|
|
05.12.2019 14:41 | Juhani Pirttilahti | ||
| Hienoa nähdä kuvia näistä Siperian hautakammion aarteista. | ||||
|
|
05.12.2019 13:29 | Ossi Rosten | ||
| Joskus törmäsinkin tuubissa tähän: https://invidio.us/watch?v=0zeBIxI7n1I | ||||
|
|
05.12.2019 12:46 | Petri Nummijoki | ||
| Ehkä entisinä aikoina sallittiin maaleissa tujummat aineet. Tosin kaikki maalit eivät ennenkään olleet hyviä: https://www.vaunut.org/kuva/11032. | ||||
|
|
05.12.2019 12:02 | Jouni Hytönen | ||
| Tämmöisinä nämä tuolta ajalta enimmäkseen muistaa, ei ulkoasultaan noin perinpohjaisen räjähtäneitä näkynyt vielä 1900-luvulla. Onko maalin kesto huonompi kuin ennen vai peruskorjausvälit pidempiä? | ||||
|
|
05.12.2019 10:48 | Jimi Lappalainen | ||
| Avoimesta datasta selviää, että junan 4509 (Niirala–Joensuu Sulkulahti) reitillä on yksi kuumakäynti-ilmaisin; numero 2001, nimi Mulo, sijainti 615+547. Kartalla: https://tinyurl.com/wxzbc2b | ||||
|
|
05.12.2019 10:12 | Esko Ampio | ||
| Muutoin pitäisi takalattiaa korottaa/ pyöränkoteloita leventää sisäänpäin. :) | ||||
|
|
05.12.2019 09:57 | Juha Kutvonen | ||
| On tallessa, mutta toistaiseksi vielä digitoimatta. Kokeilin videokuvausta VHS-C -kameralla vuosina 1996-99 pääkohteena Dr13 Turku - Tampere ja Pieksämäki - Huutokoski -rataosilla. Diakuvien skannaus on mennyt videoiden edelle. Siinä hommassa olen nyt edennyt syksyyn -94. |
||||
|
|
05.12.2019 09:13 | Osku Reinikka | ||
| Minkähän tähden korin pitää olla noin ylhäällä? | ||||
|
|
05.12.2019 08:56 | Lari Åhman | ||
| Eikös kuumakäynti-ilmaisimen pitäisi reagoida tuollaiseen? Eriasia sitten onko niitä junan kulkuvälillä. Näyttäisi olevan ihan tolkun nousu Niiralasta lähtiessä kun Valakoistakin otettu kaikki irti. Pitäisi itsekin käydä katselemassa tuolla. | ||||
|
|
05.12.2019 08:38 | Teemu Saukkonen | ||
| Varmaankin lunta meni kuumaan jarruun, olin (hölmönä) autolla vaihtamassa linssiä selin rataan päin kun se oli kohdalla, enkä nähnyt kunnolla enkä saanut kuvaa. Huomasin vasta kun suhahti. Se ratkaiseva muutama sekunti... Mihin numeroon tuollaisesta pitäisi soittaa, onko joku hotline kuten tasoristeyksille? Aihetta voisi olla. |
||||
|
|
05.12.2019 08:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Numeroissa Haas Helvetica - fontti. | ||||
|
|
05.12.2019 08:18 | Jimi Lappalainen | ||
| 2632 on jännä nähdä punaisena ja siistinä, kun punaisena siihen tottui tämän näköisenä: https://vaunut.org/kuva/81556 | ||||
|
|
05.12.2019 02:32 | John Lindroth | ||
| Maailman rautateiden 150v. juhlajuna se oli. | ||||
|
|
05.12.2019 01:20 | Jimi Lappalainen | ||
| Niin mikä juhlajuna? :) | ||||
|
Kuvasarja: Vișeu de Susin metsärautatie |
05.12.2019 00:26 | Uwe Geuder | ||
| Olen lähettänyt linkin tähän dokumenttiin ennenkin, https://m.youtube.com/watch?v=iC5Uc8IRc2E . Käsittelee juuri tätä rataa. | ||||
|
|
04.12.2019 23:36 | Rasmus Viirre | ||
| Siinä oiskin jännää uutta asiaa. Toholammen rata.. | ||||
|
|
04.12.2019 21:24 | Juhani Pirttilahti | ||
| Se on vaan vähän lämmin tuo viimeinen vaunun teli. :D | ||||
|
|
04.12.2019 20:19 | Rainer Silfverberg | ||
| Perämoottoreiden suojaöljy on eri ainetta kuin 2-tahtiöljy joka sekoitetaan bensaan. Se muistuttaa kermavaahtoa ja ruiskutetaan spray-pullosta suoraan sylintereihin sytytystulppien reiistä. Sitä tarvitaan ehkäisemään moottorin sisäpuolen ruostumista kun sitä säilytetään pitkiä aikoja talvella ja usein jossain kylmässä vajassa. | ||||
|
|
04.12.2019 19:33 | Jorma Kattelus | ||
| 24m vanha tiilestä tehty Puijon torni valmistui 1906. Sitä ennen oli paikalla 16m korkea puutorni. Kuvasta ei saa selvää tornin mallista. Tuo piippu taitanee kuulua Backmanin uudemmalle sähkötehtaalle joka on valmistunut 1896. Kuopion energian voimalaitos valmistui 1907, jolloin piippuja olisi 2kpl. | ||||
|
|
04.12.2019 19:17 | Ossi Rosten | ||
| Mitä tuossa viimeisen vaunun kohdalla tapahtuu? Tai siis viimeisen telin... Kävkö jarrut kuumana ja lunta? | ||||
|
|
04.12.2019 19:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Joissakin tuon aikaisissa Jyrkilän busseissa muistan olleen Wilson-puoliautomaattivaihteisto. Ainakin Kotkan paikkureissa.... | ||||
|
|
04.12.2019 18:58 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvaajaa lähin bussi eli ylempänä mainittu Wiima M68 Lux on ilmeisesti V. Jyrkilä Oy:n väreissä. Jos näin on, se on sitten mahuri-Volvo eli B58. Jyrkilän M68 Luxit olivat B58:ja kaikki - ainakin bussidatan kalustolistan mukaan. Kuvasta ei oikein saa kunnolla selvää, mikä auton järjestysnumero on, mutta arvelen sen olevan 27. Tuon auton rekisteritunnus oli RBP-235. | ||||
|
|
04.12.2019 17:29 | Jarno Heikkinen | ||
| Kyllä vain. Maitokolmion lähellä sillan toisella puolella, juurikin tuon yrityksen pihassa. Kokeile mennä sen aukioloaikana, minullekin kassaneiti soitti omistajan (miehensä) esittelemään ja kertomaan heidän projektistaan. Suunnitelmissa on kuulemma hankkia myös toinen lättä, jota rullata pienellä ratapätkällä. | ||||
|
|
04.12.2019 17:05 | Aapo Niemelä | ||
| Vai että on Toholammilla Lättä! Pitääpä käydä joskus katsomassa. | ||||
|
|
04.12.2019 16:21 | |||
| Tässä kuvassa on kiva tunnelma, hieno! | ||||
|
|
04.12.2019 14:21 | Raimo Harju | ||
| Pitääpä todeta kuten ennenkin, kyllä tällaises kuvas silmä lepää, ja varsinkin näin talvella. | ||||
|
|
04.12.2019 10:16 | Erkki Nuutio | ||
| Käyntiääni on kuin pahasti sydävikaisella. Tahteja jää väliin ja tulee tuplatahteja. Mutta kelvollisia olivat silti. Siisti seisake. Saattaa olla pylvään pään valvontakamerapatteri myötävaikuttanut. Vaikka eivät paikalliset omia lähinurkkiaan töhri. Way out osoittanee alikulkuun oikeassa alareunassa, eikä peltotielle taustalla. Onkohan odotuseriö savuttelijoidenkin käytössä? Ei näy tupakkakieltoa. Kulttuuri on kylläkin muuttunut savuttelua torjuvaksi. 40 vuotta sitten savuteltiin sielläkin missä se oli kielletty. Metron, bussien ym. ikkunoisssa oli kieltotarrat ja ilmoitus sakon suuruudesta. Luentoauditorioon tulevillakin saattoi olla tupakka suussa ja professori vedellä sikaria. |
||||
|
|
04.12.2019 02:31 | Niko Padatsu | ||
| Minulla on tästä samaisesta tilanteesta kuva juuri päinvastaiseen suuntaan ja siinä näkyvien rakennusten perusteella tapahtumapaikkana tosiaan olisi Pansio. | ||||
|
|
04.12.2019 01:50 | Jimi Lappalainen | ||
| Högfors sai myös aseman - mutta vasta 1911 ;) | ||||
|
|
04.12.2019 00:18 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tässä on kyllä ihan tosissaan tunnelmaa! | ||||
|
|
04.12.2019 00:11 | Tauno Hermola | ||
| On ehkä voitu käyttää perämoottoreihinkin, mutta perämoottoriöljyä (Outboard Motor Oil) on käytetty esim. työkoneiden polttoaineen joukossa pitempiaikaisen säilytyksen aikana. Olisiko tullut sitä kautta tämä perämoottori? Perämoottoriöljy on tuhkautumatonta 2-T öljyä. Mutta höyrykone ei ole Internal Combustion Engine, öljyn palamisominaisuuksilla ei liene merkitystä, siksi tuo perämoottori tuntuu aika kaukaa haetulta. | ||||
|
|
03.12.2019 22:33 | John Lindroth | ||
| Hyvä aikansa dokumentti höyryvetureiden kriisivarastoinnin vaiheista. | ||||
|
|
03.12.2019 21:00 | Immo Juhani Mouhu | ||
| Hurjiksi minä sanon näitäkin vetureista. Hyvin saman tyyppinen veturi kuin Dr 12 ja Dr 13. | ||||
|
|
03.12.2019 20:37 | Rasmus Viirre | ||
| Jaa no sitten toki.. Kunhan eivät ole aivan kokonaan "tyhjäkäytössä" idässä. :) Kontiomäen vaunustosta en tiedä paljoakaan. | ||||
|
|
03.12.2019 19:47 | Jukka Voudinmäki | ||
| Esim. Kulttuurisammon puolelta löytyy joitain kuvia, kuten vaikka tämä http://www.kulttuurisampo.fi/kulsa/item.shtml?itemUri=http%3A%2F%2Fkulttuurisampo.fi%2Fannotaatio%23ilmakuva_10112 | ||||
|
|
03.12.2019 19:21 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Kevät 2000 tai 2001 sopisi hyvin. Resiinan arkiston perusteella ratapihan uusimistyöt ovat olleet käynnissä keväällä 2000: http://www.resiinalehti.fi/artikkeli/41. Tässähän välilaituri on vielä keskeneräinen. | ||||
|
|
03.12.2019 18:45 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Valokuvan alkuperäinen lähde ei ole tiedossa, joten jos tämän kuvan kuvaaja otti tuolloin enemmän valokuvia, niin minulla ei siitä ole tietoa. Tämän kuvan latasi Wikipediaan käyttäjä, joka on sittemmin poistettu/poistunut. Jossain kohtaa tämä oli sitten siirretty Wikimedia Commonsiin. Kuvaajan nimeksi selvisi kaivamisen jälkeen Bob Scarlett. Kuva löytyy tällä hetkellä täältä: https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Mikkeli_railway_station_2.jpg | ||||
|
|
03.12.2019 18:06 | Kimmo Huhta | ||
| Lehtipuista päätellen on kevät tai alkukesä. Muuttaisin vuosilukua 1-2 napsua isommaksi, sillä vielä syksyllä 1999 myös laiturit ja laituriraiteet olivat hiivatillisessa asussa. Saatatko paljastaa tämän kuvan lähdettä? Olisi kiintoisaa nähdä enemmänkin kuvia tuolta ajalta. | ||||
|
|
03.12.2019 16:55 | Jaakko Kyyrönen | ||
| Tilanne edelleen vakio, ei kulje junia isolla rahalla remontoidulla Kelloniemen raiteella. Ilmeisesti tuo NEOT:in Kuopion varasto palvelee ylimääräisenä varastona johon otetaan lisää tavaraa kun polttoaineen hinta on kohdallaan. | ||||
|
|
03.12.2019 16:52 | Jaakko Kyyrönen | ||
| Ihmeen vähän täältä löytyy kuvia satamaradasta sen ollessa vielä käytössä saati käytön jälkeen, kun kuitenkin vielä parikymmentä vuotta sitten on raiteet olleet olemassa. Toki jos joltain kuvia löytyy niin mielellään niitä katselisi. Ylipäätään Kuopion liikenteellisestä infrastruktuurista, niin vanhasta viitostiestä kuin rautateistäkin, löytyy internetistä valitettavan vähän kuvia. Yhtään kuvaa en ole esimerkiksi nykyisestä Kallantiestä löytänyt siltä ajalta kun palveli vielä viitostienä. |
||||
|
|
03.12.2019 16:23 | Teemu Saukkonen | ||
| Tässä saattaa olla enemmän vaunuja Lieksaan tai Uimaharjuun asti. Mitä jäänee Kontiomäelle? | ||||
|
|
03.12.2019 16:22 | Jouni Hytönen | ||
| Kuvittelin ehkä tilannetta, jossa tällainen jo kauttaaltaan suojattu ja kampikoneiston osalta purettu veturi otetaan hinaukseen - olisiko realistista, että kammentapit ja laakerit puhdistetaan maastossa ja kammet asennetaan takaisin paikoilleen? Kaikki on tietysti mahdollista, mutta kaikki kriisivarastovetureiden hinaukset on taidettu tehdä laittamatta kampikoneistoa takaisin paikoilleen. Ja vaikka laitettaisiinkin, uskallettaisiinko nopeutta kuitenkaan nostaa, kun ei tiedetä, miten kymmeniä vuosia seisoneet laakerit alkavat käyttäytyä liikuteltaessa. Käyttökuntoisen höyryveturin osalta tilanne on tietysti eri, ei ole mitään järkeä purkaa kampikoneistoa hinauksien ajaksi. | ||||
|
|
03.12.2019 15:10 | Rasmus Viirre | ||
| Laittaisivat mieluummin Dv12 tällaisiin pätkiin ja valakkoja enemmän länteen. (Vain mielipide) | ||||
|
|
03.12.2019 14:18 | Hannu Peltola | ||
| Mutta tässä tapauksessa stereona! | ||||
|
|
03.12.2019 14:14 | Juhani Pirttilahti | ||
| Sellaista omalaatuista kumeaa hörskötystä nuo pitää. | ||||
|
|
03.12.2019 14:03 | Hannu Peltola | ||
| Miten Juhani kuvailisit äänimaailmaa? | ||||
|
|
03.12.2019 13:53 | Teppo Niemi | ||
| Tuo Pirttilahden kommentti päti vielä tuohon aikaan Vr1 sarjaan, jolloin kiertokangen irroittamisella suurin nopeus nousi. Muilla sarjoilla tuo on mennyt niin kuin Toivosen Jorma ja Lehikoisen Hannu kirjoittikin. Sn on muistaakseni ollut juurikin tuo. Ainakin siinä hinauksessa Vuorten Vuorelta Imatrankoskelle, jossa olimme Lintisen Timon matkassa Iisalmesta Kuopioon. Tuon hinauksen lopuosalta saattaa jopa täältä löytyä Attilan Jorman ottamia kuvia. Resiinalehdessä on julkaistu myös Lintisen Timon juttu tuosta matkasta | ||||
|
|
03.12.2019 13:33 | Juhani Pirttilahti | ||
| Aivan joo. Nuo tapithan oli suojattu myös. Taisin itse miettiä jotain erilaista tilannetta. | ||||
|
|
03.12.2019 11:07 | Hannu Lehikoinen | ||
| Komppaan Jormaa. Hinaamisen suhteen parasta olisi mahdollisimman hyvä koneiston tasapaino. Kanget on varmasti purettu irti sen vuoksi, että ruostumiselle alttiit kammettapit ja kanget on saatu ruostesuojattua joka puolelta. Suistumisherkkyys kasvaa merkittävästi epätasapainon (pyörien keveneminen, kun massakeskipiste heittää akselin keskipisteestä) vuoksi ja siksi kangettoman koneen hinausnopeuden on oltava pieni. Mielestäni viime aikoina näissä on noudatettu 35 km/h hinausnopeutta. | ||||
|
|
03.12.2019 09:22 | Jorma Toivonen | ||
| Minun mielestäni pikemminkin päinvastoin. Jos kankikoneiston laakerit vain ovat kunnossa ja niiden voitelu toimii, niin hinausnopeus voi olla suurempi kankien ollessa paikoillaan. Jos kanget on irrotettu, niin vastapainot kuitenkin jäävät ja tekevät pyörän pyörimisestä sitä epävakaamman, mitä kovempi vauhti on. Erityisesti käyttöpyöräkerran painojakautuma aiheuttaa varsin epätasaista kulkua. | ||||
|
|
03.12.2019 07:57 | Heikki Kannosto | ||
| Hetku oli niin etupainoinen että kerran hyvinkääläisenä talvena Hakalanmäestä tulevan bussin oli pakko koukata Kutomokadun kautta - muuten olisi jääty Torikadun mäkeen. Se oli sitä aikaa kun täällä ajettiin vanhoilla espoolaisilla. https://vaunut.org/kuva/105389 |
||||