|
Kuvasarja: Pasilan autojuna-asema |
12.04.2020 20:31 | Aapo Niemelä | ||
| Rk:t, eli Kultaiset Kulkurit ovat käsittääkseni kaikki punavalkoisia. Niitä käytetään Kolarin pikajunaliikenteessä, joka on tällä hetkellä tauolla sattuneesta syystä. | ||||
|
Kuvasarja: Pasilan autojuna-asema |
12.04.2020 20:07 | Rainer Silfverberg | ||
| Eikö RK:t ole vihreitä? Vai onko osa jätetty punaisiksi? Käytetäänkö näitä vanhoja ravintola- ja ykkösluokan vaunuja enää, vai odottavatko romutusta? | ||||
|
|
12.04.2020 18:42 | Harri Pesonen | ||
| Joillakin Palolaitoksilla on aikoinaan ollut noita Tehovalo 80 käytössä. .. |
||||
|
|
12.04.2020 18:37 | Konsta Alasimi | ||
| Komia kuva! Tämän olisin kuvannut tänään Kokkolassa kun oli tarkotus sinne mennä, mutta ajokelit eivät sallineet. Huomenna sitten. :=) | ||||
|
|
12.04.2020 18:36 | [Tunnus poistettu] | ||
| Oliskohan lasti menossa Rauman telakalle? | ||||
|
|
12.04.2020 18:34 | Harri Pesonen | ||
| Hei tuossa on tuollainen oranssikäsivalo valonvaihtajalla saa punainen vihreä valkoinen opasteet annettua, Mikähän laite on tuossa harmaassa telineessä ollut, ihan lukittavaa mallia. | ||||
|
|
12.04.2020 18:21 | [Tunnus poistettu] | ||
| Nyt on hieno kuva Vertiltä! | ||||
|
Kuvasarja: Pasilan autojuna-asema |
12.04.2020 18:07 | [Tunnus poistettu] | ||
| Mukava kuvasarja Jimiltä! | ||||
|
Kuvasarja: Pasilan autojuna-asema |
12.04.2020 17:55 | Juhana Nordlund | ||
| Ovat kai Rk-ravintolat ihan yhtä lailla. Ja aggregaattivaunut. | ||||
|
Kuvasarja: Pasilan autojuna-asema |
12.04.2020 17:49 | Rainer Silfverberg | ||
| Ovatko nuo entisen Sibelius-junan ykkösluokan vaunut ainoat punavalkoisiksi maalatut kaukojunavaunut tällä hetkellä? Luulin ettei niitä ole enää. | ||||
|
|
12.04.2020 17:36 | Petri Nummijoki | ||
| Haapamäelle pääsi raskaita kiskoja pitkin ensimmäisenä nimenomaan Jyväskylän suunnasta. Haapamäki-Pieksämäki valmistui raskaskiskotteisena jo vuonna 1953, kun Tampere-Haapamäki valmistui 1955 ja Haapamäki-Seinäjoki 1957. | ||||
|
|
12.04.2020 16:37 | Onni Tikkala | ||
| Nyt on kyllä erittäin tyylikäs otos Vertiltä. | ||||
|
|
12.04.2020 16:23 | Onni Tikkala | ||
| Kiitos Oula! | ||||
|
|
12.04.2020 16:15 | [Tunnus poistettu] | ||
| Kuva on hieno! | ||||
|
|
12.04.2020 16:10 | Kari Aho | ||
| Todella hieno kuva! | ||||
|
|
12.04.2020 16:05 | [Tunnus poistettu] | ||
| Onpas se hieno sisältä. | ||||
|
|
12.04.2020 15:52 | Mikko Ketolainen | ||
| Yritin eilen saada kuvattua tämän junan kun se oli saapumassa Jyväskylään, mutta se ehtikin ensin perille. Uusi yritys jossain vaiheessa. | ||||
|
|
12.04.2020 15:19 | Juhani Pirttilahti | ||
| Tuli tuosta "Subterranea Britannica" sivustosta mieleen, että Glasgow'n päärautatieaseman alle järjestetään nykyään opastettuja maanalaisia kierroksia. Siellä näkee mm. hylättyjä rautatietunneleita. | ||||
|
|
12.04.2020 15:18 | Jorma Toivonen | ||
| https://vaunut.org/kuva/89924 Joonashan on lisännyt saman kuvan jo aiemmin - enpä vaan muistanut. | ||||
|
|
12.04.2020 14:45 | Heikki Jalonen | ||
| Erkin huomautus kannattaa pistää merkille, se on erittäin tarkka havainto: "Yllättivät myös hylätyt suuret teollisuuslaitokset." Niiden laitosten hylkäämiseen oli syynsä. Toisinaan tekniset (täydellisesti vanhentuneet laitokset ja tuotanoprosessit, tarvittavien uudistusten laiminlyönti, ajastaan pahoin jälkeen jääneet tuotteet) ja toisinaan taloudelliset (tappiollinen tuotanto, laiminlyöty markkinointi, rahoituksen ja pääomituksen heikkoudet). Joskus poliittiset syyt (verotuksen ailahtelevuus, hyppelehtivä teollisuuspolitiikka, keinotekoiset hallinnolliset häiriöt). Tai ammattiliittojen pyrinnöt kaiken mahdollisen riitauttamiseen mistä hyvänsä tarjolla olleesta vähäisestäkin syystä. Useimmiten kaikki syyt yht'aikaa naputtelivat naulojansa elinkeinojen arkun kanteen. Joten, oliko mikään ihme että tehtaat autioituivat ja kaivokset katosivat. Jotenkin on tullut sellainen käsitys, että koko brittiläinen teollisuus ja talouselämä on jo kauan ollut pelkkää jatkuvaa ylöspäin lapioimista. Kukaan ei tainnut tehdä hankalaa kysymystä: onko tässä järkeä, voidaanko tehdä paremmin? Ja jos on tehnyt, niin vaikeuksiin joutui. Brittiläisestä teollisuushistoriasta kertovia nettisaitteja löytyy valtavasti, useimmat niistä erittäin hyvin tehtyjä ja tasokkaasti ylläpidettyjä, hyvin kuvitettuja ja runsaasti tarkoin tiedoin varustettuja. Rautatieaiheiset sivustot ovat vorgin lukijakunnalle varmaan melkoisen tuttuja ennestään, joten niistä ei enempää. Mutta, referoidaanpas tässä pari ehkä vähemmän tuttua sivustoa, yleistä teollisuushistoriaa, se on aina tutkimisen arvoista: https://www.subbrit.org.uk (mitä kaikkea voidaan [varsinki britti voi, hakulla ja lapiolla...] maan alle rakentaa, myös rautatietä ja metroja) https://ticcih.org (teollisuusperinnettä tutkimustasoisella asenteella, kansainvälinen alan kärkifoorumi) http://www.ths.fi (Tekniikan Historian Seura, suomalainen alan seura, myös linkki Tekniikan Waiheita-lehteen. Suosittelen!) Jos joku haluaa tarttua paperiseen kirjaan, suosittelen: Bert Hopwood "What Ever Happened to the British Motorcycle Industry" (Haynes 1998, ISBN 9781859604274). Kertoo erään - kerran niin loistavasti kukoistaneen - brittiläisen teollisuudenhaaran kohtalosta. Kirjan analyysi on ainakin ajoneuvoteollisuuden osalta yleispätevä. |
||||
|
|
12.04.2020 13:58 | Marko Laine | ||
| Paikka lienee siirappivaihde Jokioisissa Suomen Sokerin siirappitehtaan luona. Oikealle kaartava raide on päälinja, joka s-mutkan jälkeen jatkui Loimijoen ylittävälle sillalle ja edeleen Forssaan. Kuvassa suoraan jatkuva raide tekee kauempana noin 90 asteen mutkan kääntyen Loimijoen suuntaisesti ja jatkuen edelleen Ferrarian tehtaalle. | ||||
|
|
12.04.2020 13:03 | Jimi Sohlberg | ||
| Oha siinä kivasti | ||||
|
|
12.04.2020 13:00 | Erkki Nuutio | ||
| Runsas pari vuotta Britanniassa Bedfordissa ja Swanseassa 1976-78 opetti monia asioita, jotka olivat tuntemattomia Suomessa. Kuten huonosti palaneen rikkipitoisen kivihiilen silmiä kirveltävä käryn sivukaduilla. Toki Lontoosta oli jo Lontoon sumu (=kivihiilipäästöt) kadonnut. Yllättivät myös hylätyt suuret teollisuuslaitokset. Merkittävin asia briteille oli silloin kuningatar Elisabeth II:n Silver Jubilee (25 vuotta vallassa). Maa oli rempallaan ja Labour Partyn PM Wilson oli lopulta ajanut sen konkurssiin. Lontoon Foylellä oli samaa kirja vierekkäin 5£ ja 15£ hinnalla. Swansea olisi ollut joitakin vuosikymmeniä aikaisemmin rautatiellisesti mitä kiinnostavin seutu. Oli ollut valtava satama http://www.swanseadocks.co.uk/Maps.htm ja sen laaja rautatie http://www.swanseadocks.co.uk/Docks%20Railways.htm . Swansean laakson kaivos- ja muista rautateista on julkaistu kattava kirja The Swansea Vale Railway (Lightmoor Press, 2017, 264 s.) . Se näyttää millaista kuunmaisemaa seutu oli kivihiiliaikana 1970-luvun alkuvuosiin asti. Swanseassa oli ollut maailman vanhin matkustajarautatie http://www.welshwales.co.uk/mumbles_railway_swansea.htm . Se oli vienyt luonnokauniisiin lahdelmiin, kuten Caswell Bay https://www.visitswanseabay.com/destinations/ . Mutta ankarasti M.Sc. Thesiksen kimpussa ollut, vain omilla työsäästöillään eläneellä opiskelijalla ei kertakaikkiaan ollut sellaisiin aikaa eikä rahaa. Kun katselen viimeisiinkin yksityiskohtiin pureutuneita hienoja pienoisrautatiemalleja, kuten tämä Camel Quay, totean kuitenkin makuni olevan todellisissa mittasuhteissa, kuten Swansea Dock, tai vaikkapa Pietarin Suomen asema. Mahdollisuus sellaisiin pienoismalleihin tulee, kun tällaiset ratkaisut vielä vähän kehittyvät myyntikelpoiseen muotoon: https://www.youtube.com/watch?v=5xuinIyKx2g&feature=youtu.be |
||||
|
|
12.04.2020 12:44 | Hannu Peltola | ||
| Tässä kuvassa näkyy lenkkikytkimien irroittaminen: https://vaunut.org/kuva/138745?s=1 Kerho oli tehnyt tarkoitukseen sopivia työkaluja, joissa ruuveimeisselin varteen oli liitetty koukkumainen terä. Kykimien käyttö sujui yllättävän sutjakkaasti eikä esimerkiksi irtikytkeminen poikennut Kadee-kykimien irrottamisesta grillitikulla: https://vaunut.org/kuva/122781?s=1 | ||||
|
|
12.04.2020 12:26 | Pasi Utriainen | ||
| Höyryraiteen Keskiyön höyryjuna kulki Nurmeksesta Kontiomäelle ja takaisin. | ||||
|
|
12.04.2020 11:50 | Teemu Saukkonen | ||
| Miten noita lenkkikytkimiä pienoismallissa käytetään? Tuntuu aika hankalalta. | ||||
|
|
12.04.2020 11:46 | Teemu Saukkonen | ||
| Jopa on tuningia kuin länsimaisessa hapatuksessa ikään... | ||||
|
|
12.04.2020 09:55 | Kimmo Huhta | ||
| Puut raivattu, kattopeltiä vaihdettu suurelta osalta ja akkunat tukittu. Joku tätä kunnostaa. Yllättävä käänne. | ||||
|
|
12.04.2020 09:52 | [Tunnus poistettu] | ||
| Noh... Pitää kai ostaa oma sellainen. Pitää vaan ensin laittaa possuun muutama miljoona.... | ||||
|
|
12.04.2020 09:50 | [Tunnus poistettu] | ||
| Erittäin vanhaa, vähän uudempaa ja todella nykypäivästä! | ||||
|
|
12.04.2020 09:32 | Topi Lajunen | ||
| Dm12:ia tarvittaneen enemmän siellä, missä niitä jo nyt liikkuu. En toki ole Suomen eri osien matkustajapontentiaalien asiantuntija, mutta äkkiseltään Kolarin radan potentiaali paikallisliikenteelle ei vaikuta kovin suurelta. | ||||
|
|
12.04.2020 09:28 | Topi Lajunen | ||
| Välttämättä kyse ei edes ole kenestäkään ohjaamossa tällä hetkellä, vaan Helsingissä Edon kuljettaja on laskenut verhon alas, jotta mahdollinen aurinko ei loimota ohjaamon pintoja kuumiksi. Ihan hyvä tapa seuraavaa kuljettajaa ajatellen. Konduktöörillähän on ihan omat tilat, ja etenkin nyt koronan aikaan on jopa suositeltavaa, ettei ylimääräistä aikaa vietettäisi toisten työtiloissa. | ||||
|
|
12.04.2020 08:55 | [Tunnus poistettu] | ||
| Komeasti tehty! | ||||
|
|
12.04.2020 04:23 | |||
| Siinä on teräskorivaunuja kerrakseen. Sekä sinistä, punaista että vihreää. | ||||
|
|
11.04.2020 23:24 | Jimi Lappalainen | ||
| Vanhoista kartoista katsomalla huomasin sattumalta että Joutsenlahden vanha seisake on ollut juuri tässä kohdassa, huh huh! Uuden ratalinjan seisake näkyy kuvassa https://vaunut.org/kuva/98437 | ||||
|
|
11.04.2020 23:14 | Jimi Lappalainen | ||
| Kiva että muutkin laittaa vanhoja julkaisemattomia kuvia tänne, juuri nämä noin 10 vuotta sitten otetut kuvat ovat mielenkiintoisia. Jotkut asiat ovat muuttuneet, jotkut eivät. | ||||
|
|
11.04.2020 23:11 | Heikki Jalonen | ||
| Erkki esitti muuten tuossa erittäin tarkan huomion. Jotain on tapahtunut. Oletan, että myös tämän dioraaman tekijät ovat saman asian havainneet ja esittävät tällä asetelmalla oman kannanottonsa seikkojen kulusta. Hyvin hienovaraisesti mutta tarkalla otteella, ilman paatosta tai nostalgian kultareunuksia. Laajennetaanpas näkymää - kuvitteellisesti - ja spekuloidaan (kursivoitu & alleviivattu) minkälaisen tapahtumaketjun osasta tässä kuvassa oikeastaan voisi olla kyse. Ajatusrakennelma alkaa: jossain on kalkkikivilouhos. Naapurikreivikunnan puolella, ehdottoman välttämätön lisähankaluuden aiheuttaja. Ollut jo kauan, roomalaiskaudelta ellei ennemmin. Kiviä on louhittu ikimuinaisilla keinoilla, käsivoimin. Porakangen, moukarin, kiiilojen, hakkujen ja lapioiden avulla. Ainoana voimakoneena ehkä muutama muuli tai kaivosponi. Miehiä on tullut ja mennyt, isät edellä, pojat perässä. Kiveä on nostettu, kirjaimellisesti nostettu, ylöspäin. Ei koskaan alaspäin, ei vahingossakaan alaspäin. Kukaan ei koskaan ole kyseenalaistanut tätä (paitsi yksi kerran, pudotettiin kalliolta). Kivien äärihankala kärrykyyti korvautui sitten joskus kanavalla, sellaisella ääribrittiläisellä 10 jalkaa leveällä kourulla. Toisin kuin voisi luulla, kanava pystyi jollain ihmeen tavalla olemaan aina korkealla louhoksen yläpuolella. Taas miehet nostivat kiveä, jonkun muuliparan toisinaan auttaessa. Mutta, nostaa piti. Sir Isaac Newton oli vieläpä hiljattain keksinyt painovoiman juuri louhosten väen ja kaivosmiesten kiusaksi. Tieteellinen saavutus ei vaikuttanut palkkoihin, ei missään tapauksessa ainakaan nostavasti. Kanavan omisti tietysti yksityinen kanavayhtiö, paikallisen kovin etabloituneen maanomistuksen suhteessa omistettuna ja nokkamiehenä tietenkin seudun ykköslordi. Alkoipa rautateiden aika. Ja kas, kuin taikaiskusta, kanavayhtiöt alkoivat tehdä kaikkensa vastustaakseen moisen ilmestyskirjan pedon tulta ja tulikiveä syöksevää hyökkäystä - yhtiön hallituksen pöytäkirjassa tosin saattoi lukea "vastustaaksemme kunnianarvoisen yrityksemme vakaata voittojen kehitystä uhkaavaa kavalaa kilpailijaa". Käytännön vaikutus: pieni kalkkikivilouhos jäi ilman raideyhteyttä. Ei kannattanut, liikaa vastustusta, liian tehokas torjunta, opponenttien klubin mahongin korkealuokkaisuus ja laatuisa sherry. Mutta miehet nostivat kiveä, nostivat. Painovoiman ollessa aina vaan vastaan. Kanavatkin kehittyivät. Levenivät, syvenivät, sulut ja muut laitteet paranivat. Isolla kanavalla laivat kulkivat konevoimalla, jollei nyt joskus sattunut puukenkää koneistoon. Pääsivätpä jopa suoraan merelle, maailmanlopun tehokkuutta. Mutta, pieni kanavayhtiö onnistui kuin onnistuikin säilyttämään itsenäisyytensä. Ja pienet kanavaveneet kuljettivat kalkkikiveä - ylöspäin ylävirtaan - miesvedolla tai ehkä muulien avulla, jos oikein edistyksellinen hetki sattui. Kanavan johtoa kiinnosti vain se, miten saatiin estettyä yhdyskanavan rakentaminen ison ja pienen kanavan välille. Ja niin, miehet lapioivat ja kärräsivät kiveä proomusta toiseen. Ylämäkeen tietenkin, koska korkeusero oli pakollinen, kanavathan eivät voineet yhtyä. Ja lopulta, olemmekin Camel Quaylla. Miehiä on enää jäljellä kaksi. Mutta, ylämäki ei ole kadonnut minnekään. Kun kivi lopulta on vaunuissa, se matkaa (vaihteeksi alamäkeen, koska konevoimainen veto) kohti kalkkiuunia, terästehdasta, sementtitehdasta, tiilitehdasta, valimoa; mikä sitä sitten tarvitseekin. Siellä - arvaattekin jo - sitä taas lapioidaan ylöspäin. Miesvoimin, ettei vain tehokkuus kasvaisi liikaa. Koneellinen purkujärjestelmä olisi saatavissa olevaa tekniikkaa, mutta kun oli "muita seikkoja". Ei oikein onnistu, olisi kuitenkin käynyt kuten "Bathgaten siivoojien pölynimurit"-tapauksessa (tapaus, jota edes Hercule Poirot ei olisi saanut ratkaistua). Edellä kerrottu on siis pelkkä ajatusrakennelma. Sillä ei siten ole mitään yhtymäkohtia todellisuuteen. Eihän? Laivan nimi, Kay O'Lynn, muuten antaa hienovaraisen vihjeen toisen mineraalin suuntaan: lasti saattaa olla kaoliinia. Sitäkin saarilla kaivettiin, mutta käyttöteollisuus oli eri kuin kalkkikivellä. Tuollaista vaaleaa pölykokkaretta sekin. Mutta, aivan samalla tavalla panee vastaan lapiomiehelle, varsinkin ylöspäin heitellessä. |
||||
|
|
11.04.2020 22:52 | Tero Korkeakoski | ||
| Niila on kyllä oikeassa pitkäikäisyydestä. Viimeksi tänään olen katsellut kun Petsamon nikkeli ropisi hihnan päästä kuulamyllyn syöttöön. | ||||
|
|
11.04.2020 21:49 | Tero Korkeakoski | ||
| On tää kyl hauskaa kun ihmisiä on alueella saman verran kuin Suomessa ja rautateiden paikallisliikenne on näin olematonta. | ||||
|
|
11.04.2020 21:32 | Raimo Harju | ||
| Pitänee uusia silmäklasit, näillä nykyisillä kiskot näyttivät aivan selvästi mun koneen näytöllä K33 kiskoilta. | ||||
|
|
11.04.2020 21:01 | Jimi Lappalainen | ||
| http://www.tasoristeys.fi/tasoristeyshaku?crossingId=6730 | ||||
|
|
11.04.2020 20:42 | Teppo Niemi | ||
| Kiskoitus meni pieleen.... Jos kiskoitus olisi K33, niin Pr1 sarjan vetureilla olisi saanut liikkua korkeintaan ratapihojen sivuraiteilla. Haapamäki - Jyväskylä välillä oli jo 1960-luvulla K43 kiskot. Kiskonvaihdon ajankohdasta löytynee tietoa VRn 100- ja 125- vuotishistoriikista tai Resiina-lehden rataosa-artikkelista |
||||
|
|
11.04.2020 18:42 | Konsta Alasimi | ||
| Käsittääkseni Vokkeja menee junissa 5424/5429. Nekin tosin liikkuu vähän nykyään.. | ||||
|
|
11.04.2020 18:41 | [Tunnus poistettu] | ||
| Joo. Mutta jos otetaan jostain linjalta pois ja laitetaan Kem-Kli-Kem reitille. | ||||
|
|
11.04.2020 18:36 | Konsta Alasimi | ||
| Oula: Tuskin riittäisi Dm12:sia Kemi-Kolari "baanalle". Niitä on vain 16kpl, ja ne ovat melkein jokapäiväisessä käytössä esimerkiksi Savonlinna-Parikkala, Ylivieska-Iisalmi, Joensuu-Nurmes, Seinäjoki-Jyväskylä, Tampere-Keuruu väleillä. Ja tiedän, että hieman myöhäinen vastaus. | ||||
|
|
11.04.2020 18:19 | Kari Haapakangas | ||
| Ettäkö ihan junaan? :) | ||||
|
|
11.04.2020 18:17 | Ossi Rosten | ||
| Oikeat puhelinlangat | ||||
|
|
11.04.2020 18:06 | Raimo Harju | ||
| Oikea rautatie, oikeat K33 kiskot, luonnonsorapenkka, kunnon höyryveturi ja kesä. | ||||
|
|
11.04.2020 15:57 | Rainer Silfverberg | ||
| Vaunu jonka pääty näkyy, taitaa olla Dessaun vaunutehtaan valmistama jäähdytysvaunu, jollaisia rakennettiin koko itäblokkiin aikoinaan. | ||||
|
|
11.04.2020 14:36 | Rasmus Viirre | ||
| Upea kuva junasta erikoisella kokoonpanolla! | ||||
|
|
11.04.2020 14:25 | Rasmus Viirre | ||
| Taitaa olla nykyään nimenä Juurikkalahti, järven mukaan annettu. Voi lisätä tietoihin jos haluaa. | ||||