|
|
09.03.2020 21:53 | Jimi Lappalainen | ||
| Hangonsaareen Yaralle kelpaisi vaikka hytitön OtsoRobot 75. Sillä olisi kätevä hakea vaunut mainitulta luovutusratapihalta, | ||||
|
|
09.03.2020 20:49 | Kari Suominen | ||
| Harjojen määrästä ja asennoista päätellen tämä rapsuttaa molempien korvien takaa ja vetää keskimmäisellä vielä jakauksen lähtiessä- | ||||
|
|
09.03.2020 20:43 | Jimi Lappalainen | ||
| Juuri noihin aikoihin (2013) olen tehnyt silloisella VR Trackilla tuota "ammuntaa" :) | ||||
|
|
09.03.2020 20:14 | Petri Kiviniemi | ||
| Mustavalkokuvan makasiini on mielestäni asemarakennuksen pohjoispuolella oleva. Värikuvan makasiini asemarakennuksen eteläpuolella ja eikös se tuhoutunut tulipalossa muutama vuosi sitten. | ||||
|
|
09.03.2020 20:01 | Petri Kiviniemi | ||
| Asemarakennuksen katveessa on Postin makasiini ks. kuvat: https://vaunut.org/kuva/109871 ja https://vaunut.org/kuva/109821 . Em. rakennushistoriaselvityksessä rakennusta kutsutaan II asemarakennukseksi ja olisi valmistunut 1915. Selvityksen mukaan rakennus purettiin 1920-luvulla. Tornion Torpin rakennuskannan selvityksessä 2002, s. 4 on kuva, jossa rakennus näkyy. Kuvateksti: Kuvassa mahdollisesti Maria Fedeorownan seurue Tornion asemalla vuonna 1914. Kuva Mia Greenin ottama. Tavaramakasiini (oikealla olevien kolmen raiteen vasemmalla puolella) rakennettiin rak.hist.selvityksen mukaan vuoteen 1917 mennessä nykyiseen pituuteen. Kuvasta ei pysty aivan varmasti tulkitsemaan onko tavaramakasiini jo pidennetty. Näyttäisi kuitenkin, että siinä olisi enemmän piippuja kuin ensimmäisessä vaiheessa oli. Milloinkahan on em. tavaramakasiinin ja asemarakennuksen välissä oleva makasiini, jonka edessä pistoraide, rakennettu? Näkyy aseman suunnasta hieman taustalla Finna.fi:n kuvassa https://www.finna.fi/Record/musketti.M012:HK19701217:3 tai Tornedalens järnvägar – En gränslös historia s. 52. Se lienee rakennettu pienen makasiini?rakennuksen paikalle. Rakennus näkyy em. Rhs. s. 26, tai https://vaunut.org/kuva/109873 tai Tornedalens... s.55. Niin milloinkahan on valmistunut kolmio mikä näkyy rhs:n sivulla 15 kaaviossa. Voitaisiinko olettaa kuitenkin, että mikäli raide olisi rakennettu se näkyisi kuvassa. Ohi aiheen, mutta Rhs:n s. 14 alempi kuva esittää Tornion radan päätepistettä eikä näkymää tavaramakasiinin laiturilta kuten arvellaan kuvatekstissä. |
||||
|
|
09.03.2020 18:24 | Jaakko Kyyrönen | ||
| Tässä parin linkin takana melko kattavasti tietoa Likolahden tehdasmiljööstä ja rakennushistoriallinen selvitys. Kuvan puutalo on ns. klubitalo. https://www.atriatuottajat.fi/globalassets/osuuskunnat/lihakunta/tietoa-osuuskunnasta/low_lihakunta100_crop_100ppi-historiikki.pdf https://www.atriatuottajat.fi/globalassets/osuuskunnat/lihakunta/tietoa-osuuskunnasta/kelloniemi-kulttuurihistoriallisten-rakennusten-selvitys-loppuraportti-01-2016.pdf |
||||
|
|
09.03.2020 18:19 | Jussi Mäkinen | ||
| Hienoa, että tavaraliikenne raiteitse on lisääntynyt. Kiva tilannekuva myös! | ||||
|
|
09.03.2020 17:58 | Rasmus Viirre | ||
| Siististi kaikki romukontit suhtkoht keskellä junaa. Kuva on myös hyvä. Tuo vilkas autotie luo taustaan kivaa yksityiskohtaa. | ||||
|
|
09.03.2020 17:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Porkkanasaippuaa...! | ||||
|
|
09.03.2020 16:12 | Jouni Hytönen | ||
| Kuten lehmät navetassa, myös Dv12:t hakeutuvat silloin tällöin oma-aloitteisesti rapsutusautomaatin käsittelyyn. :) | ||||
|
|
09.03.2020 16:08 | Jouni Hytönen | ||
| Vaunun ovella on muuhun ympäristöön verrattuna suorastaan räikeä väriläiskä. Kohtalainen yleislysmyisyys vallitsee kuvassa muuten. | ||||
|
|
09.03.2020 16:08 | Kari Haapakangas | ||
| Kaipaavatko veturitkin rapsutusta? :D | ||||
|
|
09.03.2020 16:06 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Toimijan säilytysolosuhteet voisi huomioida kaluston kunnostustukia myönnettäessä, mikä ohjaisi hakijat toteuttamaan hallihankkeita ja suojaamaan kalustoaan edes kevyin ratkaisuin. On jossakin määrin julkisen rahan tuhlausta myöntää kunnostusrahoja, jos hakijalla pilaantuu enemmän kalustoa kuin sitä saadaan ylläpidettyä. Tukemisesta osan voisi myös muuttaa olosuhteiden parantamiseksi rakentamalla maahan toimijariippumatonta museokaluston säilytyspaikkaverkostoa. | ||||
|
|
09.03.2020 15:56 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Onko ohjaamossa tapahtunut henkirikos? | ||||
|
|
09.03.2020 14:51 | Eevert Naskila | ||
| Eivät olleet valot päällä, jotain teknistä häikkää oli kun Tikkurilaan hyytyi | ||||
|
|
09.03.2020 10:44 | Erkki Nuutio | ||
| Selkeä kuvaus ilmaradan pystyttämisestä Tornionjoen poikki: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1320063?page=2 . Kertomus ilmaradan toiminnasta: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1320028?page=2 . Hetikohta keisarikunta kaatui kaikkien helpotukseksi: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1320019?page=2 Alkoi vähittäinen siirtymä kohti itsenäisyyttä. Sinne päästyä vuoden lopulla aiheutti kiihkomieli vasemmalla suunnattoman vahingon maallemme ja koko kansallemme. Ilmarata ei oikein kestä: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1320008?page=3 Ei kestä kun on kehnoista aineista walmistettu: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1320085?page=2 |
||||
|
|
08.03.2020 22:55 | Jarkko Pasanen | ||
| Tosin toinen raide on aika pahasti sivussa asiaa korjataan,kun maa sulaa.Muuten sisään mahtuu kaikki museon kalusto. | ||||
|
|
08.03.2020 20:58 | Timo Arolainen | ||
| Niilan kommenttiin viitaten näin lumettoman talven jälkeen mukavan näköistä. | ||||
|
|
08.03.2020 20:54 | Kurt Ristniemi | ||
| Kuvan vaunu on merkiity Cm-vaunuksi ja kuvausaika välille 1914-1918. Pohdin sitä, onko littera oikea-aikainen; oliko littera Cm käytössä tuolloin? Jälleen kerran totean muistiinpanojeni puutteellisuuden: Niistä ei löydy tietoa siitä, milloin otettiin käyttöön alalittera 'i' boggiepäivävaunuille ja 'm' boggiemakuuvaunuille. - Vuosikertomusten vaunuluetteloissa ne ovat vasta vuodesta 1921 lähtien. Esim. vielä vuoden 1913 asemien kalustolistassa boggievaunua (telivaunua) merkitsi o ja boggiemakuuvaunua o'. |
||||
|
|
08.03.2020 20:43 | [Tunnus poistettu] | ||
| Panssarimuseo sai joukkorahotuksella lopuillekkin vaunuille katokset ja suurin osa rahasta tuli Japanista asti. | ||||
|
|
08.03.2020 20:15 | Mikko Herpman | ||
| Ovesta pitäisi normaalin avoimen tilan ulottumaan mahtuva laite mahtua sisään. Eli käytännössä mikä tahansa kiskoilla kulkeva kulkuneuvo. | ||||
|
|
08.03.2020 19:48 | John Lindroth | ||
| Höyryaikana vaihtoveturit odottelivat työtehtäviä yleensäkin Skattalle tullessa vesiviskurin äärellä,missä pikkupoikana näin Kanan Vr1 ottavan vettä.Nämä höyryvaitovetureiden käynnit loppuivat viiskymmentäluvun lopulla jolloin Pasilaan saatiin runsaasti Vemppuja,Ainakin kahdesti vv15 on ajanut kuvasta oikealle johtavan vetoraiteen päätepuskurin läpi lähes mereen.Itse olen nähnyt v.66 kunTk3(895) hinaa vaurioituneen dieselin Pasilaan ja sama toistui v69 silloin vetäjän tehtävissä oli Tk3(1170.) | ||||
|
|
08.03.2020 19:00 | Lari Åhman | ||
| Paljonkos tällä on korkeutta, toisinsanoen kuinka suuri laite ovesta mahtuu halliin..? | ||||
|
|
08.03.2020 17:21 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| Kiitoksia vastauksesta! | ||||
|
|
08.03.2020 16:17 | Erkki Nuutio | ||
| Mia Greenin sadat digitoidut valokuvat ovat näemmä poistuneet Haparanda stadin sivuilta. Ikävää, koska niiden avulla selviäisi paikkakunta varmuudella. Ilmeisesti se on Karunki eikä luulemani Tornio. Tämä makasiini kuvaa mahtavaa keisarikuntaa ennen konkurssiaan, päinvastoin kuin Tornion monet pienemmät, paljolta yksityiset makasiinit. Tiedä sitten minne tämä makasiini myöhemmin päätyi. Tornion makasiineja myytiin huutokaupalla kesällä ja syksyllä 1918. Niitä ei taidettu viedä pois, koska ostajia tuskin oli monia ja huudot jäivät varmasti halpamaisen alhaisiksi. Kaskimiehessä on näistä poikkeava kuva tavarakentästä, ja sen kerrotaan olevan Karungista. G-veturi on siinäkin kuvassa, mutta ei sama kuin tässä kuvassa. Taustalla on myös iso puinen makasiini, mutta sekään ei taida olla sama kuin tässä kuvassa. |
||||
|
|
08.03.2020 16:04 | Erkki Nuutio | ||
| Tornion lehti 12.7.1918 :https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1319996?page=2 "Rautatiehallitus on esittänyt sanaatille, että Karungin radan raiteet, hajonneen Liakanjoen wäliaikaisen sillan pohjoispuolella, saataisiin käyttää Tornion-Haaparannan rataa warten tai, jos ei senaatti tähän suostuisi, että ainakin suurin osa Karungin aseman siwuraiteista saataisiin käyttää mainittuun tarkoitukseen, sillä tämä ratapiha on aikoinaan rakennettu suuruuteen nähden tuskin koskaan saawutettawissa olewaa läpikulkuliikennettä warten." Ainakin Karungin ratapiha vapautettiin sivuraiteistaan |
||||
|
|
08.03.2020 15:55 | |||
| Se on joku humalainen ajatellu, että päättää päivänsä..mutta tornin korkeuksissa nähnyt 'valon' ja ajatellut..'josko ei sittenkään..' Suivaantuneena tästä, löi pyöränsä lenkkiin:D | ||||
|
|
08.03.2020 15:51 | Erkki Nuutio | ||
| Postihallituksen kuulutus ilmaradan huutokaupasta :https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1319978?page=4 , eli Tornion lehti 23.7.1918 . Ehdoissa on vaatimus radan kuljettamisesta pois ostajan toimesta 31.10.1918 mennessä. Valitettavasti Tornion lehdessä loppuvuonna 1918 ei ollut uutisia huutokaupan tuloksesta, eikä radan mahdollisesta purkamisesta. Jaakkolan ilmaratakuvan yhteydessä oli tietoa jatkovaiheesta: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1320252?page=3 , eli Tornion lehti 31.1.1922. Siis ilmeisesti Oy Wanamo Salosta oli radan ostanut, ja myynyt sen uutisen aikoihin Jaakkolan sahalle Pirkkalaan/Jaakkolaan SIIRRETTÄVÄKSI sinne. Vaikuttaa uutisen perusteella siltä, että ainakaan radan kannatusrakenteita ei ollut tällöin vielä purettu paikoiltaan, Luultavasti pääteasemat radan päissä sekä vaijerit ja vaunut luultavasti oli purettu ja varastoitu jonnekin jo ennen Jaakkolaan myymistä. Rakennelmat olivat mahdollisesti paikoillaan 1919-1920 myös sen perusteella, että vasta 8.5.1923 oli huutokauppa jäällä paikan päällä, jossa oli myynnissä radan kannatustornien isot puuarkut joessa. Tornion lehti 4.5.1923 . |
||||
|
|
08.03.2020 15:46 | Raimo Harju | ||
| On kyllä komee ja käytännöllinen, toukokuinen kevät-tuuli kun puhaltelee ja päätyovet, jos on auki, niin siellä kyllä märkyys kuivuu äkkiä. | ||||
|
|
08.03.2020 15:37 | Raimo Harju | ||
| Onko joutunu narunjatkoksi. | ||||
|
|
08.03.2020 15:08 | Juhani Pirttilahti | ||
| PTS:n laatimisen avulla toki tähdätään siihen, että pitkällä aikavälillä hanketta pyritään edistämään. Kaikki toivo ja odotukset ovatkin sen varassa. | ||||
|
|
08.03.2020 14:51 | Simo Toikkanen | ||
| Kuva on harvemmin valmis suoraan kamerasta – yleensä kuvan kontrasti on varsin loiva ja kuva vaikuttaa harmaalta. Valotuskin on yleensä valittu siten, että kuvassa on mahdollisimman paljon informaatiota; siis mahdollisimman pitkä valotusaika ilman, että kuvasta palaa mitään ”puhki”. Jälkikäsittelyssä yleensä säädän tumman ja vaalean pään kohdilleen siten, että kuvassa on sekä mustaa että valkoista. Lisäksi usein lisään kontrastia, hieman selkeyttä ja vähäsen värien elävyyttäkin. Joskus joutuu valkotasapainoonkin koskemaan. Tavoitteena on lopputulos, joka vastaa mielikuvaani kuvaustilanteesta. Kysymykseen vastaus on siis kyllä – pientä käsittelyä teen kuvilleni. Tätä kuvaa otettaessa aurinko oli jo melko matalalla ja alkava iltarusko toi selkeää keltaisuutta maisemaan. | ||||
|
|
08.03.2020 14:40 | Ossi Rosten | ||
| Tuo fillari on jo vaatinu pykälän verran enemmän viitseliäisyyttä :D | ||||
|
|
08.03.2020 14:37 | Simo Toikkanen | ||
| Hyvä, kiitoksia! Linnankadun ja Vyökadun kulmasta tosiaan löytyy sopivia rakennuksia. Itse etsiskelin taloja rannempaa vähän laihoin tuloksin. Katajanokalla tosiaan ollaan. | ||||
|
|
08.03.2020 14:26 | |||
| ..ei se jää mikään tekemättä;) | ||||
|
|
08.03.2020 14:26 | Jorma Toivonen | ||
| Veturi on alunperin toimitettu Oy Railship Ab:lle Hankoon 30.11.1984. (Resiina 3/1993). | ||||
|
|
08.03.2020 14:23 | Mikko Herpman | ||
| Eihän tämä ole helppoa ollut Keitele-Museollekaan, kovia vuosien ponnisteluja ja onneksi EU rahoitustakin saatiin. Toivottavasti suojaa tulisi Haapamäellekin kaikista olosuhteista huolimatta. | ||||
|
|
08.03.2020 14:12 | Juhani Pirttilahti | ||
| Haapamäellä lähtökohdat sääsuojan laajennukseen ovat oleellisesti Keitele-Museota heikommat, koska kaupungin tukea ei ole, rakentamiseen ei ole varattuna lainkaan omia pääomia ja toisaalta nykyinen hallitus ei sitä edes halua. Kalustohalli kyllä sisältyy yhtenä kohtana niin kutsuttuun pitkän tähtäimen suunnitelmaan (PTS), minkä käsittely on kuitenkin yhdistyksessä jäänyt kesken syistä, joita voin luonnehtia vain henkilökemioista johtuviksi. Tämä silti vaikka PTS vuosille 2020-2029 on demokraattisesti yleiskokouksessa hyväksytty. | ||||
|
|
08.03.2020 13:36 | Veeti Rissanen | ||
| Tämän tehtaan rantatontti kuitenkin on vielä "oikea ranta". Siinä on sauna, huvimaja, pieni uimaranta ja metsääkin sivummalla sen kauniin järvenselän edessä. Luvaton oleskelu vaan on kielletty. Mielenkiintoista on vaan tosiaan kävelytie ja junarata tehtaan ja sen rannan välissä. | ||||
|
|
08.03.2020 13:25 | Mikko Herpman | ||
| Tämän oli voisi sanoa olleen viidestoista hetki saada Dm-7 kalusto sääsuojaan. Jo nyt pitää tehdä pikkuhiljaa korroosio vauriokorjauksia ja jatkuvan ulkosäilytyksen tehdessä hidasta vaurioittavaa vastatyötä kunnostus on hankalaa. Toivottavasti myös vaikkapa Haapamäelle saataisiin jotain tämän oloista suojaa vaikkapa tallin taakse jatketta useampi sata metriä. | ||||
|
|
08.03.2020 13:10 | Juhani Pirttilahti | ||
| Näin museokaluston kanssa on sitten tulevaisuudessa hyvä toimia. Tykkään. | ||||
|
|
08.03.2020 12:26 | Tero Korkeakoski | ||
| Kymmenen vuotta sitten otettu kuva ja jo nyt historiaa. | ||||
|
|
08.03.2020 11:23 | Kari Haapakangas | ||
| Hyvin yleisesti kaupunkien kauneimmat rannat on "uhrattu" teollisuusalueiksi. Lainausmerkit siksi, että siihen aikaan kun isoisä lampun osti ja nuo teollisuuslaitokset rakennettiin, ei rantatonteilla ollut samanlaista virkistyksellistä arvoa kuin tänä päivänä. |
||||
|
|
08.03.2020 09:02 | Olli Leinonen | ||
| Ainakin ennen atrian rannalla auronkorasvat sai kätevästi suoraan vedestä kun atrialta veteen valui 13000 litraa raskasta polttoöljyä. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kuopion-oljypaaston-eristys-maavallilla-estyy-/1918688#gs.z8my8ma https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/atrian-oljyvahingon-jalkitoimista-paatos-kesalla/2014240#gs.z8mffu |
||||
|
|
08.03.2020 08:47 | Jukka Ahtiainen | ||
| Hieno tyylinäyte kaikilta osin ja kaikkien osapuolien osalta! | ||||
|
|
08.03.2020 08:25 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| Hieno kuva! Onko sitä käsitelty mitenkään? | ||||
|
|
07.03.2020 22:51 | Tuomas Pätäri | ||
| Taasko olen onnistunut sähläämään vuosien kanssa! Tosin tällä kertaa tarkoituksella, kun kuva-arvoitukseen laitoin päiväksi 1.1.1860, mutta arvoituksen ratkettua huomasin näköjään päivittää vain päivän ja kuukauden. Siirretään junaa vielä 160 vuotta. | ||||
|
|
07.03.2020 22:23 | Mikko Ketolainen | ||
| Hienot on maisemat ja sähköistetty rata 160 vuotta sitten. | ||||
|
|
07.03.2020 21:22 | Paul T. J. Koskinen | ||
| Onpas moterni stoke 1860 | ||||
|
|
07.03.2020 21:15 | Pasi Utriainen | ||
| Deeveri on päässyt idylliseen vanhaan tehdasmiljööseen, mutta kuinka kauan se sellaisena säilyy. Kaavoitustyö on käynnissä Kelloniemi-Likolahti alueelle ja eiköhän tähänkin jotain kerrostaloja nouse. Tuo 1860-luvulla rakennettu alunperin alueella sijanneen Pappilan rakennus on ollut mm. teurastamon johtajan asuntona. | ||||
|
|
07.03.2020 20:19 | Tuomas Pätäri | ||
| Kyllä. Joonas on tarkentanut Heikin sinänsä oikeaa ratkaisua heti alkumetreillä, ja Ossi on lopulta päässyt reilun sadan metrin päähän oikeasta tuloksesta, joten eiköhän tämä ole ratkennut :) | ||||