|
|
11.03.2020 14:23 | Teppo Niemi | ||
| Postijunasta puuttuisi silloin II luokka. Junan viimeisessä vaunussa on vain III luokka. Eikä kyseinen juna ole menossa Heinolan radalle, moottorivaunu kun on väärässä päässä. Moottorivaunun sijoituksesta päätellen juna on tulossa joko Kouvolasta tai Heinolasta. | ||||
|
|
11.03.2020 14:01 | Eljas Pölhö | ||
| Eikö juna ole kuvassa niin, että keula on kohti Riihimäkeä eli lähdössä sinne tai saapunut Heinolasta tai Kouvolasta? | ||||
|
|
11.03.2020 13:58 | Petri Nummijoki | ||
| Loviisan rata oli vielä tuohon aikaan kapearaiteinen mutta vuoden 1951 aikataulussa on postijuna 237 Heinolaan, jonka lähtöaika olisi Lahdesta klo. 11:22 ja junassa sekä 2. että 3. luokka. Voisiko olla vaikka se? | ||||
|
|
11.03.2020 13:56 | Eljas Pölhö | ||
| Kesäaikataulun 1951 mukaan (minulla ei ole vastaavaa talviaikataulua) juna M252 saapui Kouvolasta 11:15 ja juna M236 lähti Riihimäelle 11:20. Seuraavat vakinaiset junat olivat (M240a Mäkelästä 15:40 vain lauantaisin/13.4.1952 oli sunnuntai), M240 Heinolasta 16:10 ja M252 Riihimäelle 16:27. |
||||
|
|
11.03.2020 13:47 | Tauno Hermola | ||
| Minnehän tuo on tuosta liikennöinyt, Loviisaan, Heinolaan, -52 aikatauluja kellään? | ||||
|
|
11.03.2020 13:45 | Eljas Pölhö | ||
| VR Ktt 24456 Taulukko moottorivaunuista ja niiden koneistoista antaa 1500:n vastaanottopäiväksi 31.1.1952. | ||||
|
|
11.03.2020 13:30 | Erkki Nuutio | ||
| Tämä oli siis Dm3:na (1 moottorinen) 1952-1956 ja Dm4:nä (2 moottorinen) numerolla 1614 1956-1972. Lähes uutena se on siis kuvassa, ikää enintään muutama kuukausi. Ovatko valmistumispäivät tiedossa? |
||||
|
|
11.03.2020 12:30 | Raimo Harju | ||
| Julius, tarkoittaisitko mahdollisesti sitä sodanaikana tapahtunutta Turengin junaonnettomuutta. | ||||
|
|
11.03.2020 10:54 | Teppo Niemi | ||
| Mielenkiintoinen junakokoonpano kuvassa: Dm3 1500 + F + Ei (numerosarjasta 22401 -22404) Kiitoksia tästä mielenkiintoisesta kuvasta. Saisikohan noiden vaunujen numeroita pääteltyä edelleen? F: Näyttäisi olevan levyrautaohjaimilla, siis aluskehyksen pituus 8,00 m. Tällaisia vaunuja olivat esim. numerot 3536 - 3538, jotka vuonna 1947 olivat Pasilan kirjoilla. Ei: Vonna 1947 vaunut 22403 ja 22404 olivat Kouvolan kirjoilla. Mielenkiintoista on myös se, että F-vaunun kyljessä ei ole totuttuja VR SUOMI merkintöjä eikä numeroa. |
||||
|
|
11.03.2020 10:46 | Teemu Saukkonen | ||
| Taitaa olla asennus vähän sinnepäin, jos muistan määräyksiä... | ||||
|
|
11.03.2020 08:37 | Timo Arolainen | ||
| Tuli arvontakuvana. Kimmolle sen verran että Minin edessä on mielestäni Datsun 120Y ja sen edessä Fiat 130. Keltainen vois olla C-kadetti? | ||||
|
|
11.03.2020 06:13 | Markku Knuutti | ||
| Hieno yksinkertainen systeemi , toista se oli armeija-aikoina reilu 40 vuotta sitte .. :D | ||||
|
|
11.03.2020 05:59 | Markku Knuutti | ||
| Nyt vähä asiasta sivulle : Tartteeko tienkäyttäjän noudattaa tota 60 merkkiä , juuri tässä kohtaa ?? | ||||
|
|
11.03.2020 00:38 | Eljas Pölhö | ||
| 587:n sijoittelu on aika selväpiirteinen. Aluksi heti uudesta Helsinki/Pasila, joulukuussa 1928 Tampereelle. Sodan jälkeen 1944/45 siirto Riihimäelle, touko/kesäkuussa 1957 Tampereelle ja jossain vaiheessa 1959 Riihimäelle, missä oli loppuunsa saakka. | ||||
|
|
10.03.2020 23:33 | John Lindroth | ||
| Eihän tossa muuta ole kun että veturimies ottaa pienet rentouttavat ja työtehon palauttavat päikkärit.Lääketiede nykyään suosittelee samaa myös kiireestä stressaantuneille normikansalaisille.Olen aina tiennyt että veturimiehet on fiksua porukkaa. | ||||
|
|
10.03.2020 23:29 | John Lindroth | ||
| Mielenkiintoinen kuva aikansa henkilöjunasta vetäjänä G ja sittemmin SK sarjan veturi. | ||||
|
|
10.03.2020 23:25 | John Lindroth | ||
| Peukku ylös kaikille niille jotka näitä ovat kuvailleet. | ||||
|
|
10.03.2020 22:29 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin mä kysyiin siitä "pompsahtaa" verbistä, mitä se oikein tarkoittaa, sitä on käytetty mediassakin, eikä kukaan näytä tietävän mitä tarkoittaa :D | ||||
|
|
10.03.2020 22:02 | Topi Lajunen | ||
| Valuutan kurssin laskulla taidetaan tosiaan tarkoittaa sitä että kyseisellä valuutalla saa aiempaa vähemmän jotain vertailuvaluuttaa. Tällöin tietysti vertailuvaluutalla saa aiempaa enemmän kurssiaan laskenutta valuuttaa. Ruplan kurssi siis nimenomaan on ollut laskussa. |
||||
|
|
10.03.2020 21:57 | Jukka Ahtiainen | ||
| Peilikaappi on romutetusta Em:stä. Monelle varmaan tuttuihin paperipikareihin janoinen sai kaataa vettä vaunun päässä olevasta "yhteisestä" vesipullosta. | ||||
|
|
10.03.2020 21:46 | Harri Junttila | ||
| Ouluun. Olikin tieto tuosta kiskokuljetuksesta, mutta ei kerennyt käydä kuvaamassa. | ||||
|
|
10.03.2020 21:30 | Erkki Nuutio | ||
| On ensimmäinen 587 -kuva näillä sivuilla, valmistajansa numero 6965/1919. Hienoa! Veturisarjaksi tuli Hv2 (H9) merkiksi siitä, että Suomessa suunniteltu (ja Tampellan tekemä) Hv1 (H8) veturisarja tuli muutetuksi Berliini/Wildaussa (mm. kattila), jotta se tuli kavennusvalmiiksi 1435 mm leveälle raiteelle. Kun tilaus tehtiin 1918, olivat Svinhufvud ja Paasikivi olivat juonineet Eduskunnan valitsemaan kunkuksemme Hessenin prinssin (Väinö I). Aiottiin kumartaa vielä syvempään, kuten kunkkuloissa oli tapana. Siksi suunniteltiin Suomen raideleveys muutettavaksi 1435 milliksi. Kaikki Schwartzkoppfin Hv2:t joutuivat valitettavasti pataan 1965-1969, mutta Toijalan veturimuseossa on esillä kaksi kuvan mukaista komeata Schwartzkopffin messinkikilpeä. Toinen on Hv2-sarjasta 579-593 (en muista numeroa) siis vuodelta 1919, ja toinen Hv3-sarjasta 638-647 vuodelta 1921. Lokomonkin Hv-veturit olivat jostain syystä Hv2-sarjaa, eivätkä Hv1-sarjaa. Hv2 -Schwartzkoppfit ovat itselleni mieluisia katselu- ja kuvailuesineitä Tampereella 1960-luvun alkuvuosina. Eljas osanne kertoa 587:n kulkemisista. Onko Harry Sandberg liikkunut itse 587:llä? |
||||
|
|
10.03.2020 20:42 | John Lindroth | ||
| Asiaa,ja kiitos kuvasta ,Schwarzkopffin HV2 Lahden asemalla,veturi lienee tuolloin ollut Riihimäen kirjoilla. | ||||
|
|
10.03.2020 20:41 | Tauno Hermola | ||
| Ylen uutisen mukaan laskee, suorastaan syöksyy https://yle.fi/uutiset/3-11249648 | ||||
|
|
10.03.2020 19:53 | Teemu Saukkonen | ||
| Nimenomaan. Viimeksi eurolla sai 69, eilen 77 ja vielä kai piti nousta. | ||||
|
|
10.03.2020 19:51 | John Lindroth | ||
| Näin hyvinkin lienee,uusi suunnitteilla oleva rakennus näyttää hyvin futuristiselta.Tarkemmin menemättä yhtiön tähänastiseen managerointiin,josta Saksan medioissa on keskusteltu kriittisestikin ,voidaan todeta että höyryvetureiden korjauksien pitkittäminen oli johtanut tilanteeseen jolloin täytyi enemmän turvautua diesel vetureihin jopa Brockenin reitillä.Tämä ei tietenkään yhtiön imagoon sopivaa ollut, vaan on nostanut tietynlaisen äläkän.Nyt asioihin on puututtu ja ja päädytty edellämainitun konepajan rakentamiseen edellämainitun ongelman ratkaisemiseksi.Mainittakoon vielä että yksi ongelma on ollut ainakin myös Selketalin radan matkustajamäärien lasku.Jos ja kun HSBn identiteetin tärkein osa on höyryvetureilla liikennöinti,joka vetää turisteja ympäri maailman massoittain,niin on hienoa että se säilyy näin jatkossakin.Itse lukuisilla matkoillani HSBllä olen aina saanut esimerkillistä ja asiakaslähtöistä palvelua siellä.Ja matkaeväänä ScHierker Feuerstein ja Thueringer Bratwurst. | ||||
|
|
10.03.2020 19:26 | Rainer Silfverberg | ||
| Naistenpäivä tottakai! Olivat ostaneet matkan varmaan ennen kurssimuutosta. Muuten kumpaan suuntaan kurssi muuttuu kun se "pompsahtaa" ? Mä luulin että se nousee? | ||||
|
|
10.03.2020 19:17 | Jimi Lappalainen | ||
| Tve2 442. | ||||
|
|
10.03.2020 18:47 | Erkki Nuutio | ||
| Taitaa Gläserne Werkstatt viitata VW:n Gläserne Manufakturiin Dresdenissä: https://www.youtube.com/watch?v=1hrh2FfX8pg . | ||||
|
|
10.03.2020 18:27 | Jimi Lappalainen | ||
| Karkauspäivänä Move67 / Dr35 oli hallissa: https://vaunut.org/kuva/138126 | ||||
|
|
10.03.2020 18:24 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä on pelkän telin valmistajalaatta, josta ei voine ihan helpolla päätellä vaunun numeroa. Teli saattaa olla siirtynyt vaunusta toiseen useamman kerran elämänsä aikana. | ||||
|
|
10.03.2020 17:59 | Mikko Heino | ||
| Komea kokoelma Move66- vetureita. Vai onko joukossa myös Move67, kun sitä ei enää tänä vuonna liene Inksassa tarvittu? | ||||
|
|
10.03.2020 17:27 | Osku Reinikka | ||
| Mikäli Kouvolan Sanomia on uskominen niin 1051 on vielä olemassa https://kouvolansanomat.fi/uutiset/lahella/b6c00cb4-410e-4c14-8aec-22694430d4db Juttussa ei varsinaisesti sanota että se olisi hylätty kuten Jorma tuossa miltei vuosi sitten rohkeni epäillä. |
||||
|
|
10.03.2020 16:58 | John Lindroth | ||
| Hsb satsaa Wernigerodeen uuteen konepajaan jossa aikoo jatkossa suorittaa veturiensa korjaukset säästösyistä.Sen nimi tulee olemaan Gläserne Werkstatt eli Lasinen Konepaja.Sen koko tulee olemaan 30x70m ja kustannusarvio 10,5 miiljoonaa Euroa. Valmiina se tulee suunnitelman mukaan olemaan jo 2021(MDR)Sachsen Anhalt. |
||||
|
|
10.03.2020 16:31 | Teemu Saukkonen | ||
| Ei tainnut vielä sitten ruplan kurssi vaikuttaa, on meinaan pompsahtanut rajusti viikonlopun aikana. Se vähentänee venäläisten tuloa suomeen, mutta nyt se vasta kannattaakin käydä siellä tankkaamassa... | ||||
|
|
10.03.2020 16:25 | Harri Junttila | ||
| 2611 ja 2634 vikaantuivat Rovaniemellä muistaakseni lauantaina ja tulivat valakon hinaamaan Kemiin :) | ||||
|
|
10.03.2020 15:41 | Aapo Niemelä | ||
| No huhhuh, aikamoinen roikka ollut liikenteessä. Tässähän on periaatteessa kolme viidestä Deeveristä turvateipittömiä. :) | ||||
|
|
10.03.2020 14:23 | Jorma Rauhala | ||
| Oikealla Veeveen ja tavaravaunujen takana on VR:n Katajanokan rautatieasematalo. Nykyään siinä on Viking Linen toimistoja ja varastoja. | ||||
|
|
10.03.2020 12:57 | Kurt Ristniemi | ||
| Teknikern N:o 265, 1.1.1902 kertoo Töölön sokeritehtaan radasta: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1122439?page=14 Vid Tölö sockerbruk ha under året [=1901] följande nyanläggningar blifvit utförda; En smalspårig järnväg med 1 meters spårvidd från statsjärnvägarnas vedbangård till bruket. Med denna bana befordras medels särskildt konstruerade truckvagnar statsbanans bredspåriga godsvagnar till bruksområdet. Truckvagnarna, 10 till antalet, äro konstruerade af ingeniör Adolf Engström och tillvärkade å Sandvikens skeppsdockas mekaniska värkstad. Lokomotivet, af 120 eff. bkrs styrka, är levereradt af firman Krauss & Comp. i München. Banan går i ytterst skarpa kurvor och stigningar. Till banbyggnaden höra vidare lokomotivstall af cocolith och en vagnsvåg. Ett magasin af sten för raffinadsocker. Nedre våningen, hvälfd med kryssbvalf, inrymmer snickarvärkstad, rum för farinblandning och matsal för utarbetare, medan öfre våningen, äfven den hvälfd (betonhvalf), är afsedd för lagring af färdigt fabrikat. Ritningarna äro uppgjorda af arkitekten Wald. Aspelin. Tuo cocolithista valmistetuksi sanottu veturitalli taitaa olla kokoliitilla vuorattu: "Kokoliitti (kreik.), poltetusta kipsistä kookospähkinän kuituja sideaineena käyttäen valmistettuja peitelevyjä, joita käytetään puuseinien vuoraamiseen." Pieni tietosanakirja, Toinen osa, 1926 ---------- Myös Folket-lehti kertoo tehtaan trukkivaunuista tehtaasta kertovassa jutussaan. Sen mukaan lavettivaunut olivat Suomessa ainoat laatuaan ja maailmallakin harvinaiset. Jutussa on myös kuvituspiirros vaunusta : https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/623872?page=4 En nyhet vid Tölösockerbruk hvilken visserligen icke direkt rör sockertillvärkningen, men dock är synnerligen intressant, är d. s. k. truckvagnarna, om hvilka en vidstående bild bättre än en beskrifning kan gifva en föreställning. För transport af råsocker, toppar, kol, ved o. s. v. ville bruket anlägga en järnväg, men den vid våra statsjärnvägar vanliga spårbredden (omkring 5,5 m.) kunde icke användas, emedan här erfordrades vida skarpare kurvor än de vid statsbanorna tillåtna. Istället anlades en 1 m. bred järnväg, som förseddes med truckvagnar, på hvilka vanliga järnvägsvagnar kunna transporteras, längs de ytterst skarpa kurvor, betingade af placeringen af redan uppförda fabriksbyggnader magasiner m. m. Detta truckvagnssystem är enastående i landet samt tilsvidare mycket ovanligt äfven utrikes. |
||||
|
|
10.03.2020 12:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Naistenpäivän turisteja...? | ||||
|
|
10.03.2020 11:48 | Risto Pokkinen | ||
| Taustalla Renton Kaapelitehdas. | ||||
|
|
10.03.2020 11:47 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ehkä niin. Eräällä kuorimolla oli vuosituhannen taitteen aikoihin käytössä OtsoRobotti vaunujen siirtelyä varten. Käytännössä mönttiä ei kuitenkaan käytetty, vaan roikkien lykkiminen pyöräkuormaajalla koettiin kätevämmäksi. Niinpä paikalle asennettiin ketjusiirtolaite. Vähän sama se on noiden kuvassa näkyvien radio-ohjattujen vetureidenkin kanssa; ajettaessa pelkkää veturia kiinni vaunuihin suositaan tunnokasta ajopöydän suoratoimijarrukahvaa jokseenkin holtittoman käkättimen sijaan. Sillä viissiin se on kalustoystävällisempää. | ||||
|
|
10.03.2020 11:31 | Teemu Saukkonen | ||
| Miten se noin pitkä oli? | ||||
|
|
10.03.2020 10:48 | Jouni Hytönen | ||
| Yllättävän vähän on tämä maisema muuttunut kuvanoton jälkeen. Oikean reunan raiteille on tullut sähköistys ja valaisinpylväitä on tullut lisää. Nuo kaksi isoa mastoa ovat pystyssä edelleen. | ||||
|
|
10.03.2020 09:42 | Vertti Kontinen | ||
| Tämä on kyllä oikein upea kuva! | ||||
|
|
10.03.2020 01:50 | Tauno Hermola | ||
| Vaunu lienee? Littera? | ||||
|
|
09.03.2020 23:30 | Jimi Lappalainen | ||
| Menivätköhän nuo pöllit Lamminniemeen hakkuriin? | ||||
|
|
09.03.2020 23:26 | Julius Ylitalo | ||
| Myös Leteensuolla tapahtui toinen vakava junaturma. En tiedä Leteensuon junaturmasta käytännössä muuta kuin liikennepaikan. | ||||
|
|
09.03.2020 23:02 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Petri olet aivan oikeassa, huomasin virheeni jo aiemmin mutta odottelin, jos joku muukin huomaisi asian. Makasiini paloi 10.6.2017. | ||||
|
|
09.03.2020 21:55 | Juhani Pirttilahti | ||
| Tyylin etumatkaa. | ||||
|
|
09.03.2020 21:53 | Jimi Lappalainen | ||
| Hangonsaareen Yaralle kelpaisi vaikka hytitön OtsoRobot 75. Sillä olisi kätevä hakea vaunut mainitulta luovutusratapihalta, | ||||