|
|
24.04.2020 22:34 | Jouni Hytönen | ||
| Muistan hyvin erään heinäkuun 2013 päivän, jolloin olin maisemissa katsomassa juurikin neljän pasutejunaparin rikastamaa Iisalmi-Ylivieska-radan liikennettä. Osuimme vieläpä Pasin kanssa toisistamme tietämättä samaan tasoristeykseen Aittojärvellä katsomaan ja kuvaamaan yhtä länteen kiipeävää tavarajunaa. :) | ||||
|
|
24.04.2020 21:59 | Vesa Höijer | ||
| Ilmeisesti. | ||||
|
|
24.04.2020 21:39 | Jukka Ahtiainen | ||
| Nimikkoveturin 3040 nähdessään sitä katsoo aina hieman kauemmin ja tarkemmin. Kerran pari Hurua avusti Parkanosta Seinäjoelle. Puupaikkujakin vetänyt 1981. | ||||
|
|
24.04.2020 21:26 | Mikko J. Putkonen | ||
| Kuva-arvonta lykkäsi seuraavan asiallisen otoksen. :) Tämä sopisi hyvin jonkin rautatieaiheisen kirjan peruskuvastoksi. | ||||
|
|
24.04.2020 21:04 | Markku Knuutti | ||
| Niin , eihä Vetokannaksen suuntaan oo rataa ikään tehtykkää , mut olisha maantieteellisesti Klementtilän alue ollu järkevämpi purku / lastauspaikka. | ||||
|
|
24.04.2020 20:54 | Hannu Peltola | ||
| Sanoisin, että Lepus Timidus... | ||||
|
|
24.04.2020 20:54 | Lari Åhman | ||
| Hieno on kuva ja juna! Kesäistä kuvausretkeä odotellessa on mukavaa kuulla junamäärän lisääntyneen Kyösti Kallion radalla. | ||||
|
|
24.04.2020 20:52 | Konsta Alasimi | ||
| Kiitos Aapo :) | ||||
|
|
24.04.2020 20:42 | Aapo Niemelä | ||
| Ovatpa tosiaan erittäin komeita kumpainenkin kone! Komea on myös kuva. | ||||
|
|
24.04.2020 20:36 | Jyrki Längman | ||
| Vastaus on ei. Lisää arvioita. Sähköistämätön ja yksiraiteinen rata on... | ||||
|
|
24.04.2020 20:26 | Mikko J. Putkonen | ||
| Mukavat "vanhan kuvan" värit. | ||||
|
|
24.04.2020 20:22 | Pasi Utriainen | ||
| Mukavaa, että pasutetta taas kulkee muutaman junan viikkovauhtia ja bonuksena veturit. Kuitenkin ollaan kaukana 2010-luvun alkupuoliskon pasuterallista, jolloin sitä meni parhaillaan neljä junaa päivässä. Kuvasin tämän junan täällä Siilinjärven päässä. | ||||
|
|
24.04.2020 20:06 | Konsta Alasimi | ||
| Hieno kuva ja veturit :)! Näitä kuvaisin itsekin, mutta kulkee arkena päiväsaikaan ja viikonloppuisin yöaikaan :/ | ||||
|
|
24.04.2020 19:55 | Ylläpito | ||
| Kuvasta on siirretty kommentteja keskustelualueelle: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=12269.0 |
||||
|
|
24.04.2020 18:41 | [Tunnus poistettu] | ||
| Vastataan ihan itselle: Tarkistin vanhoista grafiikoista, T 3203 ohittaa Lielahden 01:38 ja T 3801 02:46 eli reilu tunnin hajurako välissä. | ||||
|
|
24.04.2020 18:28 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Sekatavarajunia kulkee rajan takana, eivätkä ole edes harvinaisia. | ||||
|
|
24.04.2020 18:11 | [Tunnus poistettu] | ||
| Onkohan päivänmäärä varmasti oikea? Samoihin aikoihin kulki myös toinenkin deeverijuna Lietsun ohi, T 3801 Mäntyluotoon, se taisi tulla melko pian tämän jälkeen. | ||||
|
|
24.04.2020 17:19 | Markku Knuutti | ||
| Oliko noissa kolmessa ekassa veturissa ensin yhtiön nimi tommosella fontilla ? Miksi päädyttiin kirjoitusasun vaihtoon ? | ||||
|
|
24.04.2020 15:40 | John Lindroth | ||
| Veturissa 530 oli alunperin märkähöyrykattila ,L1 sarjan märkähöyryveturit muutettiin tulistinvetureiksi 1927-1937.Lähde (Höyryveturit Valtionrautateillä) | ||||
|
|
24.04.2020 14:42 | Petri Nummijoki | ||
| Jos Helsinkiin on tultu höyryveturilla takaperin junaa vetäen niin lieneekö kysymys tilanteesta, jossa veturilla on heitetty pari reissua peräkkäin käymättä välillä talleilla, joilloin ajosuunta on valittu sen mukaan, että suurempi osa matkasta on voitu ajaa etuperin? | ||||
|
|
24.04.2020 14:10 | Tuukka Ryyppö | ||
| Onko tämä sitä entisen Pärnun suuntaan vieneen kapearaiteisen ratalinjaa? | ||||
|
|
24.04.2020 13:29 | Hannu Peltola | ||
| Myös Burlington oli aikanaan varsin merkittävä ratasolmu: Great Northernin Seattle-Vancouver B.C. ja Anacortes-Burlington-Rockport -linjat ristesivät täällä, jonka lisäksi kaupunkia palveli 1920-luvun loppuun kaksi erillistä interurban-rataa (Puget Sound Electric ja Bellingham & Skagit Interurban). Kaupungin eteläpuolella Puget Sound & Baker River Ry -tukkirata toimitti tukkeja Similk Bayn tehtaille ( https://vaunut.org/kuva/104295?s=1 ) | ||||
|
|
24.04.2020 12:50 | Perttu Karttunen | ||
| Ruisleipämoottorilla toimii, itselläni kun on vaikeuksia tasapainon kanssa niin normaali tai kolmipyöräinen polkupyörä ei sovellu käyttöön. Hintaa tuolle kertyi vajaat 700 euroa rahteineen Oulusta kotiovelle toimitettua. Eli maksaa suunnilleen hyvän polkupyörän verran. | ||||
|
|
24.04.2020 12:31 | [Tunnus poistettu] | ||
| Joo, niin näyttäisi olevan. Onko tuollainen kallis? Itellä bongausajoneuvona on jalat ja pyörä. | ||||
|
|
24.04.2020 12:31 | Joni Jurmu | ||
| Se lumettomuus vähän vaihtelee täälläkin. Ei ole mitenkään ennen kuulumatonta että joskus kesä tai heinäkuussa aamulla on sentti tai useampikin lunta maassa. Mutta jos puhutaan "pysyvästä lumesta" niin se tulee yleensä siinä marras-joulukuun aikana, joskus jopa lokakuun lopulla. Kesäkuu nyt normaalisti on jo lumeton, enemmän tai vähemmän ;) Aikainen kevät jos sattuu niin toukokuun alkupuolella voi olla lumet vähissä. | ||||
|
|
24.04.2020 12:28 | Tero Korkeakoski | ||
| Onkos sun bongausajoneuvossa moottori vai mennäänkö ihan ruisleipämoottorilla? Polkimet ainakin näyttäisi olevan. | ||||
|
|
24.04.2020 12:26 | Tero Korkeakoski | ||
| Oikein perinteinen, Suomessa harvinaiseksi käynyt, sekatavarajuna. | ||||
|
Kuvasarja: Parkanon paanaa ihmettelemässä |
24.04.2020 11:55 | Seppo Rahja | ||
| Kiitos Oula! | ||||
|
|
24.04.2020 11:00 | Hannu Peltola | ||
| Siilojen toisella puolella oli tehtaan ratapiha, mutta tämä on nykyään täysin pusikoitunut ja lähes kulkukelvoton alue. Ratapihalla oli viisi läpiajettavaa raidetta ja useita pistoraiteita tehtaalle. Siiloston takana oli kaksi raidetta sementtivaunujen lastaukseen. Sementtiä kuljetettiin 1930-luvulta lähtien Covered Hopper -vaunuissa, jollaisia on mm. tässä kuvassa: https://vaunut.org/kuva/128009?s=1 | ||||
|
|
24.04.2020 10:11 | Hannu Peltola | ||
| Nämä siilostot valmistuivat 1936 ja sen jälkeen ne olivat Concreten varsinainen maamerkki. Täältä sementtitehdasalueelta johti köysirata muutaman kilometrin verran pohjoiseen Baker-joen itärannalle, jossa oli suuri avolouhosalue. Köysirata rakennettiin tehtaan laajennuksen yhteydessä 1920-luvulla ja se purettiin jossain vaiheessa 1940- ja 1950-lukujen vaihteessa. Löysin kuvia vuodelta 1953, jolloin kalkkikivi kuljetettiin louhoksilta tänne Mack-kuorma-autoilla köysiradan sijaan. Ennen 1920-lukua avolouhokselle johti rautatie ja kalkkiveä kuljetettiin varsin vekkulin näköisellä kalustolla tänne tehtaille. Tero: jos aihe kiinnostaa, löydät avolouhoksen Google Earthin satelliittikuvista Baker-joen varresta joen itärannalta n. 2-3 kilometriä Henry Thompson -sillasta pohjoiseen. Concreten kaupungissa oli paha tulipalo 1921, jolloin lähes kaikki kaupungin puurakenteiset talot tuhoutuivat. Tulipalon jälkeen kaupungin johto päätti, että kaupunkialueen talot rakennetaan pelkästään betonista. Sitä oli sattuneesta syystä varsin hyvin tarjolla! Mallinrakentajalle tuollaiset pienet tietoknopit ovat aivan kullanarvoisia. Tämä vanhassa dokumentissa oleva lyhyt maininta betonitaloista auttaa huomattavasti mallinrakennuksessa. Puutalo Concreten keskustassa olisi selvästi todellisuuden vastaista ja siihen puuttuisi varmasti jokainen alueen historian tunteva! |
||||
|
|
24.04.2020 10:03 | Hannu Peltola | ||
| Kiskot säilyivät paikallaan varsin pitkään liikenteen lopettamisen jälkeen, kiskotus purettiin tästä vasta 1996. | ||||
|
|
24.04.2020 10:02 | Kari Haapakangas | ||
| Kirjakäärö, öljylamppu, helleeninen kypärä... Varmaankin symboleita jostain, mutta en tunne antiikin symboliikkaa kyllin hyvin. | ||||
|
|
24.04.2020 10:02 | Hannu Peltola | ||
| Tämä uusi siilosto valmistui 1936. Tämä nykyinen puisto oli aivan täynnä sementtitehtaan eri rakennuksia, siiloista oikealla oli mm. suuri kalkkikiven varasto- ja murskausalue. Vanhojen kuvien perusteella juuri tässä kuvaajan kohdalla on ollut kivihiilen purkupaikka ja kuvissa näkyy useita Hopper-hiilivaunuja. | ||||
|
|
24.04.2020 10:00 | Hannu Peltola | ||
| Vanhoja kuvia penkoessani löysin kuvan, jossa GP7 on Concreten vanhalla asemalla. Kuva oli sen verran epätarkka, ettei siitä voinut varmistaa veturin numeroa. | ||||
|
|
24.04.2020 10:00 | Kari Haapakangas | ||
| Ei siinä hirveästi vihjeitä ole, mutta minäkin veikkaisin Hyvinkää-Karjaa väliä, perusteluna MAAleikkaus. | ||||
|
|
24.04.2020 09:59 | Hannu Peltola | ||
| Tämän muistomerkin paljastus oli suuri juhla, joka on talletettu kymmeniin valokuviin. Ehkä se oli merkittävin tapahtuma koko Concreten historiassa! | ||||
|
|
24.04.2020 09:58 | Hannu Peltola | ||
| Täällä Concreten asemalla ollut ratapiha oli varsin pieni, kaksi läpikulkuraidetta ja raide tälle lastauslaiturille. Varsinainen suuri ratapiha oli sementtitehtaiden yhteydessä. | ||||
|
|
24.04.2020 09:50 | Hannu Peltola | ||
| Tämä kuvateksti muuttui kokonaan lisäselvitysten myötä... | ||||
|
|
24.04.2020 09:49 | Hannu Peltola | ||
| Tämä Concreten itäosa Baker-joen itärannalla tunnettiin aluksi nimellä Cement City, kunnes tämä ja länsirannan Baker nimettiin Concreteksi 1909. | ||||
|
|
24.04.2020 09:45 | Hannu Peltola | ||
| Sillan vasemmalla puolella on aikanaan kulkenut tukkirata Baker River and Shuksan RR. Sadassa vuodessa maisema on muuttunut ja paikan päällä en edes arvannut vanhan ratalinjan olemassaoloa. Googlen satellittikuvista ei myöskään löydä ratapohjaa, Pacific Northwestin tiivis kasvillisuus on peittänyt alleen kaikki jäljet radasta! | ||||
|
|
24.04.2020 09:44 | Leo Kolev | ||
| Sijaitsiko siis Siikalan seisake siellä missä se musta auto kuvassa näkee? | ||||
|
|
24.04.2020 09:43 | Hannu Peltola | ||
| Nyt olen lukenut aika paljon lisätietoa mm. Concreten historiasta ja harmittavasti täällä käydessäni tuli ohitettua monia mielenkiintoisia paikkoja, kun tietoa ei vielä ollut! Tässä näkyvät padon jäänteet ovat todennäköisesti vesivoimapadosta, joka rakennettiin tähän kohtaan heti tehtaiden avaamisen yhteydessä n. 1906-1908. Nyt tässä vanhan padon kohdalla on turistien iloksi kalabongauspaikka. Paikalliset taimenet nousevat todennäköisesti tähänkin jokeen ja keväisin on varmasti mielenkiintoista katsoa taimenien vaellusta koskea ylös. Baker-joessa pari kilometriä kuvaajan selän taakse on varsinainen vesivoimalaitos, joka tuotti sementtitehtaiden tarvitseman sähkön vuodesta 1925 lähtien. Tämän Lower Baker River -voimalan patokorkeus on 87 metriä ja se oli valmistuessaan maailman korkein vesivoimala. Voimalan sähköteho on 79 MW (verrokiksi Imatran vesivoimalan patokorkeus on 25 metriä, mutta teho 192 MW). Baker-joen länsirantaa mukaillen tästä pohjoiseen kulki aikanaan tukkirata Baker River and Shuksan RR. |
||||
|
|
24.04.2020 09:32 | Teppo Niemi | ||
| Hey-Back -kiinnytys (menikö tuo oikein) ja kiskojatkokset.... Olisikohan Hyvinkään ja Karjaan väliltä? | ||||
|
|
24.04.2020 09:23 | Hannu Peltola | ||
| Postitoimistosta oikealle sijaitsi aikanaan GN:n alkuperäinen asemarakennus. Se todennäköisesti purettiin jo 1920-luvulla, kun SRRy rakennettiin ja asema siirtyi muutama sata metriä itään. | ||||
|
|
24.04.2020 09:22 | Hannu Peltola | ||
| Sivulta https://www.concreteheritagemuseum.org/ löytyi vanha kuva Rockportista noin 1920-luvun alusta ja silloin tässä postitoimiston paikalla (aavistus etelään) oli tavaramakasiini GN-radan varrella, kaksiraiteinen ratapiha ja GN:n pieni asemarakennus. Kuva oli ajalta ennen kuin Skagit River Railway rakennettiin ja SRRy:n rakentaminen johti muutoksiin myös GN:n ratapihalla. | ||||
|
Kuvasarja: Rautatiearkeologiaa Pohjois-Washingtonissa |
24.04.2020 09:19 | Hannu Peltola | ||
| Löysin todella hyvän sivuston tämän alueen historiasta https://www.concreteheritagemuseum.org/ ja sieltä löytämieni tietojen pohjalta päivitin tämän kuvasarjan tekstejä ja kommentteja tarkemmin todellisuutta vastaaviksi. | ||||
|
|
24.04.2020 08:52 | Rainer Silfverberg | ||
| Helsinki: Linnunlaulu tai Alppila | ||||
|
|
24.04.2020 08:14 | Vertti Kontinen | ||
| Kiitos! Tosiaan juuri ennen junan tuloa tyyntyi peilityyneksi ja junan ohituksen jälkeen alkoivat pienet allot | ||||
|
Kuvasarja: Isot siniset töissä |
24.04.2020 07:55 | [Tunnus poistettu] | ||
| Kuvasarja oli mukava! | ||||
|
|
24.04.2020 07:50 | Teppo Niemi | ||
| Ihan oikein. J. Telimaan malli Tr2 sarjan veturista. Ja taisipa olla ensimmäisiä suomalaismalleja, joissa on äänet. | ||||
|
Kuvasarja: Isot siniset töissä |
24.04.2020 07:18 | Lauri Rantala | ||
| Hieno sarja dr18 vetureista. | ||||