Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 22.09.2019 21:16 Uwe Geuder  
  En itse tunne sähkömoottorijunaa, mutta Wikipedian mukaan BR (sarja) 445 käytetäänkin linjalla RE7 Hamburg – Flensburg. Kyseessä olisi sitten Bombardierin Twindexx. Moottorijuna on rakennettu Görlitzissä, jossa on pitkä historia kaksikerrosvaunujen rakentamisessa. Tämä on kuitenkin tehtaan ensimmäinen kaksikerrosmoottorivaunu.

Jostakin syystä myös Stadlerin Pankown tehtaassa rakennetut KISS kaksikerrosmoottorivaunuja numeroidaan 445:ksi. Niitä ei kuitenkaan Flensburgissa ole, ne ovat ODEG:in omistuksessa ja liikennöivät Brandenburgin osavaltiossa.
kuva 22.09.2019 21:01 Jukka Ahtiainen  
  Kuva on hieno. Regional-liikennettä myös Suomeen.
kuva 22.09.2019 20:16 Aapo Niemelä  
  Juu, eihän sinne Iisalmeen vielä taida päästä sähköllä suoraan Ylivieskasta. Onko tietoa, että mitä dieseliä tämä sai keulille?
kuva 22.09.2019 19:46 Jarno Heikkinen  
  Näkyi veturi jäävän Ylivieskaan ja dieseli tilalle.
kuva 22.09.2019 19:31 Aapo Niemelä  
  Enpä enää voi mennä noista vinkeistäni takuuseen, ne täytynee laskea vanhentuneeksi tiedoksi. T 5281 (55281) on kulkenut tällä viikolla ainakin kahdesti Sr1 vedolla, niin myös T 5287 (55287) sunnuntaina. Eihän sitä sitten tiedä, ovatko nämä testiajoa vai eivät.
https://vaunut.org/kuva/135078?u=4584&d=22.09.2019
kuva 22.09.2019 18:44 Esa J. Rintamäki  
  Muuten, sähkörälsbussien ajopyödästä löytyy vaihteiston kytkentävipu aivan samalla tavalla kuin dieselrälsbusseissa, tosin sähkölätässä ei vaihdelaatikkoa ole. Siis viisi tehoporrasta on.

Tällä mahdollistettiin se, että kumpaakin rälsbussisorttia voidaan ohjata niin diesel- kuin sähkörälsbussistakin, mikäli samassa junassa oli kumpaakin (teknisesti täysin mahdollista!).
Kuvasarja:
Strathspey Railway – hieno museoitu päärata Ylämailla
 
22.09.2019 18:33 Hannu Peltola  
  Nyt Youtubesta löytyy video myös tämän kuvasarjan paikoilta: https://www.youtube.com/watch?v=TiJap845MEI Videolla on myös näkymiä Bo'ness and Kinneil Railwayltä, josta ei ole vielä kuvasarjaa Vaunut.orgissa.
kuva 22.09.2019 18:31 Esa J. Rintamäki  
  Joissakin Y8-vaunuissa oli "manöverbordet" maalattu harmaaksi.
kuva 22.09.2019 18:28 Esa J. Rintamäki  
  Hilding Carlsson, jonka YCo4-vaunujen pohjalta suomalaislätät suunniteltiin, totesi suomalaiskalustossa olevan paremmat kulkuominaisuudet.
kuva 22.09.2019 18:26 Esa J. Rintamäki  
  Svenska rälsbussar-kirjan mukaan Linköpingin Y6:issa kori liitettiin alustaan niittaamalla, kuten kuvasta näkyy.. Muutaman kolarin jälkeen päätettiin vaunuihin tehdä vahvistushitsauksia. Työ valmistui 1960-luvun aikana.
kuva 22.09.2019 18:09 Esa J. Rintamäki  
  Rälsbussissa on näemmä lumiaurakin, eli ns. Norrlandsplog.
kuva 22.09.2019 16:48 Juhana Nordlund  
  Kuvassa näkyy tuplaniveltrollikkakin, kilpensä perusteella linjalla 2.

Joitakin vuosia sitten Luzernissa joidenkin linjojen johdinautot vetivät perävaunua mukanaan. Matkustajapaikkoja oli sekä vetäjässä että vedettävässä.
kuva 22.09.2019 16:11 Hannu Peltola  
  Vanhasta vuonna 1971 palaneesta asemasta ei ole jäljellä kuin tämä kuvan fasadi ja sen takana n. 100 metrin päässä on nykyinen betoninen kolossi vuodelta 1991.
kuva 22.09.2019 16:01 Hannu Peltola  
  Kuvatekstiä on jo hankalaa lyhentää :-) Kuvassahan on 450-sarjan lähiliikenneveturi ja sen perässä kaksikerroksia lähiliikennevaunuja. Veureita on valmistunut 115 kpl vuosina 1989-1997.
kuva 22.09.2019 15:58 Hannu Peltola  
  Kuvan juna lienee DB:n 445-sarjan sähkömootttorijuna.
kuva 22.09.2019 15:55 Hannu Peltola  
  Nykyään postijunia liikkuu Ruotsissa ilmeisesti enää reiteillä Malmö-Tukholma ja Göteborg-Tukholma. Reitti Sundsvall-Ånge-Tukholma päättyi heinäkuussa 2019.
kuva 22.09.2019 15:48 Hannu Peltola  
  Mukava iltakuva Vesterportista! Asema on avattu 1934 ja tosiaan tämä on tyylipuhdasta funkista.
kuva 22.09.2019 13:24 Jukka Suortanen  
  Nuo keskimmäiset näyttäisivat olevan samanlaisia natriumhydroksidivaunuja kuin Teemun kuvassa https://vaunut.org/kuva/135075?a=1
kuva 22.09.2019 02:31 Mikko Mäntymäki  
  30v on jo harrastusta takana saa nähdä mitä tulevaisuus tuo?
kuva 22.09.2019 02:25 Mikko Mäntymäki  
  Sai Tpe:n Veturit liikuntaa... Dv-sarjalle vaihtotyö kidusta kun ne on tehty vetämään 1000kW jatkuvana...
kuva 22.09.2019 01:57 Teemu Salonen  
  On tuo vaan niin komea juna. Välivaunulla tai ilman! Muotoilu erittäin ajaton. Näkisin vielä tänäkin päivänä nuo liikenteessä.
kuva 21.09.2019 23:58 Jari Kuusinen  
  Pääsääntöisesti höyryjunaa ei kannata kuvata ylikulkusilloilta eikä vastatuuleen, mutta tässä tapauksessa vastatuuleen kuvaaminen on ollut sattumalta parempi vaihtoehto, koska pääsemme kohtaan kolme missä junaa ei kannata kuvata, eli keskellä teräsristikkosiltaa! Keskellä teräsristikkosiltaa vastatuuleen kuvattu höyryjuna on tässä vahinko(?)/pakko(?)tapauksessa osoittautunut erinomaiseksi lopputulokseksi! :) :) :)
kuva 21.09.2019 23:42 Jari Kuusinen  
  Vie? Tuo? Hieno kuva! Instagramissa (no missäpä muuallakaan...) on myös hieno kuva siitä menojunasta! ;)
Kuvasarja:
Pilatus
 
21.09.2019 22:25 Uwe Geuder  
  >> Funikulaareissa on käytetty hammaskiskoa turvajarruna lähinnä 1880-1900 tienoilla joillakin radoilla.

> Tämä selittänee, miksen minä ole semmoista vielä nähnytkään :)

Tarvitsee vain katsoa vorgin satunnaiskuvia ja sitten näkeekin: https://vaunut.org/sarja/1683

Tässä tapauksessa hammaskisko ei ole vain turvajarruna, mutta ilmeisesti ihan käyttöjarruna. Kun minkäläinen konehuone ei ole.
Kuvasarja:
Arkiliikennettä Skotlannin Ylämailla kesällä 2019
 
21.09.2019 20:31 Hannu Peltola  
  Nyt myös tähän kuvasarjaan liittyvä video on Youtubessa: https://www.youtube.com/watch?v=lCXR_w2j84s
kuva 21.09.2019 19:55  
  Tuohon pätkään tuotiin sellaiset veturit joissa ei ollut huoltoa eikä korjausta mikäli pätkään mahtui. Kuusi konetta siihen muistaakseni mahtui. Eivät olleet tallilla huoltoliikenteen tiellä.
kuva 21.09.2019 18:03 Kari Ranta-Ojala  
  Tässä vain muistelen aikaa sillä kun olin lapsi..tuohon aikaan 8-vuotias niin Eskolassa oli kaverin isä junan suorittajana ja siellä oli kanssa kampiasetin ja semaforit sekä muistaakseni kaasuesiopastimet. Eskola on Kannuksen ja Sievin välissä oleva asema. En tarkkaan muista, milloin Eskolasta katosi kampiasetin ja semafoorit. Luulatavasti joskus 80-luvun alussa. Kannukseenhan ja Ylivieskaan on tullut jo sähkövaihteet ja valo-opastimet joskus 1968-69.
Kuvasarja:
Pilatus
 
21.09.2019 15:35 Uwe Geuder  
  > Funikulaareissa on käytetty hammaskiskoa turvajarruna lähinnä 1880-1900 tienoilla joillakin radoilla

Tämä selittänee, miksen minä ole semmoista vielä nähnytkään :)

Vaikka viitisen viikkoa sitten näin Aberystwythissä äärimmäisen alkeellisen funikulaarin https://vaunut.org/kuva/46897. Koko rata on kaksiraiteinen, kun ilmeisesti kohtaamispaikan rakentaminen on tuntenut ylivoimaiselta. Vaijeri vedetään vain maassa, yleisesti käytettyt rullat puuttuvat kokonaan.

> kirjasta Walter Hefti: Schienenseilbahnen in aller Welt;

Samalta kirjoittajalta löytyy 3 aiheeseen liittyvää kirjaa lisää:

* Zahnradbahnen der Welt, Birkhäuser, Basel 1971 ISBN 3-7643-0550-9.

* Nachtrag Zahnradbahnen der Welt, Birkhäuser Verlag, Basel, 1976, ISBN 3-7643-0797-8.

* Unkonventionelle Bergbahnen, Birkhäuser Verlag, Basel, 1978, ISBN 3-7643-1005-7.
Kuvasarja:
Reichenbachfall-bahn
 
21.09.2019 15:11 Uwe Geuder  
  Pienenä olen aina ihmetellyt vaijereiden eri lukumäärä. Kun katsoo vaunun etu- tai takaikkunasta, näkee 0, 1 tai 2 vaijeria.

0 alemman vaunun alapäästä katsottuna

1 alemman vaunun yläpäästä tai ylemmän vaunun alapäästä katsottuna

2 ylemmän vaunun yläpäästä katsottuna

Kun katsoo samasta ikkunasta, lukumäärä muuttuu kohtaamispaikalla.

Tuo on kuitenkin "optinen harha", vaijeri on koko radalla aina 1.
Kuvasarja:
Pilatus
 
21.09.2019 14:51 Uwe Geuder  
  Ei, Reichenbachin kuvissa on näkyvissä vaijeri, se on siis funikuulari tai köysirata. Vaunuissa ei ole voimalähdettä, vaan ne vedätään vaijerilla. Vaunuja on aina 2, jotka ovat kiinni samassa vaijerissa. Kun toinen vaunu menee ylös, toinen menee alas. Kohtavat aina puolimatkalla ja molemmat menevät aina sama vauhtia. Kone huippuasemalla liikuttaa vaijerin, mutta tarvitsee vain voimaa mahdolliselle painoerolle ja kiihditykseen. Siis se voi olla paljon heikompi kone kuin jos yksi vaunu pitäisi vetää ylös. Sama periaate kuin hississi, jossa korin vastapainona on betonipaino.

Hammasradan tapauksessa moottori on vaunussa tai veturissa. Huippuasemalla ei ole mitään erikoista. Yksi vaunu voi mennä yksin ylös tai alas. Kohtamispaikka keskellä löytyy usein aikataulusyistä, mutta teknisesti sitä ei tarvita.
kuva 21.09.2019 14:09 Pave Saarinen  
  Oli Likka, koska siinä oli nolla viimeinen numero.
Kuvasarja:
The Jacobite – nostalgiahöyryjä Skotlannin Ylämailla
 
21.09.2019 14:07 Hannu Peltola  
  Nyt Youtubesta löytyy myös tähän kuvasarjaan liittyvä video: https://www.youtube.com/watch?v=HCl90TVbDBs
kuva 21.09.2019 13:48 Jouni Ijäs  
  Mitä Talvivaaraan menee noissa keskimmäisissä harmaissa vaunuissa?
Kuvasarja:
Pilatus
 
21.09.2019 13:39 Vesa Höijer  
  Nyt alan vähän ymmärtää. Ilmeisesti Reichenbachin putouksille vievä rata on myös hammasrata.

https://www.vaunut.org/sarja/4690

Mutta mikä on tuon radan huipulla olevan koneiston tarkoitus?
kuva 21.09.2019 12:10 Julius Ylitalo  
  Kiva kuvat Lapinjärven asemalta
kuva 21.09.2019 00:44 Jorma Toivonen  
  Kuten Topi aiemmin mainitsikin, helpommalla pääsee veturin kytkemisellä "moniajoon" kuin "hinaukseen" - liikuttelu ratapihoilla. Yksi ilmayhteys lisää, moniajokaapelin kytkentä, yksi napin painallus ja parin "hanan" tarkistus - ainakin ennen....
kuva 20.09.2019 23:32 Mikko Ketolainen  
  Oikean puoleiseen kylkeen törmäsi apukuskin oven kohdalle. Luultavasti tuo porras osunut siihen. Saattaa myöskin puskimet tehneet jälkiä. Etulokasuojassa myös osumajälki ja tietysti myös keulassa. Kuskin puolelta on otettu molemmat ovet pois palokunnan toimesta. Niin, ja Mersu näkyi olevan merkiltään tämä taksi.
kuva 20.09.2019 23:30 Eljas Pölhö  
  Sähköveturikuvassa on Saksan E 18.01 tai E 18.02, muissa sarjan vetureissa keulapelti oli lamppujen alapuolella erilainen. Kuva lienee piirretty AEG:n E18.01 tehdaskuvasta. Väritys tietty muistuttaa ruotsalaista sähköveturia eikä kuvan väri ole koskaan ollut em. vetureissa.
Kuvasarja:
Pilatus
 
20.09.2019 23:23 Eljas Pölhö  
  Funikulaareissa on käytetty hammaskiskoa turvajarruna lähinnä 1880-1900 tienoilla joillakin radoilla. Silloisten jarrujen toiminnan alkuviive oli noin 0,5 sek ja siinä ajassa alamäkeen vapaasti matkannut vaunu olisi saanut turhan paljon nopeutta. Silloin sanottiin, että tyypillinen nopeus oli 3,4 m/s ja puolen sekunnin "vapaa vierintä" olisi nostanut nopeuden arvoon 4,8 m/s (se olisi taasen pidentänyt jarrutusmatkaa ja saanut aikaan pelottavan kokemuksen). Hammaskisko turvalaitteena oli kuitenkin merkittävän kallis ratkaisu ja turvajarrujärjestelmien kehittäminen nähtiin ensiarvoisen tärkeänä kehityskohteena. Hammaskiskosta luovuttiin kun vaihtoehtoisten jarrujen lukkiintumisnopeus oli saatu arvoon 0,1 s. (lukuarvot on kirjasta Walter Hefti: Schienenseilbahnen in aller Welt; Birkhäuser Verlag 1975)
kuva 20.09.2019 23:13 Jorma Toivonen  
  Kortteja oli kuva-aiheeltaan 20 erilaista: Ilmarinen, A4, Hv3, Hr1, Pr1, Pr2, Tk3, Tr2, Vr1, Vr2, Dm4, Dm4 (po. Dm6), Sv11, The Rocket, Tavaraliikenneveturi (neuvostoliittol.), Kiitojuna (neuvostoliittol.), Kiitojuna (amerikkal.), Sähköveturi (ruotsal.), Alvegjuna ja Riippurata (wuppertalil.)
Veturin/junan lisäksi kuvapuolella esiintyvät merkit/opastimet: Viheltämismerkki, Aurausmerkki (sulje siivet), Aurausmerkki (nosta terät), Seisakeopastin, Liikennepaikkamerkki, Tiedoitusmerkki (900 m), Tiedoitusmerkki (800 m), Esiopastin, Siipiopastin (yksi siipi; seis), Siipiopastin (yksi siipi; aja), Siipiopastin (kaksi siipeä; aja Sn35), Valopääopastin (kaksi valoaukkoa; seis), Valopääopastin (kaksi valoaukkoa; aja), Pääopastin (kolme valoaukkoa; aja Sn35), Raideopastin (seis), Raideopastin (aja), Vaihdeopastin, Vaihdonkielto-opastin, Veturin ajokieltomerkki (V).
Korttien takana on vetokaluston teknisiä tietoja (ulkomaisista varsin niukasti) sekä merkkien/opastimien/opasteiden selitykset. Tekstit ovat luonnollisesti ilmestymisajan mukaisia – siis 1950-luvun puolivälin tienoilta.
SKS
kuva 20.09.2019 22:23 Pasi Seppälä  
  Harvinaisempaa vaunustoa tämä edustaa Savonradan tavaraliikenteessä eikä vetäjäkään ole niitä ilmeisimpiä. Erinomaisen hyvä kalasaalis kovin rapuvoittoiselta apajalta.
Kuvasarja:
Pilatus
 
20.09.2019 22:10 Uwe Geuder  
  > Suurin mahdollinen kaltevuus on noin 140‰.

Ei kannata uskoa kaikkiin, mitä lukee Wikipediassa :)

Stuttgartin hammasradan https://vaunut.org/kuva/68156 suurin kaltevuus on linjalla 178‰ ja varikkoraiteella 200‰. Ja hyvin toimii, olen matkustanut usein.
Kuvasarja:
Pilatus
 
20.09.2019 22:04 Uwe Geuder  
  "Tavallinen" hammasrata tunnetaan Riggenbach-järjestelmänä. Suurin mahdollinen kaltevuus on noin 140‰.

Pilatus käyttää Locher-järjestelmää, mutta se on tosi harvinainen. Pilatuksen suurin kaltevuus onkin 480‰.
Kuvasarja:
Pilatus
 
20.09.2019 21:48 Uwe Geuder  
  Ei köysirata tai funikulaari tarvitse hammaskiskoa. Eikä hammasrata tarvitse vaijeria. (Veikkaisin melkein, että jossapäin maailmassa löytyy semmoinen, jossa on sekä että. Sen verran olen oppinut, kun olen matkastunat maailmassa, että insinööreillä on ollut mielikuvitusta, erityisesti noin 100 vuotta sitten. Ei kuitenkaan tullut vielä vastaan :)

Pilatus on kuitenkin selvästi hammasrata. Ainoa erikoisuus on, että hammaspyörät ottavat kiinni sivusta. Yleisempi järjestelmä toimii näin, että hammaspyörä on pystysuorassa hammskiskon yläpuolella. Mutta se ei varmaan toimisi Pilatuksen tapauksessa, koska se on liian jyrkä.
kuva 20.09.2019 21:33 Uwe Geuder  
  Raideleveys 1000mm, pääradan pituus kuitenkin 73 km, koko verkon melkein 100 km.
Kuvasarja:
Pilatus
 
20.09.2019 21:32 Vesa Höijer  
  En ole aivan varma terminologiasta. Hammasrataskisko löytyy kaikista vuorenjyrkänteitä kulkevista radoista. Joissakin junissa on veturi, joka työntää vaunut rataa ylös. Joissakin taas vaunut vedestään ylös kaapeleiden avulla.
Kuvasarja:
Pilatus
 
20.09.2019 21:00 Uwe Geuder  
  Kiitos kuvista! Tuli ilmeisesti kirjoitusvirhe, Pilatus ei ole köysirata vaan hammasrata. Maailman jyrkin köysirata löytyy kuitenkin aika läheltä, järven toisella puolella https://en.wikipedia.org/wiki/Stoosbahn
kuva 20.09.2019 19:43 Aapo Niemelä  
  Kiitoksia tiedoista. On se kyllä vain äänimaailmankin kannalta parempi, jos koko kolmikko on hyrskyttämässä.
kuva 20.09.2019 19:42 Erkki Nuutio  
  Hieno sattumakuva. Etummaisen veturin kallistunut asento taitaa tehostaa vauhdin vaikutelmaa.
kuva 20.09.2019 19:42 Teppo Niemi  
  Sievissä oli tuolloin mekaaninen kampiasetinlaite siipiopastimet ja miä todennäköisemmin myös kaasuvaloesiopastin.

Mikäli siipiopastimella oli esiopastin voi se olla joko levyesiopastin tai valoesiopastin. Valoesiopastimina taas joko sähkö- tai kaasuvaloesiopastin.
kuva 20.09.2019 19:41 Jimi Lappalainen  
  Tässä jonkinlaista asiaa alueesta: http://ah.turku.fi/ksylk/2014/0617018x/Images/1321792.pdf