|
|
14.12.2019 21:26 | Olli Aalto | ||
| Asia on juuri näin, kuten Tuukka kirjoitti. Ja väestönkasvu kyllä on ilman muuta edelleenkin kipukohta paitsi ympäristön niin myös ruokahuollon kannalta, mutta vauraammissa, paljon kuluttavissa ja päästävissä väestönsosissa se on jo pitkään ollut pysähtyneisyyden tilassa. Väestönkasvu keskittyy nimittäin maapallon köyhimpiin väestönosiin, joiden elintapa ei ole päästöpommi. Siksi en osta Eljaksen kirjoitusta. Kunnianhimoa päästövähennyksiin tarvitaan, koska aika alkaa tässä loppua kesken. Ilmastonmuutos aiheuttaa jo nyt meille enemmän kustannuksia kuin mitä sen torjunta vaatii: https://www.sitra.fi/uutiset/ilmastonmuutoksen-kustannukset-suomelle-ovat-miljardiluokkaa/ |
||||
|
|
14.12.2019 21:17 | Tuukka Ryyppö | ||
| Nyt meni kyllä hyvin pitkälti huti, Eljas. Kukaan ei ole vaatinut päästöjen jäädyttämistä yksilötasolla. Tämä itsmme pitäminen elossa on yhteistyössä tehtävä asia, jossa meillä on yhdessä yksi raja, jota ei saa ylittää. Se ei katso pinta-alaa, eikä se katso väestön määrää. Yhden ihmisen mahdollinen päästömäärä on se mahdollinen päästöjen määrä jaettuna maapallon väkiluvulla. Suomalaiset ovat siitä luvusta enemmän yli kuin intialaiset, joten suomalaisten on tehtävä enemmän, että päästään tavoitelukuun. Ja jos sitten katsotaan väestöntiheyksiä, niin sitten päästään toki myös lukuun, jossa pohjois-Suomessa saa päästellä vaikka millaisia päästöjä, mutta etelärannikolla täytyisi elää muut huomioiden. |
||||
|
|
14.12.2019 21:15 | |||
| Onko kellään muuten tietoa viime keväänä tasoristeysonnettomuudessa vauroituineen 2502:n kohtalosta? Pääsikö sekin hylky/varaosaletkan jatkoksi? | ||||
|
|
14.12.2019 20:58 | Eljas Pölhö | ||
| Päästö per capita on harhaanjohtava, koska ihmismäärä (väestönkasvu) on yksi iso tekijä. Päästö per pinta-ala on se merkittävä mittari, koska pinta-ala on muuttumaton (riippumatta siitä muuttuvatko maiden rajat). Rautalangasta vääntäen: 1) Jos kaikkien ihmisten päästöt yksilötasolla pysäytetään nykyiselle tasolle 10 vuodeksi, on edessä koko ajan paheneva katastrofi. Ihmismäärä lisääntyy räjähdysmäisesti, joten myös kokonaispäästöt lisääntyvät. 2) Jos päästöt per pinta-ala jäädytetään nykyiselle tasolle 10 vuodeksi, niin tilanne pysyy ennallaan tai ainakaan huononeminen ei kiihdy. Jos maapallo jaetaan esim. 100'000 km2 ruutuihin ja kohdistetaan toimet sinne, missä päästöt/km2 ovat suurimmat, niin ollaan oikealla tiellä. Jos maapallolla olisi sama määrä ihmisiä kuin minun syntyessäni, niin ei olisi nykyistä ongelmaa. Väestönkasvu vaan on niin kuuma peruna, että siihen ei uskalleta/osata puuttua. Jos halutaan pudottaa maapallon kokonaispäästöt per capita, niin västökasvun johdosta (sopiva) yläraja laskee joka vuosi. |
||||
|
|
14.12.2019 20:41 | Erkki Nuutio | ||
| Ollille: Suomessa yksityiset ja julkiset toimijat ovat investoineet mm. energiatehokkuuden parantamiseksi enemmän ja tuloksellisemmin kuin juuri mikään muu maa (Euroopassa, muista puhumattakaan). Toivon hartaasti kunnianhimo ei olisi aiheuttanut AINOATAKAAN näistä investoinneista. Investoinnit vaativat perusteellisesta harkintaa - verrataan hyötyjä (kuten kulutuksen vähentymistä) hyödyillä takaisin maksettaviin investointikustannuksiin ja -riskeihin. Jos yksilö tai puolue toimii kunnianhimon ajamana, loppuvat käytettävissä olevat rahat ennen kuin huomaakaan. Ne ovatkin jo kuluneet, ja paljolta loppuneet Suomessakin, koska niitä on hukattu turhanaikaisuuksiin. Tällaiseen ovat syyllistyneet paljolta JUURI NE tahot, jotka itkevät "kunnianhimon" perään. Nämä tahot eivät ymmärrä että edistyksen ja menestyksen edellytys on pitkäjänteisyys, kriittinen harkintakyky, perusteellinen ammattitaito, ahkeruus ja joustavuus ja vielä tarvitaan hyvää tuuriakin. Suomessa oli näitä taitoja oli aikaisemmin nykyistä enemmän. Siksi menimme silloin eteenpäin. Pohdi näitä asioita. Energiankulutuksesta pikku kysymys: Miksi Briteissä asuinhuoneen lämmitysradiaattori on (ainakin usein) takaseinällä, eikä ulkoseinällä ikkunan alla? Vastaan, jos et tiedä. Totean kuitenkin että selitys ei taida kelvata Sinullekaan. |
||||
|
|
14.12.2019 20:35 | Lari Åhman | ||
| Mistähän syystä Heinävaaran ratapihalle oli unohdettu yksi Sp-vaunu itsekseen seisomaan? | ||||
|
|
14.12.2019 20:10 | Rasmus Viirre | ||
| Jotkut saattavat sanoa, ettei saisi arvostella toisen kuvia, mutta täytyy sanoa, että tässä on mahtavin tunnelma kaikista julkaisemistasi kuvista toistaiseksi! | ||||
|
|
14.12.2019 20:02 | [Tunnus poistettu] | ||
| Komeaa, vaunut saattaisivat olla Tahkoluotoon menossa (tai sielta tulossa) kun on noinkin komea satsi Vokkeja perässä? | ||||
|
|
14.12.2019 19:47 | Roope Prusila | ||
| Vai että uusi kalusto. Näyttääkö Sr3, Sm2:lta? Ja lähiliikennehän alkaa maanantaina, ei huomenna. | ||||
|
|
14.12.2019 19:08 | Aapo Niemelä | ||
| Mielenkiintoinen, enpä ole ennen tiennytkään tällaisen olemassaolosta. | ||||
|
|
14.12.2019 18:36 | Jimi Lappalainen | ||
| Näitä on rekisterissä vain tämä yksi. https://juliadata.fi/rollingstock/search?q=BGe:032001-0 | ||||
|
|
14.12.2019 17:57 | Aapo Niemelä | ||
| Hyvä otos. Onko tuo suosittukin paikka torvelle? Kuljettaja näyttää hassusti jälkikäteen lisätyltä :) | ||||
|
|
14.12.2019 17:55 | Olli Aalto | ||
| Kiitos tiedostasi, mutta edelleenkin: kuinka suuri osuus niistä on länsimaalaisten kulutuksen aiheuttamia, ja vastaavasti sikäläisten ihmisten elämämisen aikaansaannoksia? Päästöjään kun ei voi ulkoistaa toisten vastuulle, vaan se vastuu pitää kantaa, vaikka ne fyysisesti tapahtuvat muualla: https://www.verkkouutiset.fi/lansimaat-ovat-ulkoistaneet-paastonsa-kiinaan/ Kylmä ilmasto ei myöskään ole mikään tekosyy päästää enemmän, ja lämmityksen voi hoitaa nykyistä vähemmin päästöin. Niin ikään energiatehokkuuden parantamisessa maallamme on vielä paljon tehtävää edessä, eikä nykyinen energiankulutuksen taso ole mikään "pakko" tai syy olla tekemättä mitään. https://yle.fi/uutiset/3-9435708 On myös syytä muistaa ne kunnianhimoiset projektit näissä kahdessa maassa, joita uusiutuvan energian eteen tehdään. Suomelta vastaava kunnianhimo on siirtynyt heikommin tekoihin asti. | ||||
|
|
14.12.2019 17:10 | Tauno Hermola | ||
| Olli Aallon ylläoleva kirjoitus sisältää valitettavasti pahoja asiavirheitä: Kiinan per capita CO2 päästöt eivät enää ole pienet, vaan jo lähes samat kuin Suomella https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_carbon_dioxide_emissions_per_capita ja lisäksi kasvavat nopeasti. Intian per capita päästöt ovat vielä pienet, noin neljännes Suomen per capita päästöistä, mutta lienevät nekin vahvassa kasvussa. Sekin pitää muistaa, että Suomessa ilmasto on kylmä, eikä sen lämpenemisestä taida olla suurempaa toivoa ;), täällä kuluu pakosta energiaa enemmän, kuin jossain lämpimissä maissa. | ||||
|
|
14.12.2019 15:56 | Raimo Harju | ||
| Kypärästä tulee mulle mieleen lähinnä konepaja/ telakka työskentely, ja sitten tietysti Tali-Ihantala työmaa, joskus taannoin. | ||||
|
|
14.12.2019 15:07 | Olli Aalto | ||
| Täälläkin vilahtaneet Kiina/Intia-kortit ja viittaukset suomalaisten häviävän pieneen osuuteen alkavat olla melko kulunut tekosyy olla tekemättä mitään. Ratkaisevaa globaalissa taistelussa ovat päästöt per capita, jotka ikävä kyllä suomalaisilla ovat moninkertaiset kiinalaisiin ja intialaisiin nähden. Jos kaikki maailman asukkaat päästäisivät yhtä vähän kuin keskiverto kiinalainen tai intialainen, olisi tämä ongelma ratkaistu. Eli päästöjen vähentämisen suurin vastuu on niillä toiminnoilla ja yksilöillä, jotka päästävät eniten, eikä keinotekoisesti rajatuilla ryhmillä. Pitää myös muistaa, miten suuri osuus Kiinan päästöistä liittyy länsimaalaisten kerskakulutukseen menevien tuotteiden valmistukseen. Saksa on jo ilmoittanut sulkevansa maansa hiilivoimalat 2030-luvulla, samaten Puolakin taipui viimein tämän vuoden lopulla hiilivoimansa alasajoon. Suomi ei kuitenkaan ole antanut mitään konkreettista lupausta turpeestaan luopumiseksi, vaikka kyseinen fossiilipolttoaine on kivihiiltäkin pahempi saasta. Ilmastonmuutos uhkaa luoda Suomeenkin paljon enemmän työttömyyttä, kuin mitä turpeen kiellosta seuraisi siitä elantonsa saavalle muutamalle tuhannelle ihmiselle. | ||||
|
|
14.12.2019 14:56 | Olli Aalto | ||
| Kymijärven voimalaitos on tosiaan tyypiltään väliottolauhdutuslaitos, jossa sähköntuotannon parantamiseksi osa lämmöstä valuu lauhteena Joutjokeen. Höyryn kiertohan on aina suljettu, mutta lauhdevesi otetaan Vesijärvestä. Pääkaupunkiseudun hiilivoimalat taas ovat puhtaasti vastapainevoimalaitoksia, joissa lauhdelämpöä ei mereen valu, vaan sähköntuotannon osuus vaihtelee kaukolämmön paluuveden kylmyyden mukaan. Niissä sähkö on ollut sivutuote, kun taas väliottolauhteisia voidaan ajaa sähköntuotanto maksimoiden. Kaukolämpöakku mahdollistaa voimalan ajon sähkö etusijalla ilman tarvetta lauhduttaa kaloille. | ||||
|
|
14.12.2019 14:37 | Jari Välimaa | ||
| Tampereen lähijunaliikenteen uusi kalusto sitten huomenna. | ||||
|
|
14.12.2019 13:37 | Kari Haapakangas | ||
| Piikkilankaakos siinä? Metsälaiduntamista ehkä? Piikkilankaan muuten törmää enää harvoin, ja silloin kyseessä on joku muinaisuuden jäänne. |
||||
|
|
14.12.2019 11:28 | Teemu Saukkonen | ||
| Enpä ole siellä käynyt, luulen että aika huonot näkymät on ilmankuvan perusteella. Se tosin voi valehdella. | ||||
|
|
14.12.2019 11:24 | Teemu Saukkonen | ||
| Liian helppo taisi olla, tosin juna on T4582 mutta vaunut olivat unohtuneet Tuupovaaraan, jonne oli ajettu Ilomantsista numerolla VET11604... | ||||
|
|
14.12.2019 11:14 | Jouni Ijäs | ||
| Onko Puhoksen Hexionin tehdasaluetta helppo päästä kuvailemaan aitojen ulkopuolelta? metanoliletkojen pituudesta päätellen taitaa olla aika iso laitos. | ||||
|
|
14.12.2019 09:14 | Vertti Kontinen | ||
| Kaunis kuva jossa suomalainen maisemakin päässyt kuvaan | ||||
|
|
14.12.2019 01:29 | Onni Tikkala | ||
| Hieno kuva ja tunnelmallinen valaistus. | ||||
|
|
14.12.2019 01:11 | Eljas Pölhö | ||
| Pienoismallit eivät oikein ole minun alaani, mutta jos siinä on Knorr-esilämmitin, niin silloin se esittää Schwartzkopffin valmistamaa H9/Hv3-veturia. Myös niistä Knorrit poistettiin ja korvattiin Friedmannilla. | ||||
|
|
13.12.2019 23:30 | Jorma Toivonen | ||
| Yksi EFi (nro 22391). SKS |
||||
|
|
13.12.2019 23:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minun mielestäni näyttää vahvasti siltä että kyseessä on yksi ja sama Hv3:n pienoismalli. Muutenhan Hv3-malleja olisi kaksi? Muuten, siinähän on Knorr-esilämmitin pumppuineen, tämä erottuu selvästi VR-historiikin kuvassa. Tietääkseni oikeassa 781:ssä on Friedmann-poistohöyryinjektori. Onko tämä pienoismalli Schwartzkopffin valmistama? Vai onko sen värkänneet veturimiesoppilaat jollakin kotoisella konepajalla? Kuka tietää? Mitä sanoo Eljas? |
||||
|
|
13.12.2019 22:55 | Petri Nummijoki | ||
| Veturin numero ei tosiaan näy VR:n historiikin kuvassa kokonaan mutta eiköhän se ensimmäinen 4-akselisella tenderillä varustettu H9/Hv3 olisi eli 638, kun tämä P1/Hr1-malli tai myöhempi Hr12-mallikin on teetetty sarjansa ensimmäisestä veturista. Onko tuo muuten tieto, että historiikin kuvassa oleva ja myöhempien aikojen Hv3 ovat yksi ja sama pienoismalli? Meinaan ikäeroa oikean 638:n ja 781:n välillä on vähän yli 10 vuotta, joten eikö olisi täysin mahdollista, että konepajalla on harjoittelutyönä teetetty malli veturista 638 joskus 1920-luvulla ja kymmenkunta vuotta myöhemmin malli veturista 781? | ||||
|
|
13.12.2019 22:32 | Petri Nummijoki | ||
| Loistokuva. Tasoristeys lienee samassa paikassa kuin nykyään, joten tästä hahmottaa hyvin, miten ratavartijan talo ja sorakuopan raide ovat sijainneet. Onkohan sorakuopan raide ollut samanlainen jo sotien aikana eli toisin sanoen tuohonko sairasjunat saapuivat vai onko raiteen paikkaa muutettu tai kenties sivuraiteita ollut aikoinaan enemmänkin? | ||||
|
|
13.12.2019 21:00 | Aapo Niemelä | ||
| Hieno kuva, hauska kombo tämä vaunusto. | ||||
|
|
13.12.2019 19:16 | Raimo Harju | ||
| On tosiaan oiva paikka ja nostalkinen niile, jotka ovat siellä aikanaan käyneet. | ||||
|
|
13.12.2019 18:58 | Konsta Alasimi | ||
| Totta. Jos vertaa vaikkapa Ouluun niin tää ei oo vielä mitään. | ||||
|
|
13.12.2019 18:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistin väärin veturin numeron. Kaskimiehen kirjassa se on numerolla 638 tai 639. Anteeksi, vorgilaiset! Sama kuva löytyy VR 1937 historiikista, osasta II sivulta 658. |
||||
|
|
13.12.2019 18:37 | Rasmus Viirre | ||
| Ei oikeen talviselta näytä Tampereella vieläkään.. | ||||
|
|
13.12.2019 17:23 | Teppo Niemi | ||
| Arvaus. Odottamassa Ryhmässä tapahtuvaa romutusta. | ||||
|
|
13.12.2019 17:22 | Erno Palonheimo | ||
| https://vaunut.org/kuva/81342 Tästä kuvatekstistä päätellen ne romutettiin tuossa. | ||||
|
|
13.12.2019 17:10 | Hannu Peltola | ||
| Mitä nämä veturit Kiljavalla tekivät? | ||||
|
|
13.12.2019 16:49 | |||
| Kyllä. Heinävaarasta itään. | ||||
|
|
13.12.2019 14:01 | Teppo Niemi | ||
| Eipä ole enää lennätinlinjoja radan varressa helpottamassa tunnistusta. Itse tarjoaisin Viinijärvi - Joensuu väliä... | ||||
|
|
13.12.2019 13:57 | Ilkka Hovi | ||
| Hieno kooste kuvia. Amerikan rautateillä on sininen väri käytössä kun liputetaan tai merkitään kun veturia, vaunua tai muuta kiskoilla olevaa laitetta ei saa siirtää. Sinisen opasteen saa poistaa vain asettanut henkilö. (Määräykset eivät kerro miten menetellään jos opasteen asentanut henkilö kuolee ennen kuin opaste poistetaan. Ehkä veturi puretaan paikalla ja osat siirretään pois.) Melkoisen vahva opaste, joka on keksitty suojaamaan korjaustöitä tai esim presidentin junaa. | ||||
|
|
13.12.2019 13:30 | |||
| Minulta myös jäänyt näkemättä - paneekin miettimään, kuinka paljon näitä todella mielenkiintoisia kuvia itseltäni on vuosien varrella mennytkään ohi. Mikähän olisikaan paras tapa alkaa kaivaa - äskettäin kommentoimattomia, mutta jo kauan sitten tänne laitettuja - vanhempia kuvia esille. Siinä ei oikein hakupalvelukaan ole täysin tyhjentävä toimintamalli, vaikka auttaakin jäljille. Tuonne satunnaiskuviin tuntuu usein ponnahtelevan mielenkiintoisia pimennossa lymyilleitä. Tiettyjen kuvaajien tuotanto on toki helppo kahlata kerralla läpi. Mielenkiintoinen kuva- ja tietopankki kertynyt tänne - kiitos kaikille! | ||||
|
|
13.12.2019 13:06 | Vesa Höijer | ||
| Luulen, että minun kuvani on otettu Pilatus-vuoren näköalatasanteelta. Ehkä tämä kuva on vuoren huipulta (jonne en uskaltanut kiivetä) ? | ||||
|
|
13.12.2019 12:41 | Jorma Kattelus | ||
| Joensuu - Ilomansi radalta Heinävaaran asemalta itään noin 1km verran? Tasoristeyksen nimi on Tyttölahti. | ||||
|
|
13.12.2019 11:22 | Hannu Peltola | ||
| Onpa upea kuva, tätä en ollut ennen huomannutkaan Vorgissa! Vaunusto taitaa olla yksi Ei (vai EFi)? | ||||
|
|
13.12.2019 11:04 | Ossi Rosten | ||
| Ponnahtipa satunnaiskuvasta mahtava kuva esille! | ||||
|
|
13.12.2019 09:07 | Rasmus Viirre | ||
| Kyllähän Dv taitaa kuormittuakin vähän herkemmin. Epäilisin myös, että Kolari-Kemi välillä mikään juna ei juuri nyt saa ajaa yli 110 km/h. Kiihdytys yli 110 km/h alkaa vasta Kemin jälkeen. | ||||
|
|
13.12.2019 06:21 | Joona Kärkkäinen | ||
| Antti on varmasti onnistunut bongaamaan taannoin tehdyn tunnelin pakokaasumittauskoejunan. Koeajon lopputulos oli että tunnelissa voidaan ajaa dieselillä. | ||||
|
|
13.12.2019 03:18 | Pietu Tuovinen | ||
| Mietin kyllä aluksi Kalliovarastoa, mutta sain sitten tiedon, että olivat olleet junassa jo Valtimolla...eli todennäköisesti Joensuusta asti. Juna liikkui Kontiomäelle asti yhdellä Dv12:lla joten tuskin nämä sittenkään olivat täysiä. | ||||
|
|
13.12.2019 00:48 | Jimi Lappalainen | ||
| Tarkoituksellako revisioit tasan kymmenen vuoden päästä? https://vaunut.org/kuva/60252 :) | ||||
|
|
12.12.2019 23:54 | Jimi Lappalainen | ||
| Ja pieru silmään. | ||||
|
|
12.12.2019 22:28 | Hannu Peltola | ||
| Mukavan näköinen kylä ja Reuss-joki on upea sekä täällä että vuoristossa. | ||||