Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 01.08.2019 08:47 Raimo Harju  
  Tauno, nämä armeijan luolastot, joita minä tarkoitin, vastasivat ennen kunnostusta täysin Pönttövuoren tunnelia. Katosta ja seinämistä tippui irtokiviä ja vettä, kesällä suuaukoista työntyi kylmää usvaa ja talvipakkasilla höyryä.
kuva 31.07.2019 23:57 Tauno Hermola  
  Lieneekö tuo kosteus ylipääsemätön ongelma. Ilmankuivaajia löytyy, jotka siinä sivussa toimivat vielä lämpöpumppuna hyvällä, tai ainakin kohtuullisella, lämpökertoimella (siis hyödynnetään veden tiivistymisestä saatava lämpö). Riippuu tietenkin siitä, paljonko sitä kosteutta sinne kalliosta tulee jatkuvasti lisää.
kuva 31.07.2019 23:41 Jimi Lappalainen  
  Mikä on Olkkolan luovari?
kuva 31.07.2019 23:29 Jimi Lappalainen  
  Mahtava näky.
kuva 31.07.2019 23:20 Jorma Toivonen  
  Belgiassa hyödynnetään (v. 2010) tunneleita museokaluston säilytykseen https://vaunut.org/kuva/62584 .
kuva 31.07.2019 22:52 Mikko Herpman  
  Varmaan sienten kasvatus saattaisi olla toimivaa tuollaisessa tunnelissa. Mikään rautainen taikka "hienompi" on todennäköisesti tukevasti ruosteessa,hapettunut taikka haoantunut varsin lyhyessä ajassa.
kuva 31.07.2019 22:07 Petri Nummijoki  
  Toimisikohan tuollainen museokaluston säilytyksessä, kun eikö tunnelin sisäilma ole kostea ja kalusto pitäisi säilyttää kuivassa paikassa?
kuva 31.07.2019 21:11 Tauno Hermola  
  Armeijan luolastot nyt on vähän eri juttu, nehän on alunperinkin rakennettu varastoiksi, toimisto- ja työtiloiksi, jopa asunnoiksi.

Mutta voisihan tuollaista tunnelia käyttää vaikka museokaluston säilytykseen. Jonkinlaista kuivanapitoa se varmaan vaatisi.

Missähän käytössä on Pohjankurun vanha(t) tunneli(t)? Se nyt ei ainakaan ole erityisemmin syrjässä. Vai onko tyhjänä?
kuva 31.07.2019 19:17 Topi Lajunen  
  Kouvolaan asti juu.
kuva 31.07.2019 19:16 Julius Ylitalo  
  Onko seuraava asema Vainikkalan jälkeen Buslovskaja?
kuva 31.07.2019 19:16 Eljas Pölhö  
  Mikähän on mahtanut tehdä tästä englantilaisesta patentista amerikkalaisen? Tämän on saanut George Stevenson, UK Patent No. 2333, 14.6.1877. Kuva oli (ensikerran?) lehdessä The Engineer, Vol. 44, 19.10.1877 sivulla 284. Samaan patenttiin kuului höyryvetoinen versio, jossa vaunun etupäässä oli pystykattila ja sen koneistosta ketjuveto etupyörään. Patenttikuvasta ei ilmene kuinka kattilan paino olisi tasattu vaunun toisessa päässä vai olisiko ollut kovin etupainoinen vaunu. Kuten kuvasta ilmenee, niin pyörät olisivat olleet pareittain kaksi rinnan, mutta tämä lasketaan siitä huolimatta yksikiskoiseksi (suspended monorail). Kuvan järjestelmää sen enempää kuin höyrykattilallista mallia ei toteutettu missään. Ensimmäisen 1-kiskoisen patentti myönnettiin 1821 (Henry Robinson Palmer) ja sen mukaisia rataja rakennettiin pari kappaletta, ensimmäinen tammikuussa 1824 ja seuraava 25.6.1825.
kuva 31.07.2019 19:14 Julius Ylitalo  
  Kaunis kuva Vainikkalan rajalta.
kuva 31.07.2019 18:30 Mikko Herpman  
  Syrjässä oleminen tällä ei ole aivan parasta. Aika lähellä ysitie ja toki Lievestuore, eikä Jyväskylän keskustaan tavattoman kaukana ole...
kuva 31.07.2019 18:24 Esa J. Rintamäki  
  Se vaan, kun tämä tunneli on keskellä ei-mitään. Olisikohan fiksua ideoida koko Pönttövuoren siirtämistä tunneleineen jonnekin kasvukeskuksen läheisyyteen...? Heko, heko!
kuva 31.07.2019 18:04 Vesa Höijer  
  Pitäisi varmaan muurata aukko kivillä umpeen. Vai kävisikö silloin joku räjäyttämässä dynamiitilla aukon.
kuva 31.07.2019 17:26 Raimo Harju  
  Jospa rakentaja/ käyttäjä, täällä vuotava ja rapautuva luolasto kunnostettiin lämpimäksi ja kuivaksi tietokonesaliksi. Katto ja seinät rauroitettiin, sen jälkeen betoniruiskutettiin ja lattiat salaojitettiin.
kuva 31.07.2019 16:39 Tuomas Pätäri  
  Varmaankin on kuljetus, mutta onko kukaan sattunut huomaamaan avoimesta datasta, että milloin?
kuva 31.07.2019 16:37 Markku Knuutti  
  Määrärahat loppuneet kesken :D
kuva 31.07.2019 16:13 Jouni Hytönen  
  Kukahan haluaisi ottaa vastuulleen 1223 metriä vuotavaa ja rapautuvaa tunnelia?
kuva 31.07.2019 15:24 Seppo Rahja  
  Kiitos Topi selkeistä lisätiedoista! Olitko tuossa S 67:ssä oikein piikkipaikalla?
kuva 31.07.2019 14:22 Antti Tapani Häkkinen  
  Korjattu. Kiitosta vaan sille joka korjasi viimeksi, että tämä on talkkilietteen kuljetusvaunu (taisi olla Instagramissa.) Pitääkin jatkossa tehdä näistä käyttökohteista tarkempaa taustatutkimusta.
Kuvasarja:
Trenino Verdi – Sardinian vihreät junaset
 
31.07.2019 12:00 Robert Sand  
  Mielenkiintoinen kuvasaraja. Tämän saaren rataverkosta minulla ei aimmin ole tietoa ollut. Mielenkiintoista kalustoa tosiaan mutta harmillista kun nämä junat ovat niin sotkettuja.
kuva 31.07.2019 10:27 Aapo Niemelä  
  Harmin paikka, onko Teven numero tiedossa?
kuva 31.07.2019 10:13 Petri Nummijoki  
  OK eli Kirkkonummen/Kelan järjestelijä otti vaunuja Huopalahdesta Kirkkonummen suuntaan mennessään. Tuo selittää tilanteen ja junan vetovoiman kyllä. Pitäjänmäellä käytiin kai yleensä kolme kertaa päivässä Pasilasta eli varhain aamulla sinne vietiin vaunuja, iltapäivällä haettiin kiireelliset vaunut alkuillan kiitotavarajuniin ja illalla loput vaunut. Tosin Kirkkonummenkin jakelujuna saattoi palatessaan Pitäjänmäen vaunut tuoda, jos sen paluuaika osui sopivaan kohtaan ja junassa oli tilaa. Tulikohan Pitäjänmäen juniin Vv15 samoihin aikoihin Kirkkonummen junan kanssa vai säilyivätkö ne höyryvedolla pidempään?
kuva 31.07.2019 09:42 Erkki Nuutio  
  Tällainen on siis VR:n (vai Traficomin tai senkaltaisen) nykyhetken "gabarit"-vaunu.
Mutta herranjestas tuota matkustavaunun kauheutta!
Miten tuhrijat saisi vahingonteosta järjelliseen ja ympäristöä säästävään työhön?

Oliko Suomen radoilla vastaavia vaunuja/rakennelmia 1912/13 venäläisvaunun ja kuvan vaunun välisenä aikana?
kuva 31.07.2019 09:02 Raimo Harju  
  Eikö ole keksitty mitään järkevää käyttöä. Täällä meilläpäin oli vanhat armeijan käyttöön louhitut luolastot monta vuotta perunavarastoina/ myyntipaikkana.
kuva 30.07.2019 22:54 Ilkka Hovi  
  Kirjoitus vihre ... odotteli Tk3 Kirkkonumen järjestelijäSSÄ.... Tämä Kelan järjestelijä oli n. 09:30 Huopalahdessa ja useimmiten seisoskeli siivellä kun Kisko-Kalle ratisi sivulle. Tk3 oli hiilisavutorvellinen. Etupää Kirkkonummelle päin. Tuo 1050 toi järkkärin Huopalahteen iltapäivällä tämä taisi tulla aikaisin ennen ruuhka-aikaa. Sitten klo 17 jälkeen meni Pitäjänmäelle veturi hakemaan vaunuja näin noissa junissa Vr1, Hv2, Tk3 vetureita. Hv2:n miehistä kertoi että hakivat vaunut ja veivät Helsinkiin kiitoravarajuniin. Sitten oli paluu Riihimäelle henkilöjunassa.
En ota kantaa Vr11 / Vv15 vetureihin.
kuva 30.07.2019 22:28 Tero Korkeakoski  
  Montakohan noita Rilns-xx vaunuja oli loppuviimeksi? Vaunut ovat varmaan käytössä edelleen, mutta ilman telinsäätömahdollisuutta.
kuva 30.07.2019 20:32 Jaakko Tuominen  
  Aha, en ollu kuullutkaan asiasta. Kiitos.
kuva 30.07.2019 15:47 Topi Lajunen  
  Sivuttaissiirto siirtää korin painopisteen telin keskelle riippumatta korin kallistuksesta. Se käyttää osin samoja antureita kuin kallistusjärjestelmäkin, mutta on erillinen järjestelmänsä, joka on toiminnassa kallistusjärjestelmästä riippumatta. Sivuttaissiirto toimii paineilmalla, ollen yksi suurimpia ilmankuluttajia Pendolinossa.
kuva 30.07.2019 13:51 Heikki Jalonen  
  Kiitos E.P. lisätiedoista. Keskimmäisen sylinterin luistin luistin tanko näkyykin tässä kuvassa hyvin. Tanko käyttää varsinaista keskisylinterin luistikoneistoa vipu-väliakseli-systeemillä; jolla liike siirtyy kehyksen sisäpuolelle ja käyttää siellä keskimmäistä kulissikaarta. Keskisylinterin ennätystanko liikkuu normaallin tapaan keskimmäisen kiertokangen ohjauksella. Kaiken kaikkiaan, paljon osia ja monet tärkeät voitelupaikat erittäin vaikeasti käsiksi päästävissä. On vaatinut miehistöltään osaamista ja notkeaa selkää!
kuva 30.07.2019 13:41 Mikko Heino  
  Fasaani lienee melko osuva veikkaus.
kuva 30.07.2019 13:06  
  Vertasin tätä kuvaa 1950-luvun valokuvaan samasta asemasta - aseman pääsisäänkäyntiovi oli tuolloin sijainnut vasemmalla ikkunan kohdalla - viiden askelman puuportaat oven edessä: https://vaunut.org/kuva/54630?paik=metsolahti.
Kuva myös romusäilytyksen ajalta: https://vaunut.org/kuva/64123?liikp1=1069
kuva 30.07.2019 12:10  
  Tiedon höyryveturien säilyttämisestä Metsolahdessa kriisiajan varalle luin "Radan varrella"-kirjasta (s. 183). Kun katsottiin, ettei niitä enää kriisiajallekaan tarvita, ne varmaankin jätettiin rataosan eri sivuraiteille eri pituisiksi ajoiksi odottamaan romutustaan?
kuva 30.07.2019 12:05 Esa J. Rintamäki  
  Ei, Jukka! Ne Metsolahden veturit oli poistettu kriisivarastosta ja menossa romuksi. Näin ainakin syyskuun lopulla 1978 jolloin kävin paikalla. Silloin siellä oli jokunen Jumbo ja Hv3 782. Samoin Leppälahdessa ja Leppävedellä noihin aikoihin.
kuva 30.07.2019 09:43 Jouni Hytönen  
  Lisätään vielä 22375.
kuva 30.07.2019 09:38 Jouni Hytönen  
  Tuossa käytössä olleita vaunuja olivat ainakin 22372, 22379 ja 22381. Muistelisin, että 22380 olisi poistettu liikenteestä jo aikaisemmin, mutta se palautettiin museovaununa liikenteeseen.
kuva 30.07.2019 09:35 Jouni Hytönen  
  EFi+1-2 Ei-yhdistelmillä korvattiin lättähattuja 29.5.1988 alkaen rataosilla Tampere-Haapamäki-Jyväskylä, Jyväskylä-Pieksämäki ja Pieksämäki-Joensuu.
kuva 30.07.2019 09:32 Jouni Hytönen  
  Tieliikennemäärät ovat myös vaikuttaneet laitetyyppeihin, hiljaisemmissa paikoissa on vain huomiolaitteita ja vilkkaammilla teillä/kaduilla myös puomit.
kuva 30.07.2019 09:29 Jouni Hytönen  
  Kaarteita loivennettiin sekä vasemmalla että oikealla. Alikulkusilta vähän kuvasta vasemmalla on ymmärtääkseni ainoa kohta, jossa raide on entisellä paikallaan.
kuva 30.07.2019 09:01 Kari Lamberg  
  Tuttuakin tutumpi paikka. Lapsuudestani ja työpaikkana ( 1980 luvulla junasuorittajana).
kuva 30.07.2019 01:02 Juhani Pirttilahti  
  Pendolinon telissä on korin sivuttaissiirron mahdollistava mekaniikka. Liittyy käsittääkseni kallistukseen ja aukean tilan ulottumaan.
kuva 30.07.2019 00:37 Eljas Pölhö  
  Kuten Heikki toteaa, niin 498.0 (40 kpl 1946-49) ja siitä kehitetty 498.1 (15 kpl 1954-55) kuuluivat hienoimpiin höyryvetureihin mitä on valmistettu. Ennen 498.1 tilausta harkinnassa oli 2'D2' (4-8-4)-tyyppinen veturi, joka olisi pohjautunut Chapelonin vastaavaan koeveturiin 242 A 1. Tulevan sähköistyksen johdosta sen arveltiin olevan liian iso ja tehokas jäljelle jääviin tehtäviin (sama kuin Ranskassa). Se olisi ollut Euroopan tehokkain pikajunaveturi. 498.1 oli kaksihorminen Kylchap ja sellainen asennettiin osaan 498.0 vetureista jälkikäteen. 498.0 keskisylinterin luistikoneiston käyttö oli vasemmalla puolella kolmannesta vetoakselista.
kuva 29.07.2019 23:11 Aapo Niemelä  
  Aika makee kuva :)
kuva 29.07.2019 23:04 Tuomas Pätäri  
  Alueen vuodelta 2010 olevan asemakaavan mukaan keskimmäinen tasuri olisi tarkoitus korvata eritasoratkaisulla reilut 100 metriä idempänä, mikä selittänee miksei puomeihin ole siinä kohtaa investoitu. (Eri asia toteutuuko kaavan mukainen ratkaisu koskaan.)
kuva 29.07.2019 21:20 Jukka Ahtiainen  
  Nimikkoveturi 3040. Tuon kanssa kierrettiin 1981 moneen kertaan kaikki rataosat erilaisissa junissa, jotka vedettiin Sr1:llä.
kuva 29.07.2019 21:04 Jaakko Tuominen  
  Sivuttaissiirto????
kuva 29.07.2019 20:12 Teemu Saukkonen  
  Kaksi jälkimmäistä ovat vaihtuneet sitten keskipäivän: https://vaunut.org/kuva/134189
kuva 29.07.2019 20:10 Teemu Saukkonen  
  Eiköhän auraaja lie telonut, ei ole ainoa vinksahtanut merkki.
kuva 29.07.2019 19:44 Teppo Niemi  
  Mutta lättien korvaajissa, esim. Hangon radalla ja myös muussa vielä kulkevissa paikallisjunissa oli EFi vaunuille käyttöä... Helsingin - Riihomäen lähiliikenteestä EFi-vaunut poistuivat kyllä keväällä 1987. Seuraava kevät lisäsi puukoristen vaunujen käyttöä hetkellisesti....
kuva 29.07.2019 17:17 Kari Jokinen  
  Tämän vormun on käyttäjä käsittääkseni tuonut Saksasta.