|
|
31.12.2019 01:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vielä rautatien tunnus ja vaunun numero sivuseinään, niin johan vetasi...! | ||||
|
|
31.12.2019 01:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pikajunan runkona on näköjään Ei + EFi + CEi. | ||||
|
|
31.12.2019 01:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Valkealla vinoviivalla merkittiin vaunun tilavuuden olevan 120 kuutiometriä. Varhaisemmat neukkuvaunut olivat "pienempiä". | ||||
|
|
31.12.2019 00:57 | Jouni Hytönen | ||
| Vaikka varsinainen laskumäki on tasattu, on jäljellä edelleen varsin silmäänpistävä alamäki kuva-alalla. | ||||
|
|
31.12.2019 00:39 | Jorma Toivonen | ||
| Jossain vaiheessa alkoi liikkua pidempiä SNTL:n umpivaunuja rataverkollamme. "Pudotuksen" tapahtuessa EI saanut käyttää automaattista vaihteenkääntöä, koska automatiikka saatoi kääntää vaihteen vaunun alla. Vaunut olivat merkitty havaittavasti: "valkealla vinoviivalla", vai "isolla A-kirjaimella", en muista kummalla. Panun sarjasta muistuvat mieleen "vanhat ajat" (1970-luvun puoliväli Riihimäellä). Kiitos. | ||||
|
|
31.12.2019 00:02 | Sakari Kestinen | ||
| Kamalassa kiireessä Koskipuistosta kyynärsauvoilla konkattuaan kukapa kykenisi kuvaamaan kyseistä konetta kyllin kirkkaasti? | ||||
|
|
30.12.2019 23:46 | Harri Junttila | ||
| Hyvin huomattu. Kyllä tuo todennäköisesti on ledi driver virtalähde tai xenon ballasti. Pitää joskus katsoa kumpi poltin tuossa on | ||||
|
|
30.12.2019 22:56 | Tero Korkeakoski | ||
| Kyllähän sinnekin junalla pääsee, kun kiertää San Josen kautta. | ||||
|
|
30.12.2019 22:19 | Aapo Niemelä | ||
| Tämä on kirjaimellisesti herkullinen kuva. :) | ||||
|
|
30.12.2019 21:16 | Niklas Savinsaari | ||
| Laitteiston toimittaja oli LM Ericsson (Signalbolaget). | ||||
|
|
30.12.2019 19:34 | Tapio Nikula | ||
| Vaunuluettelot tulivat etukäteen ennen junaa kaukokirjoittimella. Kaukokirjoittimen tiedot syötettiin automatiikkaan. Kaukokirjoitintulosteen avulla ratapihamiehet katkoivat saapuneen roikan oikeista kohdista. Jarrut pantiin jarrutusasentoon hydraulisesti. Tornin kellarissa oli kompura (hydraulipumppu), joka tuotti tarvittavan paineen. Hyvin usein jarrutus oli liian tehokas ja operaattori joutui purkamaan jarrutusasennon ja luomaan sen uudelleen jarrutettavien vaunujen mentyä. Tämä aiheutti sen, että kellarin hydraulipumppu huusi jatkuvaa huutoa | ||||
|
|
30.12.2019 19:25 | Tapio Nikula | ||
| Kuvan miesjoukon oikean puolimmainen luultavasti opastinmestari Ilmari Nikula. | ||||
|
|
30.12.2019 19:20 | [Tunnus poistettu] | ||
| kuvasin tuon saman junan Pellossa, oli kyllä komea juna. | ||||
|
|
30.12.2019 17:32 | Joni Lahti | ||
| Itävallan Ferkeltaxi? | ||||
|
|
30.12.2019 16:57 | Lari Åhman | ||
| Komea on tämä neljän Vaaleen nippu, kuten kuvatkin. Tuosta valonheittimestä, näyttää led-valolta ja varsin kirkaskin: https://vaunut.org/kuva/135236 Liittyneekö tuo valojen päällä oleva boksi myös asiaan? Puolivalo-asennossa uusi valo näyttää olevan sammuksissa https://vaunut.org/kuva/135214 | ||||
|
|
30.12.2019 16:47 | Konsta Alasimi | ||
| Hyvä kuva harvinaisesta kokoonpanosta! | ||||
|
|
30.12.2019 13:45 | Panu Breilin | ||
| Kuva Sgo-vaunuista: https://vaunut.org/kuva/137017 | ||||
|
|
30.12.2019 13:28 | Teemu Sirkiä | ||
| Onpa tyylikäs laite, Nixie-putket ja kaikki! | ||||
|
|
30.12.2019 12:51 | Mikko Herpman | ||
| Erittäin hieno kuva, kankikone sorajunan edessä! Näytöltä laskettuna olisiko noin 40 kpl Ma vaunuja joten painoa reilu 800t, varmaankin ihan kelpo kuorma kiskottavaksi! | ||||
|
|
30.12.2019 12:44 | Erkki Nuutio | ||
| Kyllä kai paikoittaista kitkahitsautumista kiskoon ja hitsautumien nopeata irtirepeilyä tapahtuu tällöin. Jarrukengän lopuksi jäähtyessä loppuhetken hitsautumat repeilevät irti, joten jarrukengän saa irti kopauttaalla. |
||||
|
|
30.12.2019 12:40 | Petri Nummijoki | ||
| Vr11-veturit 1804-1807 siirrettiin Helsingistä Pieksämäen varikolle vasta joskus syksyllä 1961, kun Helsinkiin alettiin siirtää Vv15-vetureita Tampereelta, joten sitä aikaisempi kuvausajankohta ei liene mahdollinen. Toisaalta väritystäkään ei taidettu uusia vihreäksi maalattuihin noin varhain, koska Muurisen kuvan perusteella 1811 on ollut alkuperäisvärityksessään vielä Haminaan tullessaan kesällä/syksyllä 1962 https://vaunut.org/kuva/19612. Varkaus-Joensuu-radan perusparannus 1963 voisi olla yksi mahdollisuus mutta vähän epäilyttää, että Pieksämäki-Joensuu-akselilla olisi työjunissa käytetty dieselvetureita niin varhain, kun vakituisissa tavarajunissakin oli sillä suunnalla halkopolttoinen Tv1 perusveturi jonnekin vuoden 1964 alkupuolelle asti, kunnes Hr13-vetureita alettiin saada runsaammin liikenteeseen. | ||||
|
|
30.12.2019 11:14 | Robert Sand | ||
| En ole selvittänyt saako varaosia vai ei. Tämä moottorisarja on valmistettu vain 1962-1966. Tämä minun moottori on numero 19. Lohko on sama kuin 862 moottorissa joka on ilmajäähdytteinen versio. Samat sylinterit on käytetty koko 85X sarjassa. | ||||
|
|
30.12.2019 10:41 | Mikko Herpman | ||
| Mukava kesäinen kuva näin talven keskellä. Sillasta voi bongata sähkörataa varten tehdyn portaalikannakkeen keskivaiheilla. Lieneekö ollut siltaa tehdessä visio sähköistyksen etenemisestä, vaiko vaan muuten joku "ruksannut" varusteen.. | ||||
|
|
30.12.2019 10:38 | Mikko Herpman | ||
| Hyvä että on kirjat ja varaosaluettelo. Tuo ko. moottori ei taida olla kovin yleinen enää nykyään.. Ainakaan Internetin haulla tulee vain vähän selkeitä tuloksia. Mahtaakohan Stuttgartista saada vielä numerolla varaosia tähän..? |
||||
|
|
30.12.2019 10:33 | Erkki Nuutio | ||
| Veturi lienee maalattu näihin Erkki Aallon väreihin vuonna 1959 tai viimeistään 1960. Valmistumisvuosi oli 1958. Luulen että Vr11/Vv15/Vv16-veturien yhtenäinen jäykkä runko ja jousitus ei ollut niinkään kehnoille soraraiteille ajateltu silloin kun isänikin oli niitä suunnittelemassa Valmet-Lokomo veturisuunnittelussa. |
||||
|
|
30.12.2019 10:14 | Erkki Nuutio | ||
| Eteläinen aukko tarkoittaa Siuron puoleista aukkoa, joka oli suoraan jyrkässä kalliossa. Pohjoinen, ylempi aukko oli tehtaan puolella melko pitkän avoleikkauksen päässä. ( https://vaunut.org/kuva/110370?paik=Siuro ) Talvella 66/67 kuljin esteittä luolan pääkäytävän kautta töihin tehtaan protopajalle ja sieltä kotiin junalla Siurosta. Silloin sivuluolissa oli tehtaan ja mahdollisesti armeijankin osavarastoja. Sittemmin rata luolan läpi tehtaan tavara-asemalle purettiin ja armeija laajensi toimintaa luolissa, laivasto isohkojen meridieselien korjausta ja koekäyttöä ja ilmavoimat suihkumoottorien korjausta ja koekäyttöä. Moottorikorjaamon dynamometriä käyttäen viritettiin myös 80- ja 90-luvuilla Sisu Racingin 14-litraiset Cummins NTE-moottorit. Kilpatalli voitti niitä käyttäen suursuosituissa kuorma-autokilpailuissa 4 Euroopan mestaruutta ennen purkamistaan. Tallipäällikkö oli Timo Korhonen, myöhempi Karjaan Sisu-Auton toimitusjohtaja ja pelastaja/omistaja. Moottorista josta liikennekäytössä Sisuissa otettiin vajaa 300 kW, otettiin kilpailuissa noin 975 kW. Sillä noin 5000 kilon super-luokan Sisu kiihtyi nollasta sataseen noin viidessä sekunnissa. Nopeusrajoitus tässä luokassa on 160 km/h. Kilpailut tapahtuvat isokatsomollisilla kilparadoilla. MB-, MAN-, Renault-, Volvo-White- ja Zil-kilpurit jäivät silloin järjestään Sisujen varjoon. |
||||
|
|
30.12.2019 01:56 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kun miettii, minkä verran jää vaunun ja laiturin väliin rakoa asemalla, niin se on kyllä jotain 3–5 cm väliltä mun mielestäni (en ole kyllä mitannut, eli tarkempaa tietoa saa toki antaa). Jos juna 4 cm leveämpi, niin se alkaa olla jo milleistä kiinni, että ottaako kiinni laituriin vai ei. Ja sitten yksi lumenkolaustraktorin töytäisy voi siirtää laiturinreunaa sen millimetrimäärän, että ottaa jo kiinni. Mutta joo, vaikea uskoa, että yhden Imatran laiturin kaventaminen esim. 15 millimetriä voisi olla ihan hirveän mahdoton toimenpide... :D | ||||
|
|
30.12.2019 01:06 | Jimi Lappalainen | ||
| https://vaunut.org/kuva/8002 | ||||
|
|
30.12.2019 01:04 | Jimi Lappalainen | ||
| Tähän kaivattaisiin nyt käyttäjän J.Y. kommenttia. | ||||
|
|
30.12.2019 00:50 | Jimi Lappalainen | ||
| Keltainen vehje on tämä: https://vaunut.org/kuva/131694 | ||||
|
|
30.12.2019 00:49 | Jimi Lappalainen | ||
| Oikein hieno kuva mielenkiintoisesta liikenteestä. | ||||
|
Kuvasarja: Ruhrthaler B24Z kunnostus |
30.12.2019 00:27 | Jorma Toivonen | ||
| Melkoisen harrastustilan on Robert luonut "konepajalleen". | ||||
|
|
29.12.2019 23:27 | Riku Outinen | ||
| Onko kenelläkään tietoa miten nämä lähijunat ovat matkustajien määrän suhteen lähteneet liikkeelle? | ||||
|
Kuvasarja: Ruhrthaler B24Z kunnostus |
29.12.2019 23:06 | Robert Sand | ||
| Moottori käy mutta vuotaa painetta kampikammioon. Yksi kannentiiviste on entinen ja se on varmasti syy tähän ongelmaan. Vahdelaatikko toimii mutta yksi hammaspyörä on saanut suuria vaurioita ja olisi syytä vaihtaa. Laakereita menee varmasti myös vaihtoon koska vahdelaatikossa ei ole ollut öljyä vuosiin. Laturi on jumissa mutta se on pieni ongelma. Starttimoottori on myös vaihdettava koska se on 24V ja alkuperäinen on ollut 12V. Näitä saa onneksi uusia. | ||||
|
Kuvasarja: Ruhrthaler B24Z kunnostus |
29.12.2019 22:39 | Mikko Herpman | ||
| Mielenkiintoinen kuvasarja ja hauska seurata kun kunto korjaantuu. Miten teknisesti, onko moottori/vaihteisto ja apulaitteet toimivia vaiko pitää nekin kunnostaa? | ||||
|
|
29.12.2019 22:33 | Konsta Alasimi | ||
| Upea kuva! | ||||
|
|
29.12.2019 21:18 | Mauri Monto | ||
| Oikein nähty:) Tarkastin alkuperäiskuvan, jossa juuri ja juuri erottuu muovitettu vesipullosarja jossa 12 pulloa vielä, muoto on oikealta jo vähän auki. Sitä emme ehtineet todeta, oliko säilytys pitkäaikainen, junamme kulki ohi hitaasti ja kuvasin kiireessä ruudun läpi. | ||||
|
|
29.12.2019 19:44 | Konsta Alasimi | ||
| Harvinainen tilanne, hyvä että kuvasit! | ||||
|
|
29.12.2019 19:19 | Rasmus Viirre | ||
| Vastahan 2810 ja 2813 viettelivät kesää ja syksyä Pohjanmaalla. Nyt talvi kutsuu pohjoiseen.. Aika rientää. | ||||
|
|
29.12.2019 18:45 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Webasto-pömpelin viereen asennettu kahdentoista kilowatin sähkölämmitin lämmittää pääkierron jäähdytysnestettä, jota esilämmityspumppu painaa niin apukoneen, pääkoneen sylinterinputkia ja -kansia lämmittävien jäähdytysvesikanavien sekä ahtimien kuin vaihteistoöljyn lämmönvaihtimenkin kautta. Taitavatpa samalla liemellä lämmetä kajuutan vesipatteritkin. Sen lisäksi sähkölämmitystä käytettäessä hohkaa erillinen päämoottorin öljytilan kilowattinen lämmitysvastus. Siitä poiketen apukoneen 580 watin lohkolämppäri kytkeytyy päälle veturin ollessa ulkosyötössä, vaikkei sähkölämmitystä olisikaan laitettu päälle. | ||||
|
|
29.12.2019 18:39 | Ismo Kirves | ||
| Kyllä. Rosteripakoputkessa on oma soundinsa. | ||||
|
|
29.12.2019 18:29 | Keijo Honkanen | ||
| Amtrakit kartalla https://amtrak.com/services/maps.trainlocation.html | ||||
|
|
29.12.2019 18:29 | Pietu Tuovinen | ||
| Hienoja kuvia! Näenkö väärin vai onko miehistö unohtanut vesipullonsa käyntisillalle, veturin lyhyen konesuojan viereen? | ||||
|
|
29.12.2019 17:54 | |||
| Ja opastimet vaihdettu selvästi paremmin erotettaviin yksilöihin. | ||||
|
|
29.12.2019 17:31 | Topi Lajunen | ||
| Apumoottorin lohkolämmitin toimii myös ulkosyötön kautta, mutta mikäli tulkitsin kaaviota oikein, se saa sähkönsä eri reittiä. | ||||
|
|
29.12.2019 17:29 | Topi Lajunen | ||
| Taitaa olla päämoottorin sähkölämmityksen kytkin, toimii ulkosyötöstä (jonka pistokkeen valintakytkin on vieressä). | ||||
|
|
29.12.2019 17:04 | Petri Nummijoki | ||
| Aika saman tyyppinen vaunusto näyttää olevan kuvassa https://www.vaunut.org/kuva/80567, joten ehkä kuva on vasta Karjaan liikenteen ajoilta 1963-1965. | ||||
|
|
29.12.2019 16:25 | Tapio Nikula | ||
| Eihän se maali kulkupinnassa pysy. Raidejarrut tarrasivat pyörän molemmin puolin pyörän sivussa olevaan "rantuun". Tämä rantu oli aikoinaan maalattu vastoin kansainvälisiä sopimuksia. Muualta toki pyörää saa maalata. Muistan nämä asiat erinomaisen hyvin, koska isäni vastasi opastinmestarina jarruista ja niistä todella oli ongelmia. Silloisissa neuvostovaunuissa pyörän sivurantua ei oltu maalattu ja ne pysähtyivät kyllä jarruihin. Saxbyn insinöörit tulivat tutuiksi, koska kävivät meillä monta kertaa iltaa istumassa ja minä sain toimia tulkkina, koska isäni ei osannut muita vieraita kieliä kuin himpun verran saksaa. Jarrut olivat siis taattua ranskalaista laatua. Mainittakoon vielä, että itsekin olen ollut rassaamassa kyseisiä jarruja kesätöissäni vuonna 1967, ja ongelmia oli. |
||||
|
|
29.12.2019 16:22 | Harri Pesonen | ||
| Jormaltahan vastaus löytyikin :D Varmaan noin on ollutkin että tarkistaa onko tärkeimmät työkalut taulussa ja taulu paikoilaan, Kummasti on teippaamista löytynyt kun uupui se rulla :D Sahan ja kirveen lainan ymmmärtää joulun tienoilla.... | ||||
|
|
29.12.2019 16:18 | Harri Pesonen | ||
| onko tuo moottoreiden vai akuston sähkölämmity namiska ? | ||||
|
|
29.12.2019 15:34 | Juhani Pirttilahti | ||
| Pari syytä tulee mieleen: vaihteen poiston + turvalaitemuutoksien kustannukset tai sitten jokin taho haluaa pitää vaihteen olemassa. | ||||