Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 12.11.2019 14:40 Erkki Nuutio  
  Tulee muistaa, että kaarihitsaus alkoi olla tuotantokelpoista tekniikkaa vasta 40-luvulta lähtien. Niittaus ja kaasuhitsaus hallitsi Suomessakin vielä 50-luvun alkupuolella. Siihen mennessä vasta mm. päällystetyt puikot olivat tulleet saataville.
Kaarihitsaus päällystämättömällä elektrodilla ja ilman suojakaasua ja vieläpä ilman railon kunnollista avausta ei tuottanut kestävää tulosta. Mutta sitä tehtiin kuitenkin, lähinnä päällehitsauksissa.

AEL:n julkaiseman Eiron kirjan (4. painos, 1952) tekstiä jatkaen: "...hitsausmuuntajan käyttö on rajoitetumpi, esim. ei voida hitsata paljailla elektrodeilla, eikä kaikilla päällystetyilläkään, lisäksi alumiinin kaarihitsaus ei onnistu vaihtovirralla."
Mutta tasavirralla (hitsausmuuttajaa käyttäen) siis saattaa onnistua - jos hitsaaja on taitava.

Nykyaikaisilla puolijohteilla toteutetut hitsauskoneet tulivat saataville pääasiassa vasta 70-luvun puolivälissä.
Itse en valitettavasti ole juurikaan sulahitsannut, mutta sitä enemmän sulahitsauksia (lähinnä MIG, TIG) susittanut
(=määrännyt aukihiottavaksi ja uudelleen hitsattavaksi), metsäkoneen runkoja ja muita hitsattuja osia.

Perusvaatimus on railon läpihitsautuminen. Se ei toteudu jos railon sovitus ja ilmarako ei ole vaatimusten mukainen.
Usein MIG-hitsaaja ei huolehdi tästä. Ilmaraon puuttuessa tai ollessa riittämätön, tämä sulattaa korkean lisäainekuvun railokohdan päälle. Itse railoon ei tule tällöin juurikaan tunkeumaa ja hitsi on arvoton. Sen lujuus pahimmillaan ehkä 10% siitä mitä läpihtsaus tuottaa.
Ennen kuin tällaiselle laitettiin jyrkkä loppu Valmet-metsäkoneita koskien, sai koneurakoitsija aina viikonvaihteissa hitsata konettaan taas kokoon kenttäoloissa.
Laaturyhtiä joko on tuotantojohdolla tai sitten ei. Jos ei, eivät hitsaajatkaan huolehdi railon sovituksesta ja muusta.
Hitsien röntgenkuvauksia ei laadun saavuttamiseen tarvita muualla kuin hitsaajien määräaikaisissa hitsauskokeissa ja menetelmäkokeissa, joilla haetaan taloudellisia railomuotoja ja hitsausarvoja eri hitsigeometrioille.
kuva 12.11.2019 12:15 Tauno Hermola  
  En epäile Erkki Nuution tietoa, mutta minulle kaarihitsaus paljaalla puikolla (ja tietenkin ilman suojakaasua) oli aivan uutta; en muista missään kuulleeni tai lukeneeni tällaisesta aikaisemmin.
kuva 12.11.2019 11:56 Erkki Nuutio  
  Vanhan konemiehen katsomus 1930-lukua myötäillen ja Eiron Kaasu- ja kaarihitsausopuksesta ottaen:
"Hitsausmuuttajalla hitsaus tapahtuu tasavirralla, jolla voidaan hitsata kaikissa kaarihitsaustapauksissa.
Vaihtovirran, siis hitsausmuuntajan käyttö on rajoitetumpi, ...."
30-luvulla puhe tyristori- ja muista taajuusmuuttajista saattoi johtaa Pitkäniemeen tai Kellokoskelle.
Toisin sanoen, maailma on muuttunut ja käsitteet sen mukana.
kuva 12.11.2019 11:52 Tauno Hermola  
  Tuskin on ihan noinkaan opetettu. Toki tuollainen pyörivä muuttaja voi myös muuttaa tasavirran vaihtovirraksi tai vaihtovirran tasavirraksi, kuten noissa hitsausmuuttajissa tapahtuu. Jos taajuutta haluttaisiin muuttaa muuten, kuin napalukujen suhteessa, muuttajassa pitäisi olla mekaaninen vaihteisto!! Ehkä niinkin on joskus toimittu. Muuntaja tietenkin toimii vain vaihtovirralla.
kuva 12.11.2019 11:11 Tapio Nikula  
  Noista termeistä. Teknillisessä korkeakoulussa opetettiin, että muuntaja muuntaa jännitteen joko suuremmaksi tai pienemmäksi. Muuttaja taas muuttaa vaihtovirran värähtelytaajuutta. (Taajuus)muuttajaa käytetään tehonsäätöön, muuntajaa taas ei. Vai ovatko asiat muuttuneet minun kouluajoistani?
kuva 12.11.2019 10:44 Miko Ojala  
  Halkopiippu on veturista Tk3 1140, kun piiput oli vaihdettu niin 1140 sai 609:n hiilipiipun.
Kuvasarja:
What if
 
12.11.2019 10:00 Teemu Saukkonen  
  Dv kokovihreänä näyttäisi aika hienolta.
kuva 12.11.2019 07:32 Jari Välimaa  
  Virrat kytketään välille Varikko-Hervanta-Turtola, missä on jo ajolangat valmiina. 2020 ajolankoja asennetaan Rieväkadulta Sammonkadulle sekä Teiskontielle. Luultavasti myös Itsenäisyydenkadulla.

Ja odotetaan tietysti ensimmäistä vaunua testeihin.
kuva 12.11.2019 05:01 Markku Knuutti  
  Kuvan auetessa osu silmiin ekax rakennuksen X-jäykiste kattotuolien alapinnassa , tommosia enoo enne nähäny! Liekö kui yleistä ?
kuva 12.11.2019 01:59 Jimi Lappalainen  
  Kuumakäynti-ilmaisin 2124 sijainnilla 292+258. https://tinyurl.com/vjk72dq
kuva 12.11.2019 01:38 Esa J. Rintamäki  
  Eräässä vaiheessa Raasepori toimi kuulemma kohtauspaikkanakin...
kuva 12.11.2019 01:36 Esa J. Rintamäki  
  Kunnon kuva Raaseporista! Kiittäen ja kumartaen maahan ja tomuun asti! Nuo tähdet olivat yleinen Granholmin jippo.
kuva 12.11.2019 01:30 Jimi Lappalainen  
  Oi! Kiitos kuvasta!
kuva 12.11.2019 01:28 Esa J. Rintamäki  
  "Pink City Express".
kuva 12.11.2019 00:05 Jaska Virtanen  
  Olisipas komea väritys!
kuva 11.11.2019 22:49 Panu Breilin  
  Vuoden 1923 ratapihakaaviossa näkyy haarautumisvaihteen sijainti suhteessa siltaan: https://vaunut.org/kuva/42805
kuva 11.11.2019 22:14 Mikko Mäntymäki  
  Tampere on vain 100 vuotta hesaa jäljessä...
kuva 11.11.2019 22:14 Tuomas Pätäri  
  Tarkennetaan, kun Erkki oli ehtinyt ensin, että varsinainen haarautuminen vaihteella tapahtuikin varmasti jo ennen siltaa, mutta linjaus meni samaa siltaa pitkin ennen kunnon kääntymistä eteläkaakkoon, mitä tarkoitin tuolla oikealta puolelta lähtemisellä.
kuva 11.11.2019 22:12 Tuomas Pätäri  
  Sillan oikealta puolelta. Näin olen itse ymmärtänyt tarkemman linjauksen: Kotkankalliontie ja Kiehuvantie ovat Uudismaankadun risteyksestä eteenpäin Kotkan nykyradalle asti käytännössä vanhaa ratapohjaa. Uudismaankadun ja Toukomiehentien välillä rata on kulkenut penkalla heti Kotkankalliontien itäpuolella, penkka on edelleen nähtävillä https://www.google.fi/maps/@60.8603206,26.7204888,3a,75y,131.83h,71.94t/data=!3m6!1e1!3m4!1sGWxOc2nbXr2j_Qz4gF08AA!2e0!7i13312!8i6656

Penkka on toki jatkunut Kotkankallion "nousulle" asti, mutta se on purettu siitä missä Toukomiehentien risteys ja pikkuinen kioskirakennus, nykyinen pizzeria (?) on. Siitä rata on mennyt ratapihalle päin nykyisten Ratavartijantie 1-3 rivitalojen kohdalla.

Penkka näkyy myös vuoden 1965 karttalehden alalaidassa, ruutujen 84 ja 85 rajalla: http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/mml_vanhat_kartat/Painetut_kartat/21_Peruskartta_20k/3/3113/311308/311308_1965.jpg
kuva 11.11.2019 22:05 Erkki Nuutio  
  Veikko Talven Kouvolan historia II (1984, 704 s.) vastaa kysymyksiin, rautatiekysymyksiin vielä paremmin.
Tunneli on käsitelty sivuilla 406-408. Se valmistui vuoden 1931 lopussa. 2.3 m levyinen vuonna 1909 valmistunut vanhin tunneli oli sen kyljessä.
Uusi tunneli oli 3.6 m korkea ja 7.5 m leveä, josta jalkakäytävän osuus oli 2 m. Kuva tunnelista keskustan suunnasta on kirjan sivulla 407. Sama tunneli on kyseessä kuin ylläolevassa kuvassa.

Kotkan rata alkoi haarautua aseman ratapihalta jo vähän ennen tuota vanhinta tunnelia (kartta s. 54). Rata haarautui vuodesta 1933 pääradasta noin pari kilometria idempänä (kartta s. 391 näyttää molemmat linjaukset).
Appiukko oli täysin tolkuissaan ja muisti säilyneenä kertoessaan Kotkan junien kulusta ennen vuotta 1933.
kuva 11.11.2019 21:44 Johannes Erra  
  Jukan näkemä kone oli 113 309. Molemmat veturit kuuluvat Train Rental GmbH:lle, ja ovat samassa TEE-värityksessä. DB poisti molemmat veturit rekisteristään v. 2014 ja ne varsin nopeasti siirtyivät TRI:lle. Kuvan veturin 113 268 (alk. E 10 1268) palautus ulkoisesti alkuperäisasuunsa valmistui kuitenkin vasta lokakuussa 2019, mikä poissulkee mahdollisuuden, että veturi olisi Jukan kuvassa.
kuva 11.11.2019 21:27 Jorma Rauhala  
  Töölön halli on ollut alunperin läpiajettavaa rakennetta, ei niinkuin nyt, pussinperämallia. Isot ratapihat olivat täällä hallin pohjoispuolella, nythän ainoa ratapiha on eteläpäädyssä. Täällä oli raideyhteydet korjaamoihin ja varastoalueille. Hallin tontti ulottui nykyiselle Topeliuksenkadulle saakka.
kuva 11.11.2019 21:00  
  Olen pähkäillyt joskus Kotkan ja Haminan suunnan radan lähtöä kouvolasta, onko se ollut välittömästi tuosta sillan oikealta puolelta vaiko kuvaajan selän takaa nykyisen liikenneympyrän kohdalta? Entä tavararatapihalta? Mielakan rinteen länsipuolella on tie joka saattaa olla entistä radan pohjaa. Edesmennyt appiukkoni kertoi Kotkaan lähteneiden henkilöjunien peräyttäneen ensin henkilöratapihan eteläpäähän ja sieltä lähdettiin etelän suuntaan. Oliko tuo normaali tilanne vai mahtoiko muistaa jonkin poikkeustilanteen?
kuva 11.11.2019 20:14 [Tunnus poistettu]  
  Olisiko rautateillä tarvetta raaka-aineen ja valmiin tavara kuljettamiseen? Silloin olisi jo olemassa sähköistetty ratayhteys Tahkikseen.
kuva 11.11.2019 20:12 Jukka Ahtiainen  
  Hieno kuva, veturi ja juna.
Saattoi olla sama veturi, jonka näin muutaman kerran vilaukselta
https://vaunut.org/kuva/110220?u=2471&paik=M%C3%BCnchen&tag0=2%7C%7C
kuva 11.11.2019 19:47 Tero Korkeakoski  
  Biojalostamo tulee tästä kuvasta oikealla olevan voimalaitoksen yhteyteen.
kuva 11.11.2019 18:57 Vesa Höijer  
  Tämäkin on hyvä, mutta näissä "karamelliväreissä" on ongelmana, että niihin kyllästyy pian.
kuva 11.11.2019 18:56 Rasmus Viirre  
  Tuo mies taisi olla eräs vanhempieni kaveri. Maksoi 50€ päästäkseen tuonne hetkeksi.
kuva 11.11.2019 18:55 Vesa Höijer  
  Kirkkaanpunainen sopisi parhaiten, kuten moneen muuhunkin junaan.
kuva 11.11.2019 18:54 Juhana Nordlund  
  Ajolankojen virta voidaan kytkeä päälle tietenkin vain siellä, missä niitä on. Hervannan päässä niitä kuitenkin on jo aika lailla.
kuva 11.11.2019 18:43  
  Tämä kuva osui äsken vasta ensimmäisen kerran näkyvilleni - tämä on kaikin puolin ykkösluokkaa. Ensi kerran kuulen Viittamäestä (I-kirjainten pisteet kruunaavat).
kuva 11.11.2019 18:29  
  Ratapohjan vihreä väri tekee kuvasta erityisen suosikkini ...
kuva 11.11.2019 18:27 Roope Prusila  
  Ei ole kuvan alueella ajolankoja. Ratikan nettisivut sanoo, että mm kuvan alue saa langat ensi keväänä.
kuva 11.11.2019 18:18 Eero Aro  
  Sattuneesta syystä olen käynyt viime aikoina yksityisviestitystä, jossa vahvistui tämän kuvan ajoitus kesään 1917, niin kuin Erkki Nuutio keskustelussa määritti. Mummoni perhe muutti sen vuoden lopussa Kuusankoskelle.

Taustalla oleva rakennus on Viittakiven talon päärakennus. Tilan uusi omistaja A.J. Tiura rakensi tuon talon paikalle sittemmin Suokannan uuden päärakennuksen.
kuva 11.11.2019 18:15 Esa J. Rintamäki  
  Hyvä oivallus muutoin, Kari.
kuva 11.11.2019 18:04 [Tunnus poistettu]  
  Ja tulevaisuudessa tilalle biojalostamo? https://www.satakunnankansa.fi/a/73dc820c-054c-4411-95a6-6df6f1b8b633?c=1528874183846
kuva 11.11.2019 17:19 Petri P. Pentikäinen  
  Jatkokäyttöön liittyi myös tavaraosastollisia vaunuja. https://vaunut.org/kuva/113901
kuva 11.11.2019 17:08 Rasmus Viirre  
  Tunnelmallinen talvikuva! Aika valoisat nuo taaemman veturin "takavalot". ;)
kuva 11.11.2019 16:54  
  3-vuotias tyttärentyttäreni haluaisi tuon junan omaan käyttöönsä.
kuva 11.11.2019 16:44 Kari Suominen  
  Se on muuten Esa tuo väri ihan precis sama kuin Sm1 ja Sm2 -junissa. Se näyttää erilaiselta virttyneenä mataksi ja siksi muodostuu kontrastia tähän "juuri maalattuun"
kuva 11.11.2019 16:36 Esa J. Rintamäki  
  Tai miten olisi ruotsinlätän (Y6 jne) värit? Kuvaan sopisi myös Ttv:n keltaraidat...?
Kuvasarja:
What if
 
11.11.2019 16:10 Kari Suominen  
  OK. Olen itsekin likipitäen samoilla linjoilla
kuva 11.11.2019 16:08 Jouni Seppä  
  Tänään taas liikennettä piiiitkästä aikaa tänne! 24 raakapuuvaunua saapui Pansioon.
Kuvasarja:
What if
 
11.11.2019 16:06 Jukka Martio  
  Nykyveturit ovat parantuneet todellisesta rumasta värityksestään, uusiutuut Sr1 on suorastaan hieno. Dr13 ja Dm7 kuitenkin olivat alkuperäisinä parempia.
kuva 11.11.2019 15:53 Erkki Nuutio  
  Hitsausvaunu hinataan rataverkon kohtaan, jossa kulunutta tai muuten vaurioitunutta kiskoa on tarkoitus täytehitsata.
Hitsaajalla näyttää olevan paljas teräselektrodi, liian pitkältä vaikuttava. Ei sitä ole helppo pitimellä hallita, kun se pyrkii tarttumaan hitsauskohtaan. Valokaaren hallinta ei ole helppoa muutenkaan, tasavirran tuomaa magneettista puhallusta. Päällystetty elektrodi antaisi vähän suojaa valokaarelle, vaan ehkä ei ollut silloin saatavilla.

Kuluneen kohdan avaamista ja röpelöisen tehdyn hitsin tasoitusta varten oli 30-luvulla sähköisinä enintään kannettavia hiomakoneita, mutta ei kulmahiomakoneita, rälläköitä. Taitava hitsari tarvittiin.
kuva 11.11.2019 15:48 Aapo Niemelä  
  Henkilöjunat juu, tavarajunat taitaa olla sitten eri kalustolla. :o)
kuva 11.11.2019 14:53 Kari Suominen  
  Venäjän puolella monopoliasemassa toimiva RZD voisi uuden rautatiesopimuksen myötä perustaa tytäryhtiön Suomeen. Tällöin sen tulisi hankkia EU-vaatimusten mukaiset rautatieliikenteen harjoittamisen todistukset ja EU-vaatimusten mukaisen ja Suomeen käyttöön sopivan tavaraliikenteen veturit. Kuljetusteknisestihän Venäjältä saapuviin juniin ei tarvitse Suomen ja Venäjän välisellä rajalla tehdä muuta, kun vaihtaa vetokalusto vedettäviin vaunuihin ja toisinpäin. Varteenotettava vaihtoehto olisi, jos perustettava kalustopankki myisi näitä liki viisikymppisiä Sr1-vetureita kurantimman kaluston tieltä.Vaatimusten mukaisuudenhan nämä jo täyttävät joten tarvittaisiin vain peruskorjaus ja jonkinasteinen modernisointi.

Yhdysvalloissa tällaista elinkaaren aikaisten korjausten lisäksi tehtävää laajaa peruskorjausta ja teknistä modernisointia harjoitetaan laajasti. Siellä tämä toiminta kohdistuu erityisesti ensimmäisen sukupolven vetureihin, joita paikalliset ja short line -yhtiöt uudistettuina ja hinnaltaan edullisina mielellään hankkivat.
kuva 11.11.2019 14:40 Jouni Hytönen  
  Voi tuska, millainen metsä tuohonkin on kasvanut!
Kuvasarja:
Syyspäivä Haapamäellä
 
11.11.2019 14:37 Jouni Hytönen  
  Mietinkin, että tämä operaatio lienee vaatinut koko päivän pyhittämisen vaihtotöille. :D Ennen muinoin, kun puistohöyryveturilla vielä ajettiin, oli vapaata raidetta tarjolla useita satoja metrejä, ellei kokonainen kilometri.
kuva 11.11.2019 14:04 Leo Kolev  
  Eikö reitillä Kotka Satama-Kouvola kaikki junat ajetaan Sm2-yksiköllä?
kuva 11.11.2019 12:00 Erkki Nuutio  
  Siemens-Schuckert -laatua https://en.wikipedia.org/wiki/Siemens-Schuckert
Pystypylväs virroittimelle näyttää lähtevän muuttajan päältä