|
|
22.09.2019 21:16 | Uwe Geuder | ||
| En itse tunne sähkömoottorijunaa, mutta Wikipedian mukaan BR (sarja) 445 käytetäänkin linjalla RE7 Hamburg – Flensburg. Kyseessä olisi sitten Bombardierin Twindexx. Moottorijuna on rakennettu Görlitzissä, jossa on pitkä historia kaksikerrosvaunujen rakentamisessa. Tämä on kuitenkin tehtaan ensimmäinen kaksikerrosmoottorivaunu. Jostakin syystä myös Stadlerin Pankown tehtaassa rakennetut KISS kaksikerrosmoottorivaunuja numeroidaan 445:ksi. Niitä ei kuitenkaan Flensburgissa ole, ne ovat ODEG:in omistuksessa ja liikennöivät Brandenburgin osavaltiossa. |
||||
|
|
22.09.2019 21:01 | Jukka Ahtiainen | ||
| Kuva on hieno. Regional-liikennettä myös Suomeen. | ||||
|
|
22.09.2019 20:16 | Aapo Niemelä | ||
| Juu, eihän sinne Iisalmeen vielä taida päästä sähköllä suoraan Ylivieskasta. Onko tietoa, että mitä dieseliä tämä sai keulille? | ||||
|
|
22.09.2019 19:46 | Jarno Heikkinen | ||
| Näkyi veturi jäävän Ylivieskaan ja dieseli tilalle. | ||||
|
|
22.09.2019 19:31 | Aapo Niemelä | ||
| Enpä enää voi mennä noista vinkeistäni takuuseen, ne täytynee laskea vanhentuneeksi tiedoksi. T 5281 (55281) on kulkenut tällä viikolla ainakin kahdesti Sr1 vedolla, niin myös T 5287 (55287) sunnuntaina. Eihän sitä sitten tiedä, ovatko nämä testiajoa vai eivät. https://vaunut.org/kuva/135078?u=4584&d=22.09.2019 |
||||
|
|
22.09.2019 18:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muuten, sähkörälsbussien ajopyödästä löytyy vaihteiston kytkentävipu aivan samalla tavalla kuin dieselrälsbusseissa, tosin sähkölätässä ei vaihdelaatikkoa ole. Siis viisi tehoporrasta on. Tällä mahdollistettiin se, että kumpaakin rälsbussisorttia voidaan ohjata niin diesel- kuin sähkörälsbussistakin, mikäli samassa junassa oli kumpaakin (teknisesti täysin mahdollista!). |
||||
|
Kuvasarja: Strathspey Railway – hieno museoitu päärata Ylämailla |
22.09.2019 18:33 | Hannu Peltola | ||
| Nyt Youtubesta löytyy video myös tämän kuvasarjan paikoilta: https://www.youtube.com/watch?v=TiJap845MEI Videolla on myös näkymiä Bo'ness and Kinneil Railwayltä, josta ei ole vielä kuvasarjaa Vaunut.orgissa. | ||||
|
|
22.09.2019 18:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Joissakin Y8-vaunuissa oli "manöverbordet" maalattu harmaaksi. | ||||
|
|
22.09.2019 18:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hilding Carlsson, jonka YCo4-vaunujen pohjalta suomalaislätät suunniteltiin, totesi suomalaiskalustossa olevan paremmat kulkuominaisuudet. | ||||
|
|
22.09.2019 18:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Svenska rälsbussar-kirjan mukaan Linköpingin Y6:issa kori liitettiin alustaan niittaamalla, kuten kuvasta näkyy.. Muutaman kolarin jälkeen päätettiin vaunuihin tehdä vahvistushitsauksia. Työ valmistui 1960-luvun aikana. | ||||
|
|
22.09.2019 18:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rälsbussissa on näemmä lumiaurakin, eli ns. Norrlandsplog. | ||||
|
|
22.09.2019 16:48 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvassa näkyy tuplaniveltrollikkakin, kilpensä perusteella linjalla 2. Joitakin vuosia sitten Luzernissa joidenkin linjojen johdinautot vetivät perävaunua mukanaan. Matkustajapaikkoja oli sekä vetäjässä että vedettävässä. |
||||
|
|
22.09.2019 16:11 | Hannu Peltola | ||
| Vanhasta vuonna 1971 palaneesta asemasta ei ole jäljellä kuin tämä kuvan fasadi ja sen takana n. 100 metrin päässä on nykyinen betoninen kolossi vuodelta 1991. | ||||
|
|
22.09.2019 16:01 | Hannu Peltola | ||
| Kuvatekstiä on jo hankalaa lyhentää :-) Kuvassahan on 450-sarjan lähiliikenneveturi ja sen perässä kaksikerroksia lähiliikennevaunuja. Veureita on valmistunut 115 kpl vuosina 1989-1997. | ||||
|
|
22.09.2019 15:58 | Hannu Peltola | ||
| Kuvan juna lienee DB:n 445-sarjan sähkömootttorijuna. | ||||
|
|
22.09.2019 15:55 | Hannu Peltola | ||
| Nykyään postijunia liikkuu Ruotsissa ilmeisesti enää reiteillä Malmö-Tukholma ja Göteborg-Tukholma. Reitti Sundsvall-Ånge-Tukholma päättyi heinäkuussa 2019. | ||||
|
|
22.09.2019 15:48 | Hannu Peltola | ||
| Mukava iltakuva Vesterportista! Asema on avattu 1934 ja tosiaan tämä on tyylipuhdasta funkista. | ||||
|
|
22.09.2019 13:24 | Jukka Suortanen | ||
| Nuo keskimmäiset näyttäisivat olevan samanlaisia natriumhydroksidivaunuja kuin Teemun kuvassa https://vaunut.org/kuva/135075?a=1 | ||||
|
|
22.09.2019 02:31 | Mikko Mäntymäki | ||
| 30v on jo harrastusta takana saa nähdä mitä tulevaisuus tuo? | ||||
|
|
22.09.2019 02:25 | Mikko Mäntymäki | ||
| Sai Tpe:n Veturit liikuntaa... Dv-sarjalle vaihtotyö kidusta kun ne on tehty vetämään 1000kW jatkuvana... | ||||
|
|
22.09.2019 01:57 | Teemu Salonen | ||
| On tuo vaan niin komea juna. Välivaunulla tai ilman! Muotoilu erittäin ajaton. Näkisin vielä tänäkin päivänä nuo liikenteessä. | ||||
|
|
21.09.2019 23:58 | Jari Kuusinen | ||
| Pääsääntöisesti höyryjunaa ei kannata kuvata ylikulkusilloilta eikä vastatuuleen, mutta tässä tapauksessa vastatuuleen kuvaaminen on ollut sattumalta parempi vaihtoehto, koska pääsemme kohtaan kolme missä junaa ei kannata kuvata, eli keskellä teräsristikkosiltaa! Keskellä teräsristikkosiltaa vastatuuleen kuvattu höyryjuna on tässä vahinko(?)/pakko(?)tapauksessa osoittautunut erinomaiseksi lopputulokseksi! :) :) :) | ||||
|
|
21.09.2019 23:42 | Jari Kuusinen | ||
| Vie? Tuo? Hieno kuva! Instagramissa (no missäpä muuallakaan...) on myös hieno kuva siitä menojunasta! ;) | ||||
|
Kuvasarja: Pilatus |
21.09.2019 22:25 | Uwe Geuder | ||
| >> Funikulaareissa on käytetty hammaskiskoa turvajarruna lähinnä 1880-1900 tienoilla joillakin radoilla. > Tämä selittänee, miksen minä ole semmoista vielä nähnytkään :) Tarvitsee vain katsoa vorgin satunnaiskuvia ja sitten näkeekin: https://vaunut.org/sarja/1683 Tässä tapauksessa hammaskisko ei ole vain turvajarruna, mutta ilmeisesti ihan käyttöjarruna. Kun minkäläinen konehuone ei ole. |
||||
|
Kuvasarja: Arkiliikennettä Skotlannin Ylämailla kesällä 2019 |
21.09.2019 20:31 | Hannu Peltola | ||
| Nyt myös tähän kuvasarjaan liittyvä video on Youtubessa: https://www.youtube.com/watch?v=lCXR_w2j84s | ||||
|
|
21.09.2019 19:55 | |||
| Tuohon pätkään tuotiin sellaiset veturit joissa ei ollut huoltoa eikä korjausta mikäli pätkään mahtui. Kuusi konetta siihen muistaakseni mahtui. Eivät olleet tallilla huoltoliikenteen tiellä. | ||||
|
|
21.09.2019 18:03 | Kari Ranta-Ojala | ||
| Tässä vain muistelen aikaa sillä kun olin lapsi..tuohon aikaan 8-vuotias niin Eskolassa oli kaverin isä junan suorittajana ja siellä oli kanssa kampiasetin ja semaforit sekä muistaakseni kaasuesiopastimet. Eskola on Kannuksen ja Sievin välissä oleva asema. En tarkkaan muista, milloin Eskolasta katosi kampiasetin ja semafoorit. Luulatavasti joskus 80-luvun alussa. Kannukseenhan ja Ylivieskaan on tullut jo sähkövaihteet ja valo-opastimet joskus 1968-69. | ||||
|
Kuvasarja: Pilatus |
21.09.2019 15:35 | Uwe Geuder | ||
| > Funikulaareissa on käytetty hammaskiskoa turvajarruna lähinnä 1880-1900 tienoilla joillakin radoilla Tämä selittänee, miksen minä ole semmoista vielä nähnytkään :) Vaikka viitisen viikkoa sitten näin Aberystwythissä äärimmäisen alkeellisen funikulaarin https://vaunut.org/kuva/46897. Koko rata on kaksiraiteinen, kun ilmeisesti kohtaamispaikan rakentaminen on tuntenut ylivoimaiselta. Vaijeri vedetään vain maassa, yleisesti käytettyt rullat puuttuvat kokonaan. > kirjasta Walter Hefti: Schienenseilbahnen in aller Welt; Samalta kirjoittajalta löytyy 3 aiheeseen liittyvää kirjaa lisää: * Zahnradbahnen der Welt, Birkhäuser, Basel 1971 ISBN 3-7643-0550-9. * Nachtrag Zahnradbahnen der Welt, Birkhäuser Verlag, Basel, 1976, ISBN 3-7643-0797-8. * Unkonventionelle Bergbahnen, Birkhäuser Verlag, Basel, 1978, ISBN 3-7643-1005-7. |
||||
|
Kuvasarja: Reichenbachfall-bahn |
21.09.2019 15:11 | Uwe Geuder | ||
| Pienenä olen aina ihmetellyt vaijereiden eri lukumäärä. Kun katsoo vaunun etu- tai takaikkunasta, näkee 0, 1 tai 2 vaijeria. 0 alemman vaunun alapäästä katsottuna 1 alemman vaunun yläpäästä tai ylemmän vaunun alapäästä katsottuna 2 ylemmän vaunun yläpäästä katsottuna Kun katsoo samasta ikkunasta, lukumäärä muuttuu kohtaamispaikalla. Tuo on kuitenkin "optinen harha", vaijeri on koko radalla aina 1. |
||||
|
Kuvasarja: Pilatus |
21.09.2019 14:51 | Uwe Geuder | ||
| Ei, Reichenbachin kuvissa on näkyvissä vaijeri, se on siis funikuulari tai köysirata. Vaunuissa ei ole voimalähdettä, vaan ne vedätään vaijerilla. Vaunuja on aina 2, jotka ovat kiinni samassa vaijerissa. Kun toinen vaunu menee ylös, toinen menee alas. Kohtavat aina puolimatkalla ja molemmat menevät aina sama vauhtia. Kone huippuasemalla liikuttaa vaijerin, mutta tarvitsee vain voimaa mahdolliselle painoerolle ja kiihditykseen. Siis se voi olla paljon heikompi kone kuin jos yksi vaunu pitäisi vetää ylös. Sama periaate kuin hississi, jossa korin vastapainona on betonipaino. Hammasradan tapauksessa moottori on vaunussa tai veturissa. Huippuasemalla ei ole mitään erikoista. Yksi vaunu voi mennä yksin ylös tai alas. Kohtamispaikka keskellä löytyy usein aikataulusyistä, mutta teknisesti sitä ei tarvita. |
||||
|
|
21.09.2019 14:09 | Pave Saarinen | ||
| Oli Likka, koska siinä oli nolla viimeinen numero. | ||||
|
Kuvasarja: The Jacobite – nostalgiahöyryjä Skotlannin Ylämailla |
21.09.2019 14:07 | Hannu Peltola | ||
| Nyt Youtubesta löytyy myös tähän kuvasarjaan liittyvä video: https://www.youtube.com/watch?v=HCl90TVbDBs | ||||
|
|
21.09.2019 13:48 | Jouni Ijäs | ||
| Mitä Talvivaaraan menee noissa keskimmäisissä harmaissa vaunuissa? | ||||
|
Kuvasarja: Pilatus |
21.09.2019 13:39 | Vesa Höijer | ||
| Nyt alan vähän ymmärtää. Ilmeisesti Reichenbachin putouksille vievä rata on myös hammasrata. https://www.vaunut.org/sarja/4690 Mutta mikä on tuon radan huipulla olevan koneiston tarkoitus? |
||||
|
|
21.09.2019 12:10 | Julius Ylitalo | ||
| Kiva kuvat Lapinjärven asemalta | ||||
|
|
21.09.2019 00:44 | Jorma Toivonen | ||
| Kuten Topi aiemmin mainitsikin, helpommalla pääsee veturin kytkemisellä "moniajoon" kuin "hinaukseen" - liikuttelu ratapihoilla. Yksi ilmayhteys lisää, moniajokaapelin kytkentä, yksi napin painallus ja parin "hanan" tarkistus - ainakin ennen.... | ||||
|
|
20.09.2019 23:32 | Mikko Ketolainen | ||
| Oikean puoleiseen kylkeen törmäsi apukuskin oven kohdalle. Luultavasti tuo porras osunut siihen. Saattaa myöskin puskimet tehneet jälkiä. Etulokasuojassa myös osumajälki ja tietysti myös keulassa. Kuskin puolelta on otettu molemmat ovet pois palokunnan toimesta. Niin, ja Mersu näkyi olevan merkiltään tämä taksi. | ||||
|
|
20.09.2019 23:30 | Eljas Pölhö | ||
| Sähköveturikuvassa on Saksan E 18.01 tai E 18.02, muissa sarjan vetureissa keulapelti oli lamppujen alapuolella erilainen. Kuva lienee piirretty AEG:n E18.01 tehdaskuvasta. Väritys tietty muistuttaa ruotsalaista sähköveturia eikä kuvan väri ole koskaan ollut em. vetureissa. | ||||
|
Kuvasarja: Pilatus |
20.09.2019 23:23 | Eljas Pölhö | ||
| Funikulaareissa on käytetty hammaskiskoa turvajarruna lähinnä 1880-1900 tienoilla joillakin radoilla. Silloisten jarrujen toiminnan alkuviive oli noin 0,5 sek ja siinä ajassa alamäkeen vapaasti matkannut vaunu olisi saanut turhan paljon nopeutta. Silloin sanottiin, että tyypillinen nopeus oli 3,4 m/s ja puolen sekunnin "vapaa vierintä" olisi nostanut nopeuden arvoon 4,8 m/s (se olisi taasen pidentänyt jarrutusmatkaa ja saanut aikaan pelottavan kokemuksen). Hammaskisko turvalaitteena oli kuitenkin merkittävän kallis ratkaisu ja turvajarrujärjestelmien kehittäminen nähtiin ensiarvoisen tärkeänä kehityskohteena. Hammaskiskosta luovuttiin kun vaihtoehtoisten jarrujen lukkiintumisnopeus oli saatu arvoon 0,1 s. (lukuarvot on kirjasta Walter Hefti: Schienenseilbahnen in aller Welt; Birkhäuser Verlag 1975) | ||||
|
|
20.09.2019 23:13 | Jorma Toivonen | ||
| Kortteja oli kuva-aiheeltaan 20 erilaista: Ilmarinen, A4, Hv3, Hr1, Pr1, Pr2, Tk3, Tr2, Vr1, Vr2, Dm4, Dm4 (po. Dm6), Sv11, The Rocket, Tavaraliikenneveturi (neuvostoliittol.), Kiitojuna (neuvostoliittol.), Kiitojuna (amerikkal.), Sähköveturi (ruotsal.), Alvegjuna ja Riippurata (wuppertalil.) Veturin/junan lisäksi kuvapuolella esiintyvät merkit/opastimet: Viheltämismerkki, Aurausmerkki (sulje siivet), Aurausmerkki (nosta terät), Seisakeopastin, Liikennepaikkamerkki, Tiedoitusmerkki (900 m), Tiedoitusmerkki (800 m), Esiopastin, Siipiopastin (yksi siipi; seis), Siipiopastin (yksi siipi; aja), Siipiopastin (kaksi siipeä; aja Sn35), Valopääopastin (kaksi valoaukkoa; seis), Valopääopastin (kaksi valoaukkoa; aja), Pääopastin (kolme valoaukkoa; aja Sn35), Raideopastin (seis), Raideopastin (aja), Vaihdeopastin, Vaihdonkielto-opastin, Veturin ajokieltomerkki (V). Korttien takana on vetokaluston teknisiä tietoja (ulkomaisista varsin niukasti) sekä merkkien/opastimien/opasteiden selitykset. Tekstit ovat luonnollisesti ilmestymisajan mukaisia – siis 1950-luvun puolivälin tienoilta. SKS |
||||
|
|
20.09.2019 22:23 | Pasi Seppälä | ||
| Harvinaisempaa vaunustoa tämä edustaa Savonradan tavaraliikenteessä eikä vetäjäkään ole niitä ilmeisimpiä. Erinomaisen hyvä kalasaalis kovin rapuvoittoiselta apajalta. | ||||
|
Kuvasarja: Pilatus |
20.09.2019 22:10 | Uwe Geuder | ||
| > Suurin mahdollinen kaltevuus on noin 140‰. Ei kannata uskoa kaikkiin, mitä lukee Wikipediassa :) Stuttgartin hammasradan https://vaunut.org/kuva/68156 suurin kaltevuus on linjalla 178‰ ja varikkoraiteella 200‰. Ja hyvin toimii, olen matkustanut usein. |
||||
|
Kuvasarja: Pilatus |
20.09.2019 22:04 | Uwe Geuder | ||
| "Tavallinen" hammasrata tunnetaan Riggenbach-järjestelmänä. Suurin mahdollinen kaltevuus on noin 140‰. Pilatus käyttää Locher-järjestelmää, mutta se on tosi harvinainen. Pilatuksen suurin kaltevuus onkin 480‰. |
||||
|
Kuvasarja: Pilatus |
20.09.2019 21:48 | Uwe Geuder | ||
| Ei köysirata tai funikulaari tarvitse hammaskiskoa. Eikä hammasrata tarvitse vaijeria. (Veikkaisin melkein, että jossapäin maailmassa löytyy semmoinen, jossa on sekä että. Sen verran olen oppinut, kun olen matkastunat maailmassa, että insinööreillä on ollut mielikuvitusta, erityisesti noin 100 vuotta sitten. Ei kuitenkaan tullut vielä vastaan :) Pilatus on kuitenkin selvästi hammasrata. Ainoa erikoisuus on, että hammaspyörät ottavat kiinni sivusta. Yleisempi järjestelmä toimii näin, että hammaspyörä on pystysuorassa hammskiskon yläpuolella. Mutta se ei varmaan toimisi Pilatuksen tapauksessa, koska se on liian jyrkä. |
||||
|
|
20.09.2019 21:33 | Uwe Geuder | ||
| Raideleveys 1000mm, pääradan pituus kuitenkin 73 km, koko verkon melkein 100 km. | ||||
|
Kuvasarja: Pilatus |
20.09.2019 21:32 | Vesa Höijer | ||
| En ole aivan varma terminologiasta. Hammasrataskisko löytyy kaikista vuorenjyrkänteitä kulkevista radoista. Joissakin junissa on veturi, joka työntää vaunut rataa ylös. Joissakin taas vaunut vedestään ylös kaapeleiden avulla. | ||||
|
Kuvasarja: Pilatus |
20.09.2019 21:00 | Uwe Geuder | ||
| Kiitos kuvista! Tuli ilmeisesti kirjoitusvirhe, Pilatus ei ole köysirata vaan hammasrata. Maailman jyrkin köysirata löytyy kuitenkin aika läheltä, järven toisella puolella https://en.wikipedia.org/wiki/Stoosbahn | ||||
|
|
20.09.2019 19:43 | Aapo Niemelä | ||
| Kiitoksia tiedoista. On se kyllä vain äänimaailmankin kannalta parempi, jos koko kolmikko on hyrskyttämässä. | ||||
|
|
20.09.2019 19:42 | Erkki Nuutio | ||
| Hieno sattumakuva. Etummaisen veturin kallistunut asento taitaa tehostaa vauhdin vaikutelmaa. | ||||
|
|
20.09.2019 19:42 | Teppo Niemi | ||
| Sievissä oli tuolloin mekaaninen kampiasetinlaite siipiopastimet ja miä todennäköisemmin myös kaasuvaloesiopastin. Mikäli siipiopastimella oli esiopastin voi se olla joko levyesiopastin tai valoesiopastin. Valoesiopastimina taas joko sähkö- tai kaasuvaloesiopastin. |
||||
|
|
20.09.2019 19:41 | Jimi Lappalainen | ||
| Tässä jonkinlaista asiaa alueesta: http://ah.turku.fi/ksylk/2014/0617018x/Images/1321792.pdf | ||||