Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 03.11.2019 15:41 John Lindroth  
  Kiitokset kommentoijille ja kuvaajalle,,tuosta Hurusta sen verran että se liikkui radalla Juhlapöydän ympärillä Pieksämäen piirin Vr 125v. juhlassa.Mukana oli myös Risto 1096.Eli näin ollen tämä on tämän pienoismallin toinen vierailu Savoon.
Ps. Vielä kiitokset tästä Pieksämäen piirille jonka järjestivät vierailuni siellä ikimuistettavaksi.Astuessani ensimmäisen luokan vaunusta junasalkkuineni asemalaiturille ,siellä oli odottamassa VRn musta auto kuljettajineen miellyttävän pr-henkilön saattamana.
kuva 03.11.2019 15:18 Kari Suominen  
  Kiitos huomautuksesta. Tämä selvittikin Heikin kommentoivan linkin kuvaa (jota en katsonut), joten oikein kohdistuivat Heikin höpinät (kuten tavallista) ;>)
kuva 03.11.2019 15:04 Kari Suominen  
  Kolho ei ole ollut mikään periferia sijainnistaan ja nimestään huolimatta. Puuta Kolhoon tuotiin Serlachiuksen Mäntän tehtaiden paperi- ja energiapuuksi, sekä Kolhon sahan ympärille kasvaneen mekaanisen puunjalostuksen tarpeisiin. Siellä toimii myös Mäntän tuottamaa paperia Iki-levyksi jalostava muovilaminaattitehdas (1953, nyk. Formica IKI Oy). Lisäksi Kolhossa on toiminut aikojen kuluessa myös puutalotehdas sekä puunkyllästämöitä.

Tuotanto Kolhossa laajentui 1970-luvun alussa hetkellisesti myös muoviteollisuuteen, joka teki lastulevyn päällystykseen käytettyä HDP-muovikalvoa, PVC-koristekalvoa ja Seriste-nimellä rakennuseristeeksi myytyä fenolivaahtomuovia. Öljykriisin seurauksena muoviteollisuuden kannattavuus kuitenkin romahti ja tuotanto lopetettiin 1975.
kuva 03.11.2019 14:51 Tero Korkeakoski  
  Kohta alkaakin taas Rovan leiri.
kuva 03.11.2019 14:39 Tauno Hermola  
  No tuo linkki samaiseen Traderin kuvaanhan oli Heikin kirjoitusta edeltävässä viestissä ;)
kuva 03.11.2019 14:10 Kari Suominen  
  Heikki höpisee Traderista, mutta kumpikaan kuvan autoista ei ole Ford Trader. Ford Thames Trader on tämän näköinen
https://vaunut.org/kuva/11028 ja ulkoiset yhtäläisyydet kuvan Sisun kanssa rajoittuvat etupyörän vanteen keskiötä ympäröivään kiekkoon, jonka tarkoituksena oli toimia apuaskelmana.
kuva 03.11.2019 13:26 Juhani Pirttilahti  
  Tuossa laitoksessa onkin näköjään uudet lediopasteet.
kuva 03.11.2019 13:06 Heikki Jalonen  
  "Missä Raaterin tiellä tapaa, siellä asentaja alla makaa."

Kippaamaton ohjaamo tosiaan hankaloitti huoltoa ja korjaamista. Käsiksi pääsy moniin paikkoihin edellytti useimmiten erilaisten luukkujen ja koppien availua ja semmoista purkua ja pusaamista. Epätiiviit (viimeistään kerran avatuksi tultuaan) luukut olivat tärkeä metelin lisääjä ja pölyn sisään päästäjä. Tai sitten maattiin (kurassa ja savessa) auton alla ja yritettiin korjailla remonttia miten kulloinkin. Tuon Fargon hytti ei myöskään ollut kippaava, samoja riesoja siinäkin.

Kippiohjaamo paransi tilannetta valtavasti. Joskus (puoliperän vetäjässä) jopa kytkinremontti (vaihdelaatikon irrotuksineen) kävi kokonaan yläkautta, vaikka Pohjolan Liikenteen Korjaamon kovaksi tampatulla lattialla... Edellytys toki oli, että auton kuormatilan rakenteet eivät olleet esteenä.

Kun Trader nyt mukaan joutui, niin sen alla se asentaja varmaan eniten asenteli jarrujen mehumaijan seutuvilla, ne jarrut olivat oma tapauksensa. Siihen vaivaan edes kippiohjaamosta ei olisi ollut kovin suurta apua, alustan osia kun olivat.

Traderin korvanneessa D-sarjassa sen sijaan oli kippiohjaamo. D-sarja tuli markkinaan jo 1965 ja myös VR oli sen käyttäjä. Useimmille automiehille - myös Suomessa - juuri se oli ensimmäinen kokemus kippiohjaamollisesta kuorma-autosta. Kasipari Volvo oli vielä kauan harvojen herkkua.
kuva 03.11.2019 11:43 Erkki Nuutio  
  Mielenkiintoinen ja täsmällinen kirjoitus aseman ratapihan liikennöintiongelmista ennen Kulikovan suuren tavara- ja yhdysliikenteen ratapihan käyttöönottoa: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/892615?page=3 .
(Uusi rautatielehti 7/1912)

Henkilöratapiha oli jo saatu aiempaa paljon toimivammaksi samoina vuosina tehtyjen muutosten myötä.
Samoin esikaupunkialueilla oli nostettu raiteet penkereelle ja tasoristeykset saatu pois.
kuva 03.11.2019 11:30 Hannu Peltola  
  Tämä on syksyn juna&kettu -kilpasarjan voittajakandidaatti! :-)
kuva 03.11.2019 09:48 Pasi Seppälä  
  Tyylikkäitä kuvia itärajan takaa. Lada Niva onkin yksi ekologisimpia maastoautoja. Se hajoaa nopeasti luonnossa :)
kuva 03.11.2019 09:45 Pasi Seppälä  
  Hienoja syksyn värejä Heinolan radalta. Kettukin sopii turkkinsa puolesta syksyn väreihin kuin nenä päähän.
kuva 03.11.2019 08:40 Jukka Voudinmäki  
  Satunnaiskuvan Markon kommenttiin näin vajaan 12 vuoden jälkeen.

Aika kaukana soi, sillä Juicen sanailema Iloharju (lava) oli Kaavin keskustan tuntumassa. Taitaa olla yhäkin, vaikka rakennus nettitietojen mukaan onkin enää hyvin vähällä käytöllä.
kuva 03.11.2019 08:30 Jukka Ahtiainen  
  Esikuva taisi olla viimeiset ajat Veturimuseon pihalla Toijalassa.
kuva 03.11.2019 05:28 Pietu Tuovinen  
  Itseasiassa vaikuttaa siltä, että marsut ovat tehneet paluun pellettijuniin. Viime vuodesta lähtien Vectronit ovat olleet vakituisena vetokalustona niin Vartiuksen kuin Kokkolankin pellettijunissa. Ainoastaan Raahen junassa on marsut olleet vakiona. Komea kuva joka tapauksessa :)
kuva 03.11.2019 02:18 Jimi Lappalainen  
  11 vuotta myöhemmin tuo Akin kuva on vaihtanut paikkaa: https://ron.1g.fi/kuvat/Kiskokuvia/Asemilta/Haaparanta-Tornio+syksy+09/20081103-DSC_0388.jpg
kuva 03.11.2019 01:39 Jimi Lappalainen  
  Erikoista, että akselijärjestyskin on merkitty näkyvästi junan kylkeen :)
kuva 03.11.2019 01:12 Esa J. Rintamäki  
  Nyt ei muuta kuin Vladimir Vladimirovitsh Ruskealski Ekspressin puikkoihin!
kuva 03.11.2019 01:10 Esa J. Rintamäki  
  Vanha kunnon Lada Niva mukana kuvassa! Olikin siitä edistyksellinen maastoauto, että siinä on kierrejouset joka nurkassa.
kuva 03.11.2019 01:01 Esa J. Rintamäki  
  Loistava kuva! Kiitos, John!
kuva 03.11.2019 00:57 Esa J. Rintamäki  
  Zoomasin kuvaa ja ajattelen Tapio Muurisen ihmettelemän Ei-vaunun olevan virkatarvevaunu. Tulee mieleen huoltojaoston BT 01152 - 01153...? Katon pääty viittaa siihen. Myös A 95 - röntgenvaunu voisi olla kyseessä...
kuva 02.11.2019 23:41 Onni Tikkala  
  Varsin hieno otos!
kuva 02.11.2019 22:35 Petri Nummijoki  
  Siihen aikaan, kun vanhaa liikemerkkiä esiintyi vielä Hr12-vetureiden nokalla (1960-1962) oli veturisarja Savon radalla vakituisessa käytössä mutta tavarajunissa. Pikajunissa käytettiin mahdollisesti muutaman kerran vuodessa juhlapyhien raskaimmissa vuoroissa tms. Kesällä 1963 niillä ajettiin hetken aikaa Kouvolan ja Kuopion välillä junia P71/76 ja P75/72 odoteltaessa Hr13-vetureiden tuloa. Vakituista pikajunakäyttöä Savon radalla lienee ollut vasta syksystä 1964 lähtien, kun Hr1:t korvattiin Savon radan yöjunissa näillä.
kuva 02.11.2019 22:16 Jukka Ahtiainen  
  Hurun vetämällä pikajunalla oli 70-luvulla suora yhteys Haukivuorelta Riihimäen kautta Keravalle sn 110 km/h, kun rungossa oli myös puuvaunuja. Puumakuuvaunussakin tuli matkattua.
kuva 02.11.2019 22:01 Hannu Peltola  
  Hieno malli ja hyvä kuva!
kuva 02.11.2019 20:47 Hannu Peltola  
  Jälleen upea kuva!
kuva 02.11.2019 20:45 Hannu Peltola  
  Upea syksyinen kuva!
kuva 02.11.2019 20:33 Hannu Peltola  
  Siistissä kunnosssa sisältä ja oikein miellyttävän näköistä!
kuva 02.11.2019 20:33 Hannu Peltola  
  Tämäkin on joutunut graffittihyökkäysten kohteeksi. :-( Juna näyttäisi olevan Latviasta kotoisin.
kuva 02.11.2019 20:31 Hannu Peltola  
  Rautatiekalusto tuntuu Balkanilla olevan yleisesti tosi sotkettua, harmittavaa! Juna näkyy olevan CAFin tuotantoa.
kuva 02.11.2019 20:27 Niko Padatsu  
  ASEA:n suunnittelema mutta Romanialaisen Electroputeren valmistamia
kuva 02.11.2019 20:26 Hannu Peltola  
  Asema näyttäisi olevan vasta kunnostettu.
Kuvasarja:
Montenegro 2019
 
02.11.2019 20:26 Hannu Peltola  
  Kiitoksia Antero mielenkiintoisesta kuvasarjasta! Montenegrosta ei tätä ennen ollutkaan montaa kuvaa vorgissa.
kuva 02.11.2019 20:12 Jussi Tepponen  
  Olen aikaisemmin pohtinut voisiko kuva olla jatkosodan ajalta, jolloin pääesikunnan eloukuvaosasto toimi Forssasassa? Tuo m/36 asepuku oli kuitenkin käytössä sodan aikana. Tällöin ajankohta olisi 1941-44 välillä.
kuva 02.11.2019 19:27 Hannu Peltola  
  Ohhoh, onko teillä jo näin talvista Kainuussa?
kuva 02.11.2019 18:13 Vertti Kontinen  
  Kerrassaan loistava kuva!
kuva 02.11.2019 18:09 Jukka Viitala  
  Vasemmassa reunassa näkyy Saviniemen raiteen alkupää ja oikean reunan alimmat raiteet jatkuivat alunperin Hietakylän laiturille, purettu jo ennen sotia. Tervasaareen menevän raiteen vieressä juuri kuvan ulkopuolella oli yksityisradan veturitalli, joka palveli osuuskaupan varastona vielä 1980-luvulla. Linkkariaseman ja VPK:n välissä oli legendaarinen Kulta Kukko -baari. Vasemman reunan pusikossa oli osa linnoitusvalleja,joita ei ole vieläkään pilattu liialla entisöinnillä.
kuva 02.11.2019 17:58 Esa J. Rintamäki  
  Eikös tuo veturi olekin ruotsalaista alkuperää?
kuva 02.11.2019 17:32 Petri Sallinen  
  Tarkoitin sitä samaa kuin mitä itsekin tuossa aikaisemmin totesit: "Facebookia pyörittävän yhtiön agendalla suomalaisen rautatieharrastusaineiston säilyttäminen jälkipolville ei varmaankaan ole prioriteettijärjestyksessä kovin korkealla." Viime kädessä organisaatiot — myös harrastajaporukat — joutuvat vastaamaan arkistojensa säilyttämisestä itse — tavalla tai toisella. Osa luottaa pilvipalveluihin, osa hajasijoittaa sähköisiä arkistoja ja osa käyttää myös perinteisiä "manuaalisia" tai "analogisia" arkistoja. Esimerkiksi kaikki ne lehdet, joita olen ollut toimittamassa on arkistoitu kahdella eri tavalla: painetut lehdet "paperiarkistossa" ja lehtien PDF-muotoiset taitot sähköisissä arkistoissa. Sähköisissä arkistointimenetelmissä haasteena on se, miten sieltä saadaan aikojen päästä tavaraa ulos.
kuva 02.11.2019 17:24 Jukka Martio  
  Seestaanjoki
kuva 02.11.2019 17:13 Erno Palonheimo  
  En ymmärrä, mitä tarkoitat kun sanot ettei sähköisen datan säilymisestä ole takeita. Yhtään minkään säilymisestä ei ole takeita kun tarkastelujaksoa pidennetään riittävästi - digitaalisen tiedon arkistointi on siitä huolimatta sangen triviaalia.

Oma kulmani tähän taitaa olla jokin ihan muu kuin se, mistä puhutte. Jätän tämän osaltani tähän.
kuva 02.11.2019 16:59 Petri Sallinen  
  Komppaan Eljasta. Oleellista ei ole se, mikä on palveluntarjoajan nimi. Oleellista on se, mitä ominaisuuksia palveluntarjoalla on. Oleellista on myös se, että palvelun avulla tavoittaa ihmisiä, joiden kanssa voi vaihtaa tietoja niistä asioista, joista tietoa ollaan etsimässä. Myös hakutoiminnoista olen samaa mieltä. FB:n haku ei ole paras mahdollinen, mutta on selkeästi parempi kuin Vorgin keskusteluryhmän haku.

Minkään sähköisen datan säilymisestä ei ole takeita. Paremmin data säilyy asianmukaisesti säilytettynä arkistoissa — mikäli tähän on haluja.

Kansallisarkiston rautatiekamojen siirto Helsingistä Mikkeliin ja Hämeenlinnaan potuttivat. Juuri kun olin tottunut hyödyntämään niitä — en ilmeisesti käyttänyt rautatieaiheista aineistoa riittävästi, koska alhaisen käyttöasteen vuoksi kamat siirrettiin Helsingistä maakuntiin.
kuva 02.11.2019 16:15 Esa J. Rintamäki  
  Juha Kutvonen, kommenttisi 7.1.2005 klo 9:39 pohjalta vastaan, etta vaunu 4146 oli heinäkuussa 1979 Sk hylkyjonossa. Samassa jonossa oli mm. Eiab 12004 ja Dm7 4064, mikäli hämärästi muistan. Muistiinpanot ovat rautatiemuseolla.

Mikäli DeemolliGeeseiskan käytöstä muistan, niin 1977 kerran Haapamäellä näin 4146:n olevan Seinäjoelle menevässä aamujunassa ensimmäisena vaununa. Eipähän tainnut matkustajien melskaaminen kuulua kuljettajan korviin...?
kuva 02.11.2019 16:13 Petri Sallinen  
  Facebookilla on muutamia erittäin hyviä ominaisuuksia, joista voi ottaa oppia sivuston kehittämisessä. Facebookilla on myös paljon huonoja ominaisuuksia, joita kannattaa välttää. Uutta naamakirjaahan ei tarvita — se on jo olemassa ja sitä käyttävät ne, joille se sopii. Sivuille katselu eli benchmarking on tuotekehityksessä kuitenkin aivan normaali olotila, joka yleensä synnyttää uusia ideoita. Siksi kannattaa katsoa miten naamakirjat ja sen kilpailijat toimivat ja miten ne on rakennettu.

Duunin puitteissa olemme toimineet alusta asti (=vuosikaudet) Koodiviidakko Oy:n eli nykyisin Liana Technologie Oy:n kanssa. Siellä homma on toiminut juuri tällä tavalla. Me asiakkaina olemme esittäneet, että voisiko meidän tilaamiin tuotteisiin kehittää tällaisen ominaisuuden kuin on siinä ja siinä sosiaalisen median tuotteessa tai sivustojärjestelmässä. Sitten nörtit ovat tsekanneet onko se mahdollista ja ekonomistit ovat laskeneet sille hinnan. Jos olemme päätyneet ostamaan ominaisuuden, niin sitten on käyttäjien kanssa vielä tutkailtu tuliko siitä hyvä vai huono. On siis aivan turha käydä periaatteellista keskustelua siitä, toimiiko joku Facebook tai vastaava yritys eettisesti oikealla tavalla vai ei. Tämä ei ole kehitystyössä oleellista, vaan ainoastaan tuotteiden sisältävät ominaisuudet ja niiden mahdollinen soveltaminen esimerkiksi rautatieharrastajien sivustoilla.

Sosiaalinen media eli ihmisten välistä kanssakäymistä helpottavat teknologiaratkaisut sen sijaan ovat jotain naamakirjaa huomattavasti vanhempia. Niille kaikille on ominaista muuttuminen ihmisten tarpeiden mukaan. Jos joku media jättää aukon, se yleensä myös täyttyy.

Ensimmäinen ihmisten kanssakäymistä nopeuttava keksintö oli vuonna 1792 lanseerattu sähke. Lyhyttä viestintää tukevana se oli kuin twitter nykyään. Putkiposti tuli vuonna 1865, puhelin vuonna 1890, radio vuonna 1891, tietokone 1940-luvulla ja tietoverkot 1960-luvulla. Ensi tuli CompuServe ja sitten UseNet vuonna 1979. IRC tuli vuonna 1988 — omat lapseni olivat täysin tämän palvelun pauloissa.

SixDegrees ilmaantui 1997 ja blogien läpimurto tapahtui 1999. MySpace taisi tulla 2000-luvun alussa ja sitä seurasivat LinkedIn, Flickr ja Photobucket. YouTube tuli vuonna 2005. Sitten tulivat naamakirja ja Twitter. Niiden jättämiä aukkoja paikkailevat Pinterest ja TumbIr. Jos työskentelet viestinnän parissa, niin muutos ja jatkuvaa. Aina kun kuvittelet osaavasi hyödyntää jotain, änkee tilalle jotain muuta.
kuva 02.11.2019 15:47 Eljas Pölhö  
  Jos FB on mennyttä 10 vuoden päästä niin mitä sitten? Niin minäkin olen.

Kirjat lienevät edelleen se varmin paikka säilyttää tietoa, mutta mistä niitä saa ja missä niitä säilytetään? Nuoret ei niitä hanki. Rautatiehallituksen kirjasto lopetettiin ja aineisto meni pääosin paperikeräykseen ja kaatikselle. Yleiset kirjastot myyvät vanhoja kirjoja pois. Kukaan ei ota vastaan isoa kirjalahjoitusta ilman suurta rahalahjoitusta siinä samalla. Vuorovaikutus lukijan kanssa on nolla, paitsi kustantajan saamat äkäiset kirjeet "sivuilla xx ja yy oli painovirheitä. Oppikaa oikolukemaan".

Lehdet ovat kuin FB, hetken ilo, mutta myöhemmin tietoja on vaikea löytää. Kirjoissakin mainitaan lähteinä "Lehti A, 1960-1980", mutta ei yksilöidä numeroa eikä artikkelia. Kuka muistaa missä lehdessä oli tarina siitä Hämeenlinnan tien varrella pellon pientareella olleesta höyryveturista, joka paljastui lokomobiiliksi? Tai missä oli kannessa "Hr1 1021 Kuopiossa pikajunan edessä toukokuussa 1963".

Maakunta-arkistossa minulle sanottiin, että hyvä kun joku katsoi VR:n papereita. Muutoin ne olisivat menneet silppuriin seuraavassa seulonnassa. Helsingistä VR aihe siirrettiin jo Mikkeliin. Mahtaako katsojamäärä kasvaa?

FB:n hakua on moitittu, mutta toimii se paremmin kuin Vorgin keskustelupuolen haku. Testasin kirjoittamalla FB:n otsakekenttään KB-102 (sain kaksi omaa kirjoitustani), Porsaskoskentie (sain Haukivuori aiheisia keskustelusivuja ja Nykälän kalastustilan kirjoituksia), Pedershaab (iso määrä omia, JR:n ja tanskalaisia sivuja). Toki jotain yleistä, kuten Tk3, kirjoittamalla tulee "liikaa" vastastauksia.

Vorgissa ei ole tallella kaikki kuvat mitä sinne on aikoinaan laitettu. Ei sekään ole pysyvä.

Kun ei vielä ole keksitty täydellistä ratkaisua, niin voi olla tekemättä mitään tai käyttää olevia parhaansa mukaan ja yrittää nauttia siitä mitä on tarjolla. Ei kaikkia Vorgin kuvia tarvitse katsoa, ei FB vaadi sinua ottamaan selfieitä tai hyväksymään tuntemattomia kavereiksi. Ne on kaikki omia valintoja. Minun valintaani vaikuttavat nimenomaan käytön helppous ja palaute siitä olenko tarjonnut jotain mielenkiintoista. Palveluntarjoajan nimi tai foorumi on toissijaista.
kuva 02.11.2019 15:11 Erno Palonheimo  
  Kannattaa myös pitää mielessä, että Facebookia pyörittävän yhtiön agendalla suomalaisen rautatieharrastusaineiston säilyttäminen jälkipolville ei varmaankaan ole prioriteettijärjestyksessä kovin korkealla.
kuva 02.11.2019 15:05 Jukka Viitala  
  Vesistötäytöt olivat varmaan 1800-luvulla oppinsa saaneille insinööreille uppo-outoa taidetta. Rinteestä kaivettu hiekka ja sora mahdollisti 1:1 luiskat, mutta veden alla hiekka ui ties minne ja sorallakin sai 1:3 luiskia, parhaimmillaan.
kuva 02.11.2019 14:23 Jukka Viitala  
  Aikoinaan Velsa teki Tamrockille hyttejä ja Kemin kaivoksen porarit kävivät testaamassa. Pojat meni sitten Oravaisten tjsp Essolle aamusumpille ja hupsis palvelua ei tullutkaan suomeksi kuten kasitien minikunnissa on tapana. Joukossa oli pari saamentaitoista ja he mittasivat sitten verbaalisesti tiskintakusblondin avuja... hetken päästä pikkublondi alkoikin viserrellä suomea kun älynnystyröihin ei mahtunut outoa kieltä...

50-luvulla Haminan sataman jäätyessä VR komensi porukan Hankoon, jossa ruåtsi oli vahvoilla ja talviryssille vidduildiin koko rahan edestä. Faija inhosi rantaruotsia lapsuusaikansa takia mutta fanitti Norjaa ja opiskeli kielen, hangöborna sai sitten koko rahan edestä vastavidduilua kielellä, joka kuullosti tutulta mutta jota koko ikänsä Hangossa asuneet ei ymmärtäneet. Työkieleksi vakiintui suomi.
kuva 02.11.2019 13:57 Jukka Viitala  
  80-luvun lopulla olin päällystämässä takana näkyvän nosturin viereistä varastoa. Katon rajassa oli melkoinen puluyhdyskunta ja kannatinpilarin juurelta löytyi ritsat, joilla tuli ruokiksella harvennettua kantaa. Nakkasimme päivän päätteeksi raadot hallissa olleelle radalle ja seuraavana aamuna pulut olivat poissa, ritsatkin löytyivät usein eri tolpan juurelta. Pulujen katoamisiin ja liikkuviin ritsoihin löytyi pian syyksi läheisessä laiturissa puoli vuotta maannut Neuvostoliiton kauppalaivaston koululaiva, jonka 130-päinen miehistö haki puluista lisäravinteita kaalisoppaansa. Aikoinaan Saimaan kanavalla nauratti neukkujen väenpaljous laivoilla, Ladogassa (made in Suomi) ja STS:ssä oli 29-32 henkeä, suomalaisissa 9 ja samankokoisissa länsisaksalaisissa 3-4. Neukkujen koululaiva oli toki pikkusen isompi kuin kanavan 78-metrinen, mutta...

Kotkansaaren koilliskulman varastot on rakennettu varmaan täyttömaalle, koska tuossakin laituritasoa kulkenut rata pysyi kuosissaan, mutta reilun metrin korkeammalla ollut lattia painui ja katosi johonkin, täytteenä oli hienoa merihiekkaa. kaivoimme hiekat hiiteen ja tilalle tuli kalliomursketta 0-150, jo loppui painuminen. Kotkaan on roudattu merihiekkaa vuosikymmeniä, Mussalossakin täytettiin laitureita hiekalla vielä 80-luvun lopulla, mutta hommalle tuli muistaakseni stoppi parin lintujen pesimäluodon kadottua kartalta, silloinen hollantilainen hiekkalaiva imaisi muistaakseni 14000 t kerralla ja paatissa oli aika vankat pumput, hiekka lensi poistoputken suulta 10-15 m vaakasuorassa ja putki oli 60 cm eli ei ihan pieni.
kuva 02.11.2019 13:19 Erkki Nuutio  
  Hienoa että KB-102 kymppipyörästäkin löytyi käyttöaikainen kuva. Auton vuosimalli on 1962/63, joten ikää onkin jo kertynyt 13...12 vuotta. Puhtaassa ammattiajossa se olisi jo ollut tavanomainen hylkäysikä. Ohjaamo on varsin yhtenevä VR:n Vanaja TB-68R:n (1962) kanssa (Mäkipirtin Vanaja-kirjan s.98), Kiitokoreja kumpikin (Vanajien kaappiAjokki-korit olivat sievempiä).

60-luvun bulldog-mallien sisään- ja uloskäynti oli masentava. Apuna oli etupyörään kiinnitetty kiekko ja ehkä yksittäinen upotettu askelma. Ylösnousuun se ehkä vielä vältti, mutta selkä edellä alastulo oli arveluttavaa kuivissakin olosuhteissa.
Huollettavuuskin oli kehno ennen kippiohjaamoa. Sisun suunnittelema, mutta Kiitokorin tekemä tulikin 1963 (Volvo F88 1965, Scania LB80 & 110 1968). Kehnoja kippaamattomia ohjaamoita oli halpisautoissa myöhempäänkin, kuten https://www.vaunut.org/kuva/11028?kv=1960&kv2=1982&tag0=17%7CSekalaiset%7CMuu+ajoneuvo .
kuva 02.11.2019 12:54 Jouni Hytönen  
  Asemarakennuksen takapuolelta puuttui tien 637 nykyinen linjaus 80-luvulle saakka.