|
|
10.09.2019 13:54 | Olli Saari | ||
| Esitän arvauksen Kouvolasta itään | ||||
|
|
10.09.2019 13:52 | Heikki Jalonen | ||
| No nyt tuli vaikea autobongi... Veikkaukseni tuosta autosta on (Willys Overland) Whippet, korimallia Touring. Whippet-merkkiä valmistettiin vuosina 1926...31, tuo yksilö voisi olla alkuvuosien mallistoa. Merkki ei ollut Suomessa harvinainen. Etulokasuojan-astinlaudan jyrkkäkulmainen liittymäkohta antaa tässä ainoan tunnistuvinkin; ajan lähes kaikissa muissa merkeissä (Ford ml.) juuri tuo kohta oli yleensä jouhevan kaareva. Autojen vähyys antaa aiheen veikata kuvausajankohdaksi kesän 1926 alkupuolta. Aurinko paahtaa, markiisit on laskettu, kukkaistutukset ovat parhaissa voimissaan ja jäätelöä myydään. Kellonajan tiedämme sentään tarkkaan: 14:44. |
||||
|
|
10.09.2019 13:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olen Ossin kanssa samaa mieltä: ei ole Tpe - Ov - väliltä. Syy: kuvassa ei näy sepelitukikerrosta. | ||||
|
|
10.09.2019 13:33 | Ossi Rosten | ||
| Ei ole Tampere-Orivesi väliltä tämä, inasen erinäköistä maisemaa: https://vaunut.org/kuva/77067 | ||||
|
|
10.09.2019 13:03 | Aki Karvonen | ||
| Oma arvaukseni on Oriveden ja Tampereen väliltä. https://vaunut.org/kuva/28383 | ||||
|
|
10.09.2019 12:25 | Pauli Löfman | ||
| Epäilen tuota 1974. | ||||
|
|
10.09.2019 11:57 | Miksu Mensola | ||
| Imatralta käsin hoitavat nuo, välillä konnarit tulee autolla, toisinaan veturin kyydissä, riippuen muista keikoista.Ma,ke ja pe ollut aika pitkään vaihtopäivät, toteutuneet ajat on tyyliä +/- 1h.Siitä en ole varma meneekö raakapuu tuonne sitä rantaa myötäilevää rataa pitkin, vaiko rekoilla. | ||||
|
|
10.09.2019 11:38 | Petri Soronen | ||
| Onkohan tämä kuvattu kirkon tornista pohjoiseen? | ||||
|
|
10.09.2019 09:50 | Juhana Nordlund | ||
| Kuva lienee vuodelta 1963 taaempana näkyvän työmaan perusteella. Lisäksi kuvassa näkyvä TKL 24 on poistettu liikenteestä vuonna 1967, joten nyt näkyvä kuvausvuosi 1970 on liian "uusi" (toki se esiintyy noin-vuotena). Vaunun 24 kori on toiminut useana kesänä jäätelökioskina tälläkin vuosituhannella, minkä olen tainnut kertoa aiemmin tämän gallerian kommenttiosastolla jonkin 24:sen kuvan yhteydessä. |
||||
|
|
10.09.2019 09:43 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvasta erottuu hyvin järjestysnumero 368. Vaunu on siis sarjaa HKL 331 - 375. Niitä on liikkunut omalla kaudellaan jotakuinkin kaikkialla, missä sinä aikakautena raitioliikennettä on ollut. Eivätkö sitten kaikki raitiovaunut liiku kaikilla linjoilla? VTS-vaunujen ensimmäisen noin 20 vuoden aikana vaunuilla oli lähtökohtaisesti nimikkolinjat ja eräänä aikana jopa nimikkovuorot. Oman lapsuuteni aikana VTS:t olivat vakioita linjoilla 1, 5 ja 7. Lisäksi sarjan vaunuja oli aika lailla varavaunuina, jotka tietenkin liikkuivat kaikenlaisilla linjoilla. Epätyypillisimpiä tämän sarjan vaunut ennen nivelien tuloa olivat linjoilla 3B, 3T ja 8, koska viimeksi mainituilla vedettiin ruuhka-aikana kaksiakselisia perävaunuja, mihin VTS-vaunut eivät soveltuneet. Jos VTS oli sijoitettava joillekin noista linjoista, se ajoi sitten ilman perävaunua ruuhkassakin. Aivan uusina tämän sarjan vaunuilla toki ajettiin multippeliajoa joillakin linjoilla, kuten kolmosilla ja nelosella - ehkä kympilläkin runkolinjan aikaan. Teliperävaunujen tultua käyttöön multippelikäytännöstä luovuttiin. Nivelvaunujen käyttöönoton jälkeen etenkin 1980-luvulla VTS-vaunuja alkoi näkyä laajasti muuallakin kuin 1:llä, 5:llä ja 7:llä. Lisäksi kuljettajarahastuksen leviäminen muuallekin kuin nivellinjoille vaikutti kalustosijoituksiin: VTS:iähän ei muutettu kuljettajarahastukseen. VTS oli arkipäiväinen näky 2 / 2A:lla jo 1970-luvun puolella (liittymättä kulj.rahastukseen), ja VTS:t tulivat kutoselle peruskalustoksi siinä vaiheessa, kun vaunut 16 - 30 siirtyivät kuljettajarahastuslinjoille. 1980-luvun puolessa välissä VTS:n saattoi nähdä jopa linjalla 8 sellaisessa ruuhkavuorossa, jossa oli kuitenkin vielä rahastaja (kasi siirtyi kulj.rahastukseen sinänsä jo ensimmäisten joukossa). |
||||
|
|
09.09.2019 23:15 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Valtionrautatiet elää erilaisista teknillismystillisistä lyhenteistä. Miten pärjäisimme ilman liikennepaikkojen »lennätinhuutoja», veturisarjojen tyyppitunnuksia tai vaunujen »litteroita» (A:sta Taimnss-tw:een)? Junatyypeillä on omat tutut kirjaimensa, ammattinimikkeillä mainiot lyhenteensä: vek (veturinkuljettaja), vhtj tai vtj (vaihtotyönjohtaja), jnm (junamies), jjm (järjestelymestari), rpgr (rautatieaspergeri). Toinen toistaan järeämmät kiskoprofiilit tunnetaan standardimerkintöjensä mukaan (esim. K43, UIC54 eli 54E1, UIC60 eli 60E1 ja 60E2), samoin radan päällysrakenneluokat (A, B₁, B₂, C₁, C₂, D). Kuvassa juna kurvailee Sn80-vaihteissa LLH V0705 ja LLH V0707, jotka muuten taitavat olla tyyppiä YV60-900-1:18-V. Riittäähän näitä salakoodeja. On VAK:kia, JKV:tä ja VR:ää. Eivätkös KULTU-, Caravan- ja RCS-vaunustatukset mene sittenkin samaan sekalaiseen läjään edellä mainittujen pinttyneiden pakkopräntinpätkien kanssa? Rautateihin termiittihitsaantuneita kirjainlyhenteitä korvaamattomampia ovat oikeastaan vain erilaiset ‒ rautatieliikenteelle paineilmaakin vitaalimmat ‒, omiin pettämättömiin logiikkoihinsa nojaavat numerot, joista tässäkin erittäin hienossa kuvassa näkyy heti muutama esimerkki. On veturin, vaihteen, opastimen ja portaalin yksilöivää numeroa. Mutta mitä tulee »saviin» eli erilaatuisiin kaoliineihin, olisi ollut vähintäänkin kohtuullista, jos jämsäläiset olisivat junaa Jämsänkoskella keräillessään vekslanneet kolmantena olevan »alttarivaunu» Tau:n keulaan, niin raumalaisen RO:n olisi mukavampi painaa junaa kohti Ulko-Petäjäksessä eli Kolmannessa Petäjäksessä sijaitsevaa »Savimaailmaa» (https://tinyurl.com/y42h7ge9). Matkaa tulee kuitenkin ratapihan alapäästä sataman perukoille 2½ km ‒ tai kokonaiset kolmekin, jos matkakuljettaja ei saa tullessaan savivaunuja punnituksi. |
||||
|
|
09.09.2019 17:53 | John Lindroth | ||
| Hyvää lisädataa,toi, 770 taisi Pasilassa kulkea lempinimellä "Likka" | ||||
|
|
09.09.2019 17:39 | Eljas Pölhö | ||
| Löytyi vielä muistilappu (koskahan nämä saisi järjestykseen), jossa 21.3.68 juna Keravalta oli H 108 (se aamujunista, jossa oli vaihtelevin vetovoima, eli Pr1, Hr1, Tr1 ja Sr12 ja tulo Helsinkiin 7:15). Junan H136 tiedotkin tarkentuivat: 770 veti sitä 8.3/9.3/10.3 ja 14.3.68. Mutta sitten yksi vielä myöhempi: 773 oli otettu ajoon ja veti junaa 3.5.68. | ||||
|
|
09.09.2019 17:04 | John Lindroth | ||
| Hyvä että maaliskuun 1968 pvm tarkentuu tämä Paikku meni vain Tikkurilaan ja takaisin , veturina siis 770. 773 seisoi ajan Pasilan ratapihan jonossa tallia vastapäätä.,otettiin sieltä kuitenkin myöhemmin käyttöön.Samassa jonossa myös 742ja 895. |
||||
|
|
09.09.2019 16:55 | Eljas Pölhö | ||
| En tiedä mikä oli viimeinen Pr1 henkilöjuna Pasilassa, mutta seuraavat ovat kolme viimeisintä tietämääni. Maaliskuussa 1968 Pasilassa olivat 770 ja 773. Kaikki henkilöjunat, jotka tiedän, olivat 770 vetämiä eli 9.3.68 ja 14.3.68 H136 (tulo Helsinkiin 7:40). Lisäksi Juhani Katajiston kirjassa "Höyryä suomalaisilla kiskoilla" sanotaan 21.3 aamujuna Keravalta. | ||||
|
|
09.09.2019 16:44 | John Lindroth | ||
| Harjoitus:Yritin zoomailla valonheittäjän nokeentunutta lasia.Viimeinen numero voisi olla seiska. | ||||
|
|
09.09.2019 16:40 | Aapo Niemelä | ||
| Tuo kone pöristeli 20.5.2018 Turun satamaan ja takaisin. Kello oli 11:59, kun Teve ohitti Linnakadun tasoristeyksen. Oli kyllä täydellistä tuuria, kun satuin näkemään sen. | ||||
|
|
09.09.2019 16:28 | Eljas Pölhö | ||
| Hiekkaputket vaikuttavat hyvältä tavalta eliminoida Hv1. Katsoin kuvani ja kaikissa Hv1 kuvissa oli suoraan lähteneet hiekkaputket, Hv2 oli sekä suoraan että kuvan kaltaisesti lähteneitä. Tämä näyttäisi rajoittavan veturit numeroihin 777-780. Ne kuuluivat tuolloin Turun varikolle ja (toistaiseksi) ei ole tiedossa yhtään vieraan varikon Hv2:n käyntiä Turussa 1955. Turussa kävi muutoinkin vieraan varikon vetureita hyvin harvakseltaan. Veturin vauriot eivät vaatineet konepajakäyntiä. Ne olivat 1955 seuraavat: 777= 18.5.55-17.6.55, 778= 9.9.55-4.10.55, 779= 9.10.55-3.11.55 ja 780= 2.6.55-22.6.55. |
||||
|
|
09.09.2019 16:22 | John Lindroth | ||
| Maaliskuu 1968,juna Hki-Tkl-Hki,veturina Paikku.Kuljettajana E.N. minä myös kyydissä.Lähtö hyvin aikaisin aamulla.Akseliluku 18 akselia tämän muistan. Pitkä vihellys Tapanilan kohteilla(friidu radan varressa). Oliskohan ollut viimeinen Pr1 vetoinen henkilöjuna-vuoro Helsingistä höyrykaudella? |
||||
|
|
09.09.2019 16:14 | John Lindroth | ||
| Kiitos Eljas vastauksesta. | ||||
|
|
09.09.2019 16:09 | Pekka Porttila | ||
| torven töräytykset kuului vastarannalle nätisti eilen! | ||||
|
|
09.09.2019 15:57 | Eljas Pölhö | ||
| Henkilö ei ole MAH. Alkuperäisestä kuvasta näkyy selvästi. On ruotsalainen harrastaja, jonka nimeä en muista. | ||||
|
|
09.09.2019 15:44 | John Lindroth | ||
| Veikkaus HV2 ,hiekkaputket ei tule suoraan.Mutta poikkeuksiakin lienee? | ||||
|
|
09.09.2019 15:36 | John Lindroth | ||
| Edellä mainitsemani vek.E.N. oli hyvin tietoinen eri vetureiden ominaisuuksista ollessaan lämmittäjänä Pasilassa 50-luvun alusta alkaen .Koki juuri vetureiden lämmittäjän ominaisuudessa(Schiffelkonstnär oma nimitys lämmittäjästä)) toimiessaan olleen parasta aikaa.Ottamatta kantaa omasta puolestani muistan törmänneeni nimitykseen Rautapekka,joka lienee ollut yleisempikin Pasilan miesten tuohon aikaan käyttämä tietyn aikakuden(pula-aika ja huonommat materiaalit) sen ajan Pasilan Pekoista. Ps.Onko kuvassa näkyvä henkilö MAH? |
||||
|
|
09.09.2019 14:05 | Eljas Pölhö | ||
| Hv1 on myös käytetty esim. Joensuu-Uimaharju ja apuveturina Oulu-Raahe. Yhdessä Tr1 kanssa junapaino on saanut olla 1500 t; esimerkiksi 10.6.1965 T6504 Ol-Rhe 1500 t, veturit Hv1 649+Tr1 1071. Oulu-Kemi on myös erittäin todennäköinen rataosa, mutten heti muista mistä löytäisin esimerkin. | ||||
|
|
09.09.2019 13:43 | Eljas Pölhö | ||
| Tr2 1317-1319 olivat Pasilan ainoat varsinaiset tavaraveturit 1947 loppupuolelta vuoteen 1953, jolloin Pasila alkoi saada Tr1-vetureita (aluksi 1046-1049, 1055, 1056). Silloin Tr2:t siirrettiin Riihimäelle muiden joukkoon (esim. joulukuussa 1953 kaikki olivat siellä). Vuoden 1944 aikataulussa yksi päivittäinen tavarajuna Ri-Kw-Ri on aikataulukirjassa merkitty sarjoille Pr1, Pr2 ja sen junapainoksi on annettu max 1200 t. Valitettavasti en toistaiseksi tiedä miten tämä oikeasti ajettiin. Tampereen suuntaan ei ole merkitty Pr1-junia, vaan ne kaikki on merkitty sotasaalis-Tr2:lle. Sen sijaan Pr1 on merkitty myös tavarajuniin Pasila-Karjaa, lukuunottamatta päivittäistä Psl-Tku-Psl-junaa, joka on annettu Tv1:lle. |
||||
|
|
09.09.2019 12:23 | Petri Nummijoki | ||
| Tarkoitettanee, että 1001 oli paras Pasilan perinteisistä Hr1-vetureista 1000-1011? Hiukan vaikea uskoa, että myös uudemmat 1012-1021 olisivat hävinneet "kaikilta ominaisuuksiltaan", kun niissä oli teknisiä parannuksia. Toisaalta tietyn yksilön nimeäminen parhaaksi on aina vähän mystinen asia, kun vetureissa varusteet vaihtuivat konepajakorjauksien yhteydessä ja niillä luulisi olevan asiaan vaikutusta. Pr1-vetureiden käytöstä Helsingin ja Riihimäen välillä on ollut mainintoja mutta ainakin minulle on uusi tieto, että Tr2:kin ehti olla tällä välillä noinkin yleinen. Koskee varmaankin ajanjaksoa ennen vuotta 1954, jolloin Pasila sai Tr1-veturit 1050-1060? |
||||
|
|
09.09.2019 12:00 | Petri Nummijoki | ||
| Hv-höyryvetureiden tavaraliikenneradaksi voitanee lisätä Seinäjoki-Kristiinankaupunki. Isäni kertoman mukaan niitä esiintyi siellä säännöllisesti 60-luvun alkupuolella. Kristiinankaupungin junasta Kaskisiin menevät vaunut haettiin Perälästä ensin Tk3:lla ja sitten Tve2:lla. Kurikan jakelujuna oli Vv15-vetoinen. Muita tavarajunia ei Suupohjan radalla tuohon aikaan normaalisti kulkenutkaan, jos Koskenkorvan sorajunia ei lasketa. Talvella oli lisätavarajunia, jos Kaskisiin oli erityistä talviliikennettä. | ||||
|
|
09.09.2019 09:17 | Petri Sallinen | ||
| Talvisodan historia, osa 4 (Sotatieteen laitos) kertoo, että talvisodassa tuhoutui tai vaurioitu noin kolmannes (=243 kpl) VR:n vetureista ja noin kymmenesosa (n. 2000 kpl) vaunukalustosta. | ||||
|
|
09.09.2019 07:05 | Jukka Voudinmäki | ||
| Jimin kysymät Kiä-kuvat katosivat ns. bittiavaruuteen tuon vanhan kuvasivuston lakkauttamisen myötä, enkä ole niitä säilyttänyt. Kuvassa oli ex-syrjäraiteen vaihteen kohdalla aukko aluskasvillisuudessa sekä pieni levennys ratapohjassa. Saman voi todeta vaikka MML Karttapaikan ilmakuvasta. Jos paikan päällä käydessä ei tietäisi, että siitä on erkaantunut syrjäraide, asia saattaisi jäädä noteeraamatta kokonaan, ainakin runsaan aluskasvillisuuden aikaan. |
||||
|
|
09.09.2019 06:39 | Jimi Lappalainen | ||
| Tämä kuva oli mukana vaunut.orgin vanhassa logossa kymmenisen vuotta sitten :) | ||||
|
|
09.09.2019 01:08 | Jimi Lappalainen | ||
| Hienoa, Poiksillasta ei ole liikaa kuvia :) | ||||
|
|
09.09.2019 01:03 | Jimi Lappalainen | ||
| Haha! https://vaunut.org/kuva/48105 | ||||
|
|
08.09.2019 22:42 | John Lindroth | ||
| Itse kuvan tilanteeseen liityen näemme taustala Hr1(1001) vetoisen SJK (Svenska järnvägsklubben)tilausjunan.Juna jossa itsekin olin matkustajana,tämä reissu jatkuu tästä Riihimäelle ja sielltä veturinvaihto Pr1 een 772 ja eteenpäin Kouvolaan .Matkalla oli myös foto-ajoja, Junan kuljettajana toimi tällöin hyvin tuntemani Eino Edmund Nyman joka kertoi 1001en olleen aikanaan nimikko.Piti juuri tätä Pekkaa kaikilta ominaisuuksiltaan (höyrytyskyky ym.)parhaana. Kyllä niin on, että Nyman hyvin usein keskusteluissamme mainitsi Pasilasta käsin operoidut Pr1 vetoiset tavarajunat sekä niiden tähän tarkoitukseen hyvin soveltuvan suuren vetovoiman. |
||||
|
|
08.09.2019 22:24 | Mikko Ketolainen | ||
| Tuonne sentään kulkee junat, toisin kuin Suolahden tehtaille. | ||||
|
|
08.09.2019 22:09 | Ilkka Hovi | ||
| Mikäs oli tankkiveturilla ajaessa ja viedessä vaikka isoakin tavarajunaa kun vettä sai, Helsingissä ja Pasilassa, Tikkurilassa, Keravalla, Järvenpäässä, Hyvinkäällä ja Riihimäellä. | ||||
|
|
08.09.2019 20:56 | Aapo Niemelä | ||
| Hieno nopeuskuva, tarkennettu juuri oikeaan paikkaan. :) | ||||
|
|
08.09.2019 20:35 | Eljas Pölhö | ||
| Vuonna 1901 G1 141 kuului Kuopion varikolle ja G1 161 Kouvolan varikolle. Täten 141 on jonkin verran todennäköisempi. | ||||
|
|
08.09.2019 19:56 | Jussi Mäkinen | ||
| Hieno! Syyskesän valot ja varjot. | ||||
|
|
08.09.2019 19:45 | |||
| Juna saattaisi olla Peltosalmella tai Kevelissä? | ||||
|
|
08.09.2019 18:56 | Tauno Hermola | ||
| Vähän pilaa kokonaisuutta tuo autotalli-mikälie, joka vahtituvan pihaan on ilmaantunut. Saunakin saanut jatko-osan? | ||||
|
|
08.09.2019 16:51 | |||
| Tämän kuvan ykstityiskohdissa piisaa katsomista ... hieno tallenne. | ||||
|
|
08.09.2019 10:22 | Kimmo Huhta | ||
| Näemmä syksyllä 1995 on vielä ollut pukkinosturi paikoillaan? Vuoden 2003 kuvissa sitä ei enää näykään. Minä vuonna purettiin? | ||||
|
|
08.09.2019 01:23 | Otto Tuomainen | ||
| Nyt kymmenen vuotta myöhemmin tämä rakennus ei toimi asemana, uusi asema on rakennettu laitureiden alle. | ||||
|
|
08.09.2019 01:03 | Jimi Lappalainen | ||
| Pariajossa Otso nelosen kanssa 2004: https://vaunut.org/kuva/10264 | ||||
|
|
07.09.2019 22:00 | Antti Havukainen | ||
| Vahtitupa piharakennuksineen näyttäisi tällä hetkellä olevan myynnissä: https://www.etuovi.com/kohde/9938373?haku=M1408019853 | ||||
|
|
07.09.2019 21:26 | Erkki Nuutio | ||
| On aihetta korostaa näiden historiallisesti arvokkaiden tietojen tapahtuma-aikaa, kuten alkukevättä 1940. Talvisota oli juuri päättynyt kaikkia järkyttäneeseen rauhaan. Vetureistamme oli suuri osa tuhoutunut pommituksissa. Vielä suurempi osa jäänyt Karjalaan, lopuista suuri osa oli aivan puolikuntoisia ja korjauksessa. Näistäkin suuri osa odottamassa pakkoluovutusta hyökkääjävaltiolle "sotakorvauksena". Samanaikaisesti sadattuhannet Talvisodan evakot olivat liikkeellä etsimässä uutta sijaansa silvotussa maassa. N1:t olivat säilyneet ilmeisesti pommitusten tuhoilta. Niitä oli käytettävä valtakunnan välttämättömimpiin kuljetuksiin. Niitä sopi käyttää vain raskailla kiskoilla ja lyhyehköillä matkoilla, lähellä varikoita joissa väistämättömät vikakorjaukset sujuisivat pikaisesti. Muistakaamme tämä ja muistakaamme siksi isovanhempiamme. Muistakaamme olosuhteita, joissa he silloin elivät, monet läheisiänsä menettäneinä, monet kotinsa menettäneinä, sotainvalideina ja muun järkytyksen keskellä - keskellä maailmansotaa ja uuden sodan uhan alla, ja elintarvike- ja muun puutteen keskellä.. |
||||
|
|
07.09.2019 21:14 | Jukka Viitala | ||
| Onhan sentään Helsingistä muutamia tapauksia, joissa junia on yritetty viedä päätepuskinta lähemmäs raitsikkapysäkkejä :-) Wanhaan hywään aikaan Kotkan junilla oli sen verran väljä aikataulu, että etenkin sadesäällä iltajuna oli "hieman" myöhässä ja Haminan onnivilkas samaan aikaan Kyminlinnassa, vaikka virallisesti eroa oli 10 min. Silloin oli jo asema purettu ja tilalla mitääntekemätön katos. Eipä junakaan enää ollut kiskoauto, vaan joku sähkäri, mutta palvelu pelasi. Viralliselle onnikkapysäkille oli 100 m, mutta kuski toi bussin vähän pois reitiltä, silloin uskalsi vielä loikkia radan yli, koska laituri oli "väärällä" eli idän puolella eikä just lähteneen junan takaa voinut tulla ketään. En tiedä, millä viidakkorummulla VR kertoi Vilkkaalle kyytiläisiä tulevan ennen kännykkäaikaa, mutta aina oli bussi vastassa jos juna pysähtyi, olin duunissa lähistöllä ja näin myös ei-kohtaamisia, jos matkustajia ei jäänyt. Kotkaan asti matkustaminen olisi tarkoittanut yli tunnin odottelua ja kalliimpaa lippua. |
||||
|
|
07.09.2019 21:11 | Mikko Ketolainen | ||
| Seurasin tänään junan T53344 kulkua Äänekosken keskustan seisakkeen kohdalla radan ylittävältä ylikulkusillalta. Ei voi muuta sanoa, kuin että huh huh, kun katseli ylempää miten sikin sokin puut olivat vaunujen kyydissä. Kolmessa vaunussa näkyi ottamassani videossa menevät liina puunipun yli. Junan vetureina oli Dv12 kolmikko 2502-2517-2527. | ||||
|
|
07.09.2019 20:17 | Miitre Timonen | ||
| Kannatan koehiilijunaa, koska hiilijuna on selkeä käsite ja koejuna vähän epämääräinen tai harvinaisempi. Jos kulussa olisi jatkuvasti "koejunia" ja niissä menisi joskus hiiltä, sanoisin sitä hiilikoejunaksi. | ||||
|
|
07.09.2019 19:59 | |||
| Esa; On ihan tottumuskysymys että mitä nimitystä haluaa käyttää tästä junatyypistä. | ||||