|
|
15.11.2019 16:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rautatieklassismia ja puolikaariteemaa. Veli venäläinen tottelee rautatiearkkitehtuurin perinteitä aika mukavasti...! | ||||
|
|
15.11.2019 14:45 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä on kahtena päivänä viikossa normikokoonpano kaikessa kirjavuudessaan. Muina päivinä Nom puuttuu. :) | ||||
|
|
15.11.2019 14:08 | Jimi Lappalainen | ||
| Mukana myös taidevaunu Eds 28205. | ||||
|
|
15.11.2019 11:17 | Mikko Mäntymäki | ||
| Monia kammoksuttaa hetkellinen polttoaineen kulutus se on edullisempi kiihdyttää 3xDv12 minuutissa 0-120km/h vaikka kulutus olisi 600l/h. Välillä nysväreiden mielipiteitä on vaikea ymmärtää vai kannattaako niitä ymmärtää ollenkaan? | ||||
|
|
15.11.2019 10:45 | Ilkka Hovi | ||
| Järkevä historian opettaja. Oikeastaan harrastajien pitäisi keskustelujen lomassa todeta "on tärkeää huolehtia teknisen kulttuurin säilyttämisestä. Koneet säilyvät hyvin kun niitä käytetään". Humanistit ovat OK mutta niitä kammoksuttaa laivat, veturit, raitiovaunut, isot autot (pienet mahtuu talliin ja ajatuksiin). Ai, melkein unohdin, hieno kuva. |
||||
|
|
15.11.2019 08:31 | Jari Ahokas | ||
| Olisiko mahdollisesti tämä Vanhat Koneet-lehden artikkeli kyseessä http://www.vanhatkoneet.fi/675/vanaja-tuuri-tuurilla-sailynyt | ||||
|
|
15.11.2019 07:42 | Jimi Lappalainen | ||
| Voih, toivottavasti ei romuksi. | ||||
|
|
15.11.2019 00:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erään näkemyksen mukaan ruotsinlättien etuvalot sijoitettiin alas siksi, että ne toimisivat myös sumuvaloina. Tämä piti paikkansa ainakin sarjoissa YBo4t ja YBo4p. Nämä olivat Märsta-Verkenin valmistamia teräskorisia kapsurälsbusseja, joista ensimmäinen valmistui 1948 koeajoihin. Viimeinen Märsta-vagn romutettiin 1972. | ||||
|
|
15.11.2019 00:07 | Hannu Peltola | ||
| Wau, tässä kuvassa on tekemisen meininkiä ja höyryn juhlaa! | ||||
|
|
14.11.2019 18:06 | Lasse Reunanen | ||
| Tuollaisesta umpikorisesta ovelta ovelle-jakeluautosta oli juttua ehkä parisen vuotta sitten Vanhat Koneet-lehdessä. Olen juuri muuttanut, joten lehteä en tähän hätään löydä, kaikki lehdet on epämääräisissä laatikoissa, osa vielä vanhalla talolla. Vanajan alustalla taisi olla, jossain Länsi-Suomessa tallessa, mutta ei entisöity. Olisko ollut joku numero lehdessä, missä oli enemmänkin Vanajista juttua. Mutta yhtä kaikki, ainakin yksi on säilynyt. | ||||
|
|
14.11.2019 18:00 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Eiköhän aseman paras palvelu ole, että henkilöjuniin pääsee tältäkin asemalta. Minulle jäi mielikuva, että matkalippuja saa ostaa, junien lähtöaikoina asemalta? Eikä R-kioskia kylällä näkynyt ;D | ||||
|
|
14.11.2019 15:13 | Kari Suominen | ||
| Vaikka tämä versio on jäänyt yhden muokatun kuvan asteeelle, on tämä on mielestäni parempi kuin se vaalea versio vihrein raidoin. Vaaleat ovat juuri uuden värin saaneina kyllä tyylikkäitä, mutta käytön myötä lika ja nokeentuminen tekee niistä varsin nopesti suttuisen näköisiä. Dr14-vetureiden kokovihreä poikkeaa toteutukseltaan hieman tässä esitetystä. Niissä valkoiset vaakaraidat edessä ja takana ovat korkeampia ja ne on siijoitettu hieman ylemmäksi. VR:n uudessa tulevassa dieselveturissa valkoiset raidat esitteen kuvissa ovat kuten tässä; matalalien raitojen alareuna on aivan vandringin yläpuolella. |
||||
|
|
14.11.2019 11:24 | Seppo Rahja | ||
| Ruotsinlättien ilme on huomattavasti apeampi ja alakuloisempi kuin suomalaisten serkkujen. Vrt. https://vaunut.org/kuva/130782?u=916&d=18.01.2019&ns=1 | ||||
|
|
14.11.2019 09:27 | Hannu Peltola | ||
| Jussi, millainen käyntiääni tässä oli? | ||||
|
|
14.11.2019 09:21 | Hannu Peltola | ||
| 42968 on vanha LMS:n Stanier Class 5 tai Stanier Mogul. Näitä valmistui yhteensä 40 kappaletta vuosina 1933-34. Tämä kuvan yksilö on ainoa säästynyt sarjan veturi. Briteissä on ollut mielenkiintoinen tapa nimetä veturisarjat rautatieyhtiön pääinsinöörin mukaan ja tulee vaikutelma, että nämä pääinsinöörit ovat olleet aikansa rokkitähtiä! | ||||
|
|
14.11.2019 09:10 | Hannu Peltola | ||
| Brittiläisten museovetureiden nopeusennätystä pitänee nykyään hallussaan Tornado 100 mph nopeudella: https://vaunut.org/kuva/135476?s=1 Veturi 43106 on vanha LMS:n Ivatt Class 4 ja pyöräjärjestykseltään 2-6-0 Mogul, kuten kuvastakin näkyy. Tämä SVR:llä oleva on sarjan ainoa säästynyt yksilö. Yhteensä näitä valmistui 162 kappaletta vuosina 1947-1952. Kuvan oikeassa reunassa erottuu hyvin BR:n Mk. 1 -vaunun alaslaskettava automaattikytkin. |
||||
|
|
14.11.2019 09:01 | Hannu Peltola | ||
| GWR:lle valmistui näitä 7800-sarjan Ten-Wheelereitä yhteensä 30 kappaletta kahdessa erässä 1938-39 ja 1950. Sota keskeytti näiden veturien valmistuksen ja viimeiset kymmenen valmistuivat BR:lle. Sarjan vetureista peräti yhdeksän on säästynyt jälkipolville. Tämän veturin 7812 kotivarikkoina olivat Bristol Bath Road (1939-1950), Newton Abbot (1950-1959), Plymouth Laira (1959-1960, Oswestry (1960-1963) ja viimeisenä Shrewsbury vuodesta 1963. | ||||
|
|
14.11.2019 08:34 | Timo Arolainen | ||
| Vanha kunnon paperinavigaattori. | ||||
|
|
14.11.2019 08:22 | Teppo Niemi | ||
| Olisikohan se Pieksämäen varikon korjausvaunu. | ||||
|
|
14.11.2019 08:15 | Hannu Peltola | ||
| Alkupään 20-sarjalaisissa ei ollut Headcode-laatikkoa, vaan käytössä oli levyindikaattorit junatyypin ilmaisuun. Tässä kuvan veturissa kaikki levyindikaattorit ovat kiinni, kun Bo'nessissa kuvaamassani yksilössä kaikki indikaattorit olivat avoinna: https://vaunut.org/kuva/135464?s=1 Tämä vihreä-valkoinen väritys on ilmeisesti ollut alkuperäinen väritys? | ||||
|
|
14.11.2019 08:11 | Hannu Peltola | ||
| Taustalla erottuu BR:n Mk. 1 -sarjan henkilövaunu ja kaksi perinteistä 12 tonnin kantavuuden umpivaunua 10 jalan akselivälillä. Onkohan tämä brittilainen postinvaihtolaite samanlainen kuin Atlantin toisella puolella käytetyt? |
||||
|
|
13.11.2019 23:32 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Seuraavan päivän Hesarin mukaan Brežnev ja pres. Paasikivi matkustivat 24.9. illalla junalla Turkuun (lähtöajaksi mainittiin kyllä 18.20). Ehkä haluttiin varmistaa perille pääseminen. | ||||
|
|
13.11.2019 22:53 | Petri Nummijoki | ||
| Sattumakuva. Liittyisiköhän jollain lailla Brezhnevin Suomen vierailuun syyskuussa 1961, että MP37 on ollut 24.9.1961 tilapäisesti Hr12-vetoinen? | ||||
|
|
13.11.2019 21:16 | Jukka Ahtiainen | ||
| Muuttokuorma kuormattiin kantamalla huonekalut aseman ovesta kuvassa näkyvän Gb-vaunun mittaisen lastauslaiturin vieressä olevaan GB-vaunuun. Mukaan lähti myös rattikelkka, potkulauta ja Puch Tunturi. | ||||
|
|
13.11.2019 21:08 | Tauno Hermola | ||
| Mitä palveluja tällainen asema tarjoaa ja miten se on auki tai miehitetty? | ||||
|
|
13.11.2019 21:04 | Kari Ranta-Ojala | ||
| Veturiin kaikki käyttäjät eli "sponsorit kylkeen" niinku on esim takseilla yms. | ||||
|
|
13.11.2019 20:47 | Jimi Lappalainen | ||
| Mikähän se sitten on? | ||||
|
|
13.11.2019 20:20 | Jimi Lappalainen | ||
| Sähkökaapitkin ovat ns. PID-värityksessä, mahtavaa :) | ||||
|
|
13.11.2019 20:01 | Jaakko Tuominen | ||
| Kielitaitoiset: Kytkentä kaaviot ja käyttöohjeet. kevyt tulkkaus | ||||
|
|
13.11.2019 19:58 | Jaakko Tuominen | ||
| Onnistuuko genun herätinjännitteen muutoksella? Olen hitsannut reukun kanssa mutta en usko genussa sellaista olevan, hirveetä haaskausta. | ||||
|
|
13.11.2019 18:03 | Rasmus Viirre | ||
| Taitaapi noita kameroita olla, kun joissain Tka8:kin on ollut jo jonkusen aikaa. | ||||
|
|
13.11.2019 17:26 | Aapo Niemelä | ||
| Juu, itsekkin olen nähnyt sellaisen kamppeen, jossa VR Trackit ylimaalattu, muttei tilalla minkäänlaista muuta logoa; olisikohan ollut yksikkö 23. Onkos tuossa ovessa ilmoitus kameravalvonnasta? | ||||
|
|
13.11.2019 16:35 | Tauno Hermola | ||
| Olisiko virransäätö ollut ihan vaan säädettävällä vastuksella? Onhan teollisuudessakin toimittu niin, että on ollut yksi suuri tasajännitelähde (tasasuuntaaja) ja sitten kullakin hitsaajalla 'vastuslaatikko', josta hitsausvirta säädetään. | ||||
|
|
13.11.2019 16:18 | Erkki Nuutio | ||
| 600 V tasasähköä syötetään Helsingissä (ja syötettiin Turussa ja kaiketi Viipurissakin). Tampereella syötetään 750 V tasasähköä. Tasasähköä näytetään perusteltavan pienemmillä tehonsiirtohäviöillä. Silti muunto/syöttöasemia (karsean näköisiä hökkeleitä) rakennetaan 2...3 km:n välein. Säädeltävyys ei liene nykyään ongelma tasasähkölle. Sähköväki voinee vastata täsmällisemmin. |
||||
|
|
13.11.2019 15:36 | Teemu Saukkonen | ||
| Tämä olisi aika tyylikäs. Vielä hopeamaalilla alusta ja mustalla katto... | ||||
|
|
13.11.2019 12:19 | Jouni Hytönen | ||
| Peräkanaa ajamisessa lienee ollut se riski, että tasoristeykset soittavat läpi. Yhteenkytkettyinä ongelmaa ei ole, kyseessä on yksi juna, joka varaa ja vapauttaa raideosuuksia suunnitellusti. | ||||
|
|
13.11.2019 12:09 | Jouni Hytönen | ||
| No ei ole, ehtiköhän teksti jo päivittyä? Metsolahti olisi tunnelin toisessa päässä selän takana. | ||||
|
|
13.11.2019 09:36 | Tommi K Hakala | ||
| Sr3, Hr11 värityksellä...siinä olisi ollut mielenkiintoinen juhlavuoden väritys, retroilulla | ||||
|
|
13.11.2019 08:23 | Raimo Harju | ||
| Miltähän tämä näyttäis Pulla-Hurun väreissä, siis Hr11. | ||||
|
|
13.11.2019 07:27 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on kyllä upea! Koko kuva suorastaan tuoksuu Wirtschaftwunderille! | ||||
|
Kuvasarja: What if |
13.11.2019 07:16 | Hannu Peltola | ||
| Kokeilepa Kari tehdä Ukko-Pekasta Caledonian Railwayn henkilöjunanveturin värinen: https://vaunut.org/kuva/134776?s=1 ja https://vaunut.org/kuva/134775?s=1 | ||||
|
|
13.11.2019 07:14 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on jo aika surrealistinen! Joku oikean elämän veturi on maalaukseltaan tämännäköinen, mutta en saa sitä nyt mieleen. Tunnistaako joku? | ||||
|
|
13.11.2019 02:07 | Jimi Lappalainen | ||
| Nyt on kyllä pakko kommentoida; sehän on jo vihreä ;) | ||||
|
Kuvasarja: What if |
13.11.2019 00:03 | Kari Suominen | ||
| Kiitos Hannu. Siitä on tullut kuluneeksi nyt kymmenen vuotta, kun VR-konserni alkoi siirtyä vihreään yritysilmeeseen. Siitä alkaen lähes kaikki mahdollinen yritystoimintaan liittyvä on siellä vaiheittain muuttunut vihreäksi. Aluksi vihertynyt kalusto oli haluttua saalista kuvausreissulta, mutta nyt olen ollut ymmärtävinäni, että pelkän vihreän monotonisuus on alkanut tympiä osaa harrastajista. Kaluston väripaletin laajentaminen hetkeksi, vaikka näin keinotekoisestikin, sopii sitten kai tähän pimeimpään aikaan vuodesta. | ||||
|
|
12.11.2019 23:37 | Jaakko Tuominen | ||
| Onko ratikan käyttösähkö tasasähköä jos on niin sen muuntaminen ilman "pyörivää konetta" on kohtuullisen hankalaa jos nykytekniikka ei ole käytössä. Kaarihitsauksen jännite on jossain 70v tienoilla (korjatkaa) jolloin tasavirta moottori pyörttää tasavirta generaattoria saadaan sopivampi jännite. Kertokaa miten genusta saadaan sopiva virta säädettyä? | ||||
|
|
12.11.2019 23:22 | Jorma Toivonen | ||
| Niin, no... rahathan on nyhjäistävä tilanteiden mukaan. Toivottavasti kaveri sai kokemukselleen katetta. | ||||
|
|
12.11.2019 21:25 | Pasi Ohtonen | ||
| Miltäköhän Ukko-Pekka näyttäisi vihreänä? :D | ||||
|
|
12.11.2019 21:25 | Jukka Martio | ||
| Eihän Pönttövuori ole Lievestuoreen ja Metsolahden välillä. | ||||
|
Kuvasarja: What if |
12.11.2019 17:57 | Hannu Peltola | ||
| Tämä kuvasarja oli mukavaa vaihtelua ja olet Kari saanut aikaan aika hauskoja uusia tulkintoja klassikoista! Julkaise näitä aina silloin tällöin lisää. | ||||
|
|
12.11.2019 16:49 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Tavaraliikenne lopetettiin toukokuussa 1968 ja vaihteet naulattiin suorille. Sitten liikenne lisääntyikin ja Raaseporista tuli uudelleen junansuorituspaikka toukokuussa 1970, junankohtauksia saattoi järjestää elokuusta 1970 alkaen. Vaihteet ja sivuraide purettiin syyskuussa 1972. | ||||
|
|
12.11.2019 14:40 | Erkki Nuutio | ||
| Tulee muistaa, että kaarihitsaus alkoi olla tuotantokelpoista tekniikkaa vasta 40-luvulta lähtien. Niittaus ja kaasuhitsaus hallitsi Suomessakin vielä 50-luvun alkupuolella. Siihen mennessä vasta mm. päällystetyt puikot olivat tulleet saataville. Kaarihitsaus päällystämättömällä elektrodilla ja ilman suojakaasua ja vieläpä ilman railon kunnollista avausta ei tuottanut kestävää tulosta. Mutta sitä tehtiin kuitenkin, lähinnä päällehitsauksissa. AEL:n julkaiseman Eiron kirjan (4. painos, 1952) tekstiä jatkaen: "...hitsausmuuntajan käyttö on rajoitetumpi, esim. ei voida hitsata paljailla elektrodeilla, eikä kaikilla päällystetyilläkään, lisäksi alumiinin kaarihitsaus ei onnistu vaihtovirralla." Mutta tasavirralla (hitsausmuuttajaa käyttäen) siis saattaa onnistua - jos hitsaaja on taitava. Nykyaikaisilla puolijohteilla toteutetut hitsauskoneet tulivat saataville pääasiassa vasta 70-luvun puolivälissä. Itse en valitettavasti ole juurikaan sulahitsannut, mutta sitä enemmän sulahitsauksia (lähinnä MIG, TIG) susittanut (=määrännyt aukihiottavaksi ja uudelleen hitsattavaksi), metsäkoneen runkoja ja muita hitsattuja osia. Perusvaatimus on railon läpihitsautuminen. Se ei toteudu jos railon sovitus ja ilmarako ei ole vaatimusten mukainen. Usein MIG-hitsaaja ei huolehdi tästä. Ilmaraon puuttuessa tai ollessa riittämätön, tämä sulattaa korkean lisäainekuvun railokohdan päälle. Itse railoon ei tule tällöin juurikaan tunkeumaa ja hitsi on arvoton. Sen lujuus pahimmillaan ehkä 10% siitä mitä läpihtsaus tuottaa. Ennen kuin tällaiselle laitettiin jyrkkä loppu Valmet-metsäkoneita koskien, sai koneurakoitsija aina viikonvaihteissa hitsata konettaan taas kokoon kenttäoloissa. Laaturyhtiä joko on tuotantojohdolla tai sitten ei. Jos ei, eivät hitsaajatkaan huolehdi railon sovituksesta ja muusta. Hitsien röntgenkuvauksia ei laadun saavuttamiseen tarvita muualla kuin hitsaajien määräaikaisissa hitsauskokeissa ja menetelmäkokeissa, joilla haetaan taloudellisia railomuotoja ja hitsausarvoja eri hitsigeometrioille. |
||||