|
|
16.12.2019 15:29 | Jimi Lappalainen | ||
| Mielenkiintoinen havainto, Jorma. Tuosta kannattaisi ilmoittaa Finnalle. Nikulainen lienee täten syntynyt ehkäpä 1854? Tuo Haudan tapaus on myös aika...jännä :) | ||||
|
|
16.12.2019 14:35 | Rasmus Viirre | ||
| Jes! Luvassa vaihtelua tännepäin siis! | ||||
|
|
16.12.2019 14:22 | Jouni Hytönen | ||
| Aikatauluista voi päätellä, että tuplarunko on sunnuntaisin vakio tässä junassa. | ||||
|
|
16.12.2019 14:12 | Heikki Kannosto | ||
| Jostakin syystä tämä näyttäytyy pikkukuvassa aivan erilaisena. Vaihteleepa tämä nyt omituisesti - välillä iso kuva näkyy samanlaisena ja välillä koko asematalo leikkautuu siinä vasemmalta pois. |
||||
|
|
16.12.2019 13:42 | Uwe Geuder | ||
| Ruuhka näyttää olevan vielä rajallista... | ||||
|
|
16.12.2019 12:32 | Aapo Niemelä | ||
| Erinomainen kuva, hieno tuo kahdella lampulla varustettu virroitin :). Sami on mielestäni yksi niistä junista, joihin valkovihreä istuu ihan hyvin. | ||||
|
|
16.12.2019 12:08 | Heikki Kannosto | ||
| Voi toinen kumminkin. | ||||
|
|
16.12.2019 11:23 | Jari Välimaa | ||
| Toijalasta lähtevässä junassa oli ihan mukavasti ihmisiä, Nokialta selvästi vähemmän. | ||||
|
|
16.12.2019 11:21 | Jari Välimaa | ||
| oli muuten ihan tummat lasit, ulos ei nähnyt mitään pimessä. | ||||
|
|
16.12.2019 11:15 | Jorma Rauhala | ||
| Halla-ahosta kävi joku oppilas Haapamäen Yhteiskoulua, siksi oli seisake. Kuten Kaarelakin. | ||||
|
|
16.12.2019 11:11 | Santeri Taskinen | ||
| Tässä kuvassa on hienoja yksityiskohtia: kuljettaja, matkustajat ja sumuisuus. | ||||
|
|
16.12.2019 11:10 | Santeri Taskinen | ||
| Historiallinen ja hieno kuva! :) | ||||
|
|
16.12.2019 11:09 | Jorma Rauhala | ||
| Finnan kuvatekstissä on mukana silkkaa lööperiä, esim. nämä: Vuonna 1954 syntynyt Adam Nikulainen toimi Voitoisten pysäkinhoitajana vuosina 1897-1913. (Adam Nikulainen syntyi siis ehkä vasta kuollessaan.) Ratavartija Nikolai Hauta syntyi 1810 ja kuoli 1940. Hänen tyttärensä Eeva Helmi Hauta syntyi vuonna 1902 ja toimi Kiukaissa laiturivaihteen hoitaja vuosina 1934-1957. (Nikolai Hauta eli siis 130 vuotiaaksi ja sai tyttärensä 92 vuotiaana.) |
||||
|
|
16.12.2019 10:14 | Kari Haapakangas | ||
| Ai kuinka hyvää sateliittikuvaa kannakselta. Ja näyttääpä kuukkeli saaneen uutta laadukkaampaa sateliittikuvaa täältä Suomen puolen maaseudultakin. | ||||
|
|
16.12.2019 05:57 | Arto Hellman | ||
| Postikin näkyy olevan. | ||||
|
|
16.12.2019 02:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Makasiinin seinällä Time-tupakkamainos. | ||||
|
|
16.12.2019 02:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Taustalla näkyy Kolhon kuormausalueelle vievän tien silta. Jossain vaiheessa Halla-aho sai laiturin (raiteen oikealle puolelle). | ||||
|
|
16.12.2019 00:09 | Uwe Geuder | ||
| Jaaha, onko Vainikkalan rata niin ruuhkainen vai miksi kannattaisi koukata Imatran kautta? Jos ei tuosta openrailwaymapista puuttuu jotakin olennaista, se ei näytä kovin suoralta tieltä. | ||||
|
|
15.12.2019 23:50 | [Tunnus poistettu] | ||
| Uwe, huomattava osa Tahkoluodon junista on tullut Vainikkalan lisäksi myös Imatran kautta | ||||
|
|
15.12.2019 23:46 | Uwe Geuder | ||
| Ei näyttäisi olevan kovin luonteva paikka Tahkoluotoon. Muistaakseni Tahkoluodon junat tulivat Vainikkalan kautta. Tuosta pääsisi kai vain Niiralan kautta. https://www.openrailwaymap.org/?lang=null&lat=61.04033710138011&lon=29.579315185546875&zoom=9&style=standard Tai sitten Imatran kautta, mutta ei sekään ole suora päärata. |
||||
|
|
15.12.2019 23:42 | Jimi Lappalainen | ||
| Vuoden 1965 kartassa näkyy vierekkäiset seisakkeet Vehkosilta ja Leppäsilta. Kartta: https://tinyurl.com/r7oqqw8 | ||||
|
|
15.12.2019 23:33 | Uwe Geuder | ||
| Siellä oin jopa Google street view https://www.google.fi/maps/@60.5487867,30.2169956,3a,37.5y,285.29h,98.05t/data=!3m6!1e1!3m4!1sAI9A4d6hgx_JXWg5D_OiZQ!2e0!7i13312!8i6656?hl=fi | ||||
|
|
15.12.2019 23:30 | Uwe Geuder | ||
| Kiitos! (Tiedäthän, että koordiaatit voi myös syöttää tunnistetietojen kohdalla. Sitten voi etsiä kuvia, jotka ovat otettu samassa paikasaa. Vaikka en tiedäkään, kuinka semmoisessa haussa voi säättää tarkuutta.) | ||||
|
|
15.12.2019 23:24 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Kuva on otettu, suunnilleen punaisen lätkän kohdalta: https://www.google.fi/maps/dir/60.5469177,30.2168805/@60.5466539,30.2159149,534m/data=!3m1!1e3?hl=fi | ||||
|
|
15.12.2019 23:08 | [Tunnus poistettu] | ||
| 6 vuotta kesti ennen kuin epäsäännöllisestä Porin pendolinosta tuli säännöllinen kulkija :) https://vaunut.org/kuva/87869 | ||||
|
|
15.12.2019 22:56 | Uwe Geuder | ||
| Aikataulut ovat tänään vaihtuneet, mutta Deutsche Bahnin sivuilla on vain vanhat pdf:t. Tämän syksyn aikana Zoon asemalta lähti 3 kaukojunaa. 2 Flixtrainia Stuttgartiin ja 1 Nightjet Zürichiin. https://www.bahn.de/p/view/mdb/kursbuch/mdb_299781_berlin_zoo_heft_abfahrt_ab_1510.pdf Olen lukenut, että yksittäisiä kaukojunia lähtisivät uuden aikataulun mukaan lähäiseltä Charlottenburgin asemalta, mutta sen lähtötaulukkoa en löydä verkosta. Reaaliaikainen lähtöaikataulunäyttö löytyy https://bahnhof.de -sivuston kautta. https://iris.noncd.db.de/wbt/js/index.html?bhf=BCHB,BCHS&Zeilen=50 (Rivejä voi lisätä käsin) Ei mielenkiintoisia lähtöjä kummaltakaan asemalta juuri nyt. |
||||
|
|
15.12.2019 22:23 | Uwe Geuder | ||
| Ei siellä ole mitään, se on 1.8 km tunnelia, jossa on 3 asemaa. Tämän artikkelin mukaan https://en.wikipedia.org/wiki/U55_(Berlin_U-Bahn) on vain 1 juna eikä edes opastimia. En muista, oliko näin. | ||||
|
|
15.12.2019 22:19 | Uwe Geuder | ||
| Voisitko Jarmo täyttää koordinaatit. Venäjän maantiedeosaamista kehnoa... | ||||
|
|
15.12.2019 19:46 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Veturissa oli kahden hengen miehitys, heijastuksia kuskin puolen ikkunassa, siksi päällikköä ei oikein näy. Jani, sama tuli mieleeni, kulkusuuntakin olisi sopiva. |
||||
|
|
15.12.2019 19:32 | Marko Lindfors | ||
| Hieno kuva tutulta paikalta!!! Painaaks tuolla joku resiinalla menemään talon kohdalla? | ||||
|
|
15.12.2019 18:48 | Petri Sallinen | ||
| "Kiinteistöjen lämmityksen siirto päästökauppaan EU:ssa on tervetullut asia: suomalaista yhteistuotantoa on kohdeltu päästökaupassa epäoikeudenmukaisesti, kun Keski-Euroopassa on surutta saatu polttaa maakaasua huonolla hyötysuhteella kiinteistökohtaisissa kattiloissa tarvitsematta osallistua päästökauppaan. Se on myös tehnyt sikäläisten kaasu- ja hiilivoimaloiden hukkalämmön hyödyntämisestä houkuttelemattoman tavan lämmittää kiinteistöt." Päästökauppa on kohdellut suomalaista sähkön ja lämmön yhteistuotantoa (CHP) juuri sillä tavalla kuin markkinaehtoisen ohjausjärjestelmän oletetaankin kohtelevan. Jos joku tuotantomenetelmä ei pärjää enää markkinoilla, niin se katoaa. Yhteistuotannon osalta syynä on ollut ennen kaikkea CHP-laitosten tuottaman sähkön kilpailukyvyn heikkeneminen. Kun yhteistuotantolaitoksen vanhenevat, ne korvataan pelkillä kaukolämpöä tuottavilla laitoksilla. Näin markkinat muuttuvat. Se on totta, että suomalainen kaukolämmön tuotanto on päästökaupan piirissä, mutta keskieurooppalaiset kiinteistökohtaiset maakaasulämmitysjärjestelmät eivät ole — kuten eivät ole Suomessa öljyä käyttävät keskuslämmitysjärjestelmätkään. Tässä mielessä kyseiset lämmitystavat eivät ole samalla viivalla ja juuri tästä syystä Suomi ajaa EU:ssa lämmitystä päästökaupan piiriin. Päästöoikeuksien ostohan on ylimääräinen kustannus. Kun kustannukset kasvavat päästöoikeuksien hintojen kohotessa kestämättömiksi, ohjaa järjestelmä valitsemaan päästöttömän lämmitysmuodon. Keski-Euroopassa kiinteistökohtainen maakaasujakelujärjestelmä on niin vahva ja niin laaja, että sen korvaaminen pohjoismaiseen tapaan kaukolämpöjärjestelmällä ei ole realistista, vaikka tällä tavalla saataisiin sähköntuotannon lauhdelämpö hyötykäyttöön suomalaiseen tapaan. Kaukolämmitys ja maakaasu ovat vaihtoehtoisia ja kilpailevia infrastrukruureja Keski-Euroopassa. Vuosikymmenten aikana pohjoismaiset kaukolämpötoimialat ovat lukemattomia kertoja kehittäneet kaukolämpöosaamisen vientiprojekteja Keski-Eurooppaan. Kaikki ovat epäonnistunueet. Vain sellaisilla alueilla kaukolämpöjärjestelmillä on mahdollisuuksia, joissa maakaasuverkkoa ei ole vielä rakennettu. |
||||
|
|
15.12.2019 18:28 | Vertti Kontinen | ||
| Hieno tuo valaistus | ||||
|
|
15.12.2019 18:09 | Hannu Peltola | ||
| Kuva tuli satunnaiskuvana. Lokomon muotoilija on tainnut saada tähän innoituksen hiihtomonosta... | ||||
|
|
15.12.2019 17:57 | Hannu Peltola | ||
| Kappas, oli tullut valittua vetovalikosta väärä sarja. Harmi kyllä, enää ei täällä näe Vempuja... | ||||
|
|
15.12.2019 17:45 | Vertti Kontinen | ||
| Komea kuva, mutta taitavat vetojuhdat olla 12-sarjaa | ||||
|
|
15.12.2019 15:59 | Juhani Pirttilahti | ||
| Vaihde V678, entinen Rautakonttori (km 28+967), on yhä olemassa tuossa vasemmalla näkyvällä raiteella. Se jää hiukan kuvan ulkopuolelle. | ||||
|
|
15.12.2019 15:17 | Tero Korkeakoski | ||
| Eiks täällä ole jossain joku linjavaihdekin teollisuuteen vai onko se jo poistettu. | ||||
|
|
15.12.2019 12:02 | Mikko Otava | ||
| Eikö linjalla ole varikkoa lainkaan mistä nuo voisi siirtää linjalle? | ||||
|
|
15.12.2019 11:04 | Onni Tikkala | ||
| Tuo näyttää omiin silmiini varsin oudolta. | ||||
|
|
15.12.2019 10:27 | Heikki Kannosto | ||
| Jo muinaiset egyptiläiset tajusivat kehittää hieroglyfejään aakkoskirjoituksen suuntaan vaikka se hidasta olikin. Nyt ollaan menossa kovaa vauhtia taaksepäin. | ||||
|
|
15.12.2019 10:10 | Aapo Niemelä | ||
| Erittäin suuret kiitokset! | ||||
|
|
15.12.2019 09:34 | Jari Välimaa | ||
| Sunnuntaina siis Sm3, joka myös pysähtyy Nokialla ja johon käy Nyssen kuukausilippu Nysse+VR välille Nokia-Tampere. Maanantaina sitten Sm2 johon käy myös tuo sm3:seen käypä lippu sekä vr:n omat lähiliikenneliput, joilla ei siis voi matkustaa muualla Nyssen alueella. | ||||
|
|
15.12.2019 01:29 | Olli Aalto | ||
| Petriltä viisaita sanoja – kyllä vihreässä vallankumoukselle piilee Suomelle suuri mahdollisuus tuottoisaan bisnekseen, eikä ole mitään syytä pelätä, että ilmastotoimet elämäämme kurjistaisivat. Sähkön päästöissä on kuitenkin varottava yhtä sudenkuoppaa: puhuako tuotannon vai kulutuksen päästöistä? Tuotannon osalta Suomi näyttää vihreältä, mutta sähkönkulutuksen päästöjen tutkiminen, joissa on otettu huomioon myös sähkön tuonti ulkomailta ja joka siten antaa todellisuudesta oikeellisen kuvan, tilanne muuttuu rumemmaksi. Suuri ongelma on edelleen päästökaupan ulkopuolisen kaasulauhteen tuonti Venäjältä (kirjoitushetkellä 12 % kulutuksesta), ja päästökaupan kiertääkseen suomalaiset oikein rakensivat vielä niinkin myöhään kuin vuosituhannen vaihteessa Pietarin luoteislaitoksen, jonka kaasukombinaateista toinen on kytketty ja tahdistettu suoraan Suomen sähköverkkoon omalla linjallaan. https://en.wikipedia.org/wiki/North-West_Thermal_Power_Plant Vielä viime talvena Suomeen tuotiin runsaasti palavalla kivellä tuotettua sähköä Narvasta, mutta tänä vuonna tilanne Virossa on kääntynyt päälaelleen ja palava kivi on nyt kriisissä. Nähtäväksi jää, miten paljon tuontia tänä talvena tulee olemaan. Samaten maahamme tuodaan Ruotsin kautta puolalaista hiilisähköä (kirjoitushetkellä 6 % kulutuksesta, marginaalisähkön periaate). Koska Petrin selostaman päästökaupan ansiosta sähkömarkkinoilla suuripäästöinen tuotanto on kallein muoto, muodostuu siitä siten ns. marginaalisähkö, jota tarvitaan talvella lämmityssähkön kysynnän paikkaamiseksi. Ts. lämmityssähkö on aina likaista fossiilisähköä, joten sähkölämmityksen päästöt voivat olla 1500 grammaa hiilidioksidia kilowattitunnilta silloin, kun palavakivisähköä tuodaan. Rajoittamalla sähkölämmitystä kyseistä tuontia tuskin oltaisiin koskaan tarvittu. Näin ollen tässä riittää vielä melkoisesti työnsarkaa, eikä OL3:n valmistuminenkaan riitä yksin ratkaisemaan kaikkea. Naapurimaalla Ruotsilla tuulivoimatuotanto on vuosittain aivan eri todellisuudessa, joten aivan yhtä hyvin mekin voimme ottaa heidät kiinni siinä. Heillä on polttamiseen perustuvan tuotannon osuus niin ikään huomattavasti pienempi, ja IPCC patistaa luopumaan nimenomaan polttamiseen perustuvasta energiantuotannosta. Puusähkö Pekkarisen risuvoimaloissa ja Kymijärvi kolmosessa ei johda kuin ojasta allikkoon johtuen siitä, että nyt on kiire, eikä hiilidioksidi sitoudu uudelleen kasvaviin puihin riittävän nopeasti. En siis halua nähdä yhden yhtäkään uutta risuvoimalaa ensi vuosikymmenellä. Kiinteistöjen lämmityksen siirto päästökauppaan EU:ssa on tervetullut asia: suomalaista yhteistuotantoa on kohdeltu päästökaupassa epäoikeudenmukaisesti, kun Keski-Euroopassa on surutta saatu polttaa maakaasua huonolla hyötysuhteella kiinteistökohtaisissa kattiloissa tarvitsematta osallistua päästökauppaan. Se on myös tehnyt sikäläisten kaasu- ja hiilivoimaloiden hukkalämmön hyödyntämisestä houkuttelemattoman tavan lämmittää kiinteistöt. |
||||
|
|
15.12.2019 01:03 | Uwe Geuder | ||
| Linkki http://de.wikipedia.org/wiki/DBAG_Baureihe_189 ei toimi enää. Uusi osoite https://de.wikipedia.org/wiki/Siemens_ES64F4. Ei 4:n virtajärjestelmän veturi ole uusi. BR 184 (itse asiassa silloin vielä E 410) tilattiin jo vuonna 1964: https://de.wikipedia.org/wiki/DB-Baureihe_E_410 | ||||
|
|
15.12.2019 00:42 | Petri Sallinen | ||
| Energiantuotanto on ollut Suomessa suurin hiilidioksidipäästöjen lähde. Sähköntuotannon osalta päästöjen vähentäminen on tapahtunut osin markkinaehtoisesti, osin poliittisin toimin. Poliittisista toimista merkittävin on kivihiilen kieltolaki, joka lopettaa kivihiilen energiakäytön vuoteen 2029 mennessä. Toinen merkittävä politiikkatoimi oli tuulivoiman syöttötariffi. Se nopeutti tuulivoimainvestointien syntyä siten, että nyt niitä syntyy jo markkinaehtoisesti ilman tukia. Syöttötariffijärjestelmä onkin jo suljettu. Näin tukien pitäisikin toimia — ne tarjoavat vain potkun persuksiin uudelle kehitykselle. Markkinaehtoisista toimista merkittävin on päästökauppa. Päästöjä aiheuttavien tuotantomuotojen haltijoiden on ostettava päästöoikeuksia, mikäli mielivät tupruttaa hiilidioksipäästöjä taivalle. Päästöoikeus on tuottajalle ylimääräinen kustannus. Päästökaupan vahvistaminen eli päästöoikeuksien määrän vähentäminen markkinoilta on kääntänyt päästöoikeuksien hinnan nousuun. Tämä on tehokas keino vähentää mm. turpeen käyttöä energiantuotannossa. Ihanteellista olisi globaali päästökauppa, jolloin kustannusrasite kohdistuu kaikille samalla tavalla. Tämä estää myös hiilivuoden eli teollisuuden pakenemisen sellaisiin maihin, joilla ei ole taloudellisia päästörajoitteita. Tällä hetkellä tilanne Suomessa on sellainen, että energiantuotannosta yli 80 proenttia on jo hiilidioksidivapaata. Kaukolämmön tuotannosta taas noin puolet ei aiheuta päästöjä. Sähköntuotannossa Suomessa ei tällä hetkellä investoida merkittävästi muuhun kuin tuulivoimaan. Ohjaus siis näkyy myös käytännössä. Sama pätee kaukolämmön tuotantoon. Turpeen on laskettu katoavan markkinoilta noin 15 vuodessa markkinaehtoisin keinoin. Tämän voi päätellä, kun tarkastelee energiayhtiöiden investointisuunnitelmia. Kukaan ei ole enää niin hölmö, että investoisi hiilidioksipäästöjä aiheuttaviin tuotantomuotoihin. Energiatoimiala saavuttaa siis Suomessa päästövähennystavoitteensa etuajassa. Muilla toimialoilla on vielä tekemistä. Koska sähköntuotanto on ollut kaikkein helpointa saada päästöttömäksi, niin ei siis ole ihme, että sähköä esitetään monessakin yhteydessä muita polttoaineita korvaavaksi polttoaineeksi tai energiamuunnoksien raaka-aineeksi, esim. power-to-gas-tekniikoiden avulla. Ongelmaksi jää vielä maakaasu, joka on päästöjä aiheuttava fossiilinen polttoaine — tosin sen käyttöä hillitsee tehokkaasti ankara verotus. Kaasuinfra on kuitenkin siinä mielessä käyttökelpoista, että teknisesti fossiilikaasu voidaan korvata biokaasuilla ja/tai synteettisillä kaasuilla ilman, että koko kaasuinfraa pitäisi rakentaa uudestaan. Hiilidioksidin talteenotto on jo toimivaa tekniikkaa, mutta vielä kallista. Se voi myös avata uusia latuja — varsinkin, jos hiilidioksidia käytettäisiin jonkun teollisuusprosessin raaka-aineena. Todennäköisesti kiinteistöjen lämmitys tullaan siirtämään koko EU:n alueella päästökaupan piiriin. Tämä tekee ainakin öljylämmityksestä niin kallista, että järjestelmät katoavat aika nopeasti markkinoilta. Asiaa voidaan avittaa vielä tapporahalla. Seuraavaava onkin sitten vuorossa liikenne. Sinnekin on kaavailtu päästökaupan kaltaista markkinaehtoista ohjausjärjestelmää. Energiatoimialalla on todellakin nähtävissä se, että ilmastomuutoksen torjuminen on käännettävä mahdollisuuksiksi ja uudeksi liiketoiminnaksi. Parhaimmillaan osaaminen tarjoaa laajoja teknologiaviennin mahdollisuuksia. |
||||
|
|
15.12.2019 00:17 | Uwe Geuder | ||
| Kuvassa näkyvä sukupolivi joutui 2017 katsatuskorjauksen. Ne nostetiin siis tuosta radanpätkästä ylös ja niiden tilalle tuli korjattua vanhempaa kalustoa (D-sarja, lempinimi Dora). Tuossa videossa uusien vanhojen vaunujen laskemisoperaatio https://www.youtube.com/watch?v=MP0AJONU408 Lisää keskustelua tuossa: https://vaunut.org/kuva/107348 |
||||
|
|
14.12.2019 23:49 | Seppo Rahja | ||
| Eljaksen kanssa olen täysin samoilla linjoilla. ”Yhden ihmisen mahdollinen päästömäärä on se mahdollinen päästöjen määrä jaettuna maapallon väkiluvulla.” Tilastoja voidaan luoda lähes minkälaisia tahansa, mutta metsä pitää nähdä puilta eikä tuijottaa lillukanvarsia ja luoda hysteriaa. Eljas luopui ajokortistaan ja lennoistaan ja se on ihan ok, mutta mitä merkitystä niillä on kun Euroopassa vielä 500 hiilivoimalaa saa toimia, Kiinassa 1000 ja lisää rakennetaan. Katsokaa www.flightradar24.com sivustolta (vas yläkulma) kuinka monella matkustajakoneella on transponderi päällä, eli ovat ilmassa/laskeutuneet/lähdössä (ensimmäinen luku on näytöllä näkyvät ja toinen globaalilukumäärä). Maailman jakaminen ruudukoihin, no, minusta siihen riittää valtioiden rajat, vastuutkin selkenee. Väestönkasvu on ongelma, jolle Suomi ei voi yhtään mitään. Suomen 0,13 % osuus maailman hiilidioksiidipäästöistä ei juuri muutu vaikka esim. yksityisautoililu lopetetaan kokonaan, koska taloja pitää lämmittää ja tehtaiden ja junaliikenteen tulee toimia jne. Siksi esim. polttoaineen hinnannosto on täysin epäoikeudenmukainen lisävero vain osalle veronmaksajia. Sitran tutkimuksiin kommentti, että ei me suomalaiset sitä ilmastomuutosta ole aiheuttaneet emmekä niitä hiilidioksidipäästöjä voi lopettaa aiheuttipa se meille mitä tahansa vahinkoa. Paavo Väyrysen kommentti pätee edelleenkin: Turha vouhotus on lopetettava. |
||||
|
|
14.12.2019 23:33 | Petri Tuovinen | ||
| Kaiken kruunaa valaisevat yöpilvet!! | ||||
|
|
14.12.2019 22:24 | Jimi Lappalainen | ||
| Yleensä käsittäisin "arvostelun" ennemminkin kritiikkinä; Rasmuksen kommentti sitä vastoin on kehuja :) | ||||
|
|
14.12.2019 21:58 | Eljas Pölhö | ||
| Tuukka, vertailutapasi ei anna vakiota ("Yhden ihmisen mahdollinen päästömäärä on se mahdollinen päästöjen määrä jaettuna maapallon väkiluvulla"). Maapallon väkiluku lisääntyy koko ajan, eli jos päästöjä ei haluta lisätä, niin päästöjen mahdollinen määrä per yksilö on joka päivä vähemmän kuin eilen tai toissapäivänä. Täten ei voidä määritellä enintä sopivaa keskimääräistä päästöä per yksilö, koska se sopiva määrä vähenee koko ajan. Sen sijaan pinta-alaa kohden voidaan määritellä suurin sopiva määrä. Päästöjä pitää vähentää siellä missä ne eniten ylittävät keskiarvon. Itse teen minkä voin eli en ole vuosiin lentänyt, luovuin ajokortista kun täytin 70v, kierrätän kaiken minkä voin jne. Mutta sillä ei ole yhtään mitään merkitystä, kun toisaalla maapallolla kulutetaan koko ajan enemmän ja enemmän. On ihan ymmärrettävää, että muuallakin halutaan asunto, ruokaa, telkkari, auto jne, mutta niiden haluajien määrä vain lisääntyy liian nopeasti. Kuinkas monta päivää siinä menee, kun muualla maailmassa väkiluku on kasvanut esim. Suomen väkilukua vastaavalla määrällä? |
||||
|
|
14.12.2019 21:26 | Olli Aalto | ||
| Asia on juuri näin, kuten Tuukka kirjoitti. Ja väestönkasvu kyllä on ilman muuta edelleenkin kipukohta paitsi ympäristön niin myös ruokahuollon kannalta, mutta vauraammissa, paljon kuluttavissa ja päästävissä väestönsosissa se on jo pitkään ollut pysähtyneisyyden tilassa. Väestönkasvu keskittyy nimittäin maapallon köyhimpiin väestönosiin, joiden elintapa ei ole päästöpommi. Siksi en osta Eljaksen kirjoitusta. Kunnianhimoa päästövähennyksiin tarvitaan, koska aika alkaa tässä loppua kesken. Ilmastonmuutos aiheuttaa jo nyt meille enemmän kustannuksia kuin mitä sen torjunta vaatii: https://www.sitra.fi/uutiset/ilmastonmuutoksen-kustannukset-suomelle-ovat-miljardiluokkaa/ |
||||