|
|
05.11.2019 16:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| 5.1.1960 - 3.7.1986. Siihen päättyy lätän taival.. . (Tiedot lättäkirjasta) | ||||
|
|
05.11.2019 15:24 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mitähän asiaa hänellä on tuonne ollut? | ||||
|
|
05.11.2019 15:19 | Tuukka Ryyppö | ||
| Serbiassa nykyisin vain kyrilliset ovat virallisessa käytössä. Jugoslavian aikaan molempia sai käyttää, koska katoliset (eli sikäläisin termein: kroaatit) käyttivät kielen kirjoittamiseen latinalaisia aakkosia, ortodoksit (eli paikallisella terminologialla: serbit) taas kirjoittivat kyrillisillä. Nyt on ortodokseilla oma kyrillinen valtionsa ja katolisilla oma latinalainen valtionsa. Käytännössä kuitenkin Serbiassa aika moni yksityinen taho käyttää latinalaisia aakkosia, kun ei se laitontakaan ole. | ||||
|
|
05.11.2019 14:44 | Antero Airola | ||
| Sekä Montenegrossa että Serbiassa käytetään sekä kyrillistä etä latinalaista kirjaimistoa. Muutaman päivän turistimatkalla sain sen vaikutelman, että kumpikin tapa on yhtä yleistä. Sen sijaan Kroatiassa serbokroatiaa kirjoitetaan vain latinalaisin kirjaimin. Lisäsin mukaan kuvan Niksicin asemasta radan puolelta. Siinä näkyy myös kyrillinen vaihtoehto. |
||||
|
|
05.11.2019 14:31 | Roope Toiviainen | ||
| Jouni: Vaikka asemilla on sama nimi, ne sijaisevat kolmen kilometrin päässä toisistaan. Samoin Prospekt Slavyn metroasemalta samannimiselle seisakkeelle on melkein kahden kilometrin matka. Tauno: Kuvauskielto Pietarin metrossa loppui 2009. |
||||
|
|
05.11.2019 12:17 | Tauno Hermola | ||
| Saako Pietarin metrossa kuvata vapaasti? Jossain matkaoppaassa muistaakseni kuvaamisen sanottiin olevan kiellettyä. Käytännöt toki Venäjällä muuttuvat, mutta ei viime aikoina oikein vapaampaan suuntaankaan. | ||||
|
|
05.11.2019 08:22 | Tommi K Hakala | ||
| Tauno: Hyvinkin mahdollista, että tuo Riihimäen autokoritehdas on kyseessä. Muistan kun isä kävi itse hakemassa auton uudelleenkorituksen jälkeen Mänttään. Mäntässä oli muutoin linkittämäsi kuvan kaltainen Mersukin 70-luvulla toisena autona. http://www.arjenhistoria.fi/actions/viewimage.php?id=128119&imgres=lres Lieneekö ko. tehdas ollut E-liikkeen "hovihankkija" myymäläautojen kohdalla? |
||||
|
|
05.11.2019 08:18 | Vertti Kontinen | ||
| Upea syksyinen tunnelma tässä kuvassa! | ||||
|
|
04.11.2019 23:09 | Jouni Hytönen | ||
| Paikka vaikuttaa tutulta: https://vaunut.org/kuva/9762 :) | ||||
|
|
04.11.2019 23:04 | Jouni Hytönen | ||
| Modernisoitu kummajainen, sininen väritys, sivupuskimet ja DM62 merkittynä näkyviin. D:llä erotettiin ydinohjusjunien vetoon tarkoitetut tuoreimmat M62:t. Kolomnan uudesta päämoottorista kertoo poikittainen laatikko katolla. | ||||
|
|
04.11.2019 22:58 | Jouni Hytönen | ||
| Šušaryn asemalta voi vaihtaa Vitebskin aseman lähijuniin. Pietariin päin tullessa vaihto toiminee hienosti, kun metro kulkee lähijunia tiheämmin ja violetilla linjalla pääsee keskemmälle Kuptšinon betonilähiötä kuin jäämällä pois Kuptšinon asemalla ja vaihtamalla siellä vaikka raitiovaunuun. Kaupungista poispäin matkustettaessa ainakin lähijunan istumapaikat ovat Šušaryn kohdalla jo menneet. | ||||
|
|
04.11.2019 22:50 | Jouni Hytönen | ||
| Voisiko olla niin, että kyrilliset kirjaimet olivat serbialaista hapatusta, josta on luovuttu, kun Montenegro itsenäistyi? | ||||
|
|
04.11.2019 22:47 | Jouni Hytönen | ||
| Mielenkiintoista, Pietarissa on taas metroasemia, joilla ei ole vielä tullut käytyä. :) | ||||
|
|
04.11.2019 22:46 | Jouni Hytönen | ||
| Ei ole ollenkaan tavatonta, että jarrutus menee vähän pitkäksi ja joudutaan peruuttamaan puolisen metriä. | ||||
|
|
04.11.2019 22:32 | Markku Knuutti | ||
| Kovin oli väljää tossa googlen kuvassa , vaa 80-luvulla "arska fordien" aikana piha oli vimosta rakoo myöten täynnä. Lisäparkit oli sen nykyysen putkiliikkeen konttorin paikalla ja hyötykäyttöaseman vieressä. | ||||
|
|
04.11.2019 22:28 | Petri Soronen | ||
| Voihan olla että kyltit on olleet ulkona pihatavaralle kun on niin hyvät betonijalat. | ||||
|
|
04.11.2019 22:25 | Petri Soronen | ||
| Vieläkö Transpoint nuolilla varustettuja kuormatiloja liikkuu, luulin jo niiden kaikkien postittuneen. Luulisin kylttien olevan VR-transpoint aikakauden kylttejä terminaalin sisältä, kyseisten kylttien alle tai eteen on aamulla purettu lähiseudulle tuleva kappaletavara saapuneista runkolinjan autoista (isot nimet) ja iltaisella kun lähiseudun jakelu on palannut kierrokselta on lähiseudun lähtevä kappaletavara purettu samojen kylttien eteen pienien nimien mukaisille paikoille odottamaan runkokuorman lastaamista ko. paikkakunnalle. | ||||
|
|
04.11.2019 22:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Taitaa olla BR 01:n pyörät...? | ||||
|
|
04.11.2019 22:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja r.autatiearkkitehtuuriin olennaisesti kuuluva puolikaariteema käytössä täälläkin...! | ||||
|
|
04.11.2019 21:22 | Aapo Niemelä | ||
| Hieno on juna sekä kuva! | ||||
|
|
04.11.2019 20:51 | Rainer Silfverberg | ||
| Eikö ne enää käytä kyrillisiä kirjaimia? Silloin kun itse matkusstin ainoan kerrran kyseisellä radalla niin asemien nimikyltit oli pelkästään kyrillisillä. |
||||
|
|
04.11.2019 20:14 | Tuukka Ryyppö | ||
| Oikeanpuoleinen juna ei ole RŽD:n, vaan yksityisen firman. RŽD tarjoaa vain vetopalvelut (ja arvaisin, että mahdollisesti myös johtavan konduktöörin?) | ||||
|
|
04.11.2019 20:12 | Tuukka Ryyppö | ||
| Noista oikean ja vasemman puolen läpikuluista pääsee laiturille. Vasemmalla nuori ihminen kirjoittelee jotain kännykällään seisten laiturille vievää reittiä tukkimassa. | ||||
|
|
04.11.2019 20:08 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ei niitä ole kuin vihreällä linjalla. Ja kai yhdellä sinisen linjan asemalla. Ovat joku neuvostoaikainen kokeilu, joka todettiin toimimattomaksi ja jota ei sitten jatkettu. Paljonhan ne linjaa hidastavat, kun joka pysäkillä kuluu ylimääräiset viitisen sekuntia ovien takia ja lisäksi jarrutus vaatii enemmän tarkkuutta, mikä tarkoittaa pidempää jarrutusmatkaa. Kyllä tuo kaikki jo useamman minuutin verran venyttää linjan ajoaikaa. Ja se pidentynyt ajoaika taas maksaa rahaa, kun tarvitaan samaan vuoroväliin pari metrojunaa enemmän. Sen lisäksi, että on matkustajille ikävämpää, kun linjanopeus on matalampi. | ||||
|
|
04.11.2019 20:02 | Aapo Niemelä | ||
| Olen kyllä täysin samaa mieltä, puna-kermainen on minulle se ykkönen. | ||||
|
|
04.11.2019 19:36 | Vertti Kontinen | ||
| Mukava otos! | ||||
|
|
04.11.2019 18:59 | Vesa Höijer | ||
| Luulin että nykyään kaikilla Pietarin metroasemilla on ovet laiturin ja rata-alueen välillä. | ||||
|
|
04.11.2019 18:18 | |||
| Kiitos Aapo! | ||||
|
|
04.11.2019 17:47 | Tauno Hermola | ||
| Vaikuttaa aika liukkaalta, ainakin märkänä, saati jos on lunta kengänpohjissa. Missä kiskot ovat, en näe niitä! | ||||
|
|
04.11.2019 17:34 | Juha Autio | ||
| Jotenkin tuo puna-valkoinen -väritys (vaikka tässä vähän kulahtanut) sopii Deeveriin mukavammin kuin tuo vihreä, vai mitä? | ||||
|
|
04.11.2019 16:28 | Juhani Pirttilahti | ||
| Ei taida pelkkä vahaus riittää. Olisiko täyskiiltävä epoksilakka tai vastaava vedetty päälle? | ||||
|
|
04.11.2019 15:41 | Aapo Niemelä | ||
| Milloinkohan on Postin raiteilla viimeksi liikkunut / seisonut jonkinlaista kalustoa? | ||||
|
|
04.11.2019 12:37 | Jari Välimaa | ||
| Tuli LEKA2019 ja junia Niinisaloon. | ||||
|
|
04.11.2019 11:19 | Miko Ojala | ||
| veturi taitaa olla 884, kylkinumeroiden jäännökset vähän näyttäisivät siltä. | ||||
|
|
04.11.2019 10:48 | Sami Leiviskä | ||
| On! | ||||
|
|
04.11.2019 10:36 | Erkki Nuutio | ||
| Kun VR:n tavaralinjaliikenteen ja jakeluliikenteen puitteita ei liene täällä käsitelty, kirjataan lähtökohtia siihen: VR 1912-1937 II s. 804-805 Tavaroiden kotiinkuljetus, s.805-808 Valtionrautateiden autolinjat. VR 1937-1962 s. 429-449 (Autoliikenne/)Tavaraliikenne VR 1962-1987 s. 608-612 VR:n autoliikenne. Vuonna 1950 käynnistyneessä, vuosikymmenen kestäneessä uudistuksessa asetettiin päätehtäväksi jakelulinjaliikenne. Sillä korvattiin järjestely- ja kappaletavarajunilla tapahtuneet kappaletavaran jakelu- ja keräilykuljetukset risteysasemien välisille asemille ja asemilta. Kun nämä kuljetukset autoa käyttäen hoidettiin pääosaltaan suoraan asiakkaille ja asiakkailta, merkitsi se samalla nouto- ja kotiinkuljetuspalvelun laajentamista lähes kaikkialle ratojen varsille... (VR 1962-1987 s.609). VR:n tavaralinjaliikenteen autot (ote): 1936 10, 1941 3, 1946 35, 1951 37, 1956 31, 1957 23, 1958 27, 1959 26, 1960 26 VR 1962-1987 ei valitettavasti erittele tarkemmin kaupallisessa liikenteessä olleiden VR:n omien kuorma-autoja, mutta kalenterivuotten lopulla niitä oli 1962 482, 1963 466, 1964 471, 1965 460, 1966 468, 1967 457, 1968 393, 1969 382, 1970 374, 1971 363, 1972 381, 1973 375, 1974, 382, 1975 396, 1976 400, 1977 403, 1978 384, 1979 383, 1980 380, 1981 389, 1982 365, 1983 364, 1984 358, 1985 372, 1986 365 . Lisäksi oli yhteistyö Pohjolan liikenteen kanssa. Ainakin 70-luvun puolivälistä alkaen kalusto oli varsinaisessa tavaralinjaliikenteessä pääosin Sisu M ja SM. |
||||
|
|
04.11.2019 10:28 | Juhani Pirttilahti | ||
| Kumipyöräliikenteen reittejä nuo taitavat olla. | ||||
|
|
04.11.2019 08:39 | Jarno Heikkinen | ||
| Kuvaaja suosittelee katsomaan pihalla aikoinaan vallinnutta täysinäisyyttä klikkaamalla Google Maps-pikalinkkiä. | ||||
|
|
04.11.2019 08:01 | Kari Haapakangas | ||
| Kalevala -teemapuisto? Sellaista on Ouluunkin haaveiltu, mutta kaavariitelyksi se on mennyt. | ||||
|
|
04.11.2019 07:55 | Kari Haapakangas | ||
| Lattialle on annosteltu surutta kiillotusainetta :o | ||||
|
|
03.11.2019 21:57 | Teemu Salonen | ||
| Ja sitten kun tähän soppaan sotketaan vielä järjestyksenvalvonta pk-seudun lähiliikenteessä. Osa liikkuvista partioista on vr:n tilaamia joten heillä on toimivaltuudet junissa mutta ei enää asemilla. Osa partioista taas on enne viraston tai siis nykyisen väyläviraston toimeksiannossa, joten he eivät junissa saa tehdä yhtään mitään mutta asemilla taas toimivaltuudet on. Ja kun soppaan sotketaan vielä se, että esim kehäradalla osa asemista on vantaan kaupungin omistuksessa ei siellä järjestyksenvalvojilla ole mitään toimivaltuuksia. Pl. tietenkin junat. Suurinta osaa avarnin järkkäreitä nämä pikku detaljit ei tietenkään kiinnosta pätkän vertaan vaan ne pyllyilevät miten sattuu. Siispä jos joskus joku joutuu järkkäreiden toimenpiteiden kohteeksi kannattaa aina selvittää, missä toimeksiannossa järkkärit juuri sillä hetkellä työskentelee. Jos jv tekee jotain oman toimialueensa ulkopuolella on pahimmillaan kyse pakottamisesta tai jopa vapaudenriistosta. Lähtökohtaisesti kyse on silloin aina vähintään lievästä pahoinpitelystä, pääsääntöisesti perusmuotoisesta pahoinpitelystä. Itse olen todistanut kymmeniä tilanteita joissa järkkärit ovat ylittäneet toimivaltuutensa ja niistä on lähtenyt myös useita rikosilmoituksia. |
||||
|
|
03.11.2019 21:55 | Tauno Hermola | ||
| Eiköhän tuokin Kiitokorin tekemä ole. Tässä suunnilleen samaa ikäluokkaa oleva kirjastoauto: https://bussikirjasto.fi/kirjastoautot/kortti.php?haku=XNT-33 Vai onko sittenkin joku noista pienemmistä https://bussikirjasto.fi/kirjastoautot/korit.php esim. juuri Riihimäen Autokoritehdas tai sen seuraaja Kara. Tuollainen kuva löytyi netistä http://www.arjenhistoria.fi/actions/imageinfo.php?id=144971&from=&prms=s_start%3D50780%26s_class%3D1 | ||||
|
|
03.11.2019 21:52 | Jukka Martio | ||
| Kiitos tiedosta, onhan siinä maksimissaan rata siirtynyt ehkä 30 metriä. Linjaus ei kuitenkaan juuri muuttunut, | ||||
|
|
03.11.2019 21:27 | Erkki Nuutio | ||
| Serlachius yhtiöitti Kolhossa olevat omistamansa tehtaat Kolho Oy:ksi vuonna 1928. Maalattu julkisivuteksti on tuoreenoloinen. Oletukseni aikahaarukaksi on 1928-1930. Edempänä näkyvä pienoinen "kuorma"-auto on lähinnä mallia 1920-luvun loppu. Serlachius Oy 1868-1968 mainitsee, että Kolhon sahaukset olivat 1927 yli 6000 standardia ja vienti yli 4700 standardia. 20-luvun lopussa rakennettiin laadun parantamiseksi höyrykuivaamo ja lajittelulaitos. Kuivaamorakennukseen sijoitettiin myös puusepäntehdas, jonne Mäntässä siihen asti toimineen puusepäntyöpajan koneet siirrettiin. Mielestäni valokuvassa näkyy mainittu lajittelulaitos, lisäperuste 1928-1930 -oletukselleni. Kolhon kotiseutukirjoista voisi löytyä lisäjohtolankoja. |
||||
|
|
03.11.2019 21:12 | Aapo Niemelä | ||
| Hiljainen ja utuinen tunnelma, hieno kuva. | ||||
|
|
03.11.2019 20:57 | Tommi K Hakala | ||
| http://arjenhistoria.fi/actions/viewimage.php?id=128116&imgres=lres Pahus kun en muista, missä isän auton kori oli tehty, muistaakseni se tehtiin vielä toisen kerran samalle petterin rungolle, ennen 80-luvun puolivälissä käytöstä poistoa. Jotain isä aikoinaan puhui, että uusi kori oli jonkun koritehtaan viimeinen kori. Jotenkin Riihimäen suunta on ollut mielikuvana... | ||||
|
|
03.11.2019 17:50 | Sauli Hirvonen | ||
| Lahden karttapalvelussa voi vertailla linjausta. Vuoden 1986 ortokartassa näkyy hyvin vanha ja uusi. Vanha linjaushan jäi lähes koko matkaltaan tien alle. Linkki https://kartta.lahti.fi/ims/?layers=Opaskartta&lon=Ilmakuva%20(%20Kev%C3%A4t%201986%20)&cp=6763902,26485629&z=0.25 |
||||
|
|
03.11.2019 17:36 | Jukka Martio | ||
| Pitänee paikkansa, joskin siirtymä lienee vain muutaman metrin, koska en pysty kartoista löytämään siitä mitään merkkejä. | ||||
|
|
03.11.2019 16:31 | Teemu Saukkonen | ||
| Mutta sillä pääsee paikkaan jonne Valtralla ei... Ja vielä jälkiä jättämättä. On nähty omin silmin. | ||||
|
|
03.11.2019 16:16 | Sauli Hirvonen | ||
| Lahdessakin ratalinjaa siirrettiin hieman Järvenpään liittymän ja ohitien takia 1980-luvun puolivälissä. | ||||
|
|
03.11.2019 15:41 | John Lindroth | ||
| Kiitokset kommentoijille ja kuvaajalle,,tuosta Hurusta sen verran että se liikkui radalla Juhlapöydän ympärillä Pieksämäen piirin Vr 125v. juhlassa.Mukana oli myös Risto 1096.Eli näin ollen tämä on tämän pienoismallin toinen vierailu Savoon. Ps. Vielä kiitokset tästä Pieksämäen piirille jonka järjestivät vierailuni siellä ikimuistettavaksi.Astuessani ensimmäisen luokan vaunusta junasalkkuineni asemalaiturille ,siellä oli odottamassa VRn musta auto kuljettajineen miellyttävän pr-henkilön saattamana. |
||||