|
|
06.05.2020 08:10 | Konsta Alasimi | ||
| Varmaankin sitten kun uusia Vectroneita tulee, ensi kerralla pitäisi tulla ainakin 3332 ja tuo 3333. | ||||
|
|
06.05.2020 07:51 | Miro Hagelberg | ||
| Taustalla näkyy myös toinen, asemaa lähempänä oleva tasoristeys. Näitä oli siis (ainakin) 2 kpl Auran keskustaajamassa, tämä yksilö sijaitsi hieman asemalta Toijalaan päin. Tasoristeykset korvattiin vuonna 2000 alikululla, joka sijaitsee taustalla näkyvän tasoristeyksen paikkeilla: muistan nähneeni alikulkutyömaan pienenä poikana junan ikkunasta. Siinä vaiheessa taustalla oleva tasoristeys oli jo poistettu, joten autoliikenne kulki tätä kautta. Mieleen on jäänyt se, että tässä oli puomit ja pitkä autoletka odottamassa puomien takana. | ||||
|
|
06.05.2020 01:30 | Jimi Lappalainen | ||
| Taustalla näkyvä BXTe puuttuu vielä tunnistevalikosta. | ||||
|
Kuvasarja: Valokaasusäiliövaunuja |
06.05.2020 01:22 | Harri Pesonen | ||
| Helsingissä oli kaasulaitos siinä hanasaaren lähellä niin muuttivat festivaali alueeksi niin muistelen tekivät isot maanvaihto operaatioit juuri pah ja muitten yhdisteidentakia maaperä oli pilaantunutta. | ||||
|
Kuvasarja: Valokaasusäiliövaunuja |
05.05.2020 23:42 | Heikki Jalonen | ||
| Periaatteessa valokaasu ja kaupunkikaasu ovat samankaltaisia seoksia. Käytännössä, niissä oli eroja jotka riippuivat valmistavan laitoksen tekniikasta ja koosta, käytetystä raakahiilestä, hiilen jauhatuksesta ja käytössä olevien puhdistuslaitteiden tasosta ja sivutuotteiden talteenoton tavoitteista. Helsingissa (Helsingin kaasulaitos) kaasua tuotettiin 1940 alkaen uudessa viistokammio-uunilaitoksessa, melkoisen suuressa ja korkealla tislauslämpötilalla (yli 1000 C) toimivassa. Hiilen esikäsittely (jauhatus, lajittelu, panostus) oli koneellistettu. Kaasun puhdistus ja jälkikäsittely vastasivat laitoksen kokoa ja kaasun verkostojakelun (pitkät putkistot, mittarit, kulutuslaitteet) puhtausvaatimuksia. Terva, ammoniakki, rikkivety, naftaleeni ym. yhdisteet oli pakko poistaa tarkoin, jotta ongelmilta ja tukkeumilta jakelussa vältyttiin. Korkealämpötislaus tuotti vetypitoisempaa kaasua, lämpöarvoltaan noin 21 MJ/m3 = 5000 kcal/m3. Sellainen kaasu ei paljaalla liekillä palaessaan valaissut kovinkaan hyvin ellei käytetty sukkapolttimoa - jollainen puolestaan sopi huonosti liikkuvaan kalustoon. Toisaalta, valaisukäyttö alkoi olla jo vähäinen tarve. Teollisuus-, lämmitys- ja keittiötarkoitukset olivat kaupunkikaasun päätarpeet sähkövalon tulon jälkeen. Kurtin oheistama koostumus vastaa melko tyypillistä tuollaista kaupungin jakelukaasun analyysia. Tuo VR-Pasilan valokaasulaitos oli pieni laitos ja sen uunit olivat vaakasuorilla retorteilla olevaa vanhaa tyyppiä. Kuvassa https://www.vaunut.org/kuva/41881?s=1 on näkyvillä muutama retorttiputki. Niiden poikkileikkauksen muoto paljastaa, että kyseessä on nimenomaan vaakamallinen uuni. Tällainen vanhanmallinen uuni oli yleensä matalan lämpötilan tislausta varten (enint noin 650 C). Tällöin tislaussaalis tuotti vähemmän vetyä, mutta enemmän hiilivetyjä, kuten metaania, samoin tervasaalis oli suurempi. Terva itsessään oli hyötykäyttöön (esim pölkkyjen kyllästys) kelpaavaa, joten sen suurempi saanto ei haitannut. Kaasun lämpöarvo oli korkeampi (29,3 MJ/m3 = 7000 kcal/m3) kuin kuuuman tislauksen kaasulla. Edelleen, korkean hiilivetypitoisuuden vuoksi liekki oli hyvin valaiseva jopa yksinkertaisessa liekkipolttimossa. Juuri tämän seikan vuoksi VR luultavasti valmisti itse kaasunsa eikä ostanut sitä kaupungin kaasulaitokselta. Tekniikasta riippumatta, nuo hiiltä kuivatislaavat kaasulaitokset tuottivat todella hankalia ja pitkäikäisiä jätteitä: pesu- ja scrubberivesiä, sammutusvesiä, raskasmetallijäämiä sekä lukemattoman määrän orgaanisia jäteyhdisteitä ja tervoja, pahimpina furaanit ja PAH-yhdisteet. Ajan tapa kun oli, että jätevedet laskettiin lähimpään (poispäin) vievään ojaan. Suodatinmassat ja muut puolestaan kärrättiin jonnekin näköpiirin ulkopuolelle sopivaan kuoppaan. Ilmalan nykyisen varikon alueella asia tunnetaan, kuten myös vaikkapa Myllypurossa... |
||||
|
|
05.05.2020 22:26 | Tero Korkeakoski | ||
| Ei kai ole, kun tämä on telivaunu eikä yhteenkytketyt kaksi vaunua. Kyllä tämä on Sins tai Habis-* | ||||
|
|
05.05.2020 22:17 | Heikki Itävuo | ||
| Emma kiertää Suomea, mutta missä ihmeessä on sen korvaaja Meeri? | ||||
|
|
05.05.2020 22:10 | Jorma Lindqvist | ||
| Vanha (hieneo) ketju, mutta Luveeni on tässä ilmakuvassa: https://www.google.fi/maps/@61.5979353,21.4785049,138m/data=!3m1!1e3 Nyt kumapaakaan ei enää ole tuossa paikassa. Ryssäntorni siirrettiin pari viikoa sitten uuteen paikkaan, Kallontien varteen. Ja Luveni pääsee sen viereen jonkin ajan kuluttua kun ensin vähän entisöivät sitä. |
||||
|
|
05.05.2020 22:07 | Niko Raurala | ||
| Erittäin komea kuva! | ||||
|
|
05.05.2020 22:01 | Konsta Alasimi | ||
| Komea kuva! | ||||
|
|
05.05.2020 21:31 | [Tunnus poistettu] | ||
| Millon tulee 3333? | ||||
|
|
05.05.2020 21:01 | [Tunnus poistettu] | ||
| Komeita :nämä VEm ja Vrt - Vaunut! | ||||
|
|
05.05.2020 20:56 | [Tunnus poistettu] | ||
| Nyk. Laains, Laais, Laaiins, Laaiis, Laans. | ||||
|
|
05.05.2020 19:27 | Jukka Voudinmäki | ||
| Jos oikein vanhaa karttaa luen, pistoraide jatkui kuvasta oikealle nahkatehtaalle joen rantaan. Ei siitä ole kenelläkään kuvaa? Kysymäni raide näkyy Karhumäen kuvassa http://www.kulttuurisampo.fi/kulsa/item.shtml?itemUri=http%3A%2F%2Fkulttuurisampo.fi%2Fannotaatio%23ilmakuva_11830 mutta kuvan laatu jää aika heikoksi. |
||||
|
|
05.05.2020 19:12 | Rainer Silfverberg | ||
| Eikö niiden tunnus ollut Habins tai jotain vastaavaa? | ||||
|
|
05.05.2020 18:51 | Juhana Nordlund | ||
| Raitiotie tosiaan on kyseessä, kuten kaikki tunnistivat. Paikkakunta on Tampere, ja Hervantajärvi-niminen päätepysäkkihän kuvan alueella on rakenteilla. Kuvaushetkellä päätepysäkin vaikutusalueella ei ollut suuremmin maankäyttöä, mutta sitäkin on luvassa aikanaan. Teppo kommentoi kuvan tuoreutta, sitähän kuva oli ilman muuta julkaisuhetkellä. |
||||
|
|
05.05.2020 18:35 | [Tunnus poistettu] | ||
| Tampereen ratilka, sanon mää. | ||||
|
|
05.05.2020 18:09 | Santeri Taskinen | ||
| Hieno kuva :) | ||||
|
|
05.05.2020 17:58 | Santeri Taskinen | ||
| Sanoisin, että Tampereen ratikan Hervantajärven ratahaara. | ||||
|
|
05.05.2020 17:54 | Kimmo Säteri | ||
| Sr3 3331 taisi tulla seuraavana päivänä takaisin Helsinkiin junassa IC24 - tosin virroitin alhaalla. Vetotehtäviin oli valjastettu Sr3 3313. | ||||
|
|
05.05.2020 17:39 | Riku Outinen | ||
| Näyttää omaan silmään Sins-vaunulta. Tällaisia liikkui paljonkin Suomessa, ei tosin enää 2009. | ||||
|
|
05.05.2020 17:36 | Teppo Niemi | ||
| Vai olisiko jopa jokeri-pikaraitiotien rataa. Tällöin kuva olisi hyvinkin tuore. | ||||
|
|
05.05.2020 17:26 | Rasmus Viirre | ||
| Tampereen ratikka..? | ||||
|
Kuvasarja: Valokaasusäiliövaunuja |
05.05.2020 16:49 | Simo Virtanen | ||
| Oliko valokaasu sitten samaa kuin kaupunkikaasu, jota ainakin Helsingissä jaettiin putkiverkostoa pitkin kotitalouksiin vielä 90-luvun alussa? Sittemmin muutettiin maakaasuuksi eli metaaniksi, joka on paljon turvallisempi vaihtoehto. | ||||
|
Kuvasarja: Valokaasusäiliövaunuja |
05.05.2020 14:34 | Kari Haapakangas | ||
| Eli puhdas vety ei ole valokaasua, sillä sehän tunnetusti palaa liki näkymättömällä liekillä. | ||||
|
Kuvasarja: Valokaasusäiliövaunuja |
05.05.2020 14:29 | Kurt Ristniemi | ||
| Parin kuvan kommenteissa kysellään, että mitä se valokaasu oikein oli. Otavan tietosanakirja vuodelta 1919 tietää: Valokaasu, valaisevalla liekillä palava kaasuseos, jota saadaan tavallisesti kivihiiliä kuivatislaamalla suljetuissa astioissa. Puhdistettu valokaasu sisältää seuraavia aineita keskimäärin tilavuusprosenteissa laskettuna: Vetyä ...................... 49 Metaania.................. 34 Hiilimonoksidia............ 8 Raskaita hiilivetyjä (etyleeniä, bentsolia y. m.).......... 4 Ammoniakkia.............. 0 Rikkivetyä.................. 0 Hiilidioksidia................ 1 Typpeä...................... 4 Valokaasu on ilmaa keveämpää, sen ominaispaino on n. 0,40-0,45. Sitä käytetään sentakia myös ilmapallojen täyttämiseen. Omituisen hajunsa takia voidaan ilmassa pienetkin valokaasumäärät tuntea helposti. Hiilimonoksidinpitoisuutensa tähden se on hyvin myrkyllinen vaikuttaen tukehuttavasti. Siitä syntyy palaessa miltei yksinomaan vain hiilidioksidia ja vesihöyryä. Se räjähtää helposti ja- hyvin voimakkaasti, jos siihen on sekoittunut tarvittava määrä ilmaa. Räjähdys on hyvin voimakas, jos ilmaa on n. 90 %. Kertoo se kirja muutakin, mutta tässä kaiketi oleellisin. http://runeberg.org/tieto/10/0288.html |
||||
|
|
05.05.2020 13:58 | Jari Kuusinen | ||
| Suorittajakaan ei enää seuraa kuvaajan puuhia :) | ||||
|
|
05.05.2020 09:49 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Kommenttien määrän erään lakkautetun sisämaan yöjunan viimeistä junanumeroa muistuttavuus! | ||||
|
|
05.05.2020 08:08 | Kari Haapakangas | ||
| Kun antaa sillan suunnittelun sotilaille... Tässä on siis hieman samaa kuin Tornionjoen rautatiesillassa. Tosin siinä sotilaalliset varustukset a la Sverige eivät ole osa sillan rakennetta. |
||||
|
|
05.05.2020 07:44 | [Tunnus poistettu] | ||
| Hienoja vaunuja, kun VEm On minun yksi lempparini! | ||||
|
|
05.05.2020 06:58 | Teppo Niemi | ||
| Tarkoittanee Neste Oyn Naantalin öljynjalostamoa. | ||||
|
|
05.05.2020 01:28 | Pekka V. Puhakka | ||
| Tuon lähitaulun eli tastatuurin konfiguraatiota on muutettu aikojen saatossa, eli siinä on saattanut olla varustelu Multamäen Voikkaan haaraa varten. Toinen vaihtoehto on että se on toteutettu kuten Otavan satamasta tultaessa ollut raideopastin, jota varten oli omat painikkeet rataosaa kuvaavassa ilmaisintaulussa. Tältä seisomalta en osaa sanoa kummin tuo on Multamäen tapauksessa ollut. | ||||
|
|
05.05.2020 00:58 | Jimi Lappalainen | ||
| Kyllä, upeita kuvia! | ||||
|
|
05.05.2020 00:58 | Jimi Lappalainen | ||
| Olisipa tuokin säästynyt, nätti on. | ||||
|
|
04.05.2020 23:56 | Onni Tikkala | ||
| Kuvatekstiä muutettu. | ||||
|
|
04.05.2020 23:47 | Pasi Ohtonen | ||
| Hajoamisen sijaan käyttäisin termiä vikaantui. | ||||
|
|
04.05.2020 23:42 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Puhuinpa muuten vastoin parempaa tietoani - jostakin Viinijärven länsipuolelta tulossa olleessa tavarajunassa tuli - ikään kuin ohimennen - havaittua Uac, yritti maastoutua siinä Dr16:n ja raakapuuvaunuston välissä. | ||||
|
|
04.05.2020 23:37 | Tero Korkeakoski | ||
| Onko tulossa Naantalista vai Ugista? Onko Naantaliin edes kulkenut raakaöljy junalla? | ||||
|
|
04.05.2020 23:35 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Kuvan suhteellisuusajankohtanaan tuoreellinen julkaisu! | ||||
|
|
04.05.2020 23:25 | Uwe Geuder | ||
| > Se on ikuisuusongelma Ja välillä parannuksetkaan eivät ole täysin onnistuneita https://www.youtube.com/watch?v=h1_DCKbN3P4 |
||||
|
|
04.05.2020 23:23 | Hannu Peltola | ||
| Tämä rata oli rakennettu saksalaisteemaisena ja sillä kulki kaupallisia saksalaismalleja, joten voisin kuvitella mittakaavaksi 1:160. Silta voi hyvin olla 2,5 m pitkä, messuesitteessä nimenomaan mainittiin, että silta on toteutettu mitttakaavan mukaisesti oikean mittaisena! | ||||
|
|
04.05.2020 23:16 | Esa Lehtinen | ||
| Juuri näin! Eli kyseessä ovat Sappin tai peräti Sappi:n tehtaat. | ||||
|
|
04.05.2020 23:16 | Tuukka Ryyppö | ||
| Osaisiko joku sanoa tämän vaunun sarjamerkinnän, että voisin lisätä sen tunnisteisiin? | ||||
|
|
04.05.2020 23:15 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Teemu, en tosiaan löytänyt ihan helpolla kauvia tällaisesta! | ||||
|
|
04.05.2020 23:09 | Harri Pesonen | ||
| okei !! :D säästety kun ei oo tehty toiseenkin päähän.. | ||||
|
|
04.05.2020 22:58 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kuvan tägeihin voisi lisätä nämä: Dieselveturi: Ulkomaat: 290 Moottorivaunu: Ulkomaat: 650 Sähkömoottorijuna: Ulkomaat: 423 023 Tuon myötä onnistuu sekä sarjan haku, että yksilön haku. |
||||
|
|
04.05.2020 22:47 | Uwe Geuder | ||
| Se on ikuisuusongelma, mutta joudun myöntämään, etten ole seurannut aihetta ollenkaan. > Onko S-Bahnilla aina oma laituri Siihen kai pyritään, mutta vastaus on ei. (Paitsi ehkä tasavirtaverkoissa.) Vaikka linja sinänsä olisi vain kaksiraiteinen on joillakin asemilla erilaiset raitteet eri junatyypeille. S-Bahnin laiturikorkeus on 96 cm. Se antaa ymmärtääkseni tasaisen sisäänpääsyn. Jos samalla raitteella pysähtyvät muitakin junia laiturikorkeus on 76 cm. Se tarkoittaa yksi askel ylös S-Bahniin. Tuossa tuorehko raportti Stuttgartin tilanteesta https://www.nvbw.de/fileadmin/nvbw/Fahrgastbeirat/Sitzungen/22.09.17/Bahnsteigh%C3%B6hen_VRS_FGB-BW-Sitzung_am_22.9.17.pdf 61% asemilla S-Bahniin pääse ilman askelta ja sillä tavoitetaan 72% matkustajista. Stuttgart on vauras alue. En olisi yllättnyt, jos jossakin tilanne on vielä huonompi. Vähän kauempana (S-Bahn -verkon ulkopuolella ja varsinkin idässä) on myös olemassa 55 cm ja 38 cm vakiokorkeuksina. Sen lisäksi vielä "poikkeuksia". https://www.deutschebahn.com/resource/blob/1173544/52654276c4eebdd3e6d2219423424773/ETR-05_2014-Bahnsteigh%C3%B6henkonzept-data.pdf Ruhrin aluella lasketaan laitureita jo 96 cm:stä 76:teen, koska tulee uusia kaksikerrosvaunuja. |
||||
|
|
04.05.2020 21:45 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kuvan julkaisuajankohtanaan suhteellinen tuoreus! | ||||
|
|
04.05.2020 21:42 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mielenkiintoisesti koottu juna, kun nuo oranssit vaunut kuuluvat yksityiselle Tverskoj Ekspress -yhtiölle, ja välissä on Lokakuun rautateille kuuluva Severnaja Pal'mira -junan vaunu. | ||||
|
|
04.05.2020 21:40 | Janne Ridanpää | ||
| Kuvan lisäämisen 16-vuotispäivään liittyvissä juhlissa huomioon otettava kokoontumisrajoitteisuus. | ||||
|
|
04.05.2020 19:53 | Martti Vuorikoski | ||
| Hieno kuvasarja,kiitos | ||||