Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 15.11.2019 16:32 Esa J. Rintamäki  
  Rautatieklassismia ja puolikaariteemaa. Veli venäläinen tottelee rautatiearkkitehtuurin perinteitä aika mukavasti...!
kuva 15.11.2019 14:45 Jouni Hytönen  
  Tämä on kahtena päivänä viikossa normikokoonpano kaikessa kirjavuudessaan. Muina päivinä Nom puuttuu. :)
kuva 15.11.2019 14:08 Jimi Lappalainen  
  Mukana myös taidevaunu Eds 28205.
kuva 15.11.2019 11:17 Mikko Mäntymäki  
  Monia kammoksuttaa hetkellinen polttoaineen kulutus se on edullisempi kiihdyttää 3xDv12 minuutissa 0-120km/h vaikka kulutus olisi 600l/h. Välillä nysväreiden mielipiteitä on vaikea ymmärtää vai kannattaako niitä ymmärtää ollenkaan?
kuva 15.11.2019 10:45 Ilkka Hovi  
  Järkevä historian opettaja. Oikeastaan harrastajien pitäisi keskustelujen lomassa todeta "on tärkeää huolehtia teknisen kulttuurin säilyttämisestä. Koneet säilyvät hyvin kun niitä käytetään". Humanistit ovat OK mutta niitä kammoksuttaa laivat, veturit, raitiovaunut, isot autot (pienet mahtuu talliin ja ajatuksiin).
Ai, melkein unohdin, hieno kuva.
kuva 15.11.2019 08:31 Jari Ahokas  
  Olisiko mahdollisesti tämä Vanhat Koneet-lehden artikkeli kyseessä http://www.vanhatkoneet.fi/675/vanaja-tuuri-tuurilla-sailynyt
kuva 15.11.2019 07:42 Jimi Lappalainen  
  Voih, toivottavasti ei romuksi.
kuva 15.11.2019 00:43 Esa J. Rintamäki  
  Erään näkemyksen mukaan ruotsinlättien etuvalot sijoitettiin alas siksi, että ne toimisivat myös sumuvaloina. Tämä piti paikkansa ainakin sarjoissa YBo4t ja YBo4p. Nämä olivat Märsta-Verkenin valmistamia teräskorisia kapsurälsbusseja, joista ensimmäinen valmistui 1948 koeajoihin. Viimeinen Märsta-vagn romutettiin 1972.
kuva 15.11.2019 00:07 Hannu Peltola  
  Wau, tässä kuvassa on tekemisen meininkiä ja höyryn juhlaa!
kuva 14.11.2019 18:06 Lasse Reunanen  
  Tuollaisesta umpikorisesta ovelta ovelle-jakeluautosta oli juttua ehkä parisen vuotta sitten Vanhat Koneet-lehdessä. Olen juuri muuttanut, joten lehteä en tähän hätään löydä, kaikki lehdet on epämääräisissä laatikoissa, osa vielä vanhalla talolla. Vanajan alustalla taisi olla, jossain Länsi-Suomessa tallessa, mutta ei entisöity. Olisko ollut joku numero lehdessä, missä oli enemmänkin Vanajista juttua. Mutta yhtä kaikki, ainakin yksi on säilynyt.
kuva 14.11.2019 18:00 Jarmo Pyytövaara  
  Eiköhän aseman paras palvelu ole, että henkilöjuniin pääsee tältäkin asemalta. Minulle jäi mielikuva, että matkalippuja saa ostaa, junien lähtöaikoina asemalta? Eikä R-kioskia kylällä näkynyt ;D
kuva 14.11.2019 15:13 Kari Suominen  
  Vaikka tämä versio on jäänyt yhden muokatun kuvan asteeelle, on tämä on mielestäni parempi kuin se vaalea versio vihrein raidoin. Vaaleat ovat juuri uuden värin saaneina kyllä tyylikkäitä, mutta käytön myötä lika ja nokeentuminen tekee niistä varsin nopesti suttuisen näköisiä.

Dr14-vetureiden kokovihreä poikkeaa toteutukseltaan hieman tässä esitetystä. Niissä valkoiset vaakaraidat edessä ja takana ovat korkeampia ja ne on siijoitettu hieman ylemmäksi. VR:n uudessa tulevassa dieselveturissa valkoiset raidat esitteen kuvissa ovat kuten tässä; matalalien raitojen alareuna on aivan vandringin yläpuolella.
kuva 14.11.2019 11:24 Seppo Rahja  
  Ruotsinlättien ilme on huomattavasti apeampi ja alakuloisempi kuin suomalaisten serkkujen. Vrt. https://vaunut.org/kuva/130782?u=916&d=18.01.2019&ns=1
kuva 14.11.2019 09:27 Hannu Peltola  
  Jussi, millainen käyntiääni tässä oli?
kuva 14.11.2019 09:21 Hannu Peltola  
  42968 on vanha LMS:n Stanier Class 5 tai Stanier Mogul. Näitä valmistui yhteensä 40 kappaletta vuosina 1933-34. Tämä kuvan yksilö on ainoa säästynyt sarjan veturi. Briteissä on ollut mielenkiintoinen tapa nimetä veturisarjat rautatieyhtiön pääinsinöörin mukaan ja tulee vaikutelma, että nämä pääinsinöörit ovat olleet aikansa rokkitähtiä!
kuva 14.11.2019 09:10 Hannu Peltola  
  Brittiläisten museovetureiden nopeusennätystä pitänee nykyään hallussaan Tornado 100 mph nopeudella: https://vaunut.org/kuva/135476?s=1

Veturi 43106 on vanha LMS:n Ivatt Class 4 ja pyöräjärjestykseltään 2-6-0 Mogul, kuten kuvastakin näkyy. Tämä SVR:llä oleva on sarjan ainoa säästynyt yksilö. Yhteensä näitä valmistui 162 kappaletta vuosina 1947-1952.

Kuvan oikeassa reunassa erottuu hyvin BR:n Mk. 1 -vaunun alaslaskettava automaattikytkin.
kuva 14.11.2019 09:01 Hannu Peltola  
  GWR:lle valmistui näitä 7800-sarjan Ten-Wheelereitä yhteensä 30 kappaletta kahdessa erässä 1938-39 ja 1950. Sota keskeytti näiden veturien valmistuksen ja viimeiset kymmenen valmistuivat BR:lle. Sarjan vetureista peräti yhdeksän on säästynyt jälkipolville. Tämän veturin 7812 kotivarikkoina olivat Bristol Bath Road (1939-1950), Newton Abbot (1950-1959), Plymouth Laira (1959-1960, Oswestry (1960-1963) ja viimeisenä Shrewsbury vuodesta 1963.
kuva 14.11.2019 08:34 Timo Arolainen  
  Vanha kunnon paperinavigaattori.
kuva 14.11.2019 08:22 Teppo Niemi  
  Olisikohan se Pieksämäen varikon korjausvaunu.
kuva 14.11.2019 08:15 Hannu Peltola  
  Alkupään 20-sarjalaisissa ei ollut Headcode-laatikkoa, vaan käytössä oli levyindikaattorit junatyypin ilmaisuun. Tässä kuvan veturissa kaikki levyindikaattorit ovat kiinni, kun Bo'nessissa kuvaamassani yksilössä kaikki indikaattorit olivat avoinna: https://vaunut.org/kuva/135464?s=1 Tämä vihreä-valkoinen väritys on ilmeisesti ollut alkuperäinen väritys?
kuva 14.11.2019 08:11 Hannu Peltola  
  Taustalla erottuu BR:n Mk. 1 -sarjan henkilövaunu ja kaksi perinteistä 12 tonnin kantavuuden umpivaunua 10 jalan akselivälillä.

Onkohan tämä brittilainen postinvaihtolaite samanlainen kuin Atlantin toisella puolella käytetyt?
kuva 13.11.2019 23:32 Petri P. Pentikäinen  
  Seuraavan päivän Hesarin mukaan Brežnev ja pres. Paasikivi matkustivat 24.9. illalla junalla Turkuun (lähtöajaksi mainittiin kyllä 18.20). Ehkä haluttiin varmistaa perille pääseminen.
kuva 13.11.2019 22:53 Petri Nummijoki  
  Sattumakuva. Liittyisiköhän jollain lailla Brezhnevin Suomen vierailuun syyskuussa 1961, että MP37 on ollut 24.9.1961 tilapäisesti Hr12-vetoinen?
kuva 13.11.2019 21:16 Jukka Ahtiainen  
  Muuttokuorma kuormattiin kantamalla huonekalut aseman ovesta kuvassa näkyvän Gb-vaunun mittaisen lastauslaiturin vieressä olevaan GB-vaunuun. Mukaan lähti myös rattikelkka, potkulauta ja Puch Tunturi.
kuva 13.11.2019 21:08 Tauno Hermola  
  Mitä palveluja tällainen asema tarjoaa ja miten se on auki tai miehitetty?
kuva 13.11.2019 21:04 Kari Ranta-Ojala  
  Veturiin kaikki käyttäjät eli "sponsorit kylkeen" niinku on esim takseilla yms.
kuva 13.11.2019 20:47 Jimi Lappalainen  
  Mikähän se sitten on?
kuva 13.11.2019 20:20 Jimi Lappalainen  
  Sähkökaapitkin ovat ns. PID-värityksessä, mahtavaa :)
kuva 13.11.2019 20:01 Jaakko Tuominen  
  Kielitaitoiset: Kytkentä kaaviot ja käyttöohjeet. kevyt tulkkaus
kuva 13.11.2019 19:58 Jaakko Tuominen  
  Onnistuuko genun herätinjännitteen muutoksella? Olen hitsannut reukun kanssa mutta en usko genussa sellaista olevan, hirveetä haaskausta.
kuva 13.11.2019 18:03 Rasmus Viirre  
  Taitaapi noita kameroita olla, kun joissain Tka8:kin on ollut jo jonkusen aikaa.
kuva 13.11.2019 17:26 Aapo Niemelä  
  Juu, itsekkin olen nähnyt sellaisen kamppeen, jossa VR Trackit ylimaalattu, muttei tilalla minkäänlaista muuta logoa; olisikohan ollut yksikkö 23. Onkos tuossa ovessa ilmoitus kameravalvonnasta?
kuva 13.11.2019 16:35 Tauno Hermola  
  Olisiko virransäätö ollut ihan vaan säädettävällä vastuksella? Onhan teollisuudessakin toimittu niin, että on ollut yksi suuri tasajännitelähde (tasasuuntaaja) ja sitten kullakin hitsaajalla 'vastuslaatikko', josta hitsausvirta säädetään.
kuva 13.11.2019 16:18 Erkki Nuutio  
  600 V tasasähköä syötetään Helsingissä (ja syötettiin Turussa ja kaiketi Viipurissakin).
Tampereella syötetään 750 V tasasähköä. Tasasähköä näytetään perusteltavan pienemmillä tehonsiirtohäviöillä.
Silti muunto/syöttöasemia (karsean näköisiä hökkeleitä) rakennetaan 2...3 km:n välein. Säädeltävyys ei liene nykyään ongelma tasasähkölle. Sähköväki voinee vastata täsmällisemmin.
kuva 13.11.2019 15:36 Teemu Saukkonen  
  Tämä olisi aika tyylikäs. Vielä hopeamaalilla alusta ja mustalla katto...
kuva 13.11.2019 12:19 Jouni Hytönen  
  Peräkanaa ajamisessa lienee ollut se riski, että tasoristeykset soittavat läpi. Yhteenkytkettyinä ongelmaa ei ole, kyseessä on yksi juna, joka varaa ja vapauttaa raideosuuksia suunnitellusti.
kuva 13.11.2019 12:09 Jouni Hytönen  
  No ei ole, ehtiköhän teksti jo päivittyä? Metsolahti olisi tunnelin toisessa päässä selän takana.
kuva 13.11.2019 09:36 Tommi K Hakala  
  Sr3, Hr11 värityksellä...siinä olisi ollut mielenkiintoinen juhlavuoden väritys, retroilulla
kuva 13.11.2019 08:23 Raimo Harju  
  Miltähän tämä näyttäis Pulla-Hurun väreissä, siis Hr11.
kuva 13.11.2019 07:27 Hannu Peltola  
  Tämä on kyllä upea! Koko kuva suorastaan tuoksuu Wirtschaftwunderille!
Kuvasarja:
What if
 
13.11.2019 07:16 Hannu Peltola  
  Kokeilepa Kari tehdä Ukko-Pekasta Caledonian Railwayn henkilöjunanveturin värinen: https://vaunut.org/kuva/134776?s=1 ja https://vaunut.org/kuva/134775?s=1
kuva 13.11.2019 07:14 Hannu Peltola  
  Tämä on jo aika surrealistinen! Joku oikean elämän veturi on maalaukseltaan tämännäköinen, mutta en saa sitä nyt mieleen. Tunnistaako joku?
kuva 13.11.2019 02:07 Jimi Lappalainen  
  Nyt on kyllä pakko kommentoida; sehän on jo vihreä ;)
Kuvasarja:
What if
 
13.11.2019 00:03 Kari Suominen  
  Kiitos Hannu. Siitä on tullut kuluneeksi nyt kymmenen vuotta, kun VR-konserni alkoi siirtyä vihreään yritysilmeeseen. Siitä alkaen lähes kaikki mahdollinen yritystoimintaan liittyvä on siellä vaiheittain muuttunut vihreäksi. Aluksi vihertynyt kalusto oli haluttua saalista kuvausreissulta, mutta nyt olen ollut ymmärtävinäni, että pelkän vihreän monotonisuus on alkanut tympiä osaa harrastajista. Kaluston väripaletin laajentaminen hetkeksi, vaikka näin keinotekoisestikin, sopii sitten kai tähän pimeimpään aikaan vuodesta.
kuva 12.11.2019 23:37 Jaakko Tuominen  
  Onko ratikan käyttösähkö tasasähköä jos on niin sen muuntaminen ilman "pyörivää konetta" on kohtuullisen hankalaa jos nykytekniikka ei ole käytössä. Kaarihitsauksen jännite on jossain 70v tienoilla (korjatkaa) jolloin tasavirta moottori pyörttää tasavirta generaattoria saadaan sopivampi jännite. Kertokaa miten genusta saadaan sopiva virta säädettyä?
kuva 12.11.2019 23:22 Jorma Toivonen  
  Niin, no... rahathan on nyhjäistävä tilanteiden mukaan. Toivottavasti kaveri sai kokemukselleen katetta.
kuva 12.11.2019 21:25 Pasi Ohtonen  
  Miltäköhän Ukko-Pekka näyttäisi vihreänä? :D
kuva 12.11.2019 21:25 Jukka Martio  
  Eihän Pönttövuori ole Lievestuoreen ja Metsolahden välillä.
Kuvasarja:
What if
 
12.11.2019 17:57 Hannu Peltola  
  Tämä kuvasarja oli mukavaa vaihtelua ja olet Kari saanut aikaan aika hauskoja uusia tulkintoja klassikoista! Julkaise näitä aina silloin tällöin lisää.
kuva 12.11.2019 16:49 Jukka P. T. Ruuskanen  
  Tavaraliikenne lopetettiin toukokuussa 1968 ja vaihteet naulattiin suorille. Sitten liikenne lisääntyikin ja Raaseporista tuli uudelleen junansuorituspaikka toukokuussa 1970, junankohtauksia saattoi järjestää elokuusta 1970 alkaen. Vaihteet ja sivuraide purettiin syyskuussa 1972.
kuva 12.11.2019 14:40 Erkki Nuutio  
  Tulee muistaa, että kaarihitsaus alkoi olla tuotantokelpoista tekniikkaa vasta 40-luvulta lähtien. Niittaus ja kaasuhitsaus hallitsi Suomessakin vielä 50-luvun alkupuolella. Siihen mennessä vasta mm. päällystetyt puikot olivat tulleet saataville.
Kaarihitsaus päällystämättömällä elektrodilla ja ilman suojakaasua ja vieläpä ilman railon kunnollista avausta ei tuottanut kestävää tulosta. Mutta sitä tehtiin kuitenkin, lähinnä päällehitsauksissa.

AEL:n julkaiseman Eiron kirjan (4. painos, 1952) tekstiä jatkaen: "...hitsausmuuntajan käyttö on rajoitetumpi, esim. ei voida hitsata paljailla elektrodeilla, eikä kaikilla päällystetyilläkään, lisäksi alumiinin kaarihitsaus ei onnistu vaihtovirralla."
Mutta tasavirralla (hitsausmuuttajaa käyttäen) siis saattaa onnistua - jos hitsaaja on taitava.

Nykyaikaisilla puolijohteilla toteutetut hitsauskoneet tulivat saataville pääasiassa vasta 70-luvun puolivälissä.
Itse en valitettavasti ole juurikaan sulahitsannut, mutta sitä enemmän sulahitsauksia (lähinnä MIG, TIG) susittanut
(=määrännyt aukihiottavaksi ja uudelleen hitsattavaksi), metsäkoneen runkoja ja muita hitsattuja osia.

Perusvaatimus on railon läpihitsautuminen. Se ei toteudu jos railon sovitus ja ilmarako ei ole vaatimusten mukainen.
Usein MIG-hitsaaja ei huolehdi tästä. Ilmaraon puuttuessa tai ollessa riittämätön, tämä sulattaa korkean lisäainekuvun railokohdan päälle. Itse railoon ei tule tällöin juurikaan tunkeumaa ja hitsi on arvoton. Sen lujuus pahimmillaan ehkä 10% siitä mitä läpihtsaus tuottaa.
Ennen kuin tällaiselle laitettiin jyrkkä loppu Valmet-metsäkoneita koskien, sai koneurakoitsija aina viikonvaihteissa hitsata konettaan taas kokoon kenttäoloissa.
Laaturyhtiä joko on tuotantojohdolla tai sitten ei. Jos ei, eivät hitsaajatkaan huolehdi railon sovituksesta ja muusta.
Hitsien röntgenkuvauksia ei laadun saavuttamiseen tarvita muualla kuin hitsaajien määräaikaisissa hitsauskokeissa ja menetelmäkokeissa, joilla haetaan taloudellisia railomuotoja ja hitsausarvoja eri hitsigeometrioille.