|
|
02.11.2019 12:54 | Jouni Hytönen | ||
| Asemarakennuksen takapuolelta puuttui tien 637 nykyinen linjaus 80-luvulle saakka. | ||||
|
|
02.11.2019 12:20 | Teemu Saukkonen | ||
| Minusta FB ei ole verrattavissa vaunut.orgiin, keskustelu ehkä toimii paremmin. Kuva-arkistoa ei voi verrata samana päivänäkään, ei sieltä mitään löydä. Ei ole minkäänlaista kelvollista hakua kuten täällä, tosin eipä ole kyllä tunnisteitakaan laitettavaksi. Sitäpaitsi koko FB toimii niin tahmeasti nyt jo Chromellakin, Firefox piti hylätä jo ajat sitten. | ||||
|
|
02.11.2019 12:19 | Hannu Peltola | ||
| Tein pienimuotoisen ihmiskokeen: kirjauduin faceen pitkän ajan jälkeen, rekisteröidyin pienoisrautatieryhmään ja julkaisin yhden kuvan. Noin 20 minuutissa kuva oli saanut 6 tykkäystä eri ihmisiltä, jotka kirjoittavat tänne. Välitön palaute on mukava asia ja somen sosiaalisuus. Ehkä FB:lläkin on paikkansa! | ||||
|
|
02.11.2019 12:13 | Hannu Peltola | ||
| Peukuttaisin Mikan tekstiä, jos tämä sivusto sellaista tukisi... :-) | ||||
|
|
02.11.2019 11:58 | Mika Hakala | ||
| Erittäin suurella varauksella kannattaa lähteä vertailemaan jotain globaalijätti Facebookia paikalliseen harrastesivuun. Facebookillakin tuntuu olevan juna jo mennyt. Juuri avasin MB:stä jutun, jossa nuoriso (16-24) on parantunut edellisestään. He nimittäin jakavat enemmän kuvankaappauksia tai kuvia kännykän näytöstä. Kun taas oma ikäpolveni vähemmän arvostaa yksityisyyttään. Vähiten sitä arvostaa kumminkin 35-44 vuotiaat. Väittäisinpä, että sosiaalinen media on vielä niin nuori, että viiden vuoden jaksolla voi tapahtua vaikka mitä FB:in osalta. Tämä on ollut eräänlainen ihmiskoe, jossa suurimmat nykyiset käyttäjät saivat mm. vanhempansa, isovanhempansa ja sylivauvansa facebookiin. Somessa on suuria valumavikoja niin käyttäjien käytökseltään, mutta myös uusi kylmä sota tuntuu nostavan päätään. Vähänkin poliittisen korrektiuden kautta arveluttavaksi materiaaliksi epäily voi sulkea kokonaisia kirjastoja. Jutun pääsee lukemaan kirjoittamalla googlen vaikkapa lisäsanoina nuo jutussa monesti mainittu dark social, jossa jakaja ei jaa kuvien tietoja (GPS-paikannus, kuvauksen päivämäärä, kellonaika jne.). Jonkinlaista uuskonservatiivisuutta tuntuu jutun toimittajalla olevan, että tuosta muodostetaan lukijalle jonkinlainen uhkakuva, vaikka se mielestäni on useimmiten fiksua toimintaa (ei koske useimmiten esim.rautatiekuvaamista). Facebook saattaa kumminkin olla jo lähitulevaisuudessa "wanha juttu", jos ei jopa lopetettu sellainen. |
||||
|
|
02.11.2019 11:23 | Hannu Peltola | ||
| Upea syksyinen kuva! | ||||
|
|
02.11.2019 11:23 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä tuo ilmeisesti on Lahti, mutta ympäristö on muuttunut jonkinverran yli 40 vuodessa (tosin verrokkikuvakin on vähän vanha): https://vaunut.org/kuva/74765?paik=Lahti&tag0=17%7CRautatieinfra%7CMakasiini | ||||
|
|
02.11.2019 10:56 | Hannu Peltola | ||
| Petri kirjoittaa ihan asiaa Facebookin hyvistä puolista ja tämän sivuston kehittämistarpeista. Facebookissa on varmasti hyviä puolia, mutta toisaalta siinä on huonoja puolia, joiden takia sitä kaikki eivät halua käyttää. En ole esimerkiksi löytänyt virtuaalikaveripyynnöistä, selfieistä ja toisten lomakuvien ihastelusta sellaista ponninta, joka olisi kannustanut sen käyttöön. Samalla Facebookin käyttäjätietojen reaaliaikainen toimittaminen mitä ihmeellisimmille tahoille arveluttaa. Lisäksi on hyvä muistaa, että nyt suosittu Facebook voi ihan yhtä hyvin olla kuollut 10 vuoden kuluttua. | ||||
|
|
02.11.2019 10:32 | Teemu Saukkonen | ||
| Onpa outo valoyhdistelmä, onko jokin automatiikka joka noita sytyttelee? Monesti taaksepäin palaa kirkkaat valot. | ||||
|
|
02.11.2019 09:13 | Jukka Voudinmäki | ||
| Vihtavuoren oikaisu otettiin käyttöön 15.10.1962. Asemarakennus ja kuva ovat varmaan aiemmin samalta vuodelta. | ||||
|
|
02.11.2019 09:13 | Juhani Pirttilahti | ||
| Hieno kuva, hieno juna! Deja vu? https://vaunut.org/kuva/102893 :-) | ||||
|
|
02.11.2019 08:36 | Petri Sallinen | ||
| Olen Eljaksen kanssa samoilla linjoilla. Median käyttöön vaikuttaa vahvasti kaksi asiaa: helppokäyttöisyys ja vuorovaikutteisuus. Miksi tuottaa sivustolle materiaalia, mikä ei aiheuta keskustelua tai vastakaikua. Naamakirjassa vuorovaikutteisuus ja helppokäyttöisyys toteutuvat sopivilla tavoilla. Miksi ei siis omaksuttaisi samoja keinoja myös avoimen netin puolella. Naamakirjassa ennen kaikkea kuvien hallinta on tehty helpoksi. Kuvia ei tarvitse skaalata johonkin tiettyyn kokoon ja julkaisua aloittaessasi voit kerralla ladata kymmeniä kuvia. Kun julkaisusta syntyy keskustelua, voivat keskustelijat lisätä jokaiseen kommenttiinsa kuvan samaan tapaan. Esimerkiksi tämän keskustelun yhteyteen kuvan voi lisätä vain linkin avulla. En ymmärrä myöskään sitä, miksi tässä yhteydessä kirjoittamani teksti lukittuu sen jälkeen, kun joku toinen vastaa ketjuun. Voisi olla paikallaan voida korjata kirjoitusvirheitä, asiavirheitä ja kirjoitettuja typeryyyksiä myös jälkikäteen. Naamakirjassa en pidä siitä, että julkaistu aineisto on kuin virtaava joki, jossa jutut seuraavat toisiaan ilman jäsenneltyä rakennetta. Hierarkkisuus ja jäsenneltävyys taas ovat hyvin toimitettujen avoimen netin sivustojen vahvuuksia — tosin tästäkään ominaisuudesta ei välttämättä ole hyötyä, koska keskustelu jostain aivan muusta aiheesta voi ryöpsähtää käyntiin missä yhteydessä tahansa. Kuten esimerkiksi nyt on käynyt. Joissakin tapauksissa avoimen netin sivustot ja sosiaalisen median kanavat on vähintään yhdistetty samaan käyttöliittymään. Ihanteellsta olisi, jos kahden erityyppisen median hyvät ominaisuudet voitaisiin yhdistää. Yksi käyttöön liittyvä tekijä on myös hakujen toimivuus. Monilla avoimen netin sivustoilla on myös mahdollisuus jakaa sivustolla julkaistua aineistoa sosiaalisen media puolella yksikertaisella jako-painikkeella. Tämä mahdollisuus muistuttaa somen käyttäjiä avoimen netin sivuston olemassa olosta. Olipa sitten kyseessä kaupallisesti ylläpidetty sivusto/media tai harrastusvetoinen järjestelmä, niin sivuston käyttö tai sivustolla tapahtuva liikenne ovat niitä syitä, miksi järjestelmä on olemassa ja miksi sivustoja ylläpidetään. Monesti käyttömääriä verrataan myös ylläpidosta aiheutuvaan vaivaan tai kustannuksiin. Jopa kokonaisia sosiaalisen median kanavia ylläpitäviä yrityksiä on kaatunut siihen, kun käyttäjät ovat ne hylänneet — yhtä lailla uusien syntyminen on tarjonnut uutta liiketoimintaa. Pienoisrautatiepainotteinen veturitalli.fi lienee yksi hyvä esimerkki siitä, miten aikanaan aktiivinen sivusto on nykyään käytännössä kuollut — tämä on siis mahdollista. Liikenne on siirtynyt kokonaan sosiaalisen median puolelle. Tässä mielessä mahdollisuus käyttäjien siirtymisestä jonnekin muualle on syytä pitää kirkkaana mielessä, kun kehitystyötä tehdään. |
||||
|
|
02.11.2019 08:10 | Jonne Seppänen | ||
| Tyylikäs tunnelmakuva | ||||
|
|
02.11.2019 02:19 | Eljas Pölhö | ||
| Minusta näyttää enemmän louhokselta kuin työmaalta. Bengtskärissä oli kyllä rataa, mutta oliko noin korkeaa kalliota? Itse majakka on tiilestä. En osaa suositella paikkaa, mutta jos löytyy kuvia esim. Bergö, Haidussaari, Hangon satama, Kaalamo, Kumlinge, Kuparsaari, Putsaari ... onhan noita vaikka muille jakaa | ||||
|
|
02.11.2019 02:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaaleen puna-valko-musta väritys on mielestäni paree kuin viheriä-valkoinen... | ||||
|
|
02.11.2019 02:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hannu, zoomasin kuvaa, ja minusta näytti vahvasti pieniltä haloilta...? Olen kummissani, sillä kuten kuvasta näkyy, Klo tehdas tuotti ovia ja ikkunoita sekä muutakin puutavaraa. Pilkkeitä häkäpönttöaiutoja varten? Sääli, kun kuva on päiväämätön. |
||||
|
|
02.11.2019 01:50 | Reino Kalliomäki | ||
| Näyttää, lohkeaa kuin graniitti. Harmaa graniitti on vaaleahkoa kuivana, kontrastin teko kehityksessä on vaikeaa. Miljöö mukaan ja majakkarakentaminen tuntuu mahdolliselta. Mantereella metsän jättäminen kuvasta on vaativaa :) | ||||
|
|
02.11.2019 01:15 | Jukka Viitala | ||
| Kivi on liian vaaleaa ollakseen graniittia, etualan lohkareet voisivat olla kalkkia. Kalkinlouhijoita ei kiinnostanut tuollaiset järkäleet, no go. | ||||
|
|
02.11.2019 00:53 | Jukka Viitala | ||
| Korialla kiersi wanhoja nappeja -85 ja tottakai niitä tuli hankittua... jäpitin sulkeisissa ja sotmest tuli katsomaan tuulessa lepattavaa rintataskuani, jossa oli nappi kiinni. Silloin oli tapana napittaa vermeet vanhemmilla napeilla, mulla oli usein M65 napit M83 lomapuvussa ja lomille mentiin. | ||||
|
|
02.11.2019 00:07 | Jouni Hytönen | ||
| 60-luvun alkupuoliskoa olettaisin kuvan edustavan. Kangasvuoren tunneli taidettiin avata liikenteelle vuonna 1965. | ||||
|
|
01.11.2019 23:41 | Vertti Kontinen | ||
| Eipähän ainakaan tehot lopu kesken. =) | ||||
|
|
01.11.2019 21:18 | Erkki Nuutio | ||
| Mäkipirtti merkitsee vielä kippaamattomalla ohjaamolla varustetun kymppipyöräisen vuodelta 1962 KB-102:ksi ja 2-akselisen vastaavan vuodelta 1961 KB-107:ksi. Kaappiauto ei kippausvarustusta tarvitse, joten KB-102 lienee siten oikea merkintä. Ennen teräsohjaamoiden valmistusta Karjaalla (1962-) oli Kiitokori Sisun pääasiallinen valmistaja (myös Vanajan ohjaamoiden loppuun asti, lukuunottamatta britti-kippiohjaamoa). Monilla isoillakaan valmistajilla (esimerkiksi Scania ja Volvo) ei vielä 1960-luvulla ollut omaa ohjaamovalmistusta. |
||||
|
|
01.11.2019 21:07 | Juha Rinne | ||
| Kuva on otettu Torni hotellista 100-400mm zoomilla 210mm polttovälillä. | ||||
|
|
01.11.2019 21:02 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Tämä lienee kuvattu tornihotellin kattobaarista? | ||||
|
|
01.11.2019 20:50 | Erkki Nuutio | ||
| Kuva yltää huipputasolle ja vähän yli! Voitko valottaa kuvaustekniikkaa ja -laitetta? Näyttää ratapihalla olevan lähinnä kokojunia, runsaastikin. Laskumäen ja järjestely on siis melko vähäistä. Perkiön osuuden järjestelyraiteiden määrätarve lienee siten pienehkö. Taustametsikkö piilottaa Rautaharkon kaupunginosasen. Rautaharkon muuntoasema häämöttää sen takaosassa. Vuoden 1960 kesältä (isä vielä elossa) muistan kävelleeni vanhan Lempääläntien linjuripysäkiltä Rautaharkon lävitse ja Rantaperkiön puolelle juuri laskumäen (jossa Kalkkuna päivysti) yläpuolelta, kun perheemme palaili sukulaisista Valkeakoskelta. |
||||
|
|
01.11.2019 20:44 | Raimo Harju | ||
| Kyllä se lasketaan, ja mun periaatteeni on että, haaveissa ei kannata olla turhan nuuka. | ||||
|
|
01.11.2019 20:21 | Hannu Peltola | ||
| Onko kuvan vaunut ihan perus-Hdk-vaunuja, joissa on korkeat irtolaidat? Mitä vaunujen lastina on? | ||||
|
|
01.11.2019 20:15 | Robert Sand | ||
| Minä kommentoin kuvia vaunut.orgissa aika harvoin mutta seuraan silti tätäkin sivua aktiivisesti. Kuvia yritän aina silloin tällöin lisätä mutta valitettvan harvoin on aikaa istua tietokoneen äärellä ja lisätä niitä. Automaattinen kuvapienennys ja katsojalaskuri olisi hyviä parannuksia kyllä. | ||||
|
|
01.11.2019 20:04 | Hannu Peltola | ||
| Kiitos Tuomas, kun laitoit karttalinkin! Olen monesti miettinyt, millaisia kuvia vanhalta Lahdentieltä saisi. Selvästi upeita! | ||||
|
|
01.11.2019 20:02 | Hannu Peltola | ||
| Lasketaanko suorastaan ihana mainos painavaksi syyksi? | ||||
|
|
01.11.2019 20:00 | Hannu Peltola | ||
| Eljaksen esillenostama laskuri katselukerroista olisi tärkeä parannus. Monesti jää epäselväksi, kiinnostavatko jotkin kuvat ollenkaan ja laskuri antaisi suoran palautteen. Autokuvat kiinostavat ihmisiä, se on selvä! Auto on useimman ihmisen jokapäiväisessä elämässä mukana ja myös autoharrastajia on moninkertainen joukko rautatieharrastajiin verrattuna. |
||||
|
|
01.11.2019 19:45 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on jotenkin niin brittiläisen näköinen, että melkein odottaisi ratin olevan oikealla puolella. On kyllä ollut jymy peli ja on harmi, ettei näitä säästynyt jälkipolville! | ||||
|
|
01.11.2019 19:40 | Santeri Taskinen | ||
| Hieno ja mielenkiintoinen kuva. Sellainen näkökulma, jota en ole ennen juuri nähnyt. | ||||
|
|
01.11.2019 19:37 | Reijo Salminen | ||
| Kyllä tuollainen olisi hieno kokemus olla kyydissä edes kerran, sanaakaan en ymmärrä mutta kaverilla on paljon kerrottavaa itse autosta. Hienoon kuntoon on kanssa puunattu. https://youtu.be/1zEXV_SWKxw Niin normaalissa putouskeulavolgassa olen kyllä ollut kyydissä, taksissa lapsuudessa. Asiaa tunteville - eikös tuo kaksi nollaa rekisterikilvessä tarkoita käytännössä että saa ajella ns rauhassa? |
||||
|
|
01.11.2019 19:26 | Eljas Pölhö | ||
| Aikaa on niin vähän jäljellä ja paljon olisi kerrottavaa. Minulle vastaus FB:n suosimiseen verratuna Vorgiin on täysin selvä syy. FB:ssä näen heti mikä kiinnostaa. Täällä siihen ei ole mitään mahdollisuutta. Esim. veturien hylkäyspäätöstä tai seisakkeen perustamiskirjelmää ei voi edes kehua "hyväksi kuvaksi" ja saada sitä kautta vastausta. En tarkoita, että tänne olisi tuotava peukutussysteemi. Yksinkertainen laskuri riittä, sellainen joka kertoo montako kertaa joku kuva on avattu. Pari katselua = ei kannata lisätä näitä tai 100 katselua = nämä kiinnostavat, lisäänpä näitä. Sama vaivan noteeraus koskee muutakin toimittamaani aineistoa. Jos aineiston tarjoaja (tällä foorumilla lähinnä liikennepaikkaluettelo) täydentää tietoja, niin näen etten ole nähnyt turhaa vaivaa. Jos mitään ei tapahdu, niin miksi minäkään vaivautuisin. Voin käyttää sen ajan johonkin, josta on enemmän hyötyä lukijoille. Näin se vaan on, uskokaa pois. Huvittava tuore esimerkki siitä miksi minua kannattaa uskoa: Jossain kuvassa joku päivä sitten moitittiin auton esiintymistä siinä. Minä väitin, että harvinainen auto on tärkeä elementti ja lisää kuvan kiinnostavuutta. Lisäsin tämän 50 vuotta vanhan kuorma-autokuvan VR:n tavara-aseman edessä https://vaunut.org/kuva/135658 myös Rautatieharrastus-FB sivulle. Siellä se on kerännyt 19 tunnissa 166 tykkäytä, 32 kommenttia ja 7 jakoa muille sivuille eli ENEMMÄN KIINNOSTUSTA kuin mikään muu julkaisemani veturi- tai junakuva on koskaan saanut. ;) |
||||
|
|
01.11.2019 19:21 | Eljas Pölhö | ||
| Tälle autolle on FB:n kommenteissa tarjottu myös mallimerkintää KB-102. En tiedä kumpi (102 vai 112 on oikein). Ensimmäiset kaappiautot, ne jotka ohittivat bussipysäkkini 50-luvulla olivat Vanajia, luultavasti Ajokin korilla (valmistettu 1955 alkaen). Tämä oli nykyaikaisempi ja siksi kai päätin kuvata. | ||||
|
|
01.11.2019 18:46 | Raimo Harju | ||
| Minunkin mielesstä tavaraliikenne/ raskas liikenne kuuluu kiskoille, oliko tässä jokin muu painava seikka, mikä tukisi tätä näkemystä, päätellen Hannun vilpittömästä ihastuksesta asiaan. | ||||
|
|
01.11.2019 18:46 | Jussi Laukkanen | ||
| Liikenteen seuraaminen on ylläpidon ihmisillä kaiketi itsestään selvä asia, jota ei oikeastaan malta jättää tekemättä. Itse olen seurannut vorgia käyttäjämäärien ja muiden aktiivisuutta osoittavien mittareiden avulla muutaman vuoden ajan. Nykyisin ylläpidon jäsenenä saan tietysti aikaisempaa tarkempaa tietoa. Viestinnän ammattilaisten keskuudessa on syntynyt aika selvä käsitys siitä, että niin sanotun avoimen netin puolelta on tapahtunut muutaman vuoden ajan merkittävää siirtymistä some-alustojen suuntaan. Vorg ei ole jäänyt tästä osattomaksi. Tästä on sitten seurannut näkyvimpänä asiana kuvalisäysten määrän lasku. Tällä hetkellä ei kuitenkaan voi vetää sellaista johtopäätöstä, että jonkin ajan päästä liikenne täällä vorgissa loppuisi. Käyttäjäaktiivisuus vorgissa vaihtelee yllättävän paljon joka kuukausi ja viikoittain. Nyt tämän viikon aikana on lisätty useita merkittäviä kuvia, joita on myös kommentoitu tiedoilla, jotka luultavasti ovat arvokkaita ja kiinnostavia monien harrastajien kannalta. Välillä on ollut hiljaisempia viikkoja. Minulle tärkeintä on kuvien ja postausten merkittävyys rautatieliikenteen dokumentoinnin ja harrastuksen kannalta. Se on tärkeämpää kuin kuvien määrä. Seuraan myös mielelläni ja antaumuksella asiantuntevien ihmisten kommentointia ja opin siitä jatkuvasti uutta. Minulla ei ole tietoa siitä, onko tämän sivuston käyttäjien liikkumista sivustolla ja muita sellaisia asioita pyritty kartoittamaan. Sitä harrastetaan paljon kaupallisella puolella, mutta paljonko niistä mittauksista oikeasti on hyödytty on jäänyt ainakin minulle hieman epäselväksi. |
||||
|
|
01.11.2019 18:38 | Reijo Salminen | ||
| Siinä on miesten peli! | ||||
|
|
01.11.2019 18:00 | Tauno Hermola | ||
| Onko muuten Allegron käyttäytymisessä jotain havaittavaa eroa vanhempiin Pendolinoihin? Siis matkustajien ravistelua tarkoitan! ;) | ||||
|
|
01.11.2019 17:31 | Petri Sallinen | ||
| Seuraako ylläpito sivustolla tapahtuvaa liikennettä ja mikä on käyttäjäprofiili? Se antaa jotain viitteitä uudistusten tarpeista — onko käyntien määrän trendi laskeva ja miten kauan sivustolla tapahtuvat vierailut kestävät? Entä miten nopeasti/hitaasti sivustolle tuotettu sisältö vaihtuu ja uudistuu. Tässäkin mielenkiintoisinta lienee trendi: onko se laskeva vai nouseva historiaan verrattuna. Sähköisissä palveluissahan on aina se riski, että käyttäjät hylkäävät palvelut ja siirtyvät muualle, mikäli kokevat sivuston uudistumisen olemattomaksi. Naamakirjan puolella näyttää olevan ihan eri tavalla liikennettä ja sisällön tarjonta on hyvin samantapaista, eli sisältö voisi olla myös täällä, vaan eipä ole. Tähän on joku syy. | ||||
|
|
01.11.2019 15:56 | Jussi Laukkanen | ||
| Vaikka sanoin, että sivustolla on monia asioita, joita pitäisi korjata ja kehittää, ei tässä olla lähelläkään mitään katastrofia, joten ei ole aihetta paniikkiin. Osa uudistustarpeista on siinä mielessä välttämättömiä, että ne on aikanaan toteutettava, jotta tämän sivuston käyttö on sujuvaa. Näille korjauksille etsitään ratkaisuja, joilla ne saadaan hoidettua järkevästi. Tällä järkevyydellä tarkoitan myös taloudellista järkevyyttä. Sitten on paljon sellaista, joka kuuluu kategoriaan "olisi hyvä olla olemassa". Näitä korjauksia täytyy tehdä, jotta käyttäjien liikkuminen täällä sivustolla olisi mahdollisimman sujuvaa ja sivustolle saataisiin mahdollisimman paljon mielenkiintoisia kuvia ja tekstejä. Eljaksen toive kuvien automaattisesta skaalauksesta kuuluu tähän ryhmään ja nyt selvitetään, mitkä vaihtoehdot tämän toteuttamiseksi on käytettävissä. Edellisessä nettitiimin kehityspalaverissa tuli esiin muutama muukin vähintään yhtä tärkeä uudistus. Niidenkin eteenpäin saaminen on minun toivelistalla. Saa nähdä, miten käy. Toivottavasti painettua Resiinaa ei lopeta edes hetkeksi. |
||||
|
|
01.11.2019 15:21 | Petri Sallinen | ||
| Se ei liene mikään vaihtoehto, että niukkoihin resursseihin vedoten odotetaan sivuston vanhenemista, jolloin sivusto lakkaa lopulta toimimasta tai jolloin aineisto katoaa bittiavaruuteen. Se on täysin selvää, että sivusto on monella tavalla aikansa elänyt ja kömpelö. Sivustohan on kahden yhdistyksen julkaisema ja ylläpitämä. Viime kädessä sivuston toiminta rahoitetaan jäsenmaksuilla — siitä huolimatta, että työtä tehdään paljon talkoovoimin. Jos tarvitaan uudistuksia, saneerauksia tai muutoksia, niin aluksi pitäisi arvioida resurssit. Jos yhdistyksillä ei ole nörttiosaamista tai nörttiresursseja omasta takaa, niin sitten perustyö on teetettävä ulkopuolisilla rahaa vastaan. Tätä vartenhan on olemassa kaksi yhdistystä, joilla on jäseniä. Sivuston uudelleen rakentamiselle ja modernisoinnille voidaan laskea hinta. Tämähän jälkeen tiedetään, miten paljon jäsenmaksuja on korotettava, jotta sivuston rakentaminen saadaan maksettua. Kun sivuston perustaminen ja mahdollinen datan siirto on toteutettu alihankintana, toiminee ylläpito samaan tapaan kuin tähänkin asti: talkoovoimin. Jos kantti ei kestä korottaa jäsenmaksuja niin paljon, että sillä saataisiin maksettua sivuston uudistaminen, niin sitten pitää karsia muita kuluja. Supistetaan esim. painetun Resiinan vuosikertaa kahdella numerolla, niin varoja vapautuu sivuston uudistamiseen. Supistaminen on viestinnällisestikin perusteltua, koska painetuissa lehdissä on paljon sellaista kamaa, jota ei tarvitse esittää painamalla, vaan julkaisukanavaksi soveltuu sähköinen media. Painamisen arvoista ovat ennen kaikkea historialliset jutut, joissa kuvilla on merkittävä arvo. Lehdessä on kuitenkin paljon sellaista, joka toimii sähköisesti riittävän hyvin. Sitten kun sivusto on saatu maksettua, voidaan palata Resiinan normaalin kiertoon — mikäli sitä enää edes kaivataan. Asia lienee parasta nostaa käsiteltäväksi yhdistysten vuosikokouksissa. Voisi kuvitella, että aihetta varten olisi parasta muodostaa työryhmä. Tämä on muuten mielestäni yksi parhaiten rakennetuista harrastesivustoista. Sen on koodannut pienoismallirakentaja Tomi Mynttinen, joka myös ylläpitää sivustoa. https://www.pienoismallit.net/ |
||||
|
|
01.11.2019 13:44 | Mikko Herpman | ||
| Mitenkähän oli Srj ja Pp lippukassat.. Nämähän oli kaiketi suljettu mahdollisesti henkilöliikenteen loppuessa? Ainakin Srj möi lippuja Suolahden kassaan. Tämä jäi ilmeisesti auki henkilöliikenteen loppumisen jälkeen, aktiivisen asemapäällikkö Hämäläisen ansiosta. |
||||
|
|
01.11.2019 13:34 | Pasi Seppälä | ||
| Sopivan väljä rajaus tuo runsaasti syksyn hienoa väriloistoa tähän mainioon junakuvaan. | ||||
|
|
01.11.2019 13:19 | Harri Junttila | ||
| Muistelen että haittasi kuljettajan näkökenttään, niin päädyttiin ihan pyöreään pakoputken ja se ei tullut keskelle vaan enemmän "lämmittäjän" puolelle jolloin kuljettajalla on parempi näkyvyys. | ||||
|
|
01.11.2019 12:20 | Anton Carlsson | ||
| Ei löytyisi kellään kuvaa käytössä olevasta lipunmyyntiluukusta joltain lähiliikenneasemalta? | ||||
|
|
01.11.2019 12:07 | Jouni Hytönen | ||
| Pihtipudas ja Saarijärvi myivät lippuja vielä 90-luvulla, vaikka viimeiset matkustajajunat olivat menneet jo ajat sitten. Uskallan sijoittaa tässäkin panokseni sille, että Jämsä on myynyt halukkaille lippuja, vaikka junia ei ole ollutkaan. | ||||
|
|
01.11.2019 11:44 | Niila Heikkilä | ||
| Asemalla on hyvin hoidettu piha ja penkkikin vaikka matkustajajunia ei tuohon aikaan kulkenut lainkaan Jämsään. | ||||
|
|
01.11.2019 11:36 | Jouni Hytönen | ||
| Huomio kiinnittyy kampiasetinpukkiin, oliko tuohon aikaan Jämsässä tulosiipiopastimet? | ||||
|
|
01.11.2019 11:14 | Jouni Hytönen | ||
| Muotoilu on joutunut antamaan vähän tilaa tarkoituksenmukaisuudelle. :) Mielenkiintoinen linja-auton ja kuorma-auton välimuoto. Onko todella ainoa reitti ohjaamoon tuo oikean kyljen pikkuruinen ovi varustettuna VR-siipipyörällä? Saattaisi isokokokoisena itseäkin alkaa melko nopeasti kyrsimään tuollaisesta pikku räppänästä könyäminen useitakin kertoja työpäivän aikana. :) | ||||