|
|
06.10.2019 20:27 | John Lindroth | ||
| Kyllä B1 on hyvin lähellä totuutta satulatankki näkyy selvästi.Samaan aikaan rataa liikenöi ilmeisesti myös C sarjan tavaravetureita.Museonjohtaja M.Bergström,pilke silmäkulmassa, kertoi minulle aikoinaan että pienoismallin taso punnitaan siinä onko satulatankin ja hytin välinen rako ja siinä kattilan alaspäin viettävä kaltevuus huomioitu. | ||||
|
|
06.10.2019 20:21 | John Lindroth | ||
| Kiitos mielenkiintoisesta kuvasarjasta! | ||||
|
|
06.10.2019 20:01 | John Lindroth | ||
| Kiitos , tässä lienee Arnold br 41, N, alustarakenne ,josta sain vinkin Wikbergin Kaitsulta alan mestarilta,joka on myös paljon tutkinut Suomi kapsuja ja niiden tekniikkaa sovellettavaksi Hoe mittakaavaan,niinkuin todettu näitä kannattaa hyödyntää.kuitenkin jokainen veturi on omanlaisensa mittoineen kaikkineen mutta apua löytyy aina rakentavalle mallinrakentajalle.Aina on erityiskysymyksiä koska Suomi malli kapsut on harvinaisia ja niitä on hyvin vähän rakennettu,eli juuri mitään valmista ei ole tarjolla.Asioita joudutaankin nämä näkökohdat huomioiden modifioimaan..Tärkeä on tietenkin näiden käyttöön liittyvät kulkuominaisuudet varma virroitus ym.,jotta ne valmistuttuaan tuovat paljon iloa valmistajalleen ja näyttelyssä katsojilleen.Näissä alusta asioissa on pääasia että mitat pääasiallisesti stemmaa,minimaaliset heitot on sitten jo ammattisalaisuuksia. | ||||
|
|
06.10.2019 19:56 | Aapo Niemelä | ||
| Mukava kuva. | ||||
|
|
06.10.2019 19:45 | John Lindroth | ||
| Kiitos Hannu,mallini ovat toistaiseksi analogisia,alusta itsetehty koska kaupallisia tähän sopivia ei löytynyt.Pyörät ovat Romford valmistetta ja tässä lienee ollut Mashima moottori,mutta on monia muitakin siihen soveltuvia .On kuitenkin niin että jos kaupalliselta puolelta löytyy jotain sopivaa se kannattaa hyödyntää.Tässä mallissa moottori on tenderissä josta sitten kardaani vetopyörästöön. |
||||
|
|
06.10.2019 18:00 | Pasi Utriainen | ||
| Voisi vaikka ollakin. | ||||
|
|
06.10.2019 17:58 | Miitre Timonen | ||
| Niinpä, edes Ritva-tietokannasta noita uutisia ei löydy, vaan niiden sijasta Buu Klubben ja Arvaa mikä laulu! https://rtva.kavi.fi/program/epg/addChannel/247/choose/today/date/3-9-2006 | ||||
|
|
06.10.2019 16:31 | Juhana Nordlund | ||
| Totta, Nuori seikkailija todellakin ajoittaa kuvan kesään 1951. | ||||
|
|
06.10.2019 16:13 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ne itälaidan teollisuusraiteet muuten ovat osa jättimäistä kemianteollisuuden kompleksia, joka rakennettiin natsimiehityksen aikana ja jonka työvoimasta selkeästi suurin osa oli viereisen Auschwitz I -keskityisleirin vankeja. Voi kuvitella, millainen työsuojelun taso heillä on kemianlaitoksella ollut... | ||||
|
|
06.10.2019 16:09 | Eljas Pölhö | ||
| Pasilan varikon veturipäiväkirjan mukaan Hv4 742 viimeinen liikennekäyttöpäivä oli 28.9.1963. Syyskuussa 1963 sen kulkema matka oli 3635 km ja silloin lopulliset ajokilometrit viimeisen täyskorjauksen jälkeen 83065 km. Pasilan veturipäiväkirjat 1946-1966 ovat nykyisin Mikkelin Maakunta-arkistossa (tai 1951-53 olivat aikoinaan erillään muista, joten en tiedä ovatko nekin Mikkelissä). |
||||
|
|
06.10.2019 16:05 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kun Oświęcimin eri laidoille rakennettiin Auschwitz I ja II, niiden alta purettiin suuri määrä ihmisten koteja, ja kaupungin elämä oli muutenkin tuohon aikaan aika... poikkeuksellista. Hirveästi toivoisin, että Oświęcimin kaupunkia, joka on tavallaan sekin ollut Auschwitzin uhri, muistettaisiin arvostaa. | ||||
|
|
06.10.2019 15:58 | Tuukka Ryyppö | ||
| Oświęcim on ihan kiva kaupunki, jossa elää kymmeniätuhansia ihan tavallisia ihmisiä ihan tavallista elämäänsä. Siellä on kauniita vanhoja taloja ja mukavia ihmisiä. Sen reunalla on parikin surullista todella jättikokoista muistoa 40-luvun natsien hirmuteoista, eli keskitysleirimuseota, mutta se on silti ihan oikea kaupunki, kuten on ollut jo vuodesta 1272. Eli aika pitkään. Puolankielisen Wikipedia-artikkelin kuvat antavat ihan hyvää kuvaa siitä, miltä Oświęcimissä näyttää: https://pl.wikipedia.org/wiki/O%C5%9Bwi%C4%99cim | ||||
|
|
06.10.2019 15:39 | Uwe Geuder | ||
| Olen käynyt siellä vain 2 kertaa. Kerran olin hyvin nuori ja kerran oli pimeä, siis en muista mitään. Wikipedian mukaan kaltevuus on Murnaun lähellä 26 ‰. Ehkä todella tarvitaan apuveturi, vaikka minusta 5 vaunua on sen verran kevyt juna, että ilmankin pitäisi onnistua. Jossain vaiheessa Deutsche Bahnin ongelma oli, että henkilökunta oli vähennetty niin paljon, ettei enää ympäriajo pääteasemalla onnistunut. Ja siksi piti olla 2 veturia, että juna pääsi takaisin, jos ei ollut ohjausvaunu. Oliko näin jo 1992, sitä en muista. Olisin arvannut vähän myöhemmin. Jossain vaihessa konduktöörien työkuva on ilmeisesti muuttunut. Aikaisemmin konduktööri ei ole kytkenyt veturia, piti tulla ratapihan työntekijä. Konduktööri hoiti sitten vain jarrukoetta. Mutta viime vuosina olen nähnyt, kuinka konduktööri panee heijastinliivin päälle ja kiipeä puskureiden alle. |
||||
|
|
06.10.2019 15:02 | Uwe Geuder | ||
| > Pääteaseman nimi kuulostaa jokseenkin huolestuttavalta... Heille jotka muistavat puolankielisiä sanoja yhtä huonosti kuin minä, Oświęcim tunnetaan Suomessa paremmin sen saksankielisen nimen alla: Auschwitz. |
||||
|
|
06.10.2019 13:30 | Tuomas Pätäri | ||
| Samoin tänään oli menojuna puhdas hiilijuna kolmella veturilla. | ||||
|
|
06.10.2019 12:59 | Hannu Peltola | ||
| Ernon leffatietohan ajoittaa kuvan tarkalleen kesä- tai heinäkuuhun 1951. Pystyykö avovaunun tyyppiä päättelemään kuvasta? | ||||
|
|
06.10.2019 12:58 | Juhana Nordlund | ||
| Kiitos Jyrkille rekisteritunnusten tarkentamisesta. Kilvet uusittiin kaikkiin autoihin 1949 - 53. Yksikirjaimiset kilvet korvattiin kaksikirjaimisilla. Moni yksityiskohta antaa viitettä, että kuva edustaisi todellakin hyvin varhaista 1950-lukua. |
||||
|
|
06.10.2019 12:53 | Hannu Peltola | ||
| Upea malli, John! Pyörästö ja alusta ovat varmaan itse tehtyjä? Millaisia moottoreita käytät näissä malleissa? Ovatko nämä analogimalleja vai oletko päivittänyt nämä DCC:lle? | ||||
|
|
06.10.2019 12:46 | Hannu Peltola | ||
| Eikö tämä ollutkaan Johnin tekemä malli? :-) | ||||
|
|
06.10.2019 12:45 | Hannu Peltola | ||
| Hieno kuva ja malli! Kerää Jari nämä Johnin mallikuvat omaan sarjaansa, niin ne olisi hepompi löytää jatkossa, | ||||
|
|
06.10.2019 12:44 | Hannu Peltola | ||
| Hieno malli tämäkin! Oletko John käyttänyt tässä alustana jotain valmista N-mittakaavan konetta? | ||||
|
|
06.10.2019 12:39 | Erkki Nuutio | ||
| SATin moottorivaunu tehtiin siis noin kolmen kilometrin päässä. Loppukokoonpano tapahtui Flemari 27:n palokujassa. Blombergin kirjassa "Suomalaista Sisua vuodesta 1931" on turkulaisratikka loppukokoonpanossa palokujassa vuonna 1938 (s.64). Itse tein linja-auton etuakseliston jarrukokeilua noin 1973-74 palokujassa sitä varten rakennetulla järeällä koelaitteella. Siinä tutkittavan akseliston pyöränrenkaat puristettiin Sisu-nestemoottoriakselistossa olleita pyöritysrumpuja vasten, ja niillä pyöritettiin tutkittavaa, jarruttavaa akselistoa. Sisun nestemoottoriosasto oli vielä silloin toisessa kerroksessa viereisessä, palokujaa reunustavassa rakennuksessa. Siellä käytti sarjatuotantona valmistettujen nestemoottorien koekäytön iso AEC-moottori hydraulipumppuja. Akselistoa tutkittaessa kytkettiin valmis putkisto toisesta kerroksesta koelaitteelle, ja alettiin tutkia antureilla täydennettyä akselistoa. Noin 150 kW:n tehoiseen pyöritykseen tarpeelliset hydrauliputket eivät ole pieniä. Tämä tehtiin kaupunkibusseja varten kehitettyä, ja HKL:lle tarjottua superjarrua varten, ja sen demonstroimiseksi. Superjarru oli tehokkaampi kuin kilpailijansa (mm. kitkapalojen vaihtoväli), etenkin se hakkasi Volvon vinkujarrut. Rumpujarrujen huonoa jäähtyvyyttä pienillä kaupunkinopeuksilla ei superjarrukaan tietenkään poistanut. Siihen tarvittiin liäaikaa parikymmentä vuotta, eli levyjarrut. Niissäkin kitkapalat kuluvat nopeasti kaupunkibussin olosuhteissa. Blombergin kirjassa SAT:n raitio- ja rautatievalmistus on esitetty laajasti. Siihen on aihettakin. |
||||
|
|
06.10.2019 12:18 | Heikki Jalonen | ||
| Chevrolet 2-ton perusmalli on tosiaan hyvin mahdollinen, sen näköisenä kuin se oli 1947 eteenpäin. Painottaa kuvan ottohetkeä lähemmäs vuotta 1950. Maskin krominsäihkeen niukkuus vain johdatteli ajatuksiani harmaan sumuisille saarille... Oxygenol-mainoksesta ei meinaa löytyä varmoja ajoitteita, vaikka Hakaniementoria on kuvattu paljon. Voisiko se olla Olympiavuoden uutuuksia, kaupungin kasvojenpesua - tai ehkä hampaidenpesua tässä tapauksessa...? |
||||
|
|
06.10.2019 12:07 | Erno Palonheimo | ||
| https://www.imdb.com/title/tt0040507/releaseinfo?ref_=tt_ov_inf Nuori seikkailija, ensi-ilta Suomessa 27.6.1951. | ||||
|
|
06.10.2019 12:03 | Jyrki Längman | ||
| Vasemmanpuoleinen U-2122 Keskellä U-1804 ja oikealla U-3984. Pyöreäässä mainosrakennalmassa mainostetaan Nummisuutareita ja takana näkyvässä Tuulensuu elokuvateatterissa pyörii Nuori seikkailija elokuva. Siinä missä on nykyään Hampurilaisravintola Hesburger on tässä kuvassa Helsingin osakepankin konttori ja sitä vasta päätä toisella puolen tietä on Kansallisosakepankin konttori (Nyk Ympyrätalon kohdalla). KOP:n viereesä on RAKE:n kyltti . Bussipysäkin kyltuissä lukee Omnibus. Linjan 6 juna on matkalla keskustata poispäin ja linja 1 juna on matkalla Kauppatorin suuntaan. Kauempana näkyvän auringon numerona näyttäisi olevan 7. Nämä yksityiskohdat löytyivät ei piennenetystä kuvasta | ||||
|
|
06.10.2019 11:53 | Hannu Peltola | ||
| Olisin myös tunnistamassa taustan kuorma-auton Chevroletiksi. Leffa olisi varmin ajoitustapa, jos tekstistä saisi selvää. | ||||
|
|
06.10.2019 11:52 | Erkki Nuutio | ||
| Kirjassa "Satamillaan maa hengittää" (Suomen satamaliitto, 2002) on sama kuva (s.41). Kuvateksti sanoo mm. että kuvassa juuri valmistunut Vaasan satamarata, joka vihittiin vuonna 1893. Kuvausvuodeksi voinee muuttaa 1893. Pitäisi tehdä mahdolliseksi merkitä vuoden yhteyteen sana "noin" |
||||
|
|
06.10.2019 11:45 | Erkki Nuutio | ||
| Veturi lienee B1. Etualan tavaramakasiini tuskin pysyi paikallaan pitkään. Mielenkiintoista että telakkaa ei ole vielä häädetty kivilaiturin pengerryksen tieltä. Hiekkaa merenpohjasta ovat kai nuo jaalat (?) tuoneet hevoskärryjen kuormiksi. Harvempi purjeveneistä taisi olla Sörkan sällien omistuksessa. Mikä on höyrypurren reitti? |
||||
|
|
06.10.2019 11:31 | Teemu Saukkonen | ||
| Onko tuo sivuraide vielä olemassa/käytössä? On tullut vaikutelma ettei VSL:ssa "voi" tehdä junakohtauksia enää. UIM tai LIS on odotuspaikkana. | ||||
|
|
06.10.2019 11:17 | Juhana Nordlund | ||
| Saako lähimpänä näkyvien autojen rekisteritunnuksista mitään selvää? Kirjaimia on ilmeisesti kaksi. Ja jos jossain autossa sattuisi ensimmäisenä kirjaimena näkyvän B:n, niin 1950-luvun aivan ensimmäiset vuodet sulkeutuisivat pois. Mutta ainakin se on varmaa, että raitiovaunuista keskimmäisen moottorivaunu on Karia / Strömberg sarjasta HKL 203 - 218, joka toimitettiin 1950 - 51. |
||||
|
|
06.10.2019 11:00 | Erno Palonheimo | ||
| Veikkaisin tuon taaempana olevan kuorma-auton olevan ehkä kuitenkin Chevrolet. Varhaisin valmistusvuosi ajattelemalleni mallille on kai 1947. | ||||
|
|
06.10.2019 10:51 | Kurt Ristniemi | ||
| Kauppahallin edustan vaunu näyttää korkealaitaiselta avonaiselta vaunulta sivun keskellä olevine ovineen, mutta niitä tuskin oli enää 1950-luvullla. Finnasta löytyvän valokuvan mukaan OXYGENOL-valomainos oli Arena-talon katolla ainakin jo vuonna 1955. https://hkm.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km002u2f Kino Tuulensuussa on menossa elokuva, jonka nimessä on 'seikkailu'. 'Ihana seikkailu' se ei liene, sillä se sai ensi-iltansa vasta 21.12.1962. Ensi-ilta-teattereina Helsingissä Rex, Tuulensuu ja Herttua. |
||||
|
|
06.10.2019 10:42 | Erno Palonheimo | ||
| Upea kuva. | ||||
|
|
06.10.2019 01:16 | John Lindroth | ||
| Juuri näin,veturiin oli palautettu halkopiippu jo Pasilassa ennen kuin se laitettiin jonoon seisomaan odottamaan kohtaloaan. | ||||
|
|
06.10.2019 01:02 | Jimi Lappalainen | ||
| Veturille ei pahemmin tainnut käydä. Kuva siitä liikenteessä tasan kaksi vuotta myöhemmin: https://vaunut.org/kuva/51822 + täyskorjauksen jälkeen vuonna 1991: https://vaunut.org/kuva/42843 | ||||
|
|
06.10.2019 00:53 | John Lindroth | ||
| Kiitos palautteesta,Wilski oli kohtuullisen työläs veturi ja sillä ei juurikaan alkuaikoja huomioonottamatta ollut tartuntapintaa Helsinkiin ja Pasilan varikolle ,jonka veturit pääasiallisesti toimivat inspiraation lähteinä malleja rakennettaessa ,mutta se toimi pitkän aikaa Kouvolan varikolta käsin myös Savon radalla ja sen takia se otettin mukaan näyttelyyn.Ainoa kerta jolloin näin Tv2 veturin oikeasti linjalla oli helmikuussa 67 jolloin se ohitti Ladun seisakkeen pohjoiseen suuntaan tavarajunan kanssa. | ||||
|
|
06.10.2019 00:45 | Jimi Lappalainen | ||
| Meniköhän tämä silti Turkuun asti vai peruttiinko loppuosa? | ||||
|
|
06.10.2019 00:42 | Jimi Lappalainen | ||
| Tapio, olikohan Outokummun vaunu sittenkin Soku eikä Sou? | ||||
|
|
05.10.2019 22:56 | Heikki Jalonen | ||
| Kiinnostava kuva, yksityiskohtia riittää hillittömästi! Taaempana on pienehkö uudelta vaikuttava kuormavaunu, mahdollisesti Bedford A-sarjaa. Mallia joka tuli saataville vuonna 1953. Jos tunnistukseni on oikea, siinä olisi yksi aikamerkki tälle kuvalle. Etualalla vanhempaa kalustoa. Rumanniminen Ford 1938-39 eturivissä. Mutta, merkille on pantava sitäkin huomattavasti vanhemmat autot - ilmeisesti torikauppiaiden tarpeisiin silti edelleen riittäviä. Ford-merkin mallistoa vuoden 1932 tienoilta, siis kuvaa otettaessa ainakin parisenkymmentä vuotta vanhoja. Hevosia ei ole näkyvillä, mutta hevosvetoisia vaunuja torilla on kyllä - hevoset ovat siis jossain päivähoidossa. Hevoset ja 1930-luvun Fordit viittaavat aikaiseen 1950-lukuun, samoin kuin vähäinen autojen määrä yleensä. Arenan talon katolla ei vielä ole Oxygenol-mainosta. Koska se (ensimmäinen versio) asennettiin? Mutta, Klubi-savukkeita mainostetaan. Reklaami on muutoin samanlainen kuin Turun tai Tampereen tunnetut vastaavat, mutta taustansa mukaan hienosti kaareutuva. Kauppahallin kupeella on yksinäinen pieni avovaunu. Onkohan se kauppahallin/torin rikkavaunuja? |
||||
|
|
05.10.2019 22:49 | Kari Jokinen | ||
| Ja mitäs iloa mokomista? Ne jotka esmes näkyvät Minkiölle tullessa lähes aina seisovat! | ||||
|
|
05.10.2019 22:32 | Jimi Lappalainen | ||
| Vanha asema on edelleen olemassa, mutta olen kuullut että se siirrettiin jo 1927 nykyiselle paikalleen? https://vaunut.org/kuva/96771 | ||||
|
|
05.10.2019 22:31 | Jaska Virtanen | ||
| Katsoppa Jarmon toinen kuva aiemmalta päivältä, Porista sekin. Kuvatekstistä voisi päätellä että seuraavaksi matka olisi hautuumaalle. Tosin kyseessä ei ole sama vaunu. | ||||
|
|
05.10.2019 22:30 | Jimi Lappalainen | ||
| Turustahan tämä, vanhojen laitureiden kohdalta. Paikka nykyisin: https://goo.gl/maps/svBY3EbkGMWVjmVM9 | ||||
|
|
05.10.2019 22:27 | Jimi Lappalainen | ||
| Olisikohan Silvola? | ||||
|
|
05.10.2019 21:45 | Miitre Timonen | ||
| Tuskin tällaista operaatiota pelkän romutuksen takia olisi järjestetty, kun ennen on päästy kiskoja pitkin romutukseen. | ||||
|
|
05.10.2019 21:30 | Aapo Niemelä | ||
| Jos Julian ja Tasoristeyksen tietoihin on luottaminen, niitä pitäisi olla rekisterissä vielä 67 kpl. Minuakin kiinnostaisi, jos jollakulla on tietoa kuvan yksilön kohtalosta. | ||||
|
|
05.10.2019 20:27 | Juhana Nordlund | ||
| Yksi kuvan raitiotiemoottorivaunuista on 1950-luvun alusta, mikä rajaa 1950-lukua edeltävät vuodet ja vuosikymmenet pois. | ||||
|
|
05.10.2019 20:25 | Miitre Timonen | ||
| Paljonko CEmtejä on vielä romuttamatta? | ||||
|
|
05.10.2019 20:23 | Juhana Nordlund | ||
| Suomen Autoteollisuuden (SAT) valmistama moottorivaunu lähimpänä, sen takana nähtävästi ASEAn valmistama perävaunu. Kaukana oikealla näkyy Ratti-Karian peräosaa. | ||||
|
|
05.10.2019 20:21 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvaushetkellä luultavasti Sr12, mikäli kuvausvuosi on 1974. | ||||
|
|
05.10.2019 20:19 | Juhana Nordlund | ||
| Pula-ajan Karia vetää LHW:n valmistamaa perävaunua. | ||||