|
|
17.09.2019 15:51 | Petri Sallinen | ||
| Junat-lehdessä 5/1987 on Tapio Keräsen juttu suomalaisista siipiopastimista. Jutun yhteydessä käsitellään myös T-opastinta. Jutun yhteydessä on myös T-opastimen piirustus. En osaa sanoa, missä Savon radalla oli tuollaiset siipparit — asiasta oli maininta jutun yhteydessä, mutta ei tätä tarkemmin. | ||||
|
|
17.09.2019 15:45 | Jukka Voudinmäki | ||
| Jämsä vanhoissa kuvissa ja tarinoissa -Facebook-ryhmässä on lehtiartikkeli melko tarkalleen 20 vuoden takaa. Sen mukaan ainakin vuosina 1992 ja 1999 on tuotu kiskoitse muuntaja kuvan raiteelle. | ||||
|
|
17.09.2019 15:08 | Pekka V. Puhakka | ||
| Osaatko Petri sanoa missä Savon radalla oli tuollaiset T-siipiopastimet? | ||||
|
|
17.09.2019 13:36 | Jimi Lappalainen | ||
| Onko tätä koskaan käytetty? | ||||
|
|
17.09.2019 13:34 | Jimi Lappalainen | ||
| Kyljessä onkin lisätietoa. Sarja Z66, numero 16. EVN 99 74 9481 016-8. | ||||
|
|
17.09.2019 13:14 | Hannu Peltola | ||
| Ai Suomessa on ollut myös T-opastimia? Tuo oli minulle aivan uusi tieto, olen aina pitänyt näitä ruotsalaisena erikoisuutena! Onko Petrillä tai muilla tullut vastaan kuvia suomalaisista T-opastimista? | ||||
|
|
17.09.2019 13:01 | Petri Sallinen | ||
| Ns. T-opastimella annettiin opaste kumpaankin suuntaan. Suomessa T-opastimia oli käytössä muutamassa kohteessa yksiraiteisen radan valvontapaikoilla, esim. Linnasaaren valvontapaikalla Kouvolan-Viipurin-rataosalla. Vuonna 1920 opastin siirrettiin Sorvaliin. Savon radalla oli vielä 1960-luvulla kaksi T-opastinta. Ne poistettiin radan perusparannuksen yhteydessä. | ||||
|
|
17.09.2019 11:28 | Jorma Toivonen | ||
| Niin, onhan tuolla ”museovaunullakin” sarjansa ja numeronsa. Kyseessä on XCo nro 15. SKS |
||||
|
|
17.09.2019 07:09 | Aapo Niemelä | ||
| Varsin asjallisen veturin laittoivat Pekan kanssa linjalle. :) | ||||
|
|
17.09.2019 00:32 | Jimi Lappalainen | ||
| Move 250B https://vaunut.org/kuva/52783 | ||||
|
|
17.09.2019 00:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Autoista näkyy ainakin punainen kajakkikaksikko (lue/läs: Saab 96) ja Fiat Multipla. | ||||
|
|
17.09.2019 00:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös tämä vaunu olekin rautatiemuseon omistuksessa? | ||||
|
|
17.09.2019 00:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vekkuli tuo T-siipiopastin! | ||||
|
|
16.09.2019 23:51 | Esa Lehtinen | ||
| Mitä kaikkea Meerillä pystytään mittaamaan? | ||||
|
|
16.09.2019 23:36 | Tommi K Hakala | ||
| Oho, onpa Tampellassa ollut laaja rataverkko. | ||||
|
|
16.09.2019 22:59 | Johannes Erra | ||
| Saltsjöbanan, ei Roslagsbanan. | ||||
|
|
16.09.2019 22:59 | Johannes Erra | ||
| Tässä ei tunnisteet ja otsikot ihan täsmää. Ollaan siis Saltsjöbananilla. Vasemmalla sarjan C10+C11 moottorijuna, oikealla museovaunu, molemmat normaaliraiteisia. | ||||
|
|
16.09.2019 20:23 | Reino Kalliomäki | ||
| Arvelen "perinteisen" rataverkon merkitsevän yleistä liikennettä , erittyisesti henkilöliikennettä. Ensin tuli mieleen kuva: https://vaunut.org/kuva/94791?tag0=0%7CVr2%7C961 Sitten Otavan satama - Otava 22,5‰. Jtt 1969 antaa Huopalahti - Martinlaakso 20‰ molempiin suuntiin. Siellä, niinkuin kehäradallakaan ei kai ole tarkoitus ollut harrastaa "perinteistä" veturiliikennettä. Onko vielä muita edes kakkosella alkavia? | ||||
|
|
16.09.2019 15:02 | Kari Haapakangas | ||
| Tuohon tarvittais kolme metriä leveä vallihauta ja kolme metriä korkea panssariverkkoaita, jonka huipulla natolankaa ennen kuin tuo olisi lopullisesti poistettu käytöstä. | ||||
|
|
16.09.2019 14:54 | Petri Nummijoki | ||
| Sijoituslistojen mukaan Kouvolassa olivat vielä tammikuussa 1962 Tr2-veturit 1300-1309, Pieksämäellä 1310-1314 ja Riihimäellä 1315-1319. Kesäkuussa 1962 Kouvolassa olivat enää 1300-1304 ja Pieksämäellä 1305-1314. Mutta miten siirrot toteutettiin? Loogista olisi ajatella, että veturit 1305-1309 vain muuttivat kevään 1962 aikana Kouvolasta Pieksämäelle mutta ilmeisesti kuvio on ollut mutkikkaampi, koska Höyryveturit tositoimissa-kirja tietää kertoa, että Riihimäellä olisi 2.5.1962 havaittu mm. 1307 sekä 1312-1314. Yksittäinen Pieksämäen Tr2 olisi voinut olla Riihimäellä, jos on ollut käymässä Hyvinkään konepajalla mutta 4 Pieksämäen veturia Riihimäellä saman päivän aikana? Vai onko Tr2-vetureihin ollut tuohon aikaan käynnissä joku Hyvinkään konepajan toteuttama muutostyö tai vaihtoehtoisesti ollut tilapäinen kuljetuspiikki (esim. öljyä Vainikkalasta Herttoniemeen ja Naantaliin), minkä vuoksi Pieksämäen vetureita on ollut joukolla Riihimäellä käymässä? | ||||
|
|
16.09.2019 10:17 | Jouni Hytönen | ||
| Suolahden kääntöpöydästä ei ole paljon iloa, jos Pekkaa halutaan kääntää. :) Se on varsin lyhyt. | ||||
|
|
16.09.2019 08:45 | Kari Haapakangas | ||
| Katsoin kerran, katsoin toisen, ja vasta kolmannella kerralla löysin itse veturin. Tuo tieopaste on kyllä varsinainen reliikki. |
||||
|
|
16.09.2019 05:59 | Jukka Voudinmäki | ||
| Kiitos kommenteista. Soikiossa lukee Paatela Suolahti, kuten Tuomo arvelikin. Lisäsin kuvaan paikkatiedot. GM:n tiekuvassa 10 vuoden takaa soikion teksti on ollut paremmin näkyvillä. |
||||
|
|
15.09.2019 23:12 | Uwe Geuder | ||
| Linkki ei toimi enää. Tällä hetkellä toimii https://bauprojekte.deutschebahn.com/p/knoten-lindau Lisää tietoa myös tuosta https://bauprojekte.deutschebahn.com/p/abs48 Joulukuussa 2020 pitäisi olla sähköistetty Müncheniin asti.Ulmiin vähän myöhemmin https://bauprojekte.deutschebahn.com/p/suedbahn |
||||
|
|
15.09.2019 22:55 | Mikko Ketolainen | ||
| Harmi kun ei museojunia vetäville höyryvetureille ei löydy asemilta kääntöpöytiä jolla saisi veturin vetämään junan "normaalisti" perille, eikä peruuttamalla. Tosin Suolahdesta kääntöpöytä löytyisi. | ||||
|
|
15.09.2019 22:51 | Ossi Rosten | ||
| Tuolaisen sivuston löysin googlailemalla. Tuosta vas reunan kartasta näkyy ainakin laaja kapearaideverkosto. http://www.akseli.tampere.fi/koski/tampella/koeasema.htm | ||||
|
|
15.09.2019 22:05 | Uwe Geuder | ||
| Tuo herättää kysymyksen, mikä on Suomen rataverkon suurin kaltevuus. Löysin ”perinteisestä” rataverkosta Joensuu – Uimaharju 17,6‰ ja kehäradalla 40‰. | ||||
|
|
15.09.2019 22:00 | Juhani Pirttilahti | ||
| Tätä 37-sarjaa käytetään kaupallisessa matkustajaliikenteessä yhä tänäkin päivänä. Tänä kesänä aloitettiin liikenne veturijunilla Walesin paikallisliikenteessä reitillä Cardiff Central - Rhymney. | ||||
|
|
15.09.2019 21:52 | Juhani Pirttilahti | ||
| 37-sarjan päämoottori on tyypillisesti English Electric 12CSVT, joka siis on kaksitahtinen V12-dieselmoottori 1750 hevosvoimalla. Käyntiääni on sanallisesti kuvailtuna "mielenkiintoinen". | ||||
|
|
15.09.2019 21:49 | Juhani Pirttilahti | ||
| Joo. Tässä kuvassa on äärimmäisen hieno ajatus. | ||||
|
|
15.09.2019 21:33 | Teemu Sirkiä | ||
| Ahaa, sulku alkaa virallisesti huomenna klo 7. https://rata.digitraffic.fi/jeti-api/0.2/x.x.xxx.LIVI.ETJ2.81.94551.html | ||||
|
|
15.09.2019 21:27 | Teemu Sirkiä | ||
| Hmm, onhan raidetta käyttäneet tänään kuvan ottamisen jälkeen ainakin junat 9680, 9681, 1508, 9682, 9685, 9686, 144, 9691, 9692, 9696, 9700, 9699, 190, 9706, 146, 9720 ja 186. | ||||
|
|
15.09.2019 21:08 | Veeti Rissanen | ||
| Komeaa! | ||||
|
|
15.09.2019 20:59 | Miitre Timonen | ||
| Maakunta-arkiston? Sehän on ollut Aninkaistenmäessä alusta asti. Onko sillä jokin muukin rakennus? | ||||
|
|
15.09.2019 20:26 | Pasi Seppälä | ||
| Positiivisesti poikkeava sommittelu tekee kuvasta mainion. Äänestän seuraavaksi viikon kuvaksi. | ||||
|
|
15.09.2019 19:39 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| Onko tuossa soikeassa kyltissä tekstit Paatela ja Suolahti? | ||||
|
|
15.09.2019 19:38 | Aapo Niemelä | ||
| Erittäin syksyinen ja tunnelmallinen kuva! | ||||
|
|
15.09.2019 19:17 | Uwe Geuder | ||
| Tuossa tietoa museoradasta http://www.zugtouren.de/Kasbachtalbahn/ https://de.wikipedia.org/wiki/Kasbachtalbahn. Jyrkin kohta 57‰. He järjestävät on myös "kaukomatkan" lättähatulla puoli Saksan läpi itämerelle asti http://www.zugtouren.de/Nostalgie--_-Bahnfahrten/Nostalgiezuege/Im-Schienenbus-durch-Deutschland_-28_10_---01_11_2019/ | ||||
|
|
15.09.2019 16:43 | Uwe Geuder | ||
| Sarjan seuraava yksilö löytyy jo vorgista https://vaunut.org/kuva/96700. Leokin merkitsi sen 9442-sarjalaiseksi, mutta kirjoitti olevansa epävarma (en tiedä mistä osasta) | ||||
|
|
15.09.2019 16:33 | Uwe Geuder | ||
| Talent 2 -sarjasta on Saksassa liikenteessä noin 400 yksikköä, suurin osa Deutsche Bahnilla. Alkuvaiheessa oli monenlaisia laatuongelmia, viranomaisten hyväksyntä ei saatu aikatulun mukaan, nopeutta piti rajoittaa ja huoltointervalleja lyhentää. Sarjassa on lukuisia alisarjoja, mutta yleisin käytetty sarjatunnus näyttää olevan 442. En ole muistannut tehdä muistinpanoja, mikä malli näkyy kuvassa, mutta muiden kuvien perusteella tiedän, että National Expressin käytössä on sarja 9442 | ||||
|
Kuvasarja: Firth of Forth – kaikkien rautatiesiltojen kuningatar |
15.09.2019 16:08 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Jorma ja Pasi! Jormalta on monia upeita kuvia Englannista ja voin kyllä suositella myös Skotlantia. Minusta on tullut aivan Skotlanti-fani hienojen maisemien, monipuolisen junaliikenteen ja erinomaisten paikallisten tuotteiden ansiosta! Glasgowiin ja Edinburghiin on helpot ja varsin edulliset lentoyhteydet. Ainoa haaste on, että siirtymiset paikan päällä vaativat aikaa. | ||||
|
|
15.09.2019 15:57 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Kari! Kuvia tuli otettua huima määrä ja eri museorautateitä tai nostalgiajunia nähtyä useampia. Täytyy julkaista kuvia sopivaan tahtiin syksyn mittaan... DB Cargo on ainakin hyödyntänyt pientä ATUa ja brittiläiset Class 66 -sarjan dieselveturit ovat löytäneet tiensä usean maan rataverkoille. |
||||
|
|
15.09.2019 15:50 | Hannu Peltola | ||
| Vasemmalla raiteella junat ajoivat selkeästi nopeammin kuin 20 mph eli tuo rajoitus on ilmeisesti voimassa väärin päin liikennöitäessä. Wikipedian mukaan tässä olisi pikajunille 50 mph (80 km/h) rajoitus. | ||||
|
|
15.09.2019 15:38 | Uwe Geuder | ||
| Onko sillalla tosiaan nykyisin 20 mi/h nopeusrajoitus? Minusta viime syksyllä junat menivät nopeammin. Vai koskeeko se vain "väärään suntaan" ajavia junia? Skotlannissa vasen raide on tietysti "se oikea". | ||||
|
|
15.09.2019 15:01 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ei keski-Euroopassa kuitenkaan juuri ikinä näe englantilaisia vaunuja. Kaikkialla muualla kuitenkin mahtuu kulkemaan tavallisilla keskieurooppalaisen ulottuman vaunuilla, joten oikeasti tuo erityisen pienen kuormaulottuman etu on häviävän pieni. | ||||
|
|
15.09.2019 13:29 | Mikko Ketolainen | ||
| Olen useasti miettinyt sitä, että miksi ratapihoilla jätetään jollekin raiteelle vain yksi junanvaunu seisomaan, vaikka muilla raiteilla niitä seisoo useampia letkassa? | ||||
|
|
15.09.2019 13:22 | Mikko Ketolainen | ||
| Kuva olisi vielä parempi jos Sr1:n numero olisi ollut 3095:n sijaan 3009, silloin olisivat ysit vierekkäin. Mutta, silti komea kuva. | ||||
|
|
15.09.2019 12:23 | Nico Hyvärinen | ||
| Komea kuva! | ||||
|
|
15.09.2019 11:54 | Aapo Niemelä | ||
| Näissä vaunuissa (sekä Za, että Zaens-w) kuljetetaan lipeä nimeltä natriumhydroksidi eli natronlipeä (NaOH). Oranssikilvessä on numerointi 80 1824. Toki nuo säiliöt soveltuvat muihinkin litkuihin, mutta Talvivaaran vaunut ovat tässä käytössä. | ||||
|
|
15.09.2019 11:35 | Kari Suominen | ||
| Hannun matka Yhdistyneeseen kuningaskuntaan on tuottanut Skotlanti-lumoa jo useamman tällaisen hienon kuvasarjan verran. Tämä viimeisin tähän mennessä sokerina pohjalla. Euroopassa pienin liikkuvan kaluston ulottuma on juuri Yhdistyneessä Kuningaskunnassa, jossa on myös kaikkein vanhin rataverkko. Se on toisaalta etu, sillä täältä operoivan kaluston pienempi LKU toisaalta mahdollistaa sille esteettömämpää liikennöintiä laajemmin Euroopassa poistamalla yhden merkittävimmän esteen rajat ylittävässä rautatieliikenteessä. |
||||
|
|
15.09.2019 11:19 | Tero Korkeakoski | ||
| Mitä noissa säiliövaunuissa kuljetetaan, jos happo kerran tuodaan itäsuunnalta nykyään? | ||||