|
|
11.01.2020 12:30 | Aapo Niemelä | ||
| Olikohan sillä toisella löpöt lopussa, että juuri ja juuri riitti itsensä kuljettamiseen? | ||||
|
|
11.01.2020 11:49 | Jarmo Sköld | ||
| Onko noissa nokipaloja kun tuo korsteeni näyttää saaneen ylimääräistä lämpöä | ||||
|
|
11.01.2020 07:34 | Aapo Niemelä | ||
| No sepäs on hieno homma. :) | ||||
|
|
11.01.2020 06:44 | Jimi Lappalainen | ||
| Olisipa taas kiva nähdä Vesa-Matin kuvia. | ||||
|
|
11.01.2020 03:21 | Jimi Lappalainen | ||
| http://sim.1g.fi/Junat/UIC-litterat.html kertoo, että Hai-t on uudempi malli. Hain-sarjan n tarkoittaa, että kuorma on yli 60 tonnia. | ||||
|
|
11.01.2020 01:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olen samaa mieltä! | ||||
|
|
11.01.2020 00:22 | |||
| Tietääkseni tämä korjattiin. Ainakin Fb:n "Rautatieharrastajat" - ryhmässä on tästä melko tuore havainto tämän vuoden puolelta. | ||||
|
|
10.01.2020 22:42 | Rasmus Viirre | ||
| Aina kun sattuu tätä kuvaa katsomaan, ei voi paljoa muuta sanoa kuin ”Ai että on komeaa..” Viikon kuvaksi tämä kuuluisi! |
||||
|
|
10.01.2020 22:33 | Rasmus Viirre | ||
| Niinpä.. Ja kun joka päivä joutuu yleensä yksin vetään näitä isoja lukemia, niin kyllä siinä voi alkaa koneistoon vaikuttamaan tosissaan pikkuhiljaa. Harmittaa enemmän kun tuo 18 on vielä henkilökohtaisesti lempi veturini.. | ||||
|
|
10.01.2020 22:21 | Konsta Alasimi | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
Kuvasarja: Veitsiluodon kapearaiteinen tehdasrata I |
10.01.2020 22:20 | Reino Kalliomäki | ||
| Karjala-lehti 25.07.1925 kuvailee Veitsiluodon kapearaiteista rataa:"...nähtävyys alallaan, 30 km rataa, se ei suinkaan enää ole mikään pieni pätkä se! Ja entä sitten taaplauskurjet, jotka toimivat samalla säköraitiotien vetojuhtina, nostavat lankkupinon harjalle kerralla 1 tonnin tavaraa, nostavatpa tarvittaessa miehetkin..." | ||||
|
|
10.01.2020 20:56 | Aapo Niemelä | ||
| Siellä on ro:n ja akuston luukut auki. Mitenköhän tälle sitten kävi, pääsikö Pieksämäelle muiden seuraksi elimenluovutukseen, vaiko jonnekin korjaukseen? | ||||
|
|
10.01.2020 19:57 | [Tunnus poistettu] | ||
| hieno kuva. Kuvasin itse saman junan Pellossa. | ||||
|
|
10.01.2020 19:06 | Aapo Niemelä | ||
| Onpa jotenkin pienoisrautatiemäinen otos. :) Pollekin siellä tarkastelee radan kulkijaa. | ||||
|
|
10.01.2020 19:02 | Aapo Niemelä | ||
| Erittäin onnistunut valokuva mielenkiintoisesta kokoonpanosta. | ||||
|
|
10.01.2020 15:01 | Mikko Herpman | ||
| Lieneekö samanlainen paineensäätäjä kuin lätässä säätämässä syöttöjohdon painetta. | ||||
|
|
10.01.2020 14:59 | Mikko Herpman | ||
| Veturin ulkonäöstä varmaan voi olla montaa mieltä, mutta minun silmään kyllä passaa! | ||||
|
|
10.01.2020 13:26 | Erkki Nuutio | ||
| Vastapäinen rakennushaamu muistuttaa kovasti Viipurin Knp:n veturien korjausosastoa, vrt. SVR 1862-1912 II s.510 (kuva 253). Kuvan huone olisi silloin vaunujen korjausosaston rakennuksen toisessa kerroksessa (kuva 258). Rakennuksessa oli toinen kerros, jossa oli mm. verhoilutyöpaja. Varmaan kerrokseen mahtui konttorihuoneitakin. | ||||
|
|
10.01.2020 13:03 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Vai ainakin vuodesta 1975. Sen kyllä uskoo, kun katsoo kuvatekstiin hyperlinkin kautta upotettua kuvaa ylikäytävän edellisestä turvallisuuslaitoksesta. | ||||
|
|
10.01.2020 13:02 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Nykyisissä 2500-sarjalaisissa ei ole sellaista vanhanajan ylellisyyttä, että olisi hienot mustapohjaiset lämpömittarit upotettuina sinertävänharmaisiin, metallisiin kojelautoihin. (https://www.vaunut.org/kuva/93079) ;o) Sen sijaan niitä löytyy vain yhdet kappaleet nostettuina K1-kaapin oveen: https://vaunut.org/kuva/5873 Vuosien 2003-2008 aikana läpiviedyssä saneerausohjelmassa näin yli jääneet lämpömittarit on luultavimmin varastoitu varaosiksi. Ovelaa elintensiirtoa eläviltä luovuttajilta. Vaan mikäs siinä, kyllähän ihminenkin pärjää yhdellä munuaisella. Valko-Deevereissä vastaava kannibalisointi taitaa olla toteutettu siten, että vedenlämpömittari löytyy vain pitkän pään pöydästä ja öljyjen lämpömittari vain lyhyen pään pöydästä. Mietin vain sitä, että jos vedenlämpömittarin vaihtokytkin sattuisi olemaan kytketty väärinpäin, voisi veturia seisonnasta käyttöön ottava kuljettaja hetken noitua, eikö lämppäri olekaan toiminut, kun osoitin on aivan pohjassa. Mutta kun ‒ mahdollisesti pöhisteltyään tovin jo webastoakin ‒ vaihtaisi mittarin näyttämään sivukierron lämpötilaa, pompahtaisi viisari osoittamaan päälle neljääkymmentä astetta. Ylämäessä tai muussa raskaassa työskentelyssä voisi ‒ mihin Jorma edellä jo viittasikin ‒ aiheuttaa yllätyksiä öljynlämpömittarin vaihtokytkimen ristiinkytkentä, kun vaihteisto vaikuttaisi haaleammalta kuin onkaan. Tosin senkin väärinnäkemiseltä välttyy nykyään usein jo sillä, kun kyseinen mittari on jossain selän takana, poissa näkökentästä. Puhumattakaan, että tänä päivänä Sv12/Sr12 -klassikkovetureita ohjataan yhä useammin etänä työnnettävän vaunuroikan keulalta tai maasta, minne harva RO-kuljettaja tulee kantaneeksi K1-kaapin tai konsoleiden mittaristoja ‒ toki osan tärkeimmistä digitaalisina pienellä nestekidenäytöllä. Ja Topi: »Jos meloni ja omena pitävät samankokoista lippalakkia, niin kaikki voivat nähdä, että se ei vain sovi kaikille.» ‒Timo Soini, 2011. |
||||
|
|
10.01.2020 12:33 | Lari Åhman | ||
| On siinä 52 vaunussa vetämistä tyhjinäkin yhdellä Vaaleella... | ||||
|
|
10.01.2020 11:54 | Teemu Saukkonen | ||
| 2818 on siis hajonnut. 52 vaunua oli perään laitettu (eli nämä kuvassa olevat), joten lieneekö ylikuormitus... Tyhjiäpä ne olivat. | ||||
|
|
10.01.2020 10:14 | Jouni Hytönen | ||
| Tässä tasoristeyksessä on ollut varoituslaitos ainakin vuodesta 1975 alkaen. Ja varmaan juurikin noin, että aluksi valo- ja äänivaroituslaitos, joka on sitten täydennetty myöhemmin puolipuomilaitokseksi. | ||||
|
|
10.01.2020 08:33 | Topi Lajunen | ||
| Hieman vastaavanluonteiseen virhekytkentään törmäsin kerran Seinäjoella, kun vaunustoon oli kytketty ulkoinen pääsäiliösyöttö erikätisistä liittimistä huolimatta jarrujohtoon... | ||||
|
|
10.01.2020 00:49 | Reino Kalliomäki | ||
| Kun lisää ikkunoiden kohdalla herkkyyttä "tehdas" näyttää suoralta konepajan seinältä. Viipuri ? Karttaan on merkitty Oulu - Nurmes, mutta ei Rovaniemi - Kemijärvi -rataa. 1930 -> ? | ||||
|
|
09.01.2020 23:59 | Jorma Toivonen | ||
| Varmaan AP:n mainitsemia virhekytkentöjä oli, mutta muistiini ne eivät jääneet. Mikäli ihmetteli mittarin näyttämää, saattoi sen tarkistaa Dv12:ssa toisesta ajopöydästä (voiko ko. lämpö todella nousta noin korkeaksi - maasto/junapaino (kokemus)). Yleensä (tai yleensä ja yleensä...) virhenäyttämä johtui viallisesta lämpöanturista kuin virheellisestä kytkennästä. | ||||
|
|
09.01.2020 23:29 | Markku Knuutti | ||
| Jaha :) , taitaa olla Tv-elokuva " katsastus " Karille Haapakankaalle tuttu :D | ||||
|
|
09.01.2020 22:59 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ovet vaan on pilattu. Kaikkein parasta HST-matkassa on ulko-ovien avaaminen, kun yrittää päästä ulos junasta. Oven ikkuna avataan, ja ovi avataan ulkopuolella olevasta kahvasta. Kuinkas muutenkaan? Ja kirsikkana kakun päällä: Ovi aukeaa ulos päin, joten kun tartut kahvaan avataksesi oven, päädyt roikkumaan kainalostasi ikkunanpielessä, ikkunan lähtiessä liikkeelle oven mukana. | ||||
|
|
09.01.2020 21:46 | Juhani Pirttilahti | ||
| Tässäpä tunnelmallinen otos. | ||||
|
|
09.01.2020 21:42 | Jukka Peltonen | ||
| Sokerijuurikkaita. Lähiseudun maanviljelijät toivat traktoreilla juurikkaita jotka kipattiin junavaunuihin. | ||||
|
|
09.01.2020 21:38 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Pojat olivat oikeassa. Näin tänään kesällä 1996 otetun valokuvan Voitoisten ylikäytävästä. Siinä paikalla tönöttää vanha puomiton varoituslaitos. Tähän mennessä löytyneiden palasten perusteella jutun on siis täytynyt mennä niin, että vanhaa laitosta on syystä tai toisesta reistattu uuden rautatiesillan rakennustöiden aikaan kesällä 1994, ja vastaava mestari on pelästynyt, eikö laitos varoitakaan, nähdessään pikkuautojen menevän yli, vaikka Alstikan junankeula on näyttänyt olevan jo lähellä ylikäytävää. | ||||
|
|
09.01.2020 19:18 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Mainittu kuolon-tapaus on mahdollisesti ollut 26/5 -13 sattunut turma, jossa läkkiseppä V. Huhtasen viisivuotias poika oli yrittänyt kulkea tavarajunan alitse, junan viistäessä pojan kahtia. Helsingin Sanomat 17.7.1980 selvitti arvoitusta ja päätyi tähän tulokseen. Tiedon oli tuolloin antanut muuan korsolainen. Tämä kertoi käyneensä myös "surutalossa, jossa äiti istui poikansa ruumiin äärellä". Tämä toki kuulostaa hieman erikoiselta, mikäli vainaja on silpoutunut. Ristikultti jatkui vielä 1980-luvulla, vuonna 1987 kerrottiin, että kyseinen radan kohta purettiin. | ||||
|
|
09.01.2020 17:59 | Onni Tikkala | ||
| Mukava kuva! | ||||
|
|
09.01.2020 17:46 | Lari Åhman | ||
| 2811+2823 oli Niiralan junassa maanantaina 6.1. (4520/4507). Nähtävästi T4520:llä on tänään ollut tekniikkamurheita Valkeasuolla avoimen datan perusteella. Joensuusta on lähtenyt veturi avustamaan ja 4520:n myöhästymiskoodina on "veturivika". Rikkoutuneen yksilön numerosta ei ole varmaa tietoa. |
||||
|
|
09.01.2020 17:33 | Aapo Niemelä | ||
| Uskoakseni tarkoitat 2811:n kohdalla nimenomaan veturia 2810. 2817 on myös havaittu Keski-Pohjanmaalla kymmenisen päivää sitten. | ||||
|
|
09.01.2020 17:26 | Rasmus Viirre | ||
| En tiedä paljoa seisonnasta, mutta tässä on jotain tietoa. 2809 sai jonkun toisen havaintojen mukaan pieniä korjauksia ja lähti Kokkolasta Ouluun veturisiirtona. 2811 tuli muutama päivä sitten tämän tilalle ainakin hetkeksi. (Voi olla ehkä lähtenyt muualle taas, tai sitten yhä täällä päin.) Tänään (taas jonkun toisen havaintojen mukaan) 2816 ja kauan poissa ollut 2812 olisivat tulleet Oulusta Ylivieskaan junassa T 5034. T 5421:ssä (YKSV-NOK) oli tänään 2810 siirrossa Sr3:sten perässä. Pohjoisen ja idän asioista ei ole minulle tietoa. Joku muu saa myös tarkentaa ja korjata! |
||||
|
|
09.01.2020 16:05 | Paul T. J. Koskinen | ||
| On voimallisesti retusoitu kuva, retusoija on valkaissut pyörien navat ja varjostanut ne ikään kuin kuperiksi. | ||||
|
|
09.01.2020 07:48 | Kimmo Pyrhönen | ||
| Oikean puolen hikiventtiilit ovat jääneet siis vuotamaan. Ikävästi se tarkoittaa myös sitä, että kaikkea vetotehoa ei saavuteta. Vika on joskus helppo korjata vaikka vasaralla, mutta hikiventtiilejä olisi hyvä käyttää välillä. | ||||
|
|
09.01.2020 07:43 | Kimmo Pyrhönen | ||
| Hieno ja tunnelmallinen kuva! Näkee, että deevereitten on tehtävä töitä sen eteen, että juna saadaan Lahteen. | ||||
|
|
09.01.2020 00:49 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Sehän selittää. Kuvittelin jo, että Pikku G on antanut täyttöiskua ja päästänyt loputkin paineet tyfoneilla vihellellen. Ainakin Sv12/Sr12 -vetureiden ajopöydissä oli sen lisäksi pari muutakin ristiinkytkemisen kautta sekaantumiselle altista mittaria: vaihtokytkimillä varustetut pää-/sivukierron vedenlämpömittari sekä vaihteistoöjyn/moottoriöljyn lämpömittari. Osuiko koskaan silmiin niiden virhekytkentöjä? | ||||
|
|
09.01.2020 00:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tunnelmallinen kuva. Kiitos, Jukka. | ||||
|
|
09.01.2020 00:02 | Jorma Toivonen | ||
| AP:n harjaantunut katse kiinnittyi kaksoispainemittariin, mittarin näyttämät ovat oikein, mutta osoittimet ovat "vaihtaneet paikkaa" - valkea osoittaa pääsäiliön painetta ja punainen vaihteeksi jarrujohdon paineen (paineletkut menneet ristiin jossain vaiheessa). AP:lle pari plussaa tarkkaivuudesta. | ||||
|
|
08.01.2020 23:39 | Hannu Peltola | ||
| Mukavaa joskus palata vanhoihin kuviin, kun niistä on löytänyt lisätietoa! Kuvan Ten-Wheeler oli Puget Sound & Baker River Railwayn "Two-Spot" eli PSBR #2. Baldwin rakensi tämän veturin 1913 (#39058) ja kumppaniveturinsa One-Spotin kanssa nämä kuljettivat tukkeja Skagit Riverin varresta Hamiltonista Similk Bayhin Fidalgo Islandin eteläpäähän Scott Paper Companylle. Työskentely jatkui aina vuoteen 1958, jolloin tukkiautot veivät voiton. Tämä veturi asetettiin muistomerkiksi PS&BR:n reitillä olleeseen Sedro-Voolleyn rautatiekaupunkiin 1972. | ||||
|
|
08.01.2020 20:51 | Lari Åhman | ||
| Joensuussa on päivittäistä Dr16-liikennettä, olettaen ehjiä vetureita olevan riittävästi. Niiralan junissa, Jns-Rsu välillä sekä Jns-Uim-Kon -reitillä näitä näkee. | ||||
|
|
08.01.2020 18:44 | Aapo Niemelä | ||
| Kolarin pikajunaliikenne on uskoakseni aika varma saalis (OL - KLI välillä). Jos ei viitsi ihan niin pohjoiseen lähteä, niin keskiosa Pohjanmaan radasta, sekä Iisalmen rata ovat erittäin hyviä paikkoja. Rataosuudella KOK - YV - ILM käytetään Dr16 päivittäin. Talvivaaran junat Ykspihlajasta ajetaan pääasiassa Valakolla Iisalmeen saakka, ellei keulille ole sattunut Deevereitä (tai nykyään yleistyvää "riesaa", jossa junassa on Sr1 YKSV - YV välillä). Kesän ja syksyn sesonkipasutejunat Ruokosuolta ja Pyhäkummusta Ykspihlajaan on myös ajettu melkein poikkeuksetta Dr16-parilla. Kokkolan ja Oulun välillä liikkuu myös satunnaisesti Valakkoja, sekä tavarajunissa että pelkissä veturisiirroissa. Joku asiasta tietävämpi voi kertoa Valakkoliikenteestä itäisemmässä Suomessa. | ||||
|
|
08.01.2020 16:56 | Raimo Harju | ||
| Ei kannata kirjoitella sellaisia mistä saa miljoonan voltin tällin. Minnekkäs pitäis mennä että ehtisin vielä nähdä tällaisen ilmielävänä, jätetäänköhän yksi museoitavaksi. | ||||
|
|
08.01.2020 16:35 | Reino Kalliomäki | ||
| Kyllä paikkakunta on Tampere: https://vaunut.org/kuva/137246?a=1 | ||||
|
|
08.01.2020 13:14 | Rasmus Viirre | ||
| Olisikohan kellään tietoa näiden vaunujen käytöstä täälläpäin? Joskus vuonna 2018 tuli nähtyä menevän Ykspihlajasta Siilinjärvelle. 2019 vuonna ei kertaakaan, paitsi muutama vaunu joskus Kokkolan ratapihalla. | ||||
|
|
08.01.2020 12:45 | |||
| Onpa hienosti sommiteltu kuva - ja teknisesti äärimmäisen hyvin onnistunut. | ||||
|
|
08.01.2020 10:15 | Jouni Hytönen | ||
| Veturi sijaitsee parhaillaan maan lyhimmällä ratakilometrillä, vaunuja sinne ei mahdukaan. :D | ||||
|
|
08.01.2020 07:01 | Pasi Seppälä | ||
| Kiitos. Lisätty kuvan tietoihin. | ||||