Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


Kuvasarja:
Pasilan autojuna-asema
 
12.04.2020 20:31 Aapo Niemelä  
  Rk:t, eli Kultaiset Kulkurit ovat käsittääkseni kaikki punavalkoisia. Niitä käytetään Kolarin pikajunaliikenteessä, joka on tällä hetkellä tauolla sattuneesta syystä.
Kuvasarja:
Pasilan autojuna-asema
 
12.04.2020 20:07 Rainer Silfverberg  
  Eikö RK:t ole vihreitä? Vai onko osa jätetty punaisiksi? Käytetäänkö näitä vanhoja ravintola- ja ykkösluokan vaunuja enää, vai odottavatko romutusta?
kuva 12.04.2020 18:42 Harri Pesonen  
  Joillakin Palolaitoksilla on aikoinaan ollut noita Tehovalo 80 käytössä.
..
kuva 12.04.2020 18:37 Konsta Alasimi  
  Komia kuva! Tämän olisin kuvannut tänään Kokkolassa kun oli tarkotus sinne mennä, mutta ajokelit eivät sallineet. Huomenna sitten. :=)
kuva 12.04.2020 18:36 [Tunnus poistettu]  
  Oliskohan lasti menossa Rauman telakalle?
kuva 12.04.2020 18:34 Harri Pesonen  
  Hei tuossa on tuollainen oranssikäsivalo valonvaihtajalla saa punainen vihreä valkoinen opasteet annettua, Mikähän laite on tuossa harmaassa telineessä ollut, ihan lukittavaa mallia.
kuva 12.04.2020 18:21 [Tunnus poistettu]  
  Nyt on hieno kuva Vertiltä!
Kuvasarja:
Pasilan autojuna-asema
 
12.04.2020 18:07 [Tunnus poistettu]  
  Mukava kuvasarja Jimiltä!
Kuvasarja:
Pasilan autojuna-asema
 
12.04.2020 17:55 Juhana Nordlund  
  Ovat kai Rk-ravintolat ihan yhtä lailla. Ja aggregaattivaunut.
Kuvasarja:
Pasilan autojuna-asema
 
12.04.2020 17:49 Rainer Silfverberg  
  Ovatko nuo entisen Sibelius-junan ykkösluokan vaunut ainoat punavalkoisiksi maalatut kaukojunavaunut tällä hetkellä? Luulin ettei niitä ole enää.
kuva 12.04.2020 17:36 Petri Nummijoki  
  Haapamäelle pääsi raskaita kiskoja pitkin ensimmäisenä nimenomaan Jyväskylän suunnasta. Haapamäki-Pieksämäki valmistui raskaskiskotteisena jo vuonna 1953, kun Tampere-Haapamäki valmistui 1955 ja Haapamäki-Seinäjoki 1957.
kuva 12.04.2020 16:37 Onni Tikkala  
  Nyt on kyllä erittäin tyylikäs otos Vertiltä.
kuva 12.04.2020 16:23 Onni Tikkala  
  Kiitos Oula!
kuva 12.04.2020 16:15 [Tunnus poistettu]  
  Kuva on hieno!
kuva 12.04.2020 16:10 Kari Aho  
  Todella hieno kuva!
kuva 12.04.2020 16:05 [Tunnus poistettu]  
  Onpas se hieno sisältä.
kuva 12.04.2020 15:52 Mikko Ketolainen  
  Yritin eilen saada kuvattua tämän junan kun se oli saapumassa Jyväskylään, mutta se ehtikin ensin perille. Uusi yritys jossain vaiheessa.
kuva 12.04.2020 15:19 Juhani Pirttilahti  
  Tuli tuosta "Subterranea Britannica" sivustosta mieleen, että Glasgow'n päärautatieaseman alle järjestetään nykyään opastettuja maanalaisia kierroksia. Siellä näkee mm. hylättyjä rautatietunneleita.
kuva 12.04.2020 15:18 Jorma Toivonen  
  https://vaunut.org/kuva/89924 Joonashan on lisännyt saman kuvan jo aiemmin - enpä vaan muistanut.
kuva 12.04.2020 14:45 Heikki Jalonen  
  Erkin huomautus kannattaa pistää merkille, se on erittäin tarkka havainto: "Yllättivät myös hylätyt suuret teollisuuslaitokset."

Niiden laitosten hylkäämiseen oli syynsä. Toisinaan tekniset (täydellisesti vanhentuneet laitokset ja tuotanoprosessit, tarvittavien uudistusten laiminlyönti, ajastaan pahoin jälkeen jääneet tuotteet) ja toisinaan taloudelliset (tappiollinen tuotanto, laiminlyöty markkinointi, rahoituksen ja pääomituksen heikkoudet). Joskus poliittiset syyt (verotuksen ailahtelevuus, hyppelehtivä teollisuuspolitiikka, keinotekoiset hallinnolliset häiriöt). Tai ammattiliittojen pyrinnöt kaiken mahdollisen riitauttamiseen mistä hyvänsä tarjolla olleesta vähäisestäkin syystä. Useimmiten kaikki syyt yht'aikaa naputtelivat naulojansa elinkeinojen arkun kanteen. Joten, oliko mikään ihme että tehtaat autioituivat ja kaivokset katosivat.

Jotenkin on tullut sellainen käsitys, että koko brittiläinen teollisuus ja talouselämä on jo kauan ollut pelkkää jatkuvaa ylöspäin lapioimista. Kukaan ei tainnut tehdä hankalaa kysymystä: onko tässä järkeä, voidaanko tehdä paremmin? Ja jos on tehnyt, niin vaikeuksiin joutui.

Brittiläisestä teollisuushistoriasta kertovia nettisaitteja löytyy valtavasti, useimmat niistä erittäin hyvin tehtyjä ja tasokkaasti ylläpidettyjä, hyvin kuvitettuja ja runsaasti tarkoin tiedoin varustettuja. Rautatieaiheiset sivustot ovat vorgin lukijakunnalle varmaan melkoisen tuttuja ennestään, joten niistä ei enempää.

Mutta, referoidaanpas tässä pari ehkä vähemmän tuttua sivustoa, yleistä teollisuushistoriaa, se on aina tutkimisen arvoista:

https://www.subbrit.org.uk (mitä kaikkea voidaan [varsinki britti voi, hakulla ja lapiolla...] maan alle rakentaa, myös rautatietä ja metroja)

https://ticcih.org (teollisuusperinnettä tutkimustasoisella asenteella, kansainvälinen alan kärkifoorumi)

http://www.ths.fi (Tekniikan Historian Seura, suomalainen alan seura, myös linkki Tekniikan Waiheita-lehteen. Suosittelen!)

Jos joku haluaa tarttua paperiseen kirjaan, suosittelen: Bert Hopwood "What Ever Happened to the British Motorcycle Industry" (Haynes 1998, ISBN 9781859604274). Kertoo erään - kerran niin loistavasti kukoistaneen - brittiläisen teollisuudenhaaran kohtalosta. Kirjan analyysi on ainakin ajoneuvoteollisuuden osalta yleispätevä.
kuva 12.04.2020 13:58 Marko Laine  
  Paikka lienee siirappivaihde Jokioisissa Suomen Sokerin siirappitehtaan luona. Oikealle kaartava raide on päälinja, joka s-mutkan jälkeen jatkui Loimijoen ylittävälle sillalle ja edeleen Forssaan. Kuvassa suoraan jatkuva raide tekee kauempana noin 90 asteen mutkan kääntyen Loimijoen suuntaisesti ja jatkuen edelleen Ferrarian tehtaalle.
kuva 12.04.2020 13:03 Jimi Sohlberg  
  Oha siinä kivasti
kuva 12.04.2020 13:00 Erkki Nuutio  
  Runsas pari vuotta Britanniassa Bedfordissa ja Swanseassa 1976-78 opetti monia asioita, jotka olivat tuntemattomia Suomessa. Kuten huonosti palaneen rikkipitoisen kivihiilen silmiä kirveltävä käryn sivukaduilla. Toki Lontoosta oli jo Lontoon sumu (=kivihiilipäästöt) kadonnut. Yllättivät myös hylätyt suuret teollisuuslaitokset.

Merkittävin asia briteille oli silloin kuningatar Elisabeth II:n Silver Jubilee (25 vuotta vallassa). Maa oli rempallaan ja Labour Partyn PM Wilson oli lopulta ajanut sen konkurssiin. Lontoon Foylellä oli samaa kirja vierekkäin 5£ ja 15£ hinnalla.

Swansea olisi ollut joitakin vuosikymmeniä aikaisemmin rautatiellisesti mitä kiinnostavin seutu.
Oli ollut valtava satama http://www.swanseadocks.co.uk/Maps.htm ja sen laaja rautatie http://www.swanseadocks.co.uk/Docks%20Railways.htm .
Swansean laakson kaivos- ja muista rautateista on julkaistu kattava kirja The Swansea Vale Railway (Lightmoor Press, 2017, 264 s.) . Se näyttää millaista kuunmaisemaa seutu oli kivihiiliaikana 1970-luvun alkuvuosiin asti.

Swanseassa oli ollut maailman vanhin matkustajarautatie http://www.welshwales.co.uk/mumbles_railway_swansea.htm .
Se oli vienyt luonnokauniisiin lahdelmiin, kuten Caswell Bay https://www.visitswanseabay.com/destinations/ .
Mutta ankarasti M.Sc. Thesiksen kimpussa ollut, vain omilla työsäästöillään eläneellä opiskelijalla ei kertakaikkiaan ollut sellaisiin aikaa eikä rahaa.

Kun katselen viimeisiinkin yksityiskohtiin pureutuneita hienoja pienoisrautatiemalleja, kuten tämä Camel Quay,
totean kuitenkin makuni olevan todellisissa mittasuhteissa, kuten Swansea Dock, tai vaikkapa Pietarin Suomen asema.
Mahdollisuus sellaisiin pienoismalleihin tulee, kun tällaiset ratkaisut vielä vähän kehittyvät myyntikelpoiseen muotoon:
https://www.youtube.com/watch?v=5xuinIyKx2g&feature=youtu.be
kuva 12.04.2020 12:44 Hannu Peltola  
  Tässä kuvassa näkyy lenkkikytkimien irroittaminen: https://vaunut.org/kuva/138745?s=1 Kerho oli tehnyt tarkoitukseen sopivia työkaluja, joissa ruuveimeisselin varteen oli liitetty koukkumainen terä. Kykimien käyttö sujui yllättävän sutjakkaasti eikä esimerkiksi irtikytkeminen poikennut Kadee-kykimien irrottamisesta grillitikulla: https://vaunut.org/kuva/122781?s=1
kuva 12.04.2020 12:26 Pasi Utriainen  
  Höyryraiteen Keskiyön höyryjuna kulki Nurmeksesta Kontiomäelle ja takaisin.
kuva 12.04.2020 11:50 Teemu Saukkonen  
  Miten noita lenkkikytkimiä pienoismallissa käytetään? Tuntuu aika hankalalta.
kuva 12.04.2020 11:46 Teemu Saukkonen  
  Jopa on tuningia kuin länsimaisessa hapatuksessa ikään...
kuva 12.04.2020 09:55 Kimmo Huhta  
  Puut raivattu, kattopeltiä vaihdettu suurelta osalta ja akkunat tukittu. Joku tätä kunnostaa. Yllättävä käänne.
kuva 12.04.2020 09:52 [Tunnus poistettu]  
  Noh... Pitää kai ostaa oma sellainen. Pitää vaan ensin laittaa possuun muutama miljoona....
kuva 12.04.2020 09:50 [Tunnus poistettu]  
  Erittäin vanhaa, vähän uudempaa ja todella nykypäivästä!
kuva 12.04.2020 09:32 Topi Lajunen  
  Dm12:ia tarvittaneen enemmän siellä, missä niitä jo nyt liikkuu. En toki ole Suomen eri osien matkustajapontentiaalien asiantuntija, mutta äkkiseltään Kolarin radan potentiaali paikallisliikenteelle ei vaikuta kovin suurelta.
kuva 12.04.2020 09:28 Topi Lajunen  
  Välttämättä kyse ei edes ole kenestäkään ohjaamossa tällä hetkellä, vaan Helsingissä Edon kuljettaja on laskenut verhon alas, jotta mahdollinen aurinko ei loimota ohjaamon pintoja kuumiksi. Ihan hyvä tapa seuraavaa kuljettajaa ajatellen. Konduktöörillähän on ihan omat tilat, ja etenkin nyt koronan aikaan on jopa suositeltavaa, ettei ylimääräistä aikaa vietettäisi toisten työtiloissa.
kuva 12.04.2020 08:55 [Tunnus poistettu]  
  Komeasti tehty!
kuva 12.04.2020 04:23  
  Siinä on teräskorivaunuja kerrakseen. Sekä sinistä, punaista että vihreää.
kuva 11.04.2020 23:24 Jimi Lappalainen  
  Vanhoista kartoista katsomalla huomasin sattumalta että Joutsenlahden vanha seisake on ollut juuri tässä kohdassa, huh huh! Uuden ratalinjan seisake näkyy kuvassa https://vaunut.org/kuva/98437
kuva 11.04.2020 23:14 Jimi Lappalainen  
  Kiva että muutkin laittaa vanhoja julkaisemattomia kuvia tänne, juuri nämä noin 10 vuotta sitten otetut kuvat ovat mielenkiintoisia. Jotkut asiat ovat muuttuneet, jotkut eivät.
kuva 11.04.2020 23:11 Heikki Jalonen  
  Erkki esitti muuten tuossa erittäin tarkan huomion. Jotain on tapahtunut. Oletan, että myös tämän dioraaman tekijät ovat saman asian havainneet ja esittävät tällä asetelmalla oman kannanottonsa seikkojen kulusta. Hyvin hienovaraisesti mutta tarkalla otteella, ilman paatosta tai nostalgian kultareunuksia.

Laajennetaanpas näkymää - kuvitteellisesti - ja spekuloidaan (kursivoitu & alleviivattu) minkälaisen tapahtumaketjun osasta tässä kuvassa oikeastaan voisi olla kyse.

Ajatusrakennelma alkaa: jossain on kalkkikivilouhos. Naapurikreivikunnan puolella, ehdottoman välttämätön lisähankaluuden aiheuttaja. Ollut jo kauan, roomalaiskaudelta ellei ennemmin. Kiviä on louhittu ikimuinaisilla keinoilla, käsivoimin. Porakangen, moukarin, kiiilojen, hakkujen ja lapioiden avulla. Ainoana voimakoneena ehkä muutama muuli tai kaivosponi. Miehiä on tullut ja mennyt, isät edellä, pojat perässä. Kiveä on nostettu, kirjaimellisesti nostettu, ylöspäin. Ei koskaan alaspäin, ei vahingossakaan alaspäin. Kukaan ei koskaan ole kyseenalaistanut tätä (paitsi yksi kerran, pudotettiin kalliolta).

Kivien äärihankala kärrykyyti korvautui sitten joskus kanavalla, sellaisella ääribrittiläisellä 10 jalkaa leveällä kourulla. Toisin kuin voisi luulla, kanava pystyi jollain ihmeen tavalla olemaan aina korkealla louhoksen yläpuolella. Taas miehet nostivat kiveä, jonkun muuliparan toisinaan auttaessa. Mutta, nostaa piti. Sir Isaac Newton oli vieläpä hiljattain keksinyt painovoiman juuri louhosten väen ja kaivosmiesten kiusaksi. Tieteellinen saavutus ei vaikuttanut palkkoihin, ei missään tapauksessa ainakaan nostavasti.

Kanavan omisti tietysti yksityinen kanavayhtiö, paikallisen kovin etabloituneen maanomistuksen suhteessa omistettuna ja nokkamiehenä tietenkin seudun ykköslordi. Alkoipa rautateiden aika. Ja kas, kuin taikaiskusta, kanavayhtiöt alkoivat tehdä kaikkensa vastustaakseen moisen ilmestyskirjan pedon tulta ja tulikiveä syöksevää hyökkäystä - yhtiön hallituksen pöytäkirjassa tosin saattoi lukea "vastustaaksemme kunnianarvoisen yrityksemme vakaata voittojen kehitystä uhkaavaa kavalaa kilpailijaa". Käytännön vaikutus: pieni kalkkikivilouhos jäi ilman raideyhteyttä. Ei kannattanut, liikaa vastustusta, liian tehokas torjunta, opponenttien klubin mahongin korkealuokkaisuus ja laatuisa sherry. Mutta miehet nostivat kiveä, nostivat. Painovoiman ollessa aina vaan vastaan.

Kanavatkin kehittyivät. Levenivät, syvenivät, sulut ja muut laitteet paranivat. Isolla kanavalla laivat kulkivat konevoimalla, jollei nyt joskus sattunut puukenkää koneistoon. Pääsivätpä jopa suoraan merelle, maailmanlopun tehokkuutta. Mutta, pieni kanavayhtiö onnistui kuin onnistuikin säilyttämään itsenäisyytensä. Ja pienet kanavaveneet kuljettivat kalkkikiveä - ylöspäin ylävirtaan - miesvedolla tai ehkä muulien avulla, jos oikein edistyksellinen hetki sattui. Kanavan johtoa kiinnosti vain se, miten saatiin estettyä yhdyskanavan rakentaminen ison ja pienen kanavan välille. Ja niin, miehet lapioivat ja kärräsivät kiveä proomusta toiseen. Ylämäkeen tietenkin, koska korkeusero oli pakollinen, kanavathan eivät voineet yhtyä.

Ja lopulta, olemmekin Camel Quaylla. Miehiä on enää jäljellä kaksi. Mutta, ylämäki ei ole kadonnut minnekään. Kun kivi lopulta on vaunuissa, se matkaa (vaihteeksi alamäkeen, koska konevoimainen veto) kohti kalkkiuunia, terästehdasta, sementtitehdasta, tiilitehdasta, valimoa; mikä sitä sitten tarvitseekin. Siellä - arvaattekin jo - sitä taas lapioidaan ylöspäin. Miesvoimin, ettei vain tehokkuus kasvaisi liikaa. Koneellinen purkujärjestelmä olisi saatavissa olevaa tekniikkaa, mutta kun oli "muita seikkoja". Ei oikein onnistu, olisi kuitenkin käynyt kuten "Bathgaten siivoojien pölynimurit"-tapauksessa (tapaus, jota edes Hercule Poirot ei olisi saanut ratkaistua).

Edellä kerrottu on siis pelkkä ajatusrakennelma. Sillä ei siten ole mitään yhtymäkohtia todellisuuteen. Eihän?

Laivan nimi, Kay O'Lynn, muuten antaa hienovaraisen vihjeen toisen mineraalin suuntaan: lasti saattaa olla kaoliinia. Sitäkin saarilla kaivettiin, mutta käyttöteollisuus oli eri kuin kalkkikivellä. Tuollaista vaaleaa pölykokkaretta sekin. Mutta, aivan samalla tavalla panee vastaan lapiomiehelle, varsinkin ylöspäin heitellessä.
kuva 11.04.2020 22:52 Tero Korkeakoski  
  Niila on kyllä oikeassa pitkäikäisyydestä. Viimeksi tänään olen katsellut kun Petsamon nikkeli ropisi hihnan päästä kuulamyllyn syöttöön.
kuva 11.04.2020 21:49 Tero Korkeakoski  
  On tää kyl hauskaa kun ihmisiä on alueella saman verran kuin Suomessa ja rautateiden paikallisliikenne on näin olematonta.
kuva 11.04.2020 21:32 Raimo Harju  
  Pitänee uusia silmäklasit, näillä nykyisillä kiskot näyttivät aivan selvästi mun koneen näytöllä K33 kiskoilta.
kuva 11.04.2020 21:01 Jimi Lappalainen  
  http://www.tasoristeys.fi/tasoristeyshaku?crossingId=6730
kuva 11.04.2020 20:42 Teppo Niemi  
  Kiskoitus meni pieleen....
Jos kiskoitus olisi K33, niin Pr1 sarjan vetureilla olisi saanut liikkua korkeintaan ratapihojen sivuraiteilla.
Haapamäki - Jyväskylä välillä oli jo 1960-luvulla K43 kiskot. Kiskonvaihdon ajankohdasta löytynee tietoa VRn 100- ja 125- vuotishistoriikista tai Resiina-lehden rataosa-artikkelista
kuva 11.04.2020 18:42 Konsta Alasimi  
  Käsittääkseni Vokkeja menee junissa 5424/5429. Nekin tosin liikkuu vähän nykyään..
kuva 11.04.2020 18:41 [Tunnus poistettu]  
  Joo. Mutta jos otetaan jostain linjalta pois ja laitetaan Kem-Kli-Kem reitille.
kuva 11.04.2020 18:36 Konsta Alasimi  
  Oula: Tuskin riittäisi Dm12:sia Kemi-Kolari "baanalle". Niitä on vain 16kpl, ja ne ovat melkein jokapäiväisessä käytössä esimerkiksi Savonlinna-Parikkala, Ylivieska-Iisalmi, Joensuu-Nurmes, Seinäjoki-Jyväskylä, Tampere-Keuruu väleillä. Ja tiedän, että hieman myöhäinen vastaus.
kuva 11.04.2020 18:19 Kari Haapakangas  
  Ettäkö ihan junaan? :)
kuva 11.04.2020 18:17 Ossi Rosten  
  Oikeat puhelinlangat
kuva 11.04.2020 18:06 Raimo Harju  
  Oikea rautatie, oikeat K33 kiskot, luonnonsorapenkka, kunnon höyryveturi ja kesä.
kuva 11.04.2020 15:57 Rainer Silfverberg  
  Vaunu jonka pääty näkyy, taitaa olla Dessaun vaunutehtaan valmistama jäähdytysvaunu, jollaisia rakennettiin koko itäblokkiin aikoinaan.
kuva 11.04.2020 14:36 Rasmus Viirre  
  Upea kuva junasta erikoisella kokoonpanolla!
kuva 11.04.2020 14:25 Rasmus Viirre  
  Taitaa olla nykyään nimenä Juurikkalahti, järven mukaan annettu. Voi lisätä tietoihin jos haluaa.