa, mutta joidenkin viitteiden mukaan se olisi olut puolustusvoimien käytössä ylilääkärin junassa." |
||||
|
|
04.05.2020 06:35 | Teppo Niemi | ||
| Kirkkonummelta Karjaalle. | ||||
|
|
04.05.2020 05:37 | Topi Lajunen | ||
| Ellen aivan väärin ole käsittänyt, Pendolinon runko on terästä, kori on alumiinia ja erinäisiä luukkuja ja sen sellaisia on tehty lasikuidusta. Muovia taitaa löytyä pääasiassa vain sisältä, kuten muussakin nykykalustossa. | ||||
|
|
04.05.2020 01:54 | Jimi Lappalainen | ||
| Kumpaan suuntaan viimeinen juna meni? | ||||
|
|
04.05.2020 01:45 | Jimi Lappalainen | ||
| Sappi = South African Pulp and Paper Industries, joten se ei taivu kuten suomen kielen sana sappi :) | ||||
|
|
04.05.2020 00:59 | Pekka V. Puhakka | ||
| Joo, Voikkaan suunnalta oli pääopastin C^2 esiopastimineen. Tunnuksesta päätellen se on tarjonnut keltavihreää opastetta ja näin muodoin hillinnyt nopeutta (ref. aiemmin mainittu ”tuhatta ja sataa”). | ||||
|
|
04.05.2020 00:45 | Uwe Geuder | ||
| Ah, je me suis demandé quelle mot se cache par derièrre l'isolant. | ||||
|
|
04.05.2020 00:23 | Uwe Geuder | ||
| Tuukan kohta 11 vuotta vanhaan kysymykseen ei ole vielä vastattu: > Ajetaanko tuolla S-Bahnia ihan kaukojunaraiteita, Sekä että. On osuuksia jossa S-Bahn kulkee samalla raiteilla kuin kauko-, regio- ja tavaraliikennekin. On ratoja, jotka ovat 4-raiteisia, siis S-Bahnille ihan omat raiteet. Ja on on ratoja, jotka ovat pelkästään S-Bahnin käytössä, muuta liikennettä ei ole. > minkätyyppisessä liikenteessä nuo kuvassa näkyvät dieselmoottorivaunut ovat Arvatakseni tuolla linjalla https://de.wikipedia.org/wiki/Teckbahn , siis erään sivuradan henkilöjunat, suurin osa matkustajista jatkanee S-Bahnilla. S1:n pidentämisen myötä nuo junat eivät taida olla nykyisin enää Plochingenissa, vaan Kircheim (Teckillä). |
||||
|
|
04.05.2020 00:23 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kai sitä harrastaja uuden kaluston hiekkasäiliöönkin ihan mielellään menisi avuksi? | ||||
|
|
03.05.2020 23:51 | Jouni Hytönen | ||
| Cette locomotive respecte votre environnement. https://www.youtube.com/watch?v=zMcp8HDn47E | ||||
|
|
03.05.2020 23:34 | Jouni Hytönen | ||
| Länsipäässä ei ollut vuosilukuja, ainoastaan itäpäässä. | ||||
|
|
03.05.2020 23:15 | Harri Pesonen | ||
| Kauheasti kannata mennä saattaa tulla tunnelin katosta komuja alas ja varmaan on tullutkin kun ei maheta enään paljoa rusnata kattoja tuosta tunnelista :) Olikos tälläpuolen vuosilukua tuossa ylhäällä jossain päässä se oli tehtynä tuohon ylös. | ||||
|
|
03.05.2020 22:57 | Uwe Geuder | ||
| Silta oli Wikipedian mukaan 398 m pitkä. Kun mittakaava N on 1:160 siitä tulisi melkein 2,50 m. UK:ssa mittakaava N tarkoittaa ilmeisesti poikkeuksellisesti 1:148, sitten malli olisi jopa meikein 2,70 m. Minulla on tieltä otettu kuva näistä siltatorneista. Se on aika synkkä eikä rautatiestä muistuta enää yhtään mitään. En usko, että se kannattaisi ladata ylös tänne. Jos eksisi joskus sinne, suosittelisin käymään kivan pikkuvaelluksen eteisyydessä sijaitsevassa Linzin asemalla. https://vaunut.org/kuva/134940 https://vaunut.org/kuva/134939 |
||||
|
|
03.05.2020 22:54 | John Lindroth | ||
| Toisin tarkasteltaessa oikanpuoleinen jousipakka näyttää kuolintuneemmalta.Tai sitten vaunun oikealla puolella on enemmän kuormaa? | ||||
|
|
03.05.2020 22:54 | Henrik Hietala | ||
| Olisipa kiva nähdä saataisiinko tällaisella veturijärjestelyllä (olettaen että molemmat toimisivat) joulun 2016 "superjunan" kaltainen pitempi pötkö 200km/h-aikataulussa perille. | ||||
|
|
03.05.2020 22:46 | Niila Heikkilä | ||
| PYO:lla jos matkustelee, jää itäinen Suomi kokonaan kokematta. | ||||
|
|
03.05.2020 21:40 | [Tunnus poistettu] | ||
| Hyvä kuva! | ||||
|
|
03.05.2020 21:32 | Perttu Karttunen | ||
| Pahus kun säikähdin, luin nimittäin kuvauspaikan ensilukemalla Juankoskeksi. | ||||
|
|
03.05.2020 21:16 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Oikeanpuoleinen pyöräkerta taitaa olla kuluneempi, kun vaunu tuntuu olevan vinossa. | ||||
|
|
03.05.2020 20:48 | Jorma Toivonen | ||
| Kuvauspäivä 8.4.1978 on aivan oikein (varmistaa voi Resiinasta 4/2013 s. 19). Resiina-lehdistä löytyy paljon paikkansapitävää historiatietoa ja myös uutisia. Neljästi vuodessa ilmestyvän lehden saa liittymällä jäseneksi johonkin maamme huomattavimmista rautatieharrastusyhdistyksistä. SKS |
||||
|
|
03.05.2020 20:37 | Antti Kukkonen | ||
| Eikös salonkivaunuissa avosiltaisia ollut pidempäänkin? Esimerkiksi A91 https://vaunut.org/kuva/17453?tag0=21%7CA%7C91 | ||||
|
|
03.05.2020 20:33 | Teppo Niemi | ||
| JTtn korjauslehti 26, voimassa 22.5.1977 lukien ei tunne Jämsänkoski - Jyväskylä väliä ja Orivesi - Jämsänkoski välin kiskoitus on K43 ja radalla o muutamia sepelöityjä kohtia. Eli kuva ei voi olla kovinkaan paljoa vanhempi. Harmi, että seuraavat kaksi korjauslehteä puuttuvat. | ||||