|
|
25.09.2019 16:55 | Antero Airola | ||
| Riggenbachin hammaskisko näkyy selvästi. Punainen juna laskeutuu Luzern-järven rannalle Vitznauhun ja sininen Gotthardin radan asemalle Arth-Goldauhun. | ||||
|
|
25.09.2019 16:50 | Antero Airola | ||
| Maksimi 57,9 % | ||||
|
|
25.09.2019 16:43 | Antero Airola | ||
| Varsinainen asema on oikealla näkymättömissä. Vasemmalla hotelli ja keskellä näköalatasanne, jonka sisällä on myymälöitä yms. | ||||
|
|
25.09.2019 16:40 | Antero Airola | ||
| Liikennepaikka Ämsigen. Locherin hammaskisko. | ||||
|
|
25.09.2019 16:38 | Antero Airola | ||
| Alpnachstadin asema. Pilatus-radan (800 mm) lisäksi myös Luzernin - Interlakenin rata (1000 mm). Tämä on myös hammaskiskorata. | ||||
|
Kuvasarja: Pilatus |
25.09.2019 16:36 | Antero Airola | ||
| Hammaskiskoja on 3 päätyyppiä: Riggenbach ("teräksiset tikapuut"), Abt (2 lamellikiskoa) ja Strub (tavallisen kiskon näköinen, jossa on hammastus päällä). Näillä suurin kaltevuus on noin 15 % kun veturi vetää normaaliin tapaan ja 25 % kun veturi on aina laakson puolella (työntää ylämäkeen ja jarruttaa alamäkeen). Locherin kisko on vain Pilatuksella, suurin kaltevuus noin 50 %. |
||||
|
|
25.09.2019 16:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lienee siirtoseinät "alumeettia", kun etummainen on kupruillut hitsattaessa? | ||||
|
|
25.09.2019 15:22 | Tero Korkeakoski | ||
| Mitäs tälle vaunulle kuuluu näin kolmen vuoden jälkeen? | ||||
|
|
25.09.2019 07:51 | Jari Välimaa | ||
| Periaate on kaikkialla Suomessa sama, eli tieliikennelaki ja varsinkin sen 2020 voimaan tuleva versio. Ja tuo kuvassa oleva päälaite on joukkoliikenneopastin. |
||||
|
|
25.09.2019 07:50 | Esa Annala | ||
| Ups, korjaan heti, kun ehdin. :) | ||||
|
|
24.09.2019 23:56 | Eljas Pölhö | ||
| Juu, tietysti Yel (L eikä 1). En taas ajatellut mitään kun kopsasin vanhasta konekirjoitetusta paperista. | ||||
|
|
24.09.2019 23:07 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Ratapihanosturi vielä paikallaan. Näin korkealta ei saa helposti tarkkoja vihjeitä kuvausvuodesta, ja hyörinän vähäisyydestä päätellen voisi olla pyhäaamu. Kirkko on osin pressujen peitossa. Sen iso peruskorjaus tapahtui 1993-1995. Voisiko olla silloin otettu? Vasemmassa reunassa näkyvä rakennus pistettiin matalaksi tänä suvena. | ||||
|
|
24.09.2019 22:44 | Jari Kuusinen | ||
| Kao:lta? | ||||
|
|
24.09.2019 22:42 | Mikko Ketolainen | ||
| Laukaassa, ei Laukaalla. | ||||
|
|
24.09.2019 22:13 | Vertti Kontinen | ||
| Niin upea kuva! Sopii Ferrin värit hyvin suomen maisemaan | ||||
|
|
24.09.2019 21:51 | Heikki Jalonen | ||
| Kiitos tiedosta, Hannu. Tuli vain mieleen... nimittäin 4.6.1947 Ukaasin VAT ja ehkäpä myös PZ. Neljännestä lätkäisivät molemmista. Tai vaihtoehtoisesti 58-10-ASA. Neljännes siitäkin. | ||||
|
|
24.09.2019 21:23 | Jorma Rauhala | ||
| #40 valmistui huhtikuussa 1974. | ||||
|
|
24.09.2019 21:18 | Vesa Höijer | ||
| Rata Luzernista Interlakeniin on kyllä komeita maisemia täynnä. Välillä on mäkiäkin, joissa juna ilmeisesti kulkee hammasrattaan avustamana. | ||||
|
|
24.09.2019 21:14 | Jorma Rauhala | ||
| Onkos se alkuperäinen slougani muuttunut? Sehän oli "Hengähä tok, koht on Suonnejok". | ||||
|
|
24.09.2019 21:13 | Jyrki Talvi | ||
| Tko kuljetetaan ensisijaisesti hiiltä ei rautapellettiä. | ||||
|
|
24.09.2019 20:59 | Markku Knuutti | ||
| Onko tuas kärryn päällä VK-16 kuorimakone ? | ||||
|
|
24.09.2019 20:29 | Hannu Peltola | ||
| Kiitos Eljas valmistumismäärätiedoista! Jossain olin nähnyt Venäjälle toimitetun n. 500 konetta, mutta ilmeisesti määrät ovat olleet suuremmat? Ye1:n osalta taisi tulla kirjoitusvirhe, varmaankin YeL (L yläindeksinä, tai suomalaisittain translitteroituna EL). Heikki: minulla ei ollut EL:stä lisäkuvia, jotka olisivat valottaneet enemmän mahdollisista häivytyksistä. Museon EA (=Amerikanskij) -veturin taulussa kerrottiin selkeästi kyseessä olevan 2. maailmansodan aikainen Lend-Lease -kone, jonka oli valmistanut Baldwin. |
||||
|
|
24.09.2019 16:53 | Jorma Rauhala | ||
| HKL 6 on entinen VR nro 201 ja HKL 7 on entinen VR nro 228. Samanlaiset entuudestaan HKL:llä olevat Tka7-tyyppiset ratatyövaunut HKL 1 ja HKL 3 ostettiin metrolle suoraan valmistajalta. |
||||
|
|
24.09.2019 14:21 | Niila Heikkilä | ||
| Näkeekö autoilija/ulkopuolinen havainnoitsija jostain milloin ne ovat teknisessä mielessä käytössä kun ratikoita ei kulje? Vai millainen varoitusvalojen toimintaperiiaate on Tampereella? | ||||
|
|
24.09.2019 13:56 | Eljas Pölhö | ||
| Russian Decapodien tarkka määrä vaihtelee hieman eri lähteissä. Itse käytän (toistaiseksi) määritelmää, jonka mukaan niitä tilattiin 1181 kpl, joista 857 toimitettiin Venäjälle, 200 Yhdysvaltoihin ja 124 peruttiin. Valmistajia olivat Baldwin (1915-1917), Alco/Schenectady (1915-1917), Alco/Brooks (1917-1918) ja CLC (1916). Valmistetut versiot jakaantuivat: Yef (1915), Baldwin 250 kpl Yes (1915-1916), Alco/S 106 kpl 1915-1916 Yek (1916), CLC 50 kpl 1916 Ye1 (1917-18), Alco/B, Alco/S ja Baldwin Epäselvyydet toimitusmäärissä koskevat sarjaa Ye1. |
||||
|
|
24.09.2019 12:28 | Hannu Peltola | ||
| Tarkistan illalla mitä muita kuvia minulla on tästä Pietarin EL:stä ja miten tarkkaan häivytys on tehty. Alkuperää ei ole välttämättä häivytetty ollenkaan, Neuvostoliiton ensimmäinen linjadiesel Alcon RSD-1 oli venäläiseltä litteraltaan DA eli "Diisel Amerikanskij" tai Diisel Alkonskij". | ||||
|
|
24.09.2019 11:22 | Hannu Peltola | ||
| Mitkä ihmeen telit tenderissä on? Yleensä jenkkiveturien tendereissä on normaalit AAR-telit, jos on neliakselinen tenderi. Näin on näköjään ollut myös esimerkin EL:ssä ja suomalaisissa Trumpissa. | ||||
|
|
24.09.2019 10:58 | Heikki Jalonen | ||
| Mitenkähän huolellisesti tuosta Pietarin r-museon EL-sarjan veturista on häivytetty sen amerikkalainen alkuperä? Laatat, lätkät, numerokilvet, stanssatut merkinnät ja muut? Esittelytaulun tiedot? | ||||
|
|
24.09.2019 10:09 | Hannu Peltola | ||
| Onhan siinä Trumpan esi-isä eli aito Russian Decapod! Kuvan veturi valmistui 1917 Baldwinilla ja suunta olisi ollut Venäjä, ellei vallankumous olisi tullut väliin. Venäjällä tästä olisi tullut tämän näköinen: https://vaunut.org/kuva/133215?s=1 | ||||
|
|
24.09.2019 08:25 | Raimo Harju | ||
| Löytyy selvästi tuttuja piirteitä. | ||||
|
|
24.09.2019 00:07 | Juhani Pirttilahti | ||
| Tässä on jotenkin poikkeava katon maalaus. Olisikohan tässä maalauksessa ollut värinä VRS1111 YD-harmaa, jonka käyttötarkoitukseksi mainitaan teräsvaunujen ohella "kiskoautojen ulkokatot"? Yleensä kaikissa kuvissa kiskoautojen, eli lättähattujen, katot on mainitusta standardista poikkeavasti maalattu alumiinivärillä. | ||||
|
|
23.09.2019 20:33 | |||
| Taisi olla ruuhkaa ratapihalla. | ||||
|
|
23.09.2019 20:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Plåtstinsen näkyy myös! | ||||
|
|
23.09.2019 19:39 | Tommi K Hakala | ||
| On jännä tunne, kun tuolla asemalla nousee junasta ja näkee ikkunoiden läpi goottikirkon hahmon... | ||||
|
|
23.09.2019 18:24 | Jimi Lappalainen | ||
| Korppi ;) | ||||
|
|
23.09.2019 18:22 | |||
| Onpa mukava kuva - jäänyt aikoinaan näkemättä. | ||||
|
|
23.09.2019 16:43 | Roope Prusila | ||
| Mainitut huomiovalot eivät olleet vielä käytössä. | ||||
|
|
23.09.2019 15:32 | Jari Välimaa | ||
| Autoilijoiden huomiovalot eivät vielä tainneet toimia ? | ||||
|
|
23.09.2019 15:29 | Nico Hyvärinen | ||
| Minä ja kaverini oltiin juuri tuolla samaan aikaan kuvaamassa Sysmäjärven juna ja 4678. Mulla on siis mökki lähellä Viinijärveä. | ||||
|
|
23.09.2019 13:27 | Jarno Heikkinen | ||
| Ei tietoa mikä vaihtui tilalle. Ylivieskassa olon aikana hupaisasti sijainti vei taukohuoneelle, taisi kahvitauko kutsua vekkiä ja eipä sitä ajotilaa kannata sulkeakaan välissä. | ||||
|
|
23.09.2019 12:32 | Hannu Peltola | ||
| Eikö tässä ollut tekniikkakin käytännössä samaa kuin 460-sarjassa eli Sr2:ssa? | ||||
|
|
23.09.2019 11:39 | Tuukka Ryyppö | ||
| Paljon on samaa ulkonäköä kuin Sr2:ssa. | ||||
|
|
23.09.2019 11:33 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ratahan kulki tuolloin Pietarista Vilnan läpi Varsovaan lähes viivasuoraan. Sitä on ollut hyvä paahtaa menemään. Sveitsistä Itävalta-Unkariin, sieltä nykyisen etelä-Puolan alueella Venäjän puolelle, jne. Eiköhän ainakin Wien–Pietari-välillä ole junayhteys kulkenut? | ||||
|
|
23.09.2019 08:03 | Kari Haapakangas | ||
| Tuohon aikaan Suomessakin on voinut raitiovaunuharrastaa ainakin kolmessa kaupungissa. | ||||
|
|
23.09.2019 03:21 | Tauno Hermola | ||
| Jos tuota postin kulkua Euroopasta Pietariin haluaisi selvittää, oikea paikka varmaan olisi Центральный музей связи имени А.С. Попова, mukavasti siinä melkein Iisakin kirkon vieressä Почтамтский переулок, дом 4. Tietoa Englannin kielellä https://en.wikipedia.org/wiki/A.S._Popov_Central_Museum_of_Communications | ||||
|
|
22.09.2019 23:31 | Uwe Geuder | ||
| New Yorkissa on liikkuvia laitureita. Esim. https://www.youtube.com/watch?v=rHyfbrJ8ge4 (kiireisille kohdassa 4:30) , mutta niitä on hieman erilaisia. Olen muistavani, että on ollut ainakin vielä 10 vuotta semmoinen, jonka juna täysin mekaanisesti työntää sivuun, kunnes juna mahtuu. | ||||
|
|
22.09.2019 21:56 | Tommi K Hakala | ||
| Tuli toissavuonna tuolla käytyä työmatkalla, ihmettelinkin aseman mallia... | ||||
|
|
22.09.2019 21:56 | Konsta Alasimi | ||
| On noita Talvivaaralaisia taidettu ennenkin ajaa sähkärillä Pohjanmaan radalla, Ylivieskassa sitten matka jatkunut dieselvedolla. | ||||
|
|
22.09.2019 21:45 | Uwe Geuder | ||
| Paitsi satsaukset rautatieinfran ylläpitoon :( | ||||
|
|
22.09.2019 21:41 | Uwe Geuder | ||
| RRX-verkkoon on suunniteltu 7 linjaa vuoteen 2030 mennessä. Linjat jatkuvat vielä kahteen osavaltioon lisää. Verkon ytimessä olisi junayhteys aina 15 minuutin välin. https://de.wikipedia.org/wiki/Rhein-Ruhr-Express#Linienplanungen Tällä hetkellä puhutaan liikennöinnin esivaiheesta, johon kuuluu 5 linjaa, josta 2 on jo avattu. https://de.wikipedia.org/wiki/Rhein-Ruhr-Express#Vorlaufbetrieb |
||||
|
|
22.09.2019 21:16 | Uwe Geuder | ||
| En itse tunne sähkömoottorijunaa, mutta Wikipedian mukaan BR (sarja) 445 käytetäänkin linjalla RE7 Hamburg – Flensburg. Kyseessä olisi sitten Bombardierin Twindexx. Moottorijuna on rakennettu Görlitzissä, jossa on pitkä historia kaksikerrosvaunujen rakentamisessa. Tämä on kuitenkin tehtaan ensimmäinen kaksikerrosmoottorivaunu. Jostakin syystä myös Stadlerin Pankown tehtaassa rakennetut KISS kaksikerrosmoottorivaunuja numeroidaan 445:ksi. Niitä ei kuitenkaan Flensburgissa ole, ne ovat ODEG:in omistuksessa ja liikennöivät Brandenburgin osavaltiossa. |
||||