Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 18.09.2019 12:05 Jukka Martio  
  Vaaleaksi maalattu aita olisi paremman näköinen?
kuva 18.09.2019 11:04 Jorma Toivonen  
  Itse asiassa ASEA valmisti vaunun jo vuonna 1912, vaikka se toimitettiinkin vasta keväällä 1913. Vaunun alkuperäinen suurin sallittu nopeus oli 50 km/h, eli sama kuin radankin, mutta nostettiin sitten 60 km:iin/h ja lopuksi tuohon 70 km:iin/h.
SKS
Kuvasarja:
Ciech Soda Romanian kapearaiteinen teollisuusrata
 
18.09.2019 10:32 Hannu Peltola  
  Olet saanut todistettua liikenteen viimeiset hetket. Aivan nappiajoitus!
kuva 18.09.2019 08:56 Jouni Hytönen  
  Uusimmasta päästä tuotantojonoa joka tapauksessa, kun on jo isot vilkut. Minä vuonna ne tulivat? Ilman tämän parempaa aiheen tuntemusta veikkaisin, että 1976 ei ainakaan vielä ollut, mutta oliko jo 1977?
Kuvasarja:
Ciech Soda Romanian kapearaiteinen teollisuusrata
 
18.09.2019 08:55 Robert Sand  
  Viimeinen juna kulki 15.9.2019. http://www.benbe.hu/gallery/bezart-govora/story_eng.php
kuva 18.09.2019 08:08 Timo Järvi  
  Vahvan postikorttimainen, sanoisin. Aistikas....hieno! Puhelinmiehille vähän noottia, kun tapsit ei ole kunnossa :)
kuva 18.09.2019 07:33 Juhana Nordlund  
  Näyttää kovasti Kristinebergin asemalta. Jos tämä se on, niin nimen voisi laittaa kuvan tietoihin.
kuva 18.09.2019 00:10 Jimi Lappalainen  
  On: https://juliadata.fi/rollingstock?q=Tve5 :)
kuva 18.09.2019 00:08 Jimi Lappalainen  
  Ttk1 805, Plasser & Theurer 07-16 Mainliner Universal, ent. Ttk-Rto 54.
kuva 17.09.2019 23:13 Jyrki Talvi  
  Vm on todennäköisesti 1977 78 79 isällä oli 8 Kpl SAAB 96 mallia, hyvä Kotimainen auto.
kuva 17.09.2019 22:46 Teemu Sirkiä  
  Jos tarkoitat tuota siiven oikealla puolella olevaa pistettä, niin eikö se ole mahdollisesti vain vastapaino?
kuva 17.09.2019 21:47 Jimi Lappalainen  
  Öje https://banvakt.se/foto/009/009692.jpg
kuva 17.09.2019 21:39 Vesa Höijer  
  Ei.
kuva 17.09.2019 21:24 Reino Kalliomäki  
  Älvdalen/Njupån?
kuva 17.09.2019 21:06 Joni Lahti  
  Tämä omalaatuinen raideleveyshän johtuu siitä, että vanha ruotsalainen tuuma on vain 24,74 mm ja tästä seuraa se, että jalka on vain 296,88 mm‬. Kolme jalkaa on 890,64 eli käytännössä 891 mm. Brittiläisillä mitoillahan kolme jalkaa on 914,4 mm.

Ruotsissa sattui myös sekoilu raideleveyksien kanssa, kun piti saada 3½ brittijalan eli 1067 mm kalustoa. Ruotsin jaloissa se oli 3,59 jalkaa. No, kävi niin, että tulikin 3,59 brittijalan eli 1093 mm kaluja.
kuva 17.09.2019 20:55 Reino Kalliomäki  
  42‰ on paha. Kaukaksen tehdasrata korvattiin leveällä raiteella, joten kai 40‰ periytyi, tai ainakin melkein. Kapearaiteisten vanhoja tietoja löytyy m.m. VR:n sotilastoimiston jäljiltä. Jyrkin yleisen henkilöliikenteen nousu oli Lohjan sähköradalla (30‰). "Virattomilla" kapeilla teillä oli täysin uskomattomia mäkiä veturiliikenteessäkin. Joidenkin penger on vielä ehjä. Kunnon varusteita voi lainata.
kuva 17.09.2019 20:37 Reino Kalliomäki  
  Ehkä T-opastimia oli ennen miesmuistin alkua meilläkin? https://vaunut.org/kuva/135003
kuva 17.09.2019 20:27 Hannu Peltola  
  Hetkinen, oliko Dalahäst T2p? Ei pitäisi luottaa ulkomuistiin!!!

EDIT: Ai niin, Dalahästhän oli oranssinvärinen!
kuva 17.09.2019 20:26 Eljas Pölhö  
  Ei ole Dalahäst. Z6p on lokomoottori. Dalahäst oli isompi 4-akselinen veturi, sarja T2p n:ot 3525 ja 3526.
kuva 17.09.2019 20:22 Hannu Peltola  
  Myös Faringen asemasta löytyy upea H0-pienoismalli risiinivaluna.
kuva 17.09.2019 20:17 Jyrki Längman  
  Kyllä tämän radan raideleveys on 891mm. Tämä rata on osa Roslagsbanan rataverkkoa josta iso osa on lakkautettu ja purettu. Roslagsbanan:n eteläosa palvelee yhä Tukholman lähiliikenneratana ja sitä kehitetään aktiivisesti. Tämä osa toimii museoratana ja loput on purettu pois.
kuva 17.09.2019 20:15 Hannu Peltola  
  891-millinen tämä on. Tarkka raideleveys olisi tietenkin 10,2 mm, mutta lähin kaupallinen kisko löytyy H0n3-skaalasta eli jenkkilän 914-millisistä radoista, joiden raideleveys H0:ssa on 10,5 mm. Kiskoja löytyy mm. Micro Engineeringiltä.
kuva 17.09.2019 20:14 Eljas Pölhö  
  Ensimmäinen laivapikajuna ”Finländaren” ajettiin 1.6.1960 (kutsuvieraille 31.5.1960). Vuosina 1960 ja 1961 ajettiin vain kesäkaudella laivan kulkupäivinä. 1960 oli vain yksi laiva kerrallaan (yleensä s/s Regin) eli Finländaren liikennöi joka toinen päivä). Uusi lautta, m/s Skandia tuli reitille 28.5.1961. Vuonna 1962 tuli toinenkin laiva (m/s Nordia) ja ajo muuttui jokapäiväiseksi ja tarvittiin kaksi juna, joista toiselle annettiin nimi ”Roslagen”. Skandia ja Nordia eivät kyenneet niille laadittuun aikatauluun ja jatkuva myöhässäkulku aiheutti ongelmia rautatieliikenteelle suunnassa Norrtälje-Tukholma. Yhteysvuoro muutettiin linja-autoksi 10.11.1962 lukien ja yhteysjunat lakkautettiin 7.1.1963 lukien (viimeinen juna siis 6.1.1963).

Finländaren liikennöi satamaan saakka ja pysähdyspaikat sataman ja Stockholm Ö:n välillä olivat Norrtälje ja Rimbo, jossa kulkusuunta vaihtui.
kuva 17.09.2019 20:09 Joni Lahti  
  Onko tämän radan raideleveys 891 mm eli kolme Ruotsin jalkaa? Mikä on tällöin raideleveys H0 skaalassa?
kuva 17.09.2019 20:06 Hannu Peltola  
  Veturitallin nurkalla hortoilee SJ:n Tp-sarjan dieselveturi. Veturisarja oli Roslagsbananin suurin dieselveturi. Nämä saapuivat Roslageniin vuonna 1959 SRJ:n siirryttyä SJ:n omistukseen.
kuva 17.09.2019 20:00 Hannu Peltola  
  Tässä Z4p näkyykin hyvin!
kuva 17.09.2019 20:00 Hannu Peltola  
  Kuvassa näkyy Roslagsbananin klassinen Dalahäst, eli SRJ:n Z6 ja myöhemmin SJ:n Z6p-sarjan työhevonen. Takana on Z4p-sarjan pienveturi.
kuva 17.09.2019 19:57 Hannu Peltola  
  Almungen asemasta on saatavissa hieno risiinivalupienoismalli H0-mittakaavassa.
kuva 17.09.2019 19:55 Hannu Peltola  
  Veturi on Byvalla-Långhyttans Järnvägin ainoa tenderiveturi BLJ nro 5 eli Thor. Veturi valmistui Falunissa valmistusnumerolla 107 vuonna 1909.
kuva 17.09.2019 19:52 Teemu Sirkiä  
  ”Vaunut.orgia lähteenä käyttäen” taisi olla Tapion kommentin tärkeä osa. Mitä esiintyy Vorgin kuvissa Riksun kolmiossa? :)
kuva 17.09.2019 19:47 Hannu Peltola  
  Tälläkin on luonnollisesti littera eli kyseessähän on X10p-moottorivaunun, UBp-välivaunun ja Ubxp-ohjausvaunun muodostama juna.
kuva 17.09.2019 19:45 Hannu Peltola  
  XCo nro 15 valmistui Asealta 1913. Moottorivaunun teho oli 440 kW ja vuodesta 1932 lähtien suurin sallittu nopeus oli 70 km/h. Saltsjöbananilla oli 8 kuvan kaltaista moottorivaunua ja 10 kappaletta näiden kanssa käytettäviä ohjausvaunuja.
kuva 17.09.2019 19:44 Juhani Pirttilahti  
  Eipäs nyt liioitella. :D Kyllä VR ajaa tästä ihan reippaita määriä, kuten vaikka viime viikolla 36 tavarajunaa ja kaksi henkilöjunaa.
kuva 17.09.2019 19:41 Hannu Peltola  
  Ja sarjaltaan tämä on C10/C11, kuten toisen kuvan yhteydessä olikin jo todettu.
kuva 17.09.2019 19:38 Hannu Peltola  
  Vaunu on ollut SJ:n literaltaan Xoa4p ja myöhemmin RB:llä ja SLJ:llä X4p. Tämä vaunu 37 valmistui Asealla 1938 ja tämä oli osa yhdeksän vaunun sarjaa, jotka tunnettiin alkuperäisen värityksensä myötä lempinimellä Silverräv, hopeakettu.
kuva 17.09.2019 19:32 Hannu Peltola  
  Roslagsbanan ajoi 1960-luvulla lättäkalustolla Stockholm Ö:ltä tänne Finländaren-laivapikajunia.
Kuvasarja:
MRY:n syysretki 2019
 
17.09.2019 19:30 Hannu Peltola  
  Kiitoksia erittäin mielenkiintoisesta kuvasarjasta! Tuolla matkalla olisi ollut mukavaa olla mukana, mutta tällä kertaa aikataulu ei sopinut.
kuva 17.09.2019 19:26 Ari-Pekka Lanne  
  Rauman ja Repolan välillä olevassa mäessä (https://www.vaunut.org/kuva/1594) on 28 ‰ ‒, jyrkimmässä kohdassa 42 ‰. Päivystäjä vie 24-vaunuiset, 1800-tonniset puutavarajunat mäkeen yhdellä Dv12:lla.
kuva 17.09.2019 19:17 Tapio Arvola  
  Vaunut.orgia lähteenä käyttäen on tullut ilmeiseksi, että HMVY on Riihimäen tunnelin aktiivisin operaattori. ☺
kuva 17.09.2019 19:12 Jukka Voudinmäki  
  Savon radalla valvontapaikkoina ovat olleet ainakin Rämälä (1948), Palosuo (1948) ja Kirpunmäki (1960). Tiedot ovat peräisin Käskylehdistä. Opastinasiaan en osaa sanoa mitään.
kuva 17.09.2019 18:24 Jukka Viitala  
  VR:n koppalakki kielii vierastyöläisestä...
kuva 17.09.2019 18:22 Jukka Viitala  
  Helmalevikkeillä tuunattu metro.
kuva 17.09.2019 18:21 Petri P. Pentikäinen  
  Ajatuksissa "valvontapaikka" ja "Savon rata" veisi Pieksämäen pohjoispuolelle, toisaalta sodan jälkeen oli ruuhkaa lähinnä eteläpuolella. Mutta ei ole mitään tietoa.
kuva 17.09.2019 18:13 Teemu Sirkiä  
  Kuva https://vaunut.org/kuva/42800 osoittaa, että historiikin teksti ei ole aivan täsmällinen.
kuva 17.09.2019 18:05 Teemu Sirkiä  
  Valtionrautatiet 1937-1962 tyytyy myös vain toteamaan ”Kun Junaturvallisuussääntöä v. 1947 täydennettiin valvontapaikkakäsitteellä, lisättiin v. 1952 Junaturvallisuussääntöön määräykset kaksipuolisesta siipiopastimesta (T-opastimesta), joka on tarkoitettu käytettäväksi yksiraiteisten ratojen valvontapaikoilla. Opastimen käyttö on tosin ainakin toistaiseksi jäänyt suhteellisen vähäiseksi: Savon radalle pystytettiin kaksi opastinta, mutta nekin on nyttemmin poistettu käytöstä”. Jt:stä nuo katosivat vuoden 1969 päivityksessä.
kuva 17.09.2019 17:04 Pekka V. Puhakka  
  Ok kiitoksia.
kuva 17.09.2019 16:38 Mikko Ketolainen  
  Se on kuin olisi pienoismalli kuvassa.
kuva 17.09.2019 16:37 Mikko Ketolainen  
  Tämä kuva löytyy kirjasta RAUTAHEVON KYYDISSÄ Junamatka Matin ja Liisan päivistä Pendolinoon. Kirja on vuodelta 1996. Kuvatekstinä on Kemijärven jäälle Lapin sodan jälkeen jäädytetty rata alkoi sulaa kevätauringossa, jolloin saatettiin tallentaa kuva veden päällä kulkevasta, kulkijana tällä kertaa höyryhepo.
kuva 17.09.2019 16:28 Mikko Ketolainen  
  Tämä oli juuri tulossa Laukaan asemalle kun ajoin radan ylittävän Suolahdentien sillan yli.
kuva 17.09.2019 16:23 Mikko Ketolainen  
  https://vaunut.org/kuva/9255?tt=3&i1=Dm7&i2=4120 Tuolla lukee tietoja, tosin tiedot ovat 9-14-15 vuotta vanhoja.
kuva 17.09.2019 15:51 Petri Sallinen  
  Junat-lehdessä 5/1987 on Tapio Keräsen juttu suomalaisista siipiopastimista. Jutun yhteydessä käsitellään myös T-opastinta. Jutun yhteydessä on myös T-opastimen piirustus. En osaa sanoa, missä Savon radalla oli tuollaiset siipparit — asiasta oli maininta jutun yhteydessä, mutta ei tätä tarkemmin.