Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 12.09.2019 07:27 Kurt Ristniemi  
  Kuva on väljemmin rajattuna sivustolla Taidelinja: Linjoilla vuodesta 1888, Tutustu HKL:n historiaan.
http://www.taidelinja.fi/fi/Linjoilla_vuodesta_1888

Kuvateksti:
Sotavuodet merkitsivät muutoksia myös joukkoliikenteessä. Näin kuului liikennepäällikön päiväkäsky vuonna 1939: "Henkilökunnalle tiedotetaan seuraavat Helsingin kaupungin väestösuojelutoiminnnan laatimat ohjeet ilmahälytyksen sattuessa: 1. Vaunu on heti pysäytettävä ja valot sammutettava. 2. Virta on katkaistava. 3. Matkustajat on ohjattava lähimpään suojapaikkaan, portaaseen tai porttikäytävään ja on henkilökunnan etsittävä suoja samasta paikasta sekä ylläpidettävä siellä järjestystä."

Kuva: Helsingin kaupungimuseo, 1939-44
kuva 12.09.2019 06:58 Kurt Ristniemi  
  Näkemissäni piirustuksissa ja valokuvissa tuonmallisissa vaunuissa jarru vaikutti molempiin akseleihin ja kummallakin akselilla molempiin pyöriin.
kuva 12.09.2019 01:34 Jukka Viitala  
  Paraisten -8 ja -16 -tunnelien radat olivat kunnolla tuotantokäyttöön tehtyjä eikä tuollaisia harakanvarpaita. Korkeudet merenpinnasta. Molemmista löytyy vielä ratapölkyt, ne ei mene miksikään pimeässä ja emäksisessä ympäristössä, -8 tunnelissa oli jopa väestönsuoja ja ampumarata 90-luvun loppuun ennen sen lyhentymistä tuotannon takia. Väestösuojan 3-kerroksinen porraskuilu avolouhoksen päässä teki muuten hulppeat kevätjuhlaliikkeet kun posautimme sen tuotantokentän matkassa joskus 2000-luvun alussa, pyörähti ilmassa 180 pinnaa ja hajosi laatoiksi kivikasan päälle.
kuva 12.09.2019 01:21 Jukka Viitala  
  Vaikuttiko jarrumiehen jarru vain yhteen akseliin, olen joskus nähnyt kuvia vaunuista, joissa oli klossit vain toisessa päässä?

Vaikuttaako käsijarru nykyisissäkään vaunuissa kaikkiin akseleihin?
kuva 12.09.2019 00:45 Petri P. Pentikäinen  
  Mainitun KatuNäkymä-palvelun kuvassa on maaleikkauksen lopussa mahtavan kokoinen kuusi, joka saattaa olla mukana jo tässä kuvassa nuoruusvuosinaan. Koko maaleikkaus kasvaa nyt metsää, junien viistäessä sitä kapeassa kuilussa.
kuva 12.09.2019 00:38 Petri P. Pentikäinen  
  Nikkarilalta kovin näyttää. Toinen raide taisi olla käytössä 1942-1967, aiheesta https://vaunut.org/kuva/91071
kuva 11.09.2019 23:27 Eljas Pölhö  
  Asuin 1955-1968 niin, että kotoa näki Hangon radalle. Sen jälkeen kun postijuna muutettiin Hv2:sta Dm7:ksi, niin Karjaan Hv2:n vaihto (isompi huolto tms) tapahtui tyypillisesti tavarajunaa vetäen. Yksinäiset veturit olivat harvinaisempoi näky, joskin ne kulkivat paljon äänettömämmin ja saattoivat helpolla jäädä huomaamatta.
kuva 11.09.2019 23:13 John Lindroth  
  Omin silmin olen nähnyt HV-vetoisen pitkän tavarajunan ohittavan nykyisen Rautatiemuseon melko suurella nopeudella Karjaalle päin kevättalvella 1967(pieni mahdollisuus että oli 68?)Onko Karjalle sijoitettu HV ollut huollossa Riihimäellä ja paluussa ottanut koukkuunsa tavarajunan?Ps.Oltiin kävelemässä veturitallille kaverin kanssa sivukatua joka johti nyk.museolle ja kuului pitkä höyryveturin pillin vihellys ,pistettiin juoksuksi ja nähtiin mikä edellä mainittu.
kuva 11.09.2019 21:45 Eljas Pölhö  
  Pekka Honkanen toimitti minulle junamerkintöjä Seinäjoki-Kaskinen/Kristiinankaupunki vuosilta 1955-1963. Ne ovat pääasiassa tavarajunia ja useimmissa on mukana junien akseliluku ja junapainot (kuljettajien työkirjoista poimittua). Suuri osa luetelluista tavarajunista on Hv1-vetoisia, kuten Petri mainitsi ylempänä. Laitoin merkinnät arkistosivustoon, siellä kansioon Junahavaintoja uutena alakansiona Sk-Ksk/Kst.
https://rautatiearkisto.info/epolho/
kuva 11.09.2019 21:16 Tapio Nikula  
  Milloinkas toinen raide purettiin Pm-Nikkarila-väliltä? Saataisiin aikahaarukkaa. Toinen raide käsittääkseni rakennettiin sodan aikana, kun Nikkarilassa toimi pioneerivarikko ja liikenne oli aika vilkasta.
kuva 11.09.2019 20:44 Heikki Jalonen  
  Tähän ehkä sopisi seuraavan linkin hurmaava kuva:
https://www.europeana.eu/portal/fi/record/2021008/M011_34631.html
Paitsi pyöräkatosta, siinä on muutakin kiinnostavaa.
kuva 11.09.2019 20:05 Aapo Niemelä  
  Hieno kuvakulma ja mielenkiintoinen kohde.
kuva 11.09.2019 19:54 Vesa Höijer  
  Täytyy sanoa, että ei kovin hyvä. Liikaa tavaraa yhdessä seinässä.
kuva 11.09.2019 18:25 John Lindroth  
  Harjoitelmana tuli mieleen suurentaa kuva.Ja kas siinä melkoisen selvästi käy ilmi ettei valmistuslaatta ole ovaali vaan suorakaide.Täten kyseessä lieneekin Lokomon valmistama H7 veturi ja ajankohta aikaisintaan 1926.
kuva 11.09.2019 16:52 Ossi Rosten  
  Kyllähän tuo on juuri mitä Jussi ehdottaa. Jussin listaamien yhteneväisyyksien lisäksi oikean reunan yksityiskohdat kaikinensa täsmäävät noissa kahdessa kuvassa.
kuva 11.09.2019 16:09 Ossi Rosten  
  Mitä Google streetvieewistä nyt pystyy puskien läpi päättelemään, sopisi maastomuotoihin täydellisesti Varkaudentien sillalta otetuksi.
kuva 11.09.2019 15:51 Jussi Tepponen  
  Kun vertaa uudempiin kuviin nuo kallionpiirteet ovat lähellä Pönttövuoren vanhan tunnelin pään kallionpiirteitä:
https://vaunut.org/kuva/2582

Tuossa tuo tunnelin päällä oleva poikittaissuuntainen murros, sekä oikealla puolella tunnelin päällä alhaalta ylöspäin nouseva halkeama (tai poran jälki), joka päättyy kolmiomaiseen lippaan (uudemmassa kuvassa tuo jälki on lähes pienen koivun takana) ovat samanlaisia kuin Pönttövuoren tunnelissa.
kuva 11.09.2019 15:49 Topi Lajunen  
  Vihreä + keltainen kylläkin tarkoittaa, että seuraavasta vaihteesta eteenpäin on 35 km/h rajoitus (tai tietyissä tapauksissa 20 km/h) tai JKV-veturilaitteen näyttämä nopeus. Usein vaihde on tällöin poikkeavassa asennossa, mutta _ei välttämättä ole_, eikä kyseinen opaste siis tarkoita sitä.
kuva 11.09.2019 15:40 Topi Lajunen  
  Opastetta käytetään (ainakin) silloin, kun alueelle on annettu paikallisluvat vaihteiden paikallista kääntöä varten. Tällöin liikenteenohjaus ei muodosta kulkuteitä, vaan vaihtotyöyksikkö hoitaa itse kulkutiensä kääntämällä vaihteet itse. Opasteen merkitys on käytännössä "älä noteeraa minua", vaikka säännöissä asia on määritelty kapulakielisemmin.

"Ei opasteita" voidaan näyttää kuvassa näkyvällä yhdistelmäopastimen sinisellä valolla, tai raideopastimen yhdellä valkoisella valolla (aiemmin kahdella diagonaalisella valolla, niillä, jotka nykyään ovat punaiset).
kuva 11.09.2019 14:55 Pasi Seljas  
  Valmetilla Tampereella oli tuon tapaisia pyörätelineitä vielä 2000-luvun alussa. Ne olivat "ajettavaa" mallia, eli yhtenäinen kisko alhaalta ylös ja pyörä jäi takapyörän varaan u-kiskon mutkaan. Aikoinaan noita oli sadoille pyörille. 60-luvun autoistumisen myötä telinetarve väheni reippaasti, niin että telineitä oli lopulta vain muutamille kymmenille pyörille.
kuva 11.09.2019 13:42 Juhani Pirttilahti  
  Sinisellä valolla annetaan opaste "ei opasteita" niin kuin kuvatekstissä mainitaan.
kuva 11.09.2019 10:21 Markku Pesonen  
  Voisiko tämä olla Möykynmäki tai Halikko?
kuva 11.09.2019 08:57 Heikki Jalonen  
  Pyöräteline on tosiaan esine toiselta aikakaudelta: ajalta, jolloin polkupyörä oli ympärivuotinen hyötyväline ja työmatkojen välttämättömyys. Kalliskin ja omistajalleen tärkeä. Siksipä monet työpaikat ja samoin kuin taloyhtiöt järjestivät niille kunnollisia telineitä joissa oli ylellisyytenä katos joka suojasi arvon kulkinetta myös säältä, ainakin paljasta taivasta vähän paremmin.

Tavallinen malli oli sellainen, joissa pyörä työnnettiin renkaidensa varassa telineessä olleisiin vinoon sijoitettuihin kourumaisiin kiskoihin. Kiskon alapää oli taivutettu pyörän renkaan säteelle sopivalle mutkalle. Se piti pyörän ryhdikkäästi paikallaan, eikä pyörän omaa seisontatukea (jos sitä olikaan) tarvittu ollenkaan. Työntäminen vinoa kiskoa pitkin kävi kevyesti eikä vaatinut sen kummempia voimanponnistuksia. Kiskot sijaitsivat vuorotellen ristikkäin kummankin puolen telinettä. Tilankäyttö oli varsin tehokas. Tällaisia katostelineitä, tuntomerkkinä kaarevan pyöräkkä aaltopeltikatto, valmistettiin Suomessa teollisesti. Tekijöinä luultavasti ainakin GVS ja Purmo, varmasti muitakin.

Tuo teline on erilainen: siinä pyörää pitää nostaa jotta etupyörän saa kiinni ripustuskoukkuun - tyyli sama kuin konduktööriosaston pyöränkuljetuspoterossa. Siksipä voikin arvata, että kyseessä on VR:n (jonkin konepajan) oma valmiste. Aika kun oli vielä silloin oman valmistuksen aikaa. Katon muoto ja huopakermin siisti näkö tuovat hakematta mieleen ajatuksen, että katontekijä oli perehtynyt tavaravaunujen kattamistyön salaisuuksiin.

Kadonneet ovat katostelineet, en muista sellaista bonganneeni enää ammoaikoihin. Nyt pyörät ovat missä sattuu ja sikin sokin sekasotkussa - tai sitten yöpyvät omistajansa sängyn vieressä jotta säilyisivät edes hetkisen...
kuva 11.09.2019 08:02 Aapo Niemelä  
  Tai sitten se on nimenomaan tuo "ei opastetta", joka kuvatekstissä mainitaan. En ole aivan varma.
kuva 11.09.2019 08:00 Aapo Niemelä  
  Se taisi tarkoittaa, että "vaihtotyö käynnissä", tai jotain niiltä linjoilta. Näin itsekin ensimmäistä kertaa sinisen valon kesällä, kun käytiin Keitele-Museon reissulla Suolahdessa. Sininen valo vilkkui, kun pakitettiin sivuraiteelta takaisin linjalle.
kuva 11.09.2019 08:00 Kurt Ristniemi  
  Sunilan ja Saalastin vetureista on tietoa keskustelussa https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=9690.0

Sunila 3: Saalasti 14/1957, Otso 1, hankittu lokakuussa 1957, palautettu vaihtona Saalastille 1965.
kuva 11.09.2019 07:51 Julius Ylitalo  
  Vihreä + Keltainen valo tarkoittaa että kulkutie on turvattu poikkeavalle raiteelle asetettujen vaihteiden kautta, ja junan nopeus vaihteissa ei saa ylittää 35 km/h.
kuva 11.09.2019 07:48 Julius Ylitalo  
  Kaksi punaista valoa kiskojen tasolla ovat raideopastimia. Raideopastin on pienikokoinen opastin, jota käytetään pääasiallisesti vaihtotyön ohjaamisessa.
kuva 11.09.2019 07:34 Julius Ylitalo  
  Mitä tuo sininen valo tarkoittaa rautatiellä?
kuva 11.09.2019 07:31 Julius Ylitalo  
  Kuva on Karinperältä. Alavus ei ole enää kaukana.
kuva 11.09.2019 01:58 Reino Kalliomäki  
  TS-logo syylärissä jo tuo mieleen että tämä on ensimmäinen Veto-Jussi eli Otso 1. Lisäksi se kaiteita lukuun ottamatta sopii tarkasti yhteen valmistajan kuvan kanssa. Hieno kuvalöytö! Saalasti 14/57 valmistui lokakuussa. Kuvan paksut, jo sulavat kinokset taas tuovat mieleen huhtikuun. Siisti, puoli vuotta vanha veturi, jossa näkyy putsauksen jälkiä, arvaan kuvausajaksi 1958.
kuva 11.09.2019 01:18 Petri P. Pentikäinen  
  Myös itse pyöräteline on kiehtovaa tyyppiä, taltioidessaan kulkuneuvot vähintään 45 asteen kulmaan. Nuoriso näyttää viskanneen spraypullon etualalle.
kuva 10.09.2019 22:49 John Lindroth  
  Pyörätelineestä oikealle menee käytävä siitä vasemmalle oli ruokala jossa monen monta kertaa koululaisena tuli syötyä.sillä puolella oli myös syvennys jossa seisoi tuntemani vek Eikka Nymanin Machless yksi sylinterinen 500ccm cs vm64,silloin kun oli työvuorossa siinä vasta peli ja ne äänet.Tästä oli helppo nähdä että oli työvuorössa ja sitten tiedustelemaan tallipäivystäjältä lisätietoja , jonka huone oli tosta veturista eteenpäin tallin kulmassa.Tallipäivystäjät oli pääasiassa hyvin mukavia ja antoivat tietöja aloittelevalle (höyry)harrastajalle.Usein siellä sai myös kahvia.
kuva 10.09.2019 22:31 John Lindroth  
  Kiitokset hyvistä tiedoista ja kuvasta.Kaksi Kanaa todellakin oli kylminä eteläisimmän tallin(tässä kuvassa veturin nokasta eteenpäin) äärimmäisenä oikealla olevassa pilttuussa peräkkäin samassa pilttuussa.Tuli joskus niissä istuskeltua ja muisteltua vanhoja myäs Juhanin kanssa, eläen toivossa että näkisin ne vielä joskus ajossa ratapihalla..Ne olivat 793 ja 794.Muisteluni mukaan kevättalvella toiveeni toteutui, 793 siirtyi omin konein Karjaalle Kanat oli 793 ja 794.Seisoivat hyvin pitkään siellä pilttuussa mutta otettiin kuitenkin käyttöön kummatkin sieltä vielä.Myöhään illalla 2/69? (pvm dokumentoitu ) 793 valmistautui lähtöön( toivomuksena saada olla kyydissä)mutta se ei onnistunut koska kaasuvalot ei toimineet ja näinollen palatessani aamulla varikolle tarkistamaan tilannetta olin nukkunut pommiin ja Kana oli jo matkalla Karjaalla.Sain tästä lohdutukseksi Kuvan lähdöstä myöhemmin Katajistolta.Kiitokset siitä.
kuva 10.09.2019 22:03 Aapo Niemelä  
  Jaahas, eli voisi vaikka ollakin vaunun kulma tuolla pilkottamassa. Tämä selvä, kiitoksia tiedosta.
kuva 10.09.2019 21:52 Eljas Pölhö  
  On tallien pilttuissa useinkin ollut vaunuja. Ennen talleilla kävelytasoa pitkin kierrellessä (silloin sitä sai tehdä kun ilmoittautui) oli joissain valaistuksissa tai tai talvella huurteisten lasien läpi vaikea päätellä onko sisällä veturi vaunu.
kuva 10.09.2019 21:04 Juhani Pirttilahti  
  Vaunu odottaa romutusta tai on jo romutettu. Ajot on siis ajettu. :/
kuva 10.09.2019 20:57 Tuukka Ryyppö  
  "Hieman toisenlainen". Hienosti muotoiltu :D
Mikähän tämän vaunun vuokra on? Paljonko maksaisi vaikkapa matka Kiovaan, jossa mennään kahden yön ajan ensin, ja sitten ollaan pari päivää perillä niin, että kokonaismatka-ajaksi Ilmalasta Ilmalaan tulisi n. 7 päivää? Suostuisikohan RŽD siirtelemään tuollaista ylimääräistä suoravaunua junasta toiseen? Ainakin Ukrainan UZ oli sellainen temppu saatu tekemään, mutta oli kyllä heilläkin aika valtavan vaivannäön ja käytännönluonnin takana :)
kuva 10.09.2019 20:22 Aapo Niemelä  
  Näkyykö tuolla kääntöpöydän takaisessa pilttuussa Kanan kulmaa, vai olisiko jokin G-suvun vaunu? Yleisestikin, onko veturitalleissa ikinä säilytetty jonkinlaisia erikoisvaunuja - vaikkapa joutilaassa pilttuussa, vai ovatko nimenomaan poikkeuksetta aina veturitalleja?
kuva 10.09.2019 20:02 Reijo Salminen  
  Juhani Katajiston kuvat täällä olivat aivan eliittiä.

Voisiko tuo ensimmäisessä kommentissa ihailtu kulkuväline olla Zündapp Combinette 423?

Ai Heikki tiesi pari minuuttia aikaisemmin vastauksen. Sössin tämän editoinnin kanssa niin en kerinnyt näkemään.
kuva 10.09.2019 19:55 Heikki Jalonen  
  On hieno ja rautatiepatinaa tihkuva kuva - tällaisia miljöitä ei enää löydä mistään, ainakaan Helsingin tehorakentamisen himoitsemilta huudeilta. Voi vain yrittää muistella/kuvitella, millainen tuoksukombo tuossa kujalla leijaili: hiilisavu, kuuma teräs, kituva kuona, öljy, rasva, kreosootti.

Ja ehkäpä ajoittain kujalla tuntui myös raikas mopon pakokaasun tuoksahdus. Mopo on Helkama Hopeasiipi, aikajaksoa 1959...61. Moottorina italialainen Demm. Vuonna 1961 tuollainen mopedi maksoi Smk 76.500:-. Ja on tosiaan tyylikäs, Helkama osasi asiansa.
kuva 10.09.2019 19:27 Aapo Niemelä  
  Onpas hieno kuva, tyylikäs tuo pyörätelinekatosta vasten nojaava ajokki. :)
kuva 10.09.2019 18:55 Eljas Pölhö  
  Minustakin tämä näyttää otetun Nikkarilasta Varkaudentien sillalta kohti Pieksämäkeä.
kuva 10.09.2019 17:49 Mikko Herpman  
  Voisiko olla Seinäjoki-Rahkola (koura) osuudelta?
kuva 10.09.2019 15:46 Tapio Nikula  
  Ehdotan väliä Pieksämäeltä Nikkarilaan.
kuva 10.09.2019 15:44 Mika Hakala  
  Eipä taida olla kyllä Kouvolasta itään. 90 luvun alun ainoat eritasot taisivat olla Kouvola-Luumäki välillä Vt15, Kaipiainen-Sippola ja vt26. Näissä tiet kulkevat radan alta.
kuva 10.09.2019 14:53 Jussi Tepponen  
  Vaikuttaa rautatietunnelin työmaalta. Kaivostunneleissa (esim Paraisten Kalkki) oli paljon enemmän kiveä suuaukon päällä. Hauska yksityiskohta tuo tunnelin kattotasolla oleva kottikärrymies, joka kurkistelee suuaukosta ulos.
kuva 10.09.2019 14:44 Kari Haapakangas  
  Sillalta kuvattu, puhelinlangat nousevat. Lankoja on paljon, mutta ei tuhottomasti, eli ei tämä aivan suurten kaupunkien läheltä liene.
kuva 10.09.2019 14:34 Jussi Tepponen  
  Jos kylkimainokset ovat vaihtuneet vuosittain on 1974 oikea vuosi, sillä tässä on sama Fujicolorin kylkimainos (6.5.1974):
https://vaunut.org/kuvasivu/18520
kuva 10.09.2019 14:28 Lari Åhman  
  Juurikin tuota "rantarataa" pitkin painoivat venäläiset puutavaravaunut tehtaalle. Satamassa on hieno paikka kuvata deeverit siellä.
kuva 10.09.2019 13:54 Olli Saari  
  Esitän arvauksen Kouvolasta itään