|
|
12.11.2019 14:40 | Erkki Nuutio | ||
| Tulee muistaa, että kaarihitsaus alkoi olla tuotantokelpoista tekniikkaa vasta 40-luvulta lähtien. Niittaus ja kaasuhitsaus hallitsi Suomessakin vielä 50-luvun alkupuolella. Siihen mennessä vasta mm. päällystetyt puikot olivat tulleet saataville. Kaarihitsaus päällystämättömällä elektrodilla ja ilman suojakaasua ja vieläpä ilman railon kunnollista avausta ei tuottanut kestävää tulosta. Mutta sitä tehtiin kuitenkin, lähinnä päällehitsauksissa. AEL:n julkaiseman Eiron kirjan (4. painos, 1952) tekstiä jatkaen: "...hitsausmuuntajan käyttö on rajoitetumpi, esim. ei voida hitsata paljailla elektrodeilla, eikä kaikilla päällystetyilläkään, lisäksi alumiinin kaarihitsaus ei onnistu vaihtovirralla." Mutta tasavirralla (hitsausmuuttajaa käyttäen) siis saattaa onnistua - jos hitsaaja on taitava. Nykyaikaisilla puolijohteilla toteutetut hitsauskoneet tulivat saataville pääasiassa vasta 70-luvun puolivälissä. Itse en valitettavasti ole juurikaan sulahitsannut, mutta sitä enemmän sulahitsauksia (lähinnä MIG, TIG) susittanut (=määrännyt aukihiottavaksi ja uudelleen hitsattavaksi), metsäkoneen runkoja ja muita hitsattuja osia. Perusvaatimus on railon läpihitsautuminen. Se ei toteudu jos railon sovitus ja ilmarako ei ole vaatimusten mukainen. Usein MIG-hitsaaja ei huolehdi tästä. Ilmaraon puuttuessa tai ollessa riittämätön, tämä sulattaa korkean lisäainekuvun railokohdan päälle. Itse railoon ei tule tällöin juurikaan tunkeumaa ja hitsi on arvoton. Sen lujuus pahimmillaan ehkä 10% siitä mitä läpihtsaus tuottaa. Ennen kuin tällaiselle laitettiin jyrkkä loppu Valmet-metsäkoneita koskien, sai koneurakoitsija aina viikonvaihteissa hitsata konettaan taas kokoon kenttäoloissa. Laaturyhtiä joko on tuotantojohdolla tai sitten ei. Jos ei, eivät hitsaajatkaan huolehdi railon sovituksesta ja muusta. Hitsien röntgenkuvauksia ei laadun saavuttamiseen tarvita muualla kuin hitsaajien määräaikaisissa hitsauskokeissa ja menetelmäkokeissa, joilla haetaan taloudellisia railomuotoja ja hitsausarvoja eri hitsigeometrioille. |
||||
|
|
12.11.2019 12:15 | Tauno Hermola | ||
| En epäile Erkki Nuution tietoa, mutta minulle kaarihitsaus paljaalla puikolla (ja tietenkin ilman suojakaasua) oli aivan uutta; en muista missään kuulleeni tai lukeneeni tällaisesta aikaisemmin. | ||||
|
|
12.11.2019 11:56 | Erkki Nuutio | ||
| Vanhan konemiehen katsomus 1930-lukua myötäillen ja Eiron Kaasu- ja kaarihitsausopuksesta ottaen: "Hitsausmuuttajalla hitsaus tapahtuu tasavirralla, jolla voidaan hitsata kaikissa kaarihitsaustapauksissa. Vaihtovirran, siis hitsausmuuntajan käyttö on rajoitetumpi, ...." 30-luvulla puhe tyristori- ja muista taajuusmuuttajista saattoi johtaa Pitkäniemeen tai Kellokoskelle. Toisin sanoen, maailma on muuttunut ja käsitteet sen mukana. |
||||
|
|
12.11.2019 11:52 | Tauno Hermola | ||
| Tuskin on ihan noinkaan opetettu. Toki tuollainen pyörivä muuttaja voi myös muuttaa tasavirran vaihtovirraksi tai vaihtovirran tasavirraksi, kuten noissa hitsausmuuttajissa tapahtuu. Jos taajuutta haluttaisiin muuttaa muuten, kuin napalukujen suhteessa, muuttajassa pitäisi olla mekaaninen vaihteisto!! Ehkä niinkin on joskus toimittu. Muuntaja tietenkin toimii vain vaihtovirralla. | ||||
|
|
12.11.2019 11:11 | Tapio Nikula | ||
| Noista termeistä. Teknillisessä korkeakoulussa opetettiin, että muuntaja muuntaa jännitteen joko suuremmaksi tai pienemmäksi. Muuttaja taas muuttaa vaihtovirran värähtelytaajuutta. (Taajuus)muuttajaa käytetään tehonsäätöön, muuntajaa taas ei. Vai ovatko asiat muuttuneet minun kouluajoistani? | ||||
|
|
12.11.2019 10:44 | Miko Ojala | ||
| Halkopiippu on veturista Tk3 1140, kun piiput oli vaihdettu niin 1140 sai 609:n hiilipiipun. | ||||
|
Kuvasarja: What if |
12.11.2019 10:00 | Teemu Saukkonen | ||
| Dv kokovihreänä näyttäisi aika hienolta. | ||||
|
|
12.11.2019 07:32 | Jari Välimaa | ||
| Virrat kytketään välille Varikko-Hervanta-Turtola, missä on jo ajolangat valmiina. 2020 ajolankoja asennetaan Rieväkadulta Sammonkadulle sekä Teiskontielle. Luultavasti myös Itsenäisyydenkadulla. Ja odotetaan tietysti ensimmäistä vaunua testeihin. |
||||
|
|
12.11.2019 05:01 | Markku Knuutti | ||
| Kuvan auetessa osu silmiin ekax rakennuksen X-jäykiste kattotuolien alapinnassa , tommosia enoo enne nähäny! Liekö kui yleistä ? | ||||
|
|
12.11.2019 01:59 | Jimi Lappalainen | ||
| Kuumakäynti-ilmaisin 2124 sijainnilla 292+258. https://tinyurl.com/vjk72dq | ||||
|
|
12.11.2019 01:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eräässä vaiheessa Raasepori toimi kuulemma kohtauspaikkanakin... | ||||
|
|
12.11.2019 01:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kunnon kuva Raaseporista! Kiittäen ja kumartaen maahan ja tomuun asti! Nuo tähdet olivat yleinen Granholmin jippo. | ||||
|
|
12.11.2019 01:30 | Jimi Lappalainen | ||
| Oi! Kiitos kuvasta! | ||||
|
|
12.11.2019 01:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Pink City Express". | ||||
|
|
12.11.2019 00:05 | Jaska Virtanen | ||
| Olisipas komea väritys! | ||||
|
|
11.11.2019 22:49 | Panu Breilin | ||
| Vuoden 1923 ratapihakaaviossa näkyy haarautumisvaihteen sijainti suhteessa siltaan: https://vaunut.org/kuva/42805 | ||||
|
|
11.11.2019 22:14 | Mikko Mäntymäki | ||
| Tampere on vain 100 vuotta hesaa jäljessä... | ||||
|
|
11.11.2019 22:14 | Tuomas Pätäri | ||
| Tarkennetaan, kun Erkki oli ehtinyt ensin, että varsinainen haarautuminen vaihteella tapahtuikin varmasti jo ennen siltaa, mutta linjaus meni samaa siltaa pitkin ennen kunnon kääntymistä eteläkaakkoon, mitä tarkoitin tuolla oikealta puolelta lähtemisellä. | ||||
|
|
11.11.2019 22:12 | Tuomas Pätäri | ||
| Sillan oikealta puolelta. Näin olen itse ymmärtänyt tarkemman linjauksen: Kotkankalliontie ja Kiehuvantie ovat Uudismaankadun risteyksestä eteenpäin Kotkan nykyradalle asti käytännössä vanhaa ratapohjaa. Uudismaankadun ja Toukomiehentien välillä rata on kulkenut penkalla heti Kotkankalliontien itäpuolella, penkka on edelleen nähtävillä https://www.google.fi/maps/@60.8603206,26.7204888,3a,75y,131.83h,71.94t/data=!3m6!1e1!3m4!1sGWxOc2nbXr2j_Qz4gF08AA!2e0!7i13312!8i6656 Penkka on toki jatkunut Kotkankallion "nousulle" asti, mutta se on purettu siitä missä Toukomiehentien risteys ja pikkuinen kioskirakennus, nykyinen pizzeria (?) on. Siitä rata on mennyt ratapihalle päin nykyisten Ratavartijantie 1-3 rivitalojen kohdalla. Penkka näkyy myös vuoden 1965 karttalehden alalaidassa, ruutujen 84 ja 85 rajalla: http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/mml_vanhat_kartat/Painetut_kartat/21_Peruskartta_20k/3/3113/311308/311308_1965.jpg |
||||
|
|
11.11.2019 22:05 | Erkki Nuutio | ||
| Veikko Talven Kouvolan historia II (1984, 704 s.) vastaa kysymyksiin, rautatiekysymyksiin vielä paremmin. Tunneli on käsitelty sivuilla 406-408. Se valmistui vuoden 1931 lopussa. 2.3 m levyinen vuonna 1909 valmistunut vanhin tunneli oli sen kyljessä. Uusi tunneli oli 3.6 m korkea ja 7.5 m leveä, josta jalkakäytävän osuus oli 2 m. Kuva tunnelista keskustan suunnasta on kirjan sivulla 407. Sama tunneli on kyseessä kuin ylläolevassa kuvassa. Kotkan rata alkoi haarautua aseman ratapihalta jo vähän ennen tuota vanhinta tunnelia (kartta s. 54). Rata haarautui vuodesta 1933 pääradasta noin pari kilometria idempänä (kartta s. 391 näyttää molemmat linjaukset). Appiukko oli täysin tolkuissaan ja muisti säilyneenä kertoessaan Kotkan junien kulusta ennen vuotta 1933. |
||||
|
|
11.11.2019 21:44 | Johannes Erra | ||
| Jukan näkemä kone oli 113 309. Molemmat veturit kuuluvat Train Rental GmbH:lle, ja ovat samassa TEE-värityksessä. DB poisti molemmat veturit rekisteristään v. 2014 ja ne varsin nopeasti siirtyivät TRI:lle. Kuvan veturin 113 268 (alk. E 10 1268) palautus ulkoisesti alkuperäisasuunsa valmistui kuitenkin vasta lokakuussa 2019, mikä poissulkee mahdollisuuden, että veturi olisi Jukan kuvassa. | ||||
|
|
11.11.2019 21:27 | Jorma Rauhala | ||
| Töölön halli on ollut alunperin läpiajettavaa rakennetta, ei niinkuin nyt, pussinperämallia. Isot ratapihat olivat täällä hallin pohjoispuolella, nythän ainoa ratapiha on eteläpäädyssä. Täällä oli raideyhteydet korjaamoihin ja varastoalueille. Hallin tontti ulottui nykyiselle Topeliuksenkadulle saakka. | ||||
|
|
11.11.2019 21:00 | |||
| Olen pähkäillyt joskus Kotkan ja Haminan suunnan radan lähtöä kouvolasta, onko se ollut välittömästi tuosta sillan oikealta puolelta vaiko kuvaajan selän takaa nykyisen liikenneympyrän kohdalta? Entä tavararatapihalta? Mielakan rinteen länsipuolella on tie joka saattaa olla entistä radan pohjaa. Edesmennyt appiukkoni kertoi Kotkaan lähteneiden henkilöjunien peräyttäneen ensin henkilöratapihan eteläpäähän ja sieltä lähdettiin etelän suuntaan. Oliko tuo normaali tilanne vai mahtoiko muistaa jonkin poikkeustilanteen? | ||||
|
|
11.11.2019 20:14 | [Tunnus poistettu] | ||
| Olisiko rautateillä tarvetta raaka-aineen ja valmiin tavara kuljettamiseen? Silloin olisi jo olemassa sähköistetty ratayhteys Tahkikseen. | ||||
|
|
11.11.2019 20:12 | Jukka Ahtiainen | ||
| Hieno kuva, veturi ja juna. Saattoi olla sama veturi, jonka näin muutaman kerran vilaukselta https://vaunut.org/kuva/110220?u=2471&paik=M%C3%BCnchen&tag0=2%7C%7C |
||||
|
|
11.11.2019 19:47 | Tero Korkeakoski | ||
| Biojalostamo tulee tästä kuvasta oikealla olevan voimalaitoksen yhteyteen. | ||||
|
|
11.11.2019 18:57 | Vesa Höijer | ||
| Tämäkin on hyvä, mutta näissä "karamelliväreissä" on ongelmana, että niihin kyllästyy pian. | ||||
|
|
11.11.2019 18:56 | Rasmus Viirre | ||
| Tuo mies taisi olla eräs vanhempieni kaveri. Maksoi 50€ päästäkseen tuonne hetkeksi. | ||||
|
|
11.11.2019 18:55 | Vesa Höijer | ||
| Kirkkaanpunainen sopisi parhaiten, kuten moneen muuhunkin junaan. | ||||
|
|
11.11.2019 18:54 | Juhana Nordlund | ||
| Ajolankojen virta voidaan kytkeä päälle tietenkin vain siellä, missä niitä on. Hervannan päässä niitä kuitenkin on jo aika lailla. | ||||
|
|
11.11.2019 18:43 | |||
| Tämä kuva osui äsken vasta ensimmäisen kerran näkyvilleni - tämä on kaikin puolin ykkösluokkaa. Ensi kerran kuulen Viittamäestä (I-kirjainten pisteet kruunaavat). | ||||
|
|
11.11.2019 18:29 | |||
| Ratapohjan vihreä väri tekee kuvasta erityisen suosikkini ... | ||||
|
|
11.11.2019 18:27 | Roope Prusila | ||
| Ei ole kuvan alueella ajolankoja. Ratikan nettisivut sanoo, että mm kuvan alue saa langat ensi keväänä. | ||||
|
|
11.11.2019 18:18 | Eero Aro | ||
| Sattuneesta syystä olen käynyt viime aikoina yksityisviestitystä, jossa vahvistui tämän kuvan ajoitus kesään 1917, niin kuin Erkki Nuutio keskustelussa määritti. Mummoni perhe muutti sen vuoden lopussa Kuusankoskelle. Taustalla oleva rakennus on Viittakiven talon päärakennus. Tilan uusi omistaja A.J. Tiura rakensi tuon talon paikalle sittemmin Suokannan uuden päärakennuksen. |
||||
|
|
11.11.2019 18:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvä oivallus muutoin, Kari. | ||||
|
|
11.11.2019 18:04 | [Tunnus poistettu] | ||
| Ja tulevaisuudessa tilalle biojalostamo? https://www.satakunnankansa.fi/a/73dc820c-054c-4411-95a6-6df6f1b8b633?c=1528874183846 | ||||
|
|
11.11.2019 17:19 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Jatkokäyttöön liittyi myös tavaraosastollisia vaunuja. https://vaunut.org/kuva/113901 | ||||
|
|
11.11.2019 17:08 | Rasmus Viirre | ||
| Tunnelmallinen talvikuva! Aika valoisat nuo taaemman veturin "takavalot". ;) | ||||
|
|
11.11.2019 16:54 | |||
| 3-vuotias tyttärentyttäreni haluaisi tuon junan omaan käyttöönsä. | ||||
|
|
11.11.2019 16:44 | Kari Suominen | ||
| Se on muuten Esa tuo väri ihan precis sama kuin Sm1 ja Sm2 -junissa. Se näyttää erilaiselta virttyneenä mataksi ja siksi muodostuu kontrastia tähän "juuri maalattuun" | ||||
|
|
11.11.2019 16:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tai miten olisi ruotsinlätän (Y6 jne) värit? Kuvaan sopisi myös Ttv:n keltaraidat...? | ||||
|
Kuvasarja: What if |
11.11.2019 16:10 | Kari Suominen | ||
| OK. Olen itsekin likipitäen samoilla linjoilla | ||||
|
|
11.11.2019 16:08 | Jouni Seppä | ||
| Tänään taas liikennettä piiiitkästä aikaa tänne! 24 raakapuuvaunua saapui Pansioon. | ||||
|
Kuvasarja: What if |
11.11.2019 16:06 | Jukka Martio | ||
| Nykyveturit ovat parantuneet todellisesta rumasta värityksestään, uusiutuut Sr1 on suorastaan hieno. Dr13 ja Dm7 kuitenkin olivat alkuperäisinä parempia. | ||||
|
|
11.11.2019 15:53 | Erkki Nuutio | ||
| Hitsausvaunu hinataan rataverkon kohtaan, jossa kulunutta tai muuten vaurioitunutta kiskoa on tarkoitus täytehitsata. Hitsaajalla näyttää olevan paljas teräselektrodi, liian pitkältä vaikuttava. Ei sitä ole helppo pitimellä hallita, kun se pyrkii tarttumaan hitsauskohtaan. Valokaaren hallinta ei ole helppoa muutenkaan, tasavirran tuomaa magneettista puhallusta. Päällystetty elektrodi antaisi vähän suojaa valokaarelle, vaan ehkä ei ollut silloin saatavilla. Kuluneen kohdan avaamista ja röpelöisen tehdyn hitsin tasoitusta varten oli 30-luvulla sähköisinä enintään kannettavia hiomakoneita, mutta ei kulmahiomakoneita, rälläköitä. Taitava hitsari tarvittiin. |
||||
|
|
11.11.2019 15:48 | Aapo Niemelä | ||
| Henkilöjunat juu, tavarajunat taitaa olla sitten eri kalustolla. :o) | ||||
|
|
11.11.2019 14:53 | Kari Suominen | ||
| Venäjän puolella monopoliasemassa toimiva RZD voisi uuden rautatiesopimuksen myötä perustaa tytäryhtiön Suomeen. Tällöin sen tulisi hankkia EU-vaatimusten mukaiset rautatieliikenteen harjoittamisen todistukset ja EU-vaatimusten mukaisen ja Suomeen käyttöön sopivan tavaraliikenteen veturit. Kuljetusteknisestihän Venäjältä saapuviin juniin ei tarvitse Suomen ja Venäjän välisellä rajalla tehdä muuta, kun vaihtaa vetokalusto vedettäviin vaunuihin ja toisinpäin. Varteenotettava vaihtoehto olisi, jos perustettava kalustopankki myisi näitä liki viisikymppisiä Sr1-vetureita kurantimman kaluston tieltä.Vaatimusten mukaisuudenhan nämä jo täyttävät joten tarvittaisiin vain peruskorjaus ja jonkinasteinen modernisointi. Yhdysvalloissa tällaista elinkaaren aikaisten korjausten lisäksi tehtävää laajaa peruskorjausta ja teknistä modernisointia harjoitetaan laajasti. Siellä tämä toiminta kohdistuu erityisesti ensimmäisen sukupolven vetureihin, joita paikalliset ja short line -yhtiöt uudistettuina ja hinnaltaan edullisina mielellään hankkivat. |
||||
|
|
11.11.2019 14:40 | Jouni Hytönen | ||
| Voi tuska, millainen metsä tuohonkin on kasvanut! | ||||
|
Kuvasarja: Syyspäivä Haapamäellä |
11.11.2019 14:37 | Jouni Hytönen | ||
| Mietinkin, että tämä operaatio lienee vaatinut koko päivän pyhittämisen vaihtotöille. :D Ennen muinoin, kun puistohöyryveturilla vielä ajettiin, oli vapaata raidetta tarjolla useita satoja metrejä, ellei kokonainen kilometri. | ||||
|
|
11.11.2019 14:04 | Leo Kolev | ||
| Eikö reitillä Kotka Satama-Kouvola kaikki junat ajetaan Sm2-yksiköllä? | ||||
|
|
11.11.2019 12:00 | Erkki Nuutio | ||
| Siemens-Schuckert -laatua https://en.wikipedia.org/wiki/Siemens-Schuckert Pystypylväs virroittimelle näyttää lähtevän muuttajan päältä |
||||