|
|
13.03.2020 00:45 | Jussi Tepponen | ||
| MRY:n valokuva-arkistosta löytyi toinen D. Trevor Rowen ottama kuva Lokomosta suoraan sivulta. Ko kuvassa oli päiväys 16.5.1960 ja tämä kuva lienee otettu samana päivänä, koska veturi on samassa paikassa ja keli on samanlainen, sekä kankikoneiston asento on täsmälleen sama! | ||||
|
|
12.03.2020 23:16 | Markku Knuutti | ||
| Kivat kuprut laiturissa :D | ||||
|
|
12.03.2020 23:08 | Jukka Ahtiainen | ||
| Komea kuva. | ||||
|
|
12.03.2020 22:55 | Jimi Lappalainen | ||
| Mikähän siinä on, että Tka9-sarja jäi niin pieneksi? Kun aikoinaan kuulin ensimmäistä kertaa Tka9:stä, luulin että se tulee korvaamaan Tka7:t. | ||||
|
|
12.03.2020 22:52 | Jimi Lappalainen | ||
| En lisää kunnan nimeä tietoihin silloin, kun se on kuvanottohetkellä sama kuin liikennepaikan nimi. Mielestäni näyttää hölmöltä, jos kuvan yläreunassa lukisi "Kruunupyy, Kruunupyy" tai "Lappeenranta, Lappeenranta", tai mikä tahansa muu vastaava esimerkki. Siksi tiedoissa ei lue kuntaa. | ||||
|
|
12.03.2020 22:33 | Raimo Harju | ||
| Täs kuvas on sitä aitoa tunnelmaa enen digiaikaa, vaikkakin digikuvat ovat teknisesti parempia. | ||||
|
|
12.03.2020 21:14 | Juhani Pirttilahti | ||
| Sellainen korjaus Nuution kommenttiin, että HMVY:n KCik 2071 ei ole keskeltä kiitojunaa vaan se on päätyvaunu. Toinen pää on siis pyöreänokkainen. | ||||
|
|
12.03.2020 20:27 | Petri Nummijoki | ||
| Ei valitettavasti kummassakaan osassa. Dieselveturit ja mottorivaunut on julkaistu niihin aikoihin, kun Dm4-vaunujen ja Hr11-vetureiden käytöstä poistuminen oli jo tiedossa, joten näitä ei otettu mukaan. Ei varmaankaan ollut tarvetta kouluttaa niihin enää uusia kuljettajia. | ||||
|
|
12.03.2020 19:50 | Tauno Hermola | ||
| Sitten on tietenkin Valtion rautateiden julkaisema "Dieselveturit ja moottorivaunut", osat I ja II (en tiedä, kummassa osassa Dm3/Dm4 on), jota löytyy hyvin antikvariaateista https://www.antikvaari.fi/haku.asp?tekija=&nimi=Dieselveturit+ja+moottorivaunut&isbn=&tryhma=0&myyja=0&kieli=kaikki&aika=&stype=full&Submit=%A0Hae%A0 ja kirjastoista. | ||||
|
|
12.03.2020 19:41 | Erkki Nuutio | ||
| Junat -lehti on numeroltaan 5/94, noin 30 -sivuinen erinomainen tieto-, kuva- ja piirustuspaketti. Lisäksi Eonsuu-Honkanen-Pölhö Suomen veturit, osa 2, Moottorikalusto sisältää perustietopaketin. Haapamäellä HMVY:llä on ulkona yksi teräväpäätyinen vaunu kiitojunan keskeltä. Täytynee olettaa senkin tuhoutuvan. TÄLLAISTA on meillä ja toivottominta on juuri pitkähköjen junien osa: Dm4+vaunut, Dm8/9, sähkömoottorijunat. Jospa kakkatutkimuksen tukirahat suvaittaisiin siirtää tämän toisenlaisen kulttuurin tueksi. Ensi vaiheessa tarvittaisiin lisää tuoreesti esitellyn kaltaisia pitkiä säilytyshalleja. Kuten tunnettua, sadassa vuodessa läpilahonneen säilytysvajan sortumisen johdosta tuhoutui miltei näyttelykuntoinen Dm8 -juna. |
||||
|
|
12.03.2020 19:21 | Teppo Niemi | ||
| Ainakin Junat-lehdessä on julkaistu artikkeli asiasta. | ||||
|
|
12.03.2020 18:55 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Tässähän taidetaan olla melkolailla edesmenneen Näljänevan seisakkeen nurkilla. Massiiviseen metallilevyhökötykseenkin on mennyt ennen raide. | ||||
|
|
12.03.2020 18:25 | Raimo Harju | ||
| Olisko kellään tuosta Dm3/ Dm4 moottorivaunusta jotakin teknillistä ja muuta kerrottavaa, kun ne päätettiin tuhota viimmeistä yksilöä myöten. | ||||
|
|
12.03.2020 17:00 | Pasi Utriainen | ||
| Mitäs väärää tässä on? Merkin voi asentaa valopylvääseen. | ||||
|
|
12.03.2020 15:33 | Antero Airola | ||
| Juna on satamaraiteella Marifred - Mariefred Ångbåtsstn | ||||
|
|
12.03.2020 15:32 | Antero Airola | ||
| Asema on Mariefred Ångbåtsstn | ||||
|
|
12.03.2020 15:24 | Jukka Voudinmäki | ||
| Kruunupyy on kuvan tapauksessa myös kunnan nimi. Jäljempään kysymykseen voi jokainen, joka on lisännyt tänne kuvan Pännäisten asemasta tai liikennepaikalta, vastata omalta osaltaan. |
||||
|
|
12.03.2020 13:29 | Ossi Rosten | ||
| Tuossa hyvä huomata "hieman" eri tahtiin laukkaavat inflaatiot rajan molemmin puolin. Meillä kun ollaan abaut nollassa ja rajan takana toisella kymmenellä tuon suhteen niin ei tuollaisiin alle 50 kursseihin ihan äkin enää päästä. 36 taisi olla meikäläisen kannalta huonoimmillan mitä itse olen käyny, mutta silti silloin sai tupakkakartongin alle viidellä eurolla. |
||||
|
|
12.03.2020 13:25 | Teemu Saukkonen | ||
| Ei taida nyt tulla niitä 100-kursseja sentään. "Toisesta suunnasta" muistan alle 50 olleen, mutta silloin bensalitra oli 17rub, nyt 45. | ||||
|
|
12.03.2020 12:59 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ei se kyllä pätemätön ole. Sen asentanut, tai asennuksen määrännyt, henkilö on syyllistynyt johonkin virkavirheen sukuiseen, mutta ei se kyllä merkin voimassaoloon mitään vaikuta, jos merkki on silti vaivatta luettavissa. Merkkien vääränlainen asentaminen on liikenneturvallisuutta (hyvin vähäisesti) vaarantava teko, ja siksi kiellettyä. | ||||
|
|
12.03.2020 12:52 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kun puhutaan ruplan kurssin pompsahtamisesta, niin käytännössä ruplia vähänkään useammin vaihtavat ajattelevat ruplan kurssin siten, että miten monta ruplaa vastaa yhtä euroa. Kun rupla on nykymittapuulla vahva, kurssi on esim. 68 ruplaa per euro. Ruplan ollessa heikko, kurssi on vaikkapa 75 ruplaa per euro. Luvun vaihtuessa 68:sta 75:een, luku nousee. Ja silloin "pompsahtaa" on itse asiassa ihan oikein. | ||||
|
|
12.03.2020 12:52 | Rainer Silfverberg | ||
| Näin on. Toimittajien pitäisi skarpata hiukan. | ||||
|
|
12.03.2020 12:50 | Tuukka Ryyppö | ||
| "pompata" tarkoittaa pitkälti samaa kuin "hypätä", mutta sen maksimikorkeus on rajatumpi kuin hyppääminen. Suomen pääte "-htaa" tekee sanan sisällöstä rennomman, tavallaan kevyemmän oloisen. Esim: "juoksahtaa kauppaan" tarkoittaa sellaista (lähellä olevaan) kauppaan juoksemista, joka tapahtuu lyhyessä ajassa ja joka ei aiheuta hikoilua. "Hypähtää"/"pompsahtaa" tarkoittaa siten ripeää mutta silti fyysistä rasitusta kummemmin aiheuttamatonta hyppyä/pomppua. Eli kyllä, suomessa "pompsahtaa" tarkoittaa siirtymistä nopeasti vähäinen määrä ylöspäin. Hyppääminen voi tapahtua myös alaspäin, mistä esimerkkinä olkoon vaikka uimahyppy. Silloin pitää kuitenkin kontekstista ilmetä yksiselitteisesti, että tarkoitetaan nimenomaan alaspäin hyppäämistä. Koska osakekurssit voivat tehdä nopeita kohtalaisen pieniä liikkeitä sekä ylös- että alaspäin (ja tekevät niin usein), osakkeista puhuvassa uutisessa asiayhteydestä ei voi selkeästi ja vaivattomasti päätellä hypyn suuntautuvan alaspäin. Ja niin ollen se osakkeen pompsahtaminen arvon tarkoittaa osakkeen arvon merkityksellistä mutta silti pienenä pysyvää nousua. Jos todellisuudessa osakkeen arvo onkin pudonnut vähän, pudonnut paljon tai noussut paljon, mutta artikkelissa sanotaan "pompsahti" ilman sanaa "alaspäin", silloin uutisessa on asiavirhe. | ||||
|
|
12.03.2020 10:16 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko Kruunupyy kunnan nimi? Jos on, niin miksi Pännnäisen aseman nimeksi ei saada paremmin kuvaavaa sijaintikunnan (Pedersöre) nimeä? | ||||
|
|
12.03.2020 09:23 | Panu Breilin | ||
| Taitaa siis tällä junalla olla haettu viimeiset pois: https://juliadata.fi/timetables?s=58830&d=3.12.2019 | ||||
|
|
12.03.2020 08:36 | Kari Haapakangas | ||
| Onnea vaan silti yritykselle välttää sakkolappu selityksellä "pätemätön liikennemerkki". | ||||
|
|
12.03.2020 06:04 | Markku Knuutti | ||
| Niin , tieliikennelaki määrittää pilkun tarkasti merkkien paikat ja asennustavat. Tuo sähköpylvääseen naulattu on laiton ja six myös pätemätön. | ||||
|
|
12.03.2020 01:34 | Harri Pesonen | ||
| Varaosa koneena kuulemma... | ||||
|
|
12.03.2020 00:10 | Jussi Tepponen | ||
| Ei:n peräpään varjoista voisi luulla sen olevan junan viimeisen vaunun. Aurinko paistaa vaunun alle siten, että näyttäisi, ettei sen takana ole enää vaunuja. | ||||
|
|
12.03.2020 00:00 | Tapio Juomukkaharju | ||
| Kuvauspaikka "Tesoma" Ehkä sitenkin Raholan Kaupunginosa sittenkin. Ei tuo paikka ole Tesomaa nähnytkään. No. jos seisakkeen nimi tulee olevaksi Tesoma, pitää silti kuvaus paikan nimi olla oikein. Olen sitä mieltä. Taustalla ent. TVH.n varikkoaluetta, kuvassa oikealla. |
||||
|
|
11.03.2020 23:16 | John Lindroth | ||
| Tepolle kiitos tietojen tarkentamisesta. | ||||
|
|
11.03.2020 22:43 | Eljas Pölhö | ||
| Kysytty tietolähde esimerkiksi: Valtionrautatiet 1912-1937, II osa. sivu 429, alin kappale (luvussa Konetekniikan kehitys - I.J. Lahtinen: Veturit). | ||||
|
|
11.03.2020 22:30 | Jimi Lappalainen | ||
| Soviet-Finland ;) | ||||
|
|
11.03.2020 21:13 | Tauno Hermola | ||
| Kuvasta ei kai voi päätellä, että Ei olisi viimeinen vaunu eli että junassa on vain kaksi vaunua? | ||||
|
|
11.03.2020 20:45 | Teppo Niemi | ||
| Aikataulukirjan A-osa, voimassa 1.3.1952: Vaunut, joiden sijoittamisesta juniin on erikoismääräyksiä Moottorivaunun vetämiin juniin saa sarjaan Ei n:o 22401 - 22450 kuuluvan tälläisiin juniin tarkoitetun liitevaunun sijoittaa sellaiseen kohtaan, mihin sen voi edullisimmin liittää. Muihin juniin on tällainen vaunu sijoitettava junan loppupäähän siten, että liitevaunun jäljessä saa olla enintään 8 akselia, joista kuitenkin saa olla kuormattuna tavaravaunuja 4 akselia. (Kl 44/51. 3) |
||||
|
|
11.03.2020 20:32 | Pave Saarinen | ||
| Mielenkiintoinen tieto tuo 1435 milliä. Olisiko lähdettä tiedolle? | ||||
|
|
11.03.2020 20:00 | Vesa Höijer | ||
| Ilmeisesti se tosiaankin on kaivo. | ||||
|
|
11.03.2020 19:39 | Joonas Leinonen | ||
| Ei ole yhtään vaunua enää Joroisissa jemmassa.. | ||||
|
|
11.03.2020 19:12 | John Lindroth | ||
| Onnistunut tunnelmallinen otos. | ||||
|
|
11.03.2020 18:23 | John Lindroth | ||
| Mielenkiintoinen kuva perässä lienee puumotin liitevaunu joka pitääkin liittää viimeiseksi junaan.Dm3 kuvassa muutaman kuukauden ikäisenä,olikohan tässä junassa aiemmin vetäjänä puumotti?Tehonlisäys olisti siis 225-350 hevosvoimaan.Voisiko olla niin että kysymys on jostain erikoisjunasta tai koeajosta,taaimmaisenkin ohjaamon ikkuna on auki ja etummaisessa ei näy ketään,olisiko Dm3 juuri peruuttanut roikkaan kiinni? | ||||
|
|
11.03.2020 17:51 | Aapo Niemelä | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
|
11.03.2020 17:37 | Ilkka Hovi | ||
| Valapaton tulva jätti Lappeenrannan ympäristöön mustan rannun, minkä voi vielä nykyisin löytää himmeänä rantakallioissa. | ||||
|
|
11.03.2020 17:36 | Ilkka Hovi | ||
| En oikein tunne matkustajavaunuja, mutta luulen Ei vaunun olevan nk moottorijunan liitevaunun "puumotteja" varten. | ||||
|
|
11.03.2020 16:57 | Lari Åhman | ||
| Onhan se. | ||||
|
|
11.03.2020 16:08 | |||
| Tuo silta on Huokausten silta? | ||||
|
|
11.03.2020 16:05 | Teppo Niemi | ||
| Ei ihan välttämättä. Joissakin junissa kuljetettiin postia myös konduktöörivaunussa. Asiaa voi tutkia esim. kirjasta Postivaunun matkassa. Yleistäen voidaan kuitenkin todeta, että postijunaan kuuluu postivaunu. Veikkaanpa, että kuva poikii runsaasti kalustoon liittyviä kommentteja. |
||||
|
|
11.03.2020 15:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erittäin mielenkiintoinen kuva, kiitos Seppo Sandberg! Kuva kertoo myös että "peltikalustoa" käytettiin myös paikallisliikenteessä aikana ennen lättähattuja. Teppo, olenko väärässä mikäli oletan postijunaan oleellisesti kuuluvan myös postivaunun? Aseman kello näyttäisi zoomaamalla olevan 11:31. |
||||
|
|
11.03.2020 14:50 | Pentti Köylijärvi | ||
| Aseman kelloa on luottaminen, varjot kertovat. | ||||
|
|
11.03.2020 14:34 | Rasmus Viirre | ||
| Ohoh. En tiennytkään, että nämä ovat näin erilaisia verrattuna muihin nykyajan vaunuihin. | ||||
|
|
11.03.2020 14:23 | Teppo Niemi | ||
| Postijunasta puuttuisi silloin II luokka. Junan viimeisessä vaunussa on vain III luokka. Eikä kyseinen juna ole menossa Heinolan radalle, moottorivaunu kun on väärässä päässä. Moottorivaunun sijoituksesta päätellen juna on tulossa joko Kouvolasta tai Heinolasta. | ||||
|
|
11.03.2020 14:01 | Eljas Pölhö | ||
| Eikö juna ole kuvassa niin, että keula on kohti Riihimäkeä eli lähdössä sinne tai saapunut Heinolasta tai Kouvolasta? | ||||