Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 06.05.2020 08:10 Konsta Alasimi  
  Varmaankin sitten kun uusia Vectroneita tulee, ensi kerralla pitäisi tulla ainakin 3332 ja tuo 3333.
kuva 06.05.2020 07:51 Miro Hagelberg  
  Taustalla näkyy myös toinen, asemaa lähempänä oleva tasoristeys. Näitä oli siis (ainakin) 2 kpl Auran keskustaajamassa, tämä yksilö sijaitsi hieman asemalta Toijalaan päin. Tasoristeykset korvattiin vuonna 2000 alikululla, joka sijaitsee taustalla näkyvän tasoristeyksen paikkeilla: muistan nähneeni alikulkutyömaan pienenä poikana junan ikkunasta. Siinä vaiheessa taustalla oleva tasoristeys oli jo poistettu, joten autoliikenne kulki tätä kautta. Mieleen on jäänyt se, että tässä oli puomit ja pitkä autoletka odottamassa puomien takana.
kuva 06.05.2020 01:30 Jimi Lappalainen  
  Taustalla näkyvä BXTe puuttuu vielä tunnistevalikosta.
Kuvasarja:
Valokaasusäiliövaunuja
 
06.05.2020 01:22 Harri Pesonen  
  Helsingissä oli kaasulaitos siinä hanasaaren lähellä niin muuttivat festivaali alueeksi niin muistelen tekivät isot maanvaihto operaatioit juuri pah ja muitten yhdisteidentakia maaperä oli pilaantunutta.
Kuvasarja:
Valokaasusäiliövaunuja
 
05.05.2020 23:42 Heikki Jalonen  
  Periaatteessa valokaasu ja kaupunkikaasu ovat samankaltaisia seoksia. Käytännössä, niissä oli eroja jotka riippuivat valmistavan laitoksen tekniikasta ja koosta, käytetystä raakahiilestä, hiilen jauhatuksesta ja käytössä olevien puhdistuslaitteiden tasosta ja sivutuotteiden talteenoton tavoitteista.

Helsingissa (Helsingin kaasulaitos) kaasua tuotettiin 1940 alkaen uudessa viistokammio-uunilaitoksessa, melkoisen suuressa ja korkealla tislauslämpötilalla (yli 1000 C) toimivassa. Hiilen esikäsittely (jauhatus, lajittelu, panostus) oli koneellistettu. Kaasun puhdistus ja jälkikäsittely vastasivat laitoksen kokoa ja kaasun verkostojakelun (pitkät putkistot, mittarit, kulutuslaitteet) puhtausvaatimuksia. Terva, ammoniakki, rikkivety, naftaleeni ym. yhdisteet oli pakko poistaa tarkoin, jotta ongelmilta ja tukkeumilta jakelussa vältyttiin.

Korkealämpötislaus tuotti vetypitoisempaa kaasua, lämpöarvoltaan noin 21 MJ/m3 = 5000 kcal/m3. Sellainen kaasu ei paljaalla liekillä palaessaan valaissut kovinkaan hyvin ellei käytetty sukkapolttimoa - jollainen puolestaan sopi huonosti liikkuvaan kalustoon. Toisaalta, valaisukäyttö alkoi olla jo vähäinen tarve. Teollisuus-, lämmitys- ja keittiötarkoitukset olivat kaupunkikaasun päätarpeet sähkövalon tulon jälkeen.

Kurtin oheistama koostumus vastaa melko tyypillistä tuollaista kaupungin jakelukaasun analyysia.

Tuo VR-Pasilan valokaasulaitos oli pieni laitos ja sen uunit olivat vaakasuorilla retorteilla olevaa vanhaa tyyppiä. Kuvassa https://www.vaunut.org/kuva/41881?s=1 on näkyvillä muutama retorttiputki. Niiden poikkileikkauksen muoto paljastaa, että kyseessä on nimenomaan vaakamallinen uuni.

Tällainen vanhanmallinen uuni oli yleensä matalan lämpötilan tislausta varten (enint noin 650 C). Tällöin tislaussaalis tuotti vähemmän vetyä, mutta enemmän hiilivetyjä, kuten metaania, samoin tervasaalis oli suurempi. Terva itsessään oli hyötykäyttöön (esim pölkkyjen kyllästys) kelpaavaa, joten sen suurempi saanto ei haitannut. Kaasun lämpöarvo oli korkeampi (29,3 MJ/m3 = 7000 kcal/m3) kuin kuuuman tislauksen kaasulla. Edelleen, korkean hiilivetypitoisuuden vuoksi liekki oli hyvin valaiseva jopa yksinkertaisessa liekkipolttimossa. Juuri tämän seikan vuoksi VR luultavasti valmisti itse kaasunsa eikä ostanut sitä kaupungin kaasulaitokselta.

Tekniikasta riippumatta, nuo hiiltä kuivatislaavat kaasulaitokset tuottivat todella hankalia ja pitkäikäisiä jätteitä: pesu- ja scrubberivesiä, sammutusvesiä, raskasmetallijäämiä sekä lukemattoman määrän orgaanisia jäteyhdisteitä ja tervoja, pahimpina furaanit ja PAH-yhdisteet. Ajan tapa kun oli, että jätevedet laskettiin lähimpään (poispäin) vievään ojaan. Suodatinmassat ja muut puolestaan kärrättiin jonnekin näköpiirin ulkopuolelle sopivaan kuoppaan. Ilmalan nykyisen varikon alueella asia tunnetaan, kuten myös vaikkapa Myllypurossa...
kuva 05.05.2020 22:26 Tero Korkeakoski  
  Ei kai ole, kun tämä on telivaunu eikä yhteenkytketyt kaksi vaunua. Kyllä tämä on Sins tai Habis-*
kuva 05.05.2020 22:17 Heikki Itävuo  
  Emma kiertää Suomea, mutta missä ihmeessä on sen korvaaja Meeri?
kuva 05.05.2020 22:10 Jorma Lindqvist  
  Vanha (hieneo) ketju, mutta Luveeni on tässä ilmakuvassa:
https://www.google.fi/maps/@61.5979353,21.4785049,138m/data=!3m1!1e3

Nyt kumapaakaan ei enää ole tuossa paikassa. Ryssäntorni siirrettiin pari viikoa sitten uuteen paikkaan, Kallontien varteen. Ja Luveni pääsee sen viereen jonkin ajan kuluttua kun ensin vähän entisöivät sitä.
kuva 05.05.2020 22:07 Niko Raurala  
  Erittäin komea kuva!
kuva 05.05.2020 22:01 Konsta Alasimi  
  Komea kuva!
kuva 05.05.2020 21:31 [Tunnus poistettu]  
  Millon tulee 3333?
kuva 05.05.2020 21:01 [Tunnus poistettu]  
  Komeita :nämä VEm ja Vrt - Vaunut!
kuva 05.05.2020 20:56 [Tunnus poistettu]  
  Nyk. Laains, Laais, Laaiins, Laaiis, Laans.
kuva 05.05.2020 19:27 Jukka Voudinmäki  
  Jos oikein vanhaa karttaa luen, pistoraide jatkui kuvasta oikealle nahkatehtaalle joen rantaan. Ei siitä ole kenelläkään kuvaa?

Kysymäni raide näkyy Karhumäen kuvassa
http://www.kulttuurisampo.fi/kulsa/item.shtml?itemUri=http%3A%2F%2Fkulttuurisampo.fi%2Fannotaatio%23ilmakuva_11830 mutta kuvan laatu jää aika heikoksi.
kuva 05.05.2020 19:12 Rainer Silfverberg  
  Eikö niiden tunnus ollut Habins tai jotain vastaavaa?
kuva 05.05.2020 18:51 Juhana Nordlund  
  Raitiotie tosiaan on kyseessä, kuten kaikki tunnistivat. Paikkakunta on Tampere, ja Hervantajärvi-niminen päätepysäkkihän kuvan alueella on rakenteilla. Kuvaushetkellä päätepysäkin vaikutusalueella ei ollut suuremmin maankäyttöä, mutta sitäkin on luvassa aikanaan.

Teppo kommentoi kuvan tuoreutta, sitähän kuva oli ilman muuta julkaisuhetkellä.
kuva 05.05.2020 18:35 [Tunnus poistettu]  
  Tampereen ratilka, sanon mää.
kuva 05.05.2020 18:09 Santeri Taskinen  
  Hieno kuva :)
kuva 05.05.2020 17:58 Santeri Taskinen  
  Sanoisin, että Tampereen ratikan Hervantajärven ratahaara.
kuva 05.05.2020 17:54 Kimmo Säteri  
  Sr3 3331 taisi tulla seuraavana päivänä takaisin Helsinkiin junassa IC24 - tosin virroitin alhaalla. Vetotehtäviin oli valjastettu Sr3 3313.
kuva 05.05.2020 17:39 Riku Outinen  
  Näyttää omaan silmään Sins-vaunulta. Tällaisia liikkui paljonkin Suomessa, ei tosin enää 2009.
kuva 05.05.2020 17:36 Teppo Niemi  
  Vai olisiko jopa jokeri-pikaraitiotien rataa. Tällöin kuva olisi hyvinkin tuore.
kuva 05.05.2020 17:26 Rasmus Viirre  
  Tampereen ratikka..?
Kuvasarja:
Valokaasusäiliövaunuja
 
05.05.2020 16:49 Simo Virtanen  
  Oliko valokaasu sitten samaa kuin kaupunkikaasu, jota ainakin Helsingissä jaettiin putkiverkostoa pitkin kotitalouksiin vielä 90-luvun alussa? Sittemmin muutettiin maakaasuuksi eli metaaniksi, joka on paljon turvallisempi vaihtoehto.
Kuvasarja:
Valokaasusäiliövaunuja
 
05.05.2020 14:34 Kari Haapakangas  
  Eli puhdas vety ei ole valokaasua, sillä sehän tunnetusti palaa liki näkymättömällä liekillä.
Kuvasarja:
Valokaasusäiliövaunuja
 
05.05.2020 14:29 Kurt Ristniemi  
  Parin kuvan kommenteissa kysellään, että mitä se valokaasu oikein oli. Otavan tietosanakirja vuodelta 1919 tietää:

Valokaasu, valaisevalla liekillä palava kaasuseos, jota saadaan tavallisesti kivihiiliä kuivatislaamalla suljetuissa astioissa.
Puhdistettu valokaasu sisältää seuraavia aineita keskimäärin tilavuusprosenteissa laskettuna:
Vetyä ...................... 49
Metaania.................. 34
Hiilimonoksidia............ 8
Raskaita hiilivetyjä (etyleeniä,
bentsolia y. m.).......... 4
Ammoniakkia.............. 0
Rikkivetyä.................. 0
Hiilidioksidia................ 1
Typpeä...................... 4

Valokaasu on ilmaa keveämpää, sen ominaispaino on n. 0,40-0,45. Sitä käytetään sentakia myös ilmapallojen täyttämiseen. Omituisen hajunsa takia voidaan ilmassa pienetkin valokaasumäärät tuntea helposti.
Hiilimonoksidinpitoisuutensa tähden se on hyvin myrkyllinen vaikuttaen tukehuttavasti. Siitä syntyy palaessa miltei yksinomaan vain hiilidioksidia ja vesihöyryä. Se räjähtää helposti ja- hyvin voimakkaasti, jos siihen on sekoittunut tarvittava määrä ilmaa. Räjähdys on hyvin voimakas, jos ilmaa on n. 90 %.

Kertoo se kirja muutakin, mutta tässä kaiketi oleellisin.
http://runeberg.org/tieto/10/0288.html
kuva 05.05.2020 13:58 Jari Kuusinen  
  Suorittajakaan ei enää seuraa kuvaajan puuhia :)
kuva 05.05.2020 09:49 Antti Tapani Häkkinen  
  Kommenttien määrän erään lakkautetun sisämaan yöjunan viimeistä junanumeroa muistuttavuus!
kuva 05.05.2020 08:08 Kari Haapakangas  
  Kun antaa sillan suunnittelun sotilaille...

Tässä on siis hieman samaa kuin Tornionjoen rautatiesillassa. Tosin siinä sotilaalliset varustukset a la Sverige eivät ole osa sillan rakennetta.
kuva 05.05.2020 07:44 [Tunnus poistettu]  
  Hienoja vaunuja, kun VEm On minun yksi lempparini!
kuva 05.05.2020 06:58 Teppo Niemi  
  Tarkoittanee Neste Oyn Naantalin öljynjalostamoa.
kuva 05.05.2020 01:28 Pekka V. Puhakka  
  Tuon lähitaulun eli tastatuurin konfiguraatiota on muutettu aikojen saatossa, eli siinä on saattanut olla varustelu Multamäen Voikkaan haaraa varten. Toinen vaihtoehto on että se on toteutettu kuten Otavan satamasta tultaessa ollut raideopastin, jota varten oli omat painikkeet rataosaa kuvaavassa ilmaisintaulussa. Tältä seisomalta en osaa sanoa kummin tuo on Multamäen tapauksessa ollut.
kuva 05.05.2020 00:58 Jimi Lappalainen  
  Kyllä, upeita kuvia!
kuva 05.05.2020 00:58 Jimi Lappalainen  
  Olisipa tuokin säästynyt, nätti on.
kuva 04.05.2020 23:56 Onni Tikkala  
  Kuvatekstiä muutettu.
kuva 04.05.2020 23:47 Pasi Ohtonen  
  Hajoamisen sijaan käyttäisin termiä vikaantui.
kuva 04.05.2020 23:42 Antti Tapani Häkkinen  
  Puhuinpa muuten vastoin parempaa tietoani - jostakin Viinijärven länsipuolelta tulossa olleessa tavarajunassa tuli - ikään kuin ohimennen - havaittua Uac, yritti maastoutua siinä Dr16:n ja raakapuuvaunuston välissä.
kuva 04.05.2020 23:37 Tero Korkeakoski  
  Onko tulossa Naantalista vai Ugista? Onko Naantaliin edes kulkenut raakaöljy junalla?
kuva 04.05.2020 23:35 Antti Tapani Häkkinen  
  Kuvan suhteellisuusajankohtanaan tuoreellinen julkaisu!
kuva 04.05.2020 23:25 Uwe Geuder  
  > Se on ikuisuusongelma

Ja välillä parannuksetkaan eivät ole täysin onnistuneita https://www.youtube.com/watch?v=h1_DCKbN3P4
kuva 04.05.2020 23:23 Hannu Peltola  
  Tämä rata oli rakennettu saksalaisteemaisena ja sillä kulki kaupallisia saksalaismalleja, joten voisin kuvitella mittakaavaksi 1:160. Silta voi hyvin olla 2,5 m pitkä, messuesitteessä nimenomaan mainittiin, että silta on toteutettu mitttakaavan mukaisesti oikean mittaisena!
kuva 04.05.2020 23:16 Esa Lehtinen  
  Juuri näin! Eli kyseessä ovat Sappin tai peräti Sappi:n tehtaat.
kuva 04.05.2020 23:16 Tuukka Ryyppö  
  Osaisiko joku sanoa tämän vaunun sarjamerkinnän, että voisin lisätä sen tunnisteisiin?
kuva 04.05.2020 23:15 Hannu Peltola  
  Kiitoksia Teemu, en tosiaan löytänyt ihan helpolla kauvia tällaisesta!
kuva 04.05.2020 23:09 Harri Pesonen  
  okei !! :D säästety kun ei oo tehty toiseenkin päähän..
kuva 04.05.2020 22:58 Tuukka Ryyppö  
  Kuvan tägeihin voisi lisätä nämä:
Dieselveturi: Ulkomaat: 290
Moottorivaunu: Ulkomaat: 650
Sähkömoottorijuna: Ulkomaat: 423 023

Tuon myötä onnistuu sekä sarjan haku, että yksilön haku.
kuva 04.05.2020 22:47 Uwe Geuder  
  Se on ikuisuusongelma, mutta joudun myöntämään, etten ole seurannut aihetta ollenkaan.

> Onko S-Bahnilla aina oma laituri

Siihen kai pyritään, mutta vastaus on ei. (Paitsi ehkä tasavirtaverkoissa.) Vaikka linja sinänsä olisi vain kaksiraiteinen on joillakin asemilla erilaiset raitteet eri junatyypeille.

S-Bahnin laiturikorkeus on 96 cm. Se antaa ymmärtääkseni tasaisen sisäänpääsyn.

Jos samalla raitteella pysähtyvät muitakin junia laiturikorkeus on 76 cm. Se tarkoittaa yksi askel ylös S-Bahniin.

Tuossa tuorehko raportti Stuttgartin tilanteesta https://www.nvbw.de/fileadmin/nvbw/Fahrgastbeirat/Sitzungen/22.09.17/Bahnsteigh%C3%B6hen_VRS_FGB-BW-Sitzung_am_22.9.17.pdf

61% asemilla S-Bahniin pääse ilman askelta ja sillä tavoitetaan 72% matkustajista.

Stuttgart on vauras alue. En olisi yllättnyt, jos jossakin tilanne on vielä huonompi.

Vähän kauempana (S-Bahn -verkon ulkopuolella ja varsinkin idässä) on myös olemassa 55 cm ja 38 cm vakiokorkeuksina. Sen lisäksi vielä "poikkeuksia".
https://www.deutschebahn.com/resource/blob/1173544/52654276c4eebdd3e6d2219423424773/ETR-05_2014-Bahnsteigh%C3%B6henkonzept-data.pdf

Ruhrin aluella lasketaan laitureita jo 96 cm:stä 76:teen, koska tulee uusia kaksikerrosvaunuja.
kuva 04.05.2020 21:45 Tuukka Ryyppö  
  Kuvan julkaisuajankohtanaan suhteellinen tuoreus!
kuva 04.05.2020 21:42 Tuukka Ryyppö  
  Mielenkiintoisesti koottu juna, kun nuo oranssit vaunut kuuluvat yksityiselle Tverskoj Ekspress -yhtiölle, ja välissä on Lokakuun rautateille kuuluva Severnaja Pal'mira -junan vaunu.
kuva 04.05.2020 21:40 Janne Ridanpää  
  Kuvan lisäämisen 16-vuotispäivään liittyvissä juhlissa huomioon otettava kokoontumisrajoitteisuus.
kuva 04.05.2020 19:53 Martti Vuorikoski  
  Hieno kuvasarja,kiitos