Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 21.04.2020 16:30 Alex Chudoba  
  Kaipa 80-paikkaisen Eht:n muuttaminen 54-paikkaiseksi Cht:ksi on vaatinut vähintään penkkien vaihdot kaikkiin hytteihin, ja salonkiosaston paikalla olleiden kolmen hytin kohdalla vähän isompiakin muutostöitä. Aika paljon tuosta on tosiaan vapautunut vähän käytettyjä toisen luokan istuimia.
kuva 21.04.2020 16:24 Olli Keski-Rahkonen  
  Eht-muutos tosiaan pääsi unohtumaan vaunutalukkoa lukiessa... Tehtiinkö muutos Eht:stä Cht:hen vaihtamatta penkkejä tai muutakaan sisustusta? Vaunuthan olivat muutoksen aikaan muutaman vuoden ikäisiä.
kuva 21.04.2020 16:21 [Tunnus poistettu]  
  Missäs vaunut?
kuva 21.04.2020 16:18 Jouni Hytönen  
  Kunnostus etenee hiljalleen.
kuva 21.04.2020 16:17 [Tunnus poistettu]  
  Aha, mitäs tuolle on käynyt?
kuva 21.04.2020 16:15 Pasi Seppälä  
  Onpa maukas kuvauspaikka. Junaa saa tässä vielä odotella tovin, ennen kuin on kohdalla. Ja radan profiilista päätellen myös veturien työskentelyä pääsee hyvin kuuntelemaan, ainakin jos on raskaampi juna.
kuva 21.04.2020 16:04 Jouni Hytönen  
  Kesällä 1995 sain Taipalsaaren ampuma-alueella eräänä päivänä mielenkiintoisen tehtävän. Maastokuorma-auton katolle kiinnitettiin lasersimulaattorin maalilaite (joka kuulemma tuplasi kerrasta auton arvon :) ) ja tämän jälkeen ajoin kuorma-autolla ympyrää harjoituksen keston ajan. Kuiva kangasmaasto alkoi ennen pitkää pölyämään kiitettävästi. Käsikaasulla sai viritettyä auton kulkemaan tasaisesti toivotulla nopeudella, rattia joutui vähän kääntelemään. Hiukan tylsäksi voisi päivää luonnehtia vielä näin 25 vuoden jälkeenkin. :)
kuva 21.04.2020 16:03 Esa J. Rintamäki  
  Aika vekkulia, kuulin aikoinaan Mäntässä jutun, jonka mukaan pst-porukalle opetettiin että kaikki panssarit on tuhottavissa. Panssarivaunuporukalle taas kerrottiin, että sitä-ja-sitä panssarivaunua ei voi millään tuhota. Tapahtui kultaisella 1970-luvulla.
kuva 21.04.2020 15:57 [Tunnus poistettu]  
  Hieno havainto
kuva 21.04.2020 15:37 Mikko J. Putkonen  
  Erkki, ehkä tässä oli tuolloin 23 vuotta sitten vain haluttu vähän kokeilla haupitsin osuvuutta suoralla tulella tuollaiseen psv-tyyliseen maaliin. Sikäli "pst-ammunnoista" puhuminen saattaa tosiaan olla liioiteltua. Kukapa tietää: tutkimattomia olivat kenttätykistön herrojen tiet nuorelle ja pahaiselle alikersantille -- "väärästä" aselajista kun vielä oli. ;-)
kuva 21.04.2020 15:27 [Tunnus poistettu]  
  Ovi on tallella, hieno kuva!
kuva 21.04.2020 15:19 Erkki Nuutio  
  Käsittääkseni tämä oli ensimmäinen Lappeenrannan asema vuodelta 1885. Kutsuttiin keisariasemaksi, koska A III:n tuli tänne seuraamaan suomalais- ja venäläisjoukko-osastojen manöövereitä. Asema onnistuttiin polttamaan entisöintyön loppuvaiheessa. Harjulla kaiketi tämä on, vaikka ei ihan huipulla. Alamäkeä riittää satamaan mentäessä.
Ennen tätä asemaa jouduttiin kulkemaan Simolan tai Pulsan kautta.
Radan reitin muututtua siirtyi asema toisaalle 1930-luvun alkuvuosina
Kuvasarja:
Parkanon paanaa ihmettelemässä
 
21.04.2020 15:17 [Tunnus poistettu]  
  Hienoja kuia Sepolta!
kuva 21.04.2020 14:59 Erkki Nuutio  
  Haupitsin maastoutus on jätetty tekemättä. On kuin tarjottimella tuhottavaksi. Vaunun kanuuna ehtii ensin.
Sen ammus lentää suoraan ensimmäisen ja toisenkin kilometrin. Tarkka etäisyydenmittaus laserilla on yli 5 km:n päähän. Eivät haupitsin tussahdukset tunnu missään.

Taisteluvaunun tuhoamiseen tarvittaisiin köyhdytetystä uraanista tehty nuoliammus, joka läpäisee 1.5 metriä panssariterästä vastaavan komposiittipanssarin. Lähtönopeuttakin näillä ammuksilla on 1500...2000 m/s .
Rynnäkkövaunu olisi vähän helpompi läpäistä, mutta haupitsi tuskin siihenkään pystyy.
Lisäksi nämä ovat liukasliikkeisiä ja hyvin tulivoimaisia maamaaleihin.
Vain kuljetusvaunut, kuten BTR:t, SISU/Patria XA:t ja Patria AMV:t häviävät.
AMV:kin voi tuhota tykistöasemat kranaatinheittimiensä epäsuoralla tulella.

3/PsvP:n (1971-72) vaunumiesten puolesta
kuva 21.04.2020 14:57 [Tunnus poistettu]  
  ChME3
kuva 21.04.2020 13:41 Vertti Kontinen  
  Sepä juuri
Kuvasarja:
Ämmiä kiskoilla
 
21.04.2020 13:27 Teppo Niemi  
  Tosi hyvä kuvasarja. Ehkäpä pitäisi tehdä vielä pari M-vaunun mallia.....
kuva 21.04.2020 13:26 Ilkka Hovi  
  Rata päättyi Lappeenrantaa ja uusi yhteys Imatralle rakennettiin vasta 1930 luvulla (ainakin myöhemmin kuin kuva otettiin.) Siksi olettaisin aseman olevan harjun päällä ja seuraavan aseman olevan Rapasaari Saimaan rannalla. Vanhassa kuvakirjassa sanottiin nykyisen aseman olevan neljäs. Missähän ne muut olivat.
kuva 21.04.2020 13:24 Teppo Niemi  
  Vastaavahan oli 1980-luvulla myös Santahaminassa. Siinä kiskoilla kulki yksinkertaistettu panssarivaunun malli. Käsittääkseni se kuuluu nykyisin Sotamuseon kokoelmiin ja olisi ollut kerran näytillä Minkiön Höyryfestivaaleilla. Raideleveys sillä oli aika eksoottinen...
kuva 21.04.2020 13:22 Petri Nummijoki  
  Jos Pr1 niin lisännee mahdollisuutta, että olisi 60-luvun puolelta. Vr3-vetureilla ei liene esiintynyt minkäänlaista vajaatyöllisyyttä ennen vuotta 1970, jolloin Vr12-vetureita alkoi olla runsaammin liikenteessä.
kuva 21.04.2020 13:16 Lasse Reunanen  
  Mulla on tuollainen Rääkkylän Muovin valmistama taukotupa edelleen käytössä. Siirrettävänä varastokoppina on ollut mun talon rakennustyömaalla.
Kuvasarja:
Ämmiä kiskoilla
 
21.04.2020 13:09 Ilkka Hovi  
  Tosi kiva kuvasarja monikäyttöisistä M-vaunuista.
kuva 21.04.2020 13:08 [Tunnus poistettu]  
  Kaikki viisi bongattu!
kuva 21.04.2020 12:59 Juho Heiskanen  
  Kyllä viideskin näkyy, kun oikein suurentaa ja katsoo tarkasti. Se kyllä maastoutuu oikein hyvin.
kuva 21.04.2020 12:57 Aapo Niemelä  
  Ei ole, valoitus ja sävyt vaihtelevat eri kuvissa.
kuva 21.04.2020 12:55 Kari Haapakangas  
  1524 mm?

Yllättävistä paikoista sitä rautatietä löytyykin. Maali ei taida ihan kertakäyttöinen olla, mutta eipä paljon puutu.
kuva 21.04.2020 12:51 [Tunnus poistettu]  
  Komea kuva!
kuva 21.04.2020 12:50 Kari Haapakangas  
  N e ä n ainakin neljä vihreäpohjaista kilometrikylttiä. Loogisesti ajatellen on siellä viideskin, mutta maastoutuu!
kuva 21.04.2020 12:47 Kari Haapakangas  
  Kyllähän kenttätykistön täytyy tarvittaessa osallistua panssarintorjuntaan, mutta tilanteen on kyllä paha, jos panssaria joutuu ampumaan kevyellä haupitsilla ja suorasuuntauksella :o

Muuten, kyllä ainakin 90-luvulla Raaseporin patteristo (Uudenmaan prikaati) oli säännöllisesti mukana tykistön ampumaleireillä. Ja arvatenkin myös pst:n jannut. Oli pojilla ainakin pitkä junamatka Rovalle...
kuva 21.04.2020 12:40 [Tunnus poistettu]  
  Onko 2730 saanut uuden "vaatetuksen" pinnalle?
kuva 21.04.2020 12:39 [Tunnus poistettu]  
  Kuvasin junan Pellossa, ja oli kuule kimeä torvi!
kuva 21.04.2020 12:19 Antti-Matti Hartikainen  
  Valmistaja ei ilmoituksessaan ainakaan puhu sähkövedosta (https://m.facebook.com/story.php?story_fbid=2617026778388354&id=1080610438696670). Toki Fenniarailin vuoden 2018 tilinpäätöksessä kerrotun perusteella sähköveturit eivät ole poissuljettuja vaihtoehtoja FR:lle.
kuva 21.04.2020 10:46 Teemu Saukkonen  
  Mitäs nämä 4 konttia vetävät ovat, jos Vofa on max. 20m? https://vaunut.org/kuva/138928
kuva 21.04.2020 10:18 Juho Heiskanen  
  Erittäin hieno otos!
kuva 21.04.2020 10:09 Tuukka Ryyppö  
  Ihan varmasti ei ole tulossa mitään sähkövetoa, vaan ihan lisää Dr18-sarjaa vaan.
kuva 21.04.2020 10:03 Lauri Rantala  
  Tuleeko ETCS ja sähköveto ?

https://www.facebook.com/czloko/photos/a.1085001288257585/2890029117754784/?type=3&theater
kuva 21.04.2020 09:53 Timo Arolainen  
  Peugeot 404 farmari :)
kuva 21.04.2020 09:24 Konsta Alasimi  
  Hieno kuva ja asiallinen veturi! :-)
kuva 21.04.2020 08:44 Kari Haapakangas  
  Autoasiantuntijoille tämä taitaa olla nk kevytvälipala ;)
kuva 21.04.2020 07:48 Kurt Ristniemi  
  'Ballast' merkitsee verbinä tasapainottamista, vakauttamista yms. Substantiivina sana 'ballast' on käyttökohteesta riippuen saanut eriytyneempiä merkityksiä, jotka kaikki kuitenkin tarkoittavat tuota tasapainottamista, vakauttamista yms.
- Meri- ja ilmaliikenteessä 'ballast' on alusta tasapainottava 'painolasti', 'pohjalasti'; 'barlast', 'paarlasti'.
- Rautateillä 'ballast' on raiteen päällysrakenteen tukikerroksen vakauttava materiaali. Suomessa aikoinaan hiekka, sitten sora ja lopulta sepeli.
- Elektroniikassa 'ballast' on virtaa tasaava komponentti; kuristin, vastus, kela, kondensaattori...

Englannin kielessä 'ballast'-termillä on siis yleinen vakauttamista tarkoittava merkitys. Mutta myös eriytyneet merkitykset 'pohjalasti' ja 'raidesepeli' ja '-sora' yms. Ruotsin kieleen on siitä vanhan 'pohjalastin' ohelle ilmeisesti lainattu rautatiekäyttöön 'raidesora' tai '-sepeli' yms. Samaan tapaan kuin esim. 'sleeper', merkityksessä 'ratapölkky'. Ks. https://sv.wikipedia.org/wiki/Ballast_(j%C3%A4rnv%C3%A4gssp%C3%A5r)

Ruotsin kielessä 'ballast' on laivojen painolastin merkityksessä tunnettu ainakin jo 1600-luvulla. Kuivana painolastina käytettiin mm. hiekkaa tai soraa, toki myös kiviä. Tuota samaa ballastia, eli hiekkaa ja soraa käytettiin sittemmin rautateillä raiteen tuentaan: Helsingfors Dagblad 20.2.1867 kertoo: "Deremot kan man med ett smalare spår använda lättare skenor och sleepers, mindre ballast och billigare arbeten i allmänhet;".

Ruotsin kielessä on myös termi 'ballastering', joka v. 1899 Suomen Teollisuuslehden julkaiseman 'Rautatierakennus- ja liikennesanojen luettelon' mukaan oli 'sorastus', 'sorastaminen'. Suomen kielessä kun ei ollut materiaaliin kantaa ottamatonta yleistä 'vakautusmateriaalillatukemis'-termiä.

Suomessa on hyvin tunnettu ruotsinkielisen sanan 'ballast' merkitys raiteen tukikerroksen materiaalina. Mutta toisin kuin ruotsin kielessä, suomessa 'ballast'in merkityksistä oli vanhastaan käytössä vain 'pohjalasti', joka tarkoitti tietenkin käyttötarkoitusta, mutta käytännössä myös materiaalia. Ts. radat tuettiin 'pohjalastilla'. Toisin kuin ruotsin kielessä, jossa termi 'ballast' oli käyttötarkoitusriippumaton, suomen kielessä termin käyttöönotto raiteentukemismateriaalista ei ollut onnistunut valinta; sana kun on liian selvästi laivaliikenteeseen liittyvä. Mutta sanakirjakäännöksenä ruotsin 'ballast' oli 'pohjalasti'. Siihen oli kai sitten tyytyminen.


Rautateillä 'ballast' on siis radan päällysrakenteen tukikerroksen materiaali. 'Ratatekniset määräykset ja ohjeet' vuodelta 2000 tuntee näitä materiaaleja yhä kaksi: raidesepelin ja raidesoran.

Vuoden 1880 vaunuluettelossa haluttiin korvata meriliikenteeseen viittaava nimi 'pohjalastivaunu' nimityksellä, joka paremmin vastaisi 'ballastvagnin' todellista 'vakautusmateriaalivaunu'-merkitystä. Siten nimitys 'Avonaisia tavaravaunuja alusteaineita varten' ei rautateiden käyttötarkoitusta ajatellen ollut lainkaan hassumpi keksintö.

PS. 'Ballast'-sanan etymologia on intresantti. Pohjana lie Pohjanmeren germaanien ja skandinaavien käsite 'barlast', 'pelkkä lasti', 'pohjalasti', 'painolasti', 'paarlasti'. Ja niinkuin sanojen aina käy, merkitys on sitten muuntunut ja laajentunut: pohjalastisorasta on tullut mm. raidesora: Raiteet tuettiin pohjalastilla.
kuva 21.04.2020 05:35 Markku Knuutti  
  Ehkä toinen koneessa ollut oli Ratavartija.
kuva 21.04.2020 00:56 Jorma Toivonen  
  Sähköttömyys ei ole syy olla ajamatta dieselillä. Ymmärtääkseni.
SKS
kuva 21.04.2020 00:37 Mikko Ketolainen  
  Pieni historiikki

ÄÄNEKOSKEN TEHDASALUEEN ASEMAKAAVA
RAUTATIEASEMASELVITYS

https://www.aanekoski.fi/asuminen-ja-ymparisto/kaavoitus/kaavat/hiskinmaen-asemakaava/Liite_4_Rautatieasemaselvitys.pdf
kuva 20.04.2020 23:14 Petri Sallinen  
  Suomalainen rautatiekalusto oli rautateiden alkuaikoina Englannista peräisin ja sieltä otettiin myös mallia vaununrakennukseen. Englanninkielinen sana "ballast" on suomeksi "raidesepeli". "Ballast wagon" taas on sepelivaunu tai suomalaisittain soravaunu. Englannissahan radan katemateriaali on pikemminkin sepeliä kuin soraa.

Todennäköisesti kyseessä on kielivirhe, kun englanninkieliselle "ballast"-sanalle löytyykin kirjoitusasultaan samanlainen ruotsinkielinen sana, joka sisällöltään osuu lähes samaan. Englantilainen sepelivaunu — "ballast wagon" — sitä paitsi on kaiken lisäksi "lyhyt matalalaitainen kaksiakselinen vaunu". Samankaltainen kuin Suomessa rakennetut M-sarjan soravaunut. Siinä sitä on sitten suomalaisessa konepajassa tutkailtu englantilaista kuvaa tai piirustusta, jonka otsikossa esiintyy sana "ballast" ja oma viritelmä on otsikoitu ruotsiksi samalla sanalla.

https://didcotrailwaycentre.org.uk/article.php/236/no-80789-ballast-wagon
kuva 20.04.2020 22:05 Henrik Hietala  
  Mysteerinä on näköjään pysynyt. Olisko se sitten ollut autovaunu Hccmqqr...
kuva 20.04.2020 21:50 Urpo Mustapää  
  Tällä hetkellä korostetaan kaksoiraiteen merkitystä Tampere-Seinäjoki välin nopeuttamiseksi joten on luonnollista ohjata liikennettä mahdollisimman paljon ko. rataosuudelle. Poliittiset päättäjät joutuvat miettimään hakataanko betonipaaluja Parkanon soihin vai sähköistetäänkö Haapamäen rata. Välivaihtoehto olisi hankkia noita dual-mode sähködieselvetureita jolloin rovaniemeläisten ei tarvitsisi aina yöpyä Tampereella jos Parkanon rata on jostain poikki.
kuva 20.04.2020 21:45 Mikko J. Putkonen  
  Kiitos Reinolle kuvasta. Milloin tässä "hotellissa" muuten oli viimeksi asukkeja tai ylipäätänsä aktiivista toimintaa? Kuva on sentään otettu parikymmentä vuotta ennen rakennuksen purkamista, ja kovin autiolta ja hoitamattomalta on paikka näyttänyt jo tuolloin.
kuva 20.04.2020 21:16 Timo Järvi  
  Rautatiepuolella sähköistetyillä rataosilla noiden antennien asennus perinteisellä tavalla on vähän haasteellista, kun yläpuolella on tarjolla 25 kilovolttia sähköä ajolangan muodossa :)
kuva 20.04.2020 20:55 Aapo Niemelä  
  Hieno kuva, ja hieno kone sattunut keulalle.
kuva 20.04.2020 20:53 Juhana Nordlund  
  Ensin Eht, sitten Cht, sitten Ci, ja sitten Eipt.
kuva 20.04.2020 20:42 Topi Lajunen  
  4,5 metriä on Suomessa määritelty turvalliseksi ajolangan alituskorkeudeksi esimerkiksi tasoristeyksissä. Tämä korkeus mainitaan asiaankuuluvissa lisäkilvissä. Vaikka lisäkilven nimi on "sähköjohdon korkeus" (https://vayla.fi/tieverkko/liikennemerkit/lisakilvet), se ei tosiaan tarkoita itse johdon etäisyyttä tien (ja hyvin pitkälti kiskon) pinnasta, vaan tosiaankin turvalliseksi määriteltyä suurinta alituskorkeutta. Oula luultavasti on poiminut mainitsemansa mitan siitä.