|
|
19.01.2020 21:00 | Hannu Peltola | ||
| Veturi on Broadway Limited Internationalin yleinen Consolidation-malli ja se ei vastaa kaikilta yksityiskohdiltaan GN:n F-8 -veturia. Kuva esikuvasta löytyy mm. täältä: https://vaunut.org/kuva/136303?s=1 | ||||
|
|
19.01.2020 20:53 | Vertti Kontinen | ||
| Taitaa kuitenkin olla Dr14? :) | ||||
|
|
19.01.2020 20:43 | Hannu Peltola | ||
| Tämä kuva tuli sattumakuvana ja tätä en ollut ennen huomannutkaan. On kyllä aivan huisin upea kuva! | ||||
|
|
19.01.2020 20:13 | Misa Lammio | ||
| R096 | ||||
|
|
19.01.2020 20:01 | Tuomas Pätäri | ||
| P.S. Onko näkemyksiä, kannattaako liikennepaikaksi laittaa Hanko Tavara (mikä on väärin), Hanko Asema (mikä on väärin) vai ei liikennepaikkaa ollenkaan (huono hakujen kannalta)? | ||||
|
|
19.01.2020 19:40 | Jari Välimaa | ||
| raide TPE097 ? | ||||
|
|
19.01.2020 19:37 | Lari Åhman | ||
| Jos nyt pilkkua aletaan hässimään niin juurikin niin. | ||||
|
|
19.01.2020 17:43 | Rasmus Viirre | ||
| Täällähän se yksityisveturi C600 oli ainakin vielä 2018 vuonna. Onkohan se sitten lähtenyt kokonaan pois Inkeroisista.. | ||||
|
|
19.01.2020 17:15 | Pasi Seppälä | ||
| En tiedä onko tilapäistä vai pysyvää, mutta tänään Inkeroisissa pyöri vaihtotöissä Dv12 2506. | ||||
|
|
19.01.2020 16:44 | Kari Roininen | ||
| Vastaavanlaisia portaita on myös käytetty vedenjuoksutuksessa esim. leikkauksissa. Tuskin kyse sellaisesta? | ||||
|
|
19.01.2020 13:21 | Teemu Saukkonen | ||
| Tämäköhän jäi viimeiseksi ajokuvaksi 2820:sta? | ||||
|
|
19.01.2020 13:03 | Teemu Saukkonen | ||
| On kyllä kannattanut kiivetä. | ||||
|
|
19.01.2020 13:01 | Pave Saarinen | ||
| Museoviraston rekisteristä löytyy ainakin Billnäsin rata, mutta tähän juttuunhan se ei kuulu. https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/mjreki/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1000026639 Tiedä sitten, löytyisikö muualta raaseporista. |
||||
|
|
19.01.2020 12:17 | Teemu Saukkonen | ||
| Oliko metsät missä kunnossa? Tämän päivän Karjalaisessa oli pitkä juttu salakaadoista, kiinalaiset kynineet kaikki puut pois ja jättäneet istuttamatta uutta tilalle, vaikka lupasivat. | ||||
|
|
19.01.2020 12:12 | Teemu Saukkonen | ||
| Nämähän ovat tyhjiä Ruokosuolta jonnekin kauas itään (tai paremminkin kaakkoon)... | ||||
|
|
19.01.2020 11:56 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| Jos ei pelkästään Kiuruveden puita, niin ainakin siellä kuormattuja. | ||||
|
|
19.01.2020 09:41 | Konsta Alasimi | ||
| Varsin upea kuva! | ||||
|
|
19.01.2020 09:24 | Jukka Ahtiainen | ||
| Asiaa voi katsoa monella tavalla. Muutosta on tapahtunut. Sr12-vetoiset erikoispikajunat eivät ehtineet pysähtyä Mäntyharjulla. Kilowatit ja kilonewtonit ovat mahdollistaneet sen että InterCityt ehtivät. Matka-aika A:sta B:hen ei ole ainoa kehityksen mittari, vaan myös se, että junaan pääsee. https://yle.fi/uutiset/3-11160142 Oikosulkumoottorin standardien mukainen nimelliskäyttötapa liittyy moottorin kuormitettavuuteen, mutta sähköveturin yhteydessä en ole kuullut puhuttavan muusta kuin jatkuvasta-, tunti- ja huipputehosta. |
||||
|
|
19.01.2020 06:00 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mun käsitykseni on, ettei edes jyrähtänyt että "on tilattava", vaan ilmoitti että "tilataan". | ||||
|
|
19.01.2020 00:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös tuo silta olekin kuuluisa "Maailmanloppu"? Eli katu vaihtaa radan pohjoispuolelta äkkimutkalla radan tälle puolelle... | ||||
|
|
19.01.2020 00:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kahteen viimeiseen kommenttiin kommentoin: neukut harmittelivat, että Suomeen ei kelpaa muu kuin heidän tuottamansa raaka-aineet. Esimerkiksi korkeampi neukkuteknologia ei kelvannut (Ladoja ja Mosseja lukuunottamatta!). Tästä sitten aiheutui lievää painostamista. SDP oli jo valmis tilaamaan sähköveturit kotimaasta, kunnes kaikkeinrakkain Mauno K. tultuaan lomalta neukkulasta jyrähti että veturit on tilattava CCCP:stä. | ||||
|
|
18.01.2020 23:54 | Jorma Toivonen | ||
| Ei ole tietoa lainkaan, mitähän "pytyissä" kuljetetaan? Mihinkä vaunujen sisältö lopulta valutetaan? | ||||
|
|
18.01.2020 23:40 | Jorma Kattelus | ||
| Onko olettamus ettei kehitys ole kulkenut eteenpäin kun muutosta ei ole tapahtunut? Tehot: Sr1: 3280 kW, vastaan Sr12: 1000 kW ja Sr2: 5000 kW. Miten tuohon tuntiteho ja jatkuvateho tilanteeseen saa selvyyden? Tunnin saa pihalle Sr2: 6100 kW ja sitten vähemmän? | ||||
|
|
18.01.2020 23:38 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Neuvostoliittolaiseen veturihankintaan ei päädytty teknisistä, vaan yleisistä syistä. | ||||
|
|
18.01.2020 23:15 | Tuukka Ryyppö | ||
| Niin paljon on vaivaa nähty noiden portaiden eteen, että ihme juttu on jos ne ovat vain joku työmaa-aikainen järjestely. Vaikka sitten olisi vuosien pituisesta työmaasta kyse. | ||||
|
|
18.01.2020 22:47 | Aapo Niemelä | ||
| Mukava kuva, hienoinen vinjetointi sopii ja tuo tunnelmaa. | ||||
|
|
18.01.2020 22:18 | Tuomas Pätäri | ||
| No juu, nyt on aamutunnelma kohdillaan! | ||||
|
|
18.01.2020 21:43 | Onni Tikkala | ||
| Uskomattoman upea kuva! | ||||
|
|
18.01.2020 21:09 | Pave Saarinen | ||
| Aika huikea nähtävyys. Ikävä vain, että rata on siitä poistettu. Historiallisia tielinjoja on rekisteröity museoteiksi. Suuren rantatien katkelmia on merkitty muinaisjäännerekisteriin. Kyllä tämäkin sinne kuuluisi. Ties vaikka jo olisi. Katso museoviraston muinaisjäännerekisteristä. Sinne voi myös ilmoittaa kohteita. | ||||
|
|
18.01.2020 21:03 | Pave Saarinen | ||
| Mikähän vieressä vasemmalla oleva kellarin näköinen laitos tai mikä se on? Kannattaisi katsoa muinaisjäännerekisteristä, onko sinne merkitty sanottuja portaita. Ensimmäisen maailmansodan aikaiset rakennelmat ovat yleensä suojelukohteita ainakin pks-ympäristössä. | ||||
|
|
18.01.2020 19:40 | Juhani Pirttilahti | ||
| Silloin ei Valtionrautateille annettu muuta vaihtoehtoa kuin tilata veturi Neuvostoliitosta. | ||||
|
|
18.01.2020 19:27 | Raimo Harju | ||
| Kohtalainen voimalaitos, onkohan kaikki romutettu, kahta lukuunottamatta. | ||||
|
|
18.01.2020 19:03 | Petri Nummijoki | ||
| Miksi hankkia neuvostoliittolainen veturi, jos tavoitteena olisi päästä eroon neuvostostandardeista? Pitää muistaa, että 70-luvulla suurin Suomessa sallittu junapaino oli 1800 t ja nousu ruuvikytkimillä edelleen mahdolliseen 2700 tonniin tapahtui muistaakseni 1982. Tätä korkeampia junapainoja ryhdyttiin käyttämään (muutamia koeajoja lukuunottamatta) vasta 1987-1988. Tuskin alkupään Sr1-vetureita tilattaessa nähtiin vielä untakaan, että Suomessa käytettäisiin junapainoja, joihin ruuvikytkimet eivät riitä ja silloin ruuvikytkin veturissa on käsittääkseni monellakin tapaa kätevämpi. Se mahdollistaa korkeamman junapainon, kuin apulenkkikytkentä, veturin ja ensimmäisen vaunun väli saadaan kireäksi, veturin paino nousee vähemmän ja ainakin Dv12-veturin osalta olen kuullut väitettävän, että SA3:n käyttöönotto heikensi jopa veturin kulkuominaisuuksia. | ||||
|
|
18.01.2020 18:43 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tuohon, että miksi SA3:t poistettiin... Silloin oli Suomella hyvät syyt pyrkiä kaikin puolin epäyhteensopivaksi Neuvostoliiton järjestelmien kanssa. Tuokin taas vähensi painetta, että idästä olisi painettu heidän standardejaan enemmänkin Suomessa käyttöön. | ||||
|
|
18.01.2020 18:41 | Petri Nummijoki | ||
| Sr1:n maineella luotettavana veturina on varmasti katetta, jos puhutaan aikakaudesta noin 90-luvun alkupuolelta tähän päivään. Sitä ennen niissä oli mm. paineilmapuolen jäätymisongelmia 80-luvun puolivälin kovina talvina ja lukuisia ratamoottorikäämipaloja 80-luvun lopulla, kun vuodesta 1988 lähtien sallittiin yli 1500 tonnin junapainoja tavaraliikenteessä yhdellä veturilla. Sr1:n alkuaikojen ongelmista yksi näkemys on https://vaunut.org/kuva/131153. Toinen voisi olla alla siteeraamani lehtileike keväältä 1975. Pitää muistaa, että tuossa vaiheessa Sr1-vetureita oli ollut koekäytössä jo noin 1,5 vuotta, joten mistään uunituoreesta veturityypistä ei ollut enää kysymys, vaikka asia näin yritetään selittää. Vertailun vuoksi ensimmäiset Hr12-veturit otettiin aktiivikäyttöön 3 kuukautta sen jälkeen, kun sarjan ensimmäinen veturi oli liikkunut ensimmäisen kerran omin konein ja niillä pystyttiin heti ajamaan kiertoja, joissa kilometrejä kertyi 22000-30000 kuukaudessa veturia kohden. Sanoisin siis omana johtopäätöksenäni, että Sr1:n käyttöönotto oli vaikea esim. juuri Hr12-veturiin verrattuna mutta epäilemättä taas helppo vaikkapa Hr11-veturiin tai Dr16-prototyyppeihin (numerot 2801-2804) nähden. "Valtionrautatiet: Sähkövetureiden viat kuljettajien tottumattomuutta Valtiorautatieden uusissa sähkövetureissa on ilmennyt pikkuvikoja, jotka ovat vaikeuttaneet liikennöintiä muutaman viikon käytössä olleella Helsingin-Seinäjoen sähköistetyllä rataosuudella. Mitään rakennevikaa ei vetureissa kuitenkaan ole ilmennyt, vaan hankaluudet ovat aiheutuneet lähinnä kuljettajien tottumattomuudesta, VR:ltä kerrotaan. Muutaman kerran on Seinäjoen-Helsingin rataosuudella liikennöinyt sähköveturi jouduttu hinaamaan dieselvoimin perille. VR:llä katsotaan kuitenkin, etteivät vaikeudet ole olleet sen suurempia kuin uuden veturityypin kohdalla yleensä. Osasyynä vikoihin nähdään veturin pitkälle viety automatisointi, mikä tekee laitteistosta monimutkaisen. Vikojen paikallistaminen on ollut veturin suuren koon ja laitteistomäärän johdosta hankalaa. Tilannetta pahentaa se, ettei henkilökunnalla vielä ole kylliksi kokemusta veturityypistä. Vikojen etsintä ja ennalta torjuminen vaativat henkilökunnalta nimenomaan käytännön perehtymistä. Usein esitetyt väitteet Neuvostoliitossa valmistettujen sähkövetureiden liian vähäisestä painosta torjutaan VR:stä. Käsityksen katsotaan saaneen alkunsa kuljettajien asenteista. Uusien sähkövetureiden suhteellinen keveys ja toistaalta aiempaa suurempi tehoreservi aiheuttavat sen, että erityisesti liikkeellelähtö vaatii kuljettajilta harjaannusta." |
||||
|
|
18.01.2020 17:25 | Petri Nummijoki | ||
| Veturi 3090 sai Vapitin marraskuussa 1994 ja oli sillä varustettuna tämän jälkeen muutaman vuoden. Missään muussa Sr1:ssä en ole moista nähnyt ja kuvan https://vaunut.org/kuva/468 yhteydessä näyttäisi olevan muitakin sillä kannalla, että 3090 oli ainoa. | ||||
|
|
18.01.2020 17:20 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Vaunusomen kuvan https://vaunut.org/kuva/468 alla olevissa kommenteissa annetaan ymmärtää, että Sr1 3090 olisi ollut ainoa sanka-Susi. Äkkinäisen googletuksen seurauksena saman antaa seisake.net:issä oleva teksti. | ||||
|
|
18.01.2020 15:42 | Lari Åhman | ||
| Kiuruveden puitahan tässä menee Uimaharjuun. | ||||
|
|
18.01.2020 15:21 | [Tunnus poistettu] | ||
| Oon joskus kuullut että 3003 oli sillanen Vapiti systeemi, voin olla väärässäkin. | ||||
|
|
18.01.2020 14:39 | Jari Kuusinen | ||
| Tämäkin ratalinja on näemmä perusparannettu sitten viime näkemän raakapuuliikenteen tarpeisiin! :) | ||||
|
|
18.01.2020 13:51 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Resiinan 4/2003 s. 11 sanotaan sill' vissiin, että viimeisenä tästä alkuperäisestä maalauksesta luopui Sr1 3009 tammikuussa 1986. Siispä tämä kuva on otettu viimeistään v. 1985. | ||||
|
|
18.01.2020 12:18 | Henri Hovi | ||
| Otin tästä oikaisusta videon Antin ajaessa: https://youtu.be/iF0fZz8NT_0 Videolla näkyy koko 30-luvun oikaisu. Sekä alusta taaksepäin että lopusta eteenpäin ovat myöhemmät oikaisut, mutta ne eivät ole näin hyvässä ajokunnossa ja Turun suunnalla on vielä nykyrata välissä. Mutkan hillitön jyrkkyys käy "veturimiesnäkökulmasta" hyvin esille. Kurvertin paikkaa on vaikea havaita, mutta uskoisin, että tämä huoltotie takaa sen kunnossapidon. Tiehän menee laitekopille, joka on videon alkupaikassa. Videon laatu on valitettavan huono auton täristessä sepelipohjalla ja valon ollessa tammikuussa vähäistä puolipilvisestä säästä huolimatta. | ||||
|
|
18.01.2020 11:49 | Ari-Pekka Lanne | ||
| En tiedä, mutta voisin luulla, että siksi kun kuitenkin useimmiten Sr1:n vedettävänä oli suomalaisia ruuvikytkinvaunuja. Apulenkki ei ole kytkennöistä se paras. Suomen veturit osa 2:n mukaan SA3:ia alettiin laittaa näihin vuodesta 1984, sekä Vapiti-vaihtotyösankoja vuodesta 1995. Vapeja ei näissä kauaa katseltu. Moneenkohan sangat ehdittiin asentamaan? | ||||
|
|
18.01.2020 10:59 | Antti Havukainen | ||
| Yksi sana näköjään jäi puuttumaan kuvatekstistä. Kuvassa on siis 1930-luvulla oikaistu ja tuolloin käytöstä poistunut ratalinja. Samaan aikaan rakennettu oikaisu eli nykyinen rata jää vasemmalle. | ||||
|
|
18.01.2020 08:19 | Kari Haapakangas | ||
| Hyvää työtä ovat entisaikain kivimiehet tehneet. Tuskinpa tuohon enää kovin aktiivisia huoltotoimenpiteitä kohdistuu, mitä nyt mahdollisesti tukkeumat raivataan pois. | ||||
|
|
18.01.2020 08:17 | Kari Haapakangas | ||
| Eipä unoheta sähkömoottorivaunuja. Eletäänhän sentään nykyaikaa! ;) | ||||
|
|
18.01.2020 08:16 | Juhana Nordlund | ||
| Huomattavan mukava kuvaerä Antilta, kiitokset siitä. Rantarataa on todellakin parannettu monella tavalla hyvin pitkän ajan kuluessa. Monet 80 - 90 vuotta sitten tehdyt linjausmuutokset eivät kaikki välttämättä ole edes meidän harrastajien tietoisuudessa, paitsi jos on lukenut huolellisesti aiheesta kirjoitetut kirjat ja muut julkaisut. Nämä kuvat eivät tule itsestään. Kuvaajan pitää nähdä aika lailla vaivaa etsiessään tietoa vanhoista linjauksista ja siitä, mikä on kyseisten kohteiden luoksepäästävyys nykyisin. Ja sitten pitää lähteä matkaan ja omistaa aikaa tälle projektille. Hatunnoston arvoinen suoritus Antilta jälleen kerran. Kuvassa näkyy siis 1930-luvulla rakennettua ratalinjaa ja vähintään yksi polttomoottorikäyttöinen, kumipyörin varustettu vaunu? |
||||
|
|
18.01.2020 08:15 | Kari Haapakangas | ||
| Onpa hyvin rakennetut, vähän alaosastaan sortuneet. Veikkaisin rakentamisajankohdaksi kyllä alkuperäisen leikkauksen rakennusaikaa. Olisiko pohjoisessa ollut vaikka radanrakentajien leiri? | ||||
|
|
18.01.2020 04:41 | [Tunnus poistettu] | ||
| Miksi näistä ees kuohittiin uutena keskuspuskimet pois? | ||||
|
|
17.01.2020 23:48 | Jimi Lappalainen | ||
| Oi! Hieno löytö! | ||||
|
|
17.01.2020 23:46 | Juhani Pirttilahti | ||
| Portaat taivaaseen vai helvettiin? | ||||