|
|
01.08.2019 08:47 | Raimo Harju | ||
| Tauno, nämä armeijan luolastot, joita minä tarkoitin, vastasivat ennen kunnostusta täysin Pönttövuoren tunnelia. Katosta ja seinämistä tippui irtokiviä ja vettä, kesällä suuaukoista työntyi kylmää usvaa ja talvipakkasilla höyryä. | ||||
|
|
31.07.2019 23:57 | Tauno Hermola | ||
| Lieneekö tuo kosteus ylipääsemätön ongelma. Ilmankuivaajia löytyy, jotka siinä sivussa toimivat vielä lämpöpumppuna hyvällä, tai ainakin kohtuullisella, lämpökertoimella (siis hyödynnetään veden tiivistymisestä saatava lämpö). Riippuu tietenkin siitä, paljonko sitä kosteutta sinne kalliosta tulee jatkuvasti lisää. | ||||
|
|
31.07.2019 23:41 | Jimi Lappalainen | ||
| Mikä on Olkkolan luovari? | ||||
|
|
31.07.2019 23:29 | Jimi Lappalainen | ||
| Mahtava näky. | ||||
|
|
31.07.2019 23:20 | Jorma Toivonen | ||
| Belgiassa hyödynnetään (v. 2010) tunneleita museokaluston säilytykseen https://vaunut.org/kuva/62584 . | ||||
|
|
31.07.2019 22:52 | Mikko Herpman | ||
| Varmaan sienten kasvatus saattaisi olla toimivaa tuollaisessa tunnelissa. Mikään rautainen taikka "hienompi" on todennäköisesti tukevasti ruosteessa,hapettunut taikka haoantunut varsin lyhyessä ajassa. | ||||
|
|
31.07.2019 22:07 | Petri Nummijoki | ||
| Toimisikohan tuollainen museokaluston säilytyksessä, kun eikö tunnelin sisäilma ole kostea ja kalusto pitäisi säilyttää kuivassa paikassa? | ||||
|
|
31.07.2019 21:11 | Tauno Hermola | ||
| Armeijan luolastot nyt on vähän eri juttu, nehän on alunperinkin rakennettu varastoiksi, toimisto- ja työtiloiksi, jopa asunnoiksi. Mutta voisihan tuollaista tunnelia käyttää vaikka museokaluston säilytykseen. Jonkinlaista kuivanapitoa se varmaan vaatisi. Missähän käytössä on Pohjankurun vanha(t) tunneli(t)? Se nyt ei ainakaan ole erityisemmin syrjässä. Vai onko tyhjänä? |
||||
|
|
31.07.2019 19:17 | Topi Lajunen | ||
| Kouvolaan asti juu. | ||||
|
|
31.07.2019 19:16 | Julius Ylitalo | ||
| Onko seuraava asema Vainikkalan jälkeen Buslovskaja? | ||||
|
|
31.07.2019 19:16 | Eljas Pölhö | ||
| Mikähän on mahtanut tehdä tästä englantilaisesta patentista amerikkalaisen? Tämän on saanut George Stevenson, UK Patent No. 2333, 14.6.1877. Kuva oli (ensikerran?) lehdessä The Engineer, Vol. 44, 19.10.1877 sivulla 284. Samaan patenttiin kuului höyryvetoinen versio, jossa vaunun etupäässä oli pystykattila ja sen koneistosta ketjuveto etupyörään. Patenttikuvasta ei ilmene kuinka kattilan paino olisi tasattu vaunun toisessa päässä vai olisiko ollut kovin etupainoinen vaunu. Kuten kuvasta ilmenee, niin pyörät olisivat olleet pareittain kaksi rinnan, mutta tämä lasketaan siitä huolimatta yksikiskoiseksi (suspended monorail). Kuvan järjestelmää sen enempää kuin höyrykattilallista mallia ei toteutettu missään. Ensimmäisen 1-kiskoisen patentti myönnettiin 1821 (Henry Robinson Palmer) ja sen mukaisia rataja rakennettiin pari kappaletta, ensimmäinen tammikuussa 1824 ja seuraava 25.6.1825. | ||||
|
|
31.07.2019 19:14 | Julius Ylitalo | ||
| Kaunis kuva Vainikkalan rajalta. | ||||
|
|
31.07.2019 18:30 | Mikko Herpman | ||
| Syrjässä oleminen tällä ei ole aivan parasta. Aika lähellä ysitie ja toki Lievestuore, eikä Jyväskylän keskustaan tavattoman kaukana ole... | ||||
|
|
31.07.2019 18:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Se vaan, kun tämä tunneli on keskellä ei-mitään. Olisikohan fiksua ideoida koko Pönttövuoren siirtämistä tunneleineen jonnekin kasvukeskuksen läheisyyteen...? Heko, heko! | ||||
|
|
31.07.2019 18:04 | Vesa Höijer | ||
| Pitäisi varmaan muurata aukko kivillä umpeen. Vai kävisikö silloin joku räjäyttämässä dynamiitilla aukon. | ||||
|
|
31.07.2019 17:26 | Raimo Harju | ||
| Jospa rakentaja/ käyttäjä, täällä vuotava ja rapautuva luolasto kunnostettiin lämpimäksi ja kuivaksi tietokonesaliksi. Katto ja seinät rauroitettiin, sen jälkeen betoniruiskutettiin ja lattiat salaojitettiin. | ||||
|
|
31.07.2019 16:39 | Tuomas Pätäri | ||
| Varmaankin on kuljetus, mutta onko kukaan sattunut huomaamaan avoimesta datasta, että milloin? | ||||
|
|
31.07.2019 16:37 | Markku Knuutti | ||
| Määrärahat loppuneet kesken :D | ||||
|
|
31.07.2019 16:13 | Jouni Hytönen | ||
| Kukahan haluaisi ottaa vastuulleen 1223 metriä vuotavaa ja rapautuvaa tunnelia? | ||||
|
|
31.07.2019 15:24 | Seppo Rahja | ||
| Kiitos Topi selkeistä lisätiedoista! Olitko tuossa S 67:ssä oikein piikkipaikalla? | ||||
|
|
31.07.2019 14:22 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Korjattu. Kiitosta vaan sille joka korjasi viimeksi, että tämä on talkkilietteen kuljetusvaunu (taisi olla Instagramissa.) Pitääkin jatkossa tehdä näistä käyttökohteista tarkempaa taustatutkimusta. | ||||
|
Kuvasarja: Trenino Verdi – Sardinian vihreät junaset |
31.07.2019 12:00 | Robert Sand | ||
| Mielenkiintoinen kuvasaraja. Tämän saaren rataverkosta minulla ei aimmin ole tietoa ollut. Mielenkiintoista kalustoa tosiaan mutta harmillista kun nämä junat ovat niin sotkettuja. | ||||
|
|
31.07.2019 10:27 | Aapo Niemelä | ||
| Harmin paikka, onko Teven numero tiedossa? | ||||
|
|
31.07.2019 10:13 | Petri Nummijoki | ||
| OK eli Kirkkonummen/Kelan järjestelijä otti vaunuja Huopalahdesta Kirkkonummen suuntaan mennessään. Tuo selittää tilanteen ja junan vetovoiman kyllä. Pitäjänmäellä käytiin kai yleensä kolme kertaa päivässä Pasilasta eli varhain aamulla sinne vietiin vaunuja, iltapäivällä haettiin kiireelliset vaunut alkuillan kiitotavarajuniin ja illalla loput vaunut. Tosin Kirkkonummenkin jakelujuna saattoi palatessaan Pitäjänmäen vaunut tuoda, jos sen paluuaika osui sopivaan kohtaan ja junassa oli tilaa. Tulikohan Pitäjänmäen juniin Vv15 samoihin aikoihin Kirkkonummen junan kanssa vai säilyivätkö ne höyryvedolla pidempään? | ||||
|
|
31.07.2019 09:42 | Erkki Nuutio | ||
| Tällainen on siis VR:n (vai Traficomin tai senkaltaisen) nykyhetken "gabarit"-vaunu. Mutta herranjestas tuota matkustavaunun kauheutta! Miten tuhrijat saisi vahingonteosta järjelliseen ja ympäristöä säästävään työhön? Oliko Suomen radoilla vastaavia vaunuja/rakennelmia 1912/13 venäläisvaunun ja kuvan vaunun välisenä aikana? |
||||
|
|
31.07.2019 09:02 | Raimo Harju | ||
| Eikö ole keksitty mitään järkevää käyttöä. Täällä meilläpäin oli vanhat armeijan käyttöön louhitut luolastot monta vuotta perunavarastoina/ myyntipaikkana. | ||||
|
|
30.07.2019 22:54 | Ilkka Hovi | ||
| Kirjoitus vihre ... odotteli Tk3 Kirkkonumen järjestelijäSSÄ.... Tämä Kelan järjestelijä oli n. 09:30 Huopalahdessa ja useimmiten seisoskeli siivellä kun Kisko-Kalle ratisi sivulle. Tk3 oli hiilisavutorvellinen. Etupää Kirkkonummelle päin. Tuo 1050 toi järkkärin Huopalahteen iltapäivällä tämä taisi tulla aikaisin ennen ruuhka-aikaa. Sitten klo 17 jälkeen meni Pitäjänmäelle veturi hakemaan vaunuja näin noissa junissa Vr1, Hv2, Tk3 vetureita. Hv2:n miehistä kertoi että hakivat vaunut ja veivät Helsinkiin kiitoravarajuniin. Sitten oli paluu Riihimäelle henkilöjunassa. En ota kantaa Vr11 / Vv15 vetureihin. |
||||
|
|
30.07.2019 22:28 | Tero Korkeakoski | ||
| Montakohan noita Rilns-xx vaunuja oli loppuviimeksi? Vaunut ovat varmaan käytössä edelleen, mutta ilman telinsäätömahdollisuutta. | ||||
|
|
30.07.2019 20:32 | Jaakko Tuominen | ||
| Aha, en ollu kuullutkaan asiasta. Kiitos. | ||||
|
|
30.07.2019 15:47 | Topi Lajunen | ||
| Sivuttaissiirto siirtää korin painopisteen telin keskelle riippumatta korin kallistuksesta. Se käyttää osin samoja antureita kuin kallistusjärjestelmäkin, mutta on erillinen järjestelmänsä, joka on toiminnassa kallistusjärjestelmästä riippumatta. Sivuttaissiirto toimii paineilmalla, ollen yksi suurimpia ilmankuluttajia Pendolinossa. | ||||
|
|
30.07.2019 13:51 | Heikki Jalonen | ||
| Kiitos E.P. lisätiedoista. Keskimmäisen sylinterin luistin luistin tanko näkyykin tässä kuvassa hyvin. Tanko käyttää varsinaista keskisylinterin luistikoneistoa vipu-väliakseli-systeemillä; jolla liike siirtyy kehyksen sisäpuolelle ja käyttää siellä keskimmäistä kulissikaarta. Keskisylinterin ennätystanko liikkuu normaallin tapaan keskimmäisen kiertokangen ohjauksella. Kaiken kaikkiaan, paljon osia ja monet tärkeät voitelupaikat erittäin vaikeasti käsiksi päästävissä. On vaatinut miehistöltään osaamista ja notkeaa selkää! | ||||
|
|
30.07.2019 13:41 | Mikko Heino | ||
| Fasaani lienee melko osuva veikkaus. | ||||
|
|
30.07.2019 13:06 | |||
| Vertasin tätä kuvaa 1950-luvun valokuvaan samasta asemasta - aseman pääsisäänkäyntiovi oli tuolloin sijainnut vasemmalla ikkunan kohdalla - viiden askelman puuportaat oven edessä: https://vaunut.org/kuva/54630?paik=metsolahti. Kuva myös romusäilytyksen ajalta: https://vaunut.org/kuva/64123?liikp1=1069 |
||||
|
|
30.07.2019 12:10 | |||
| Tiedon höyryveturien säilyttämisestä Metsolahdessa kriisiajan varalle luin "Radan varrella"-kirjasta (s. 183). Kun katsottiin, ettei niitä enää kriisiajallekaan tarvita, ne varmaankin jätettiin rataosan eri sivuraiteille eri pituisiksi ajoiksi odottamaan romutustaan? | ||||
|
|
30.07.2019 12:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei, Jukka! Ne Metsolahden veturit oli poistettu kriisivarastosta ja menossa romuksi. Näin ainakin syyskuun lopulla 1978 jolloin kävin paikalla. Silloin siellä oli jokunen Jumbo ja Hv3 782. Samoin Leppälahdessa ja Leppävedellä noihin aikoihin. | ||||
|
|
30.07.2019 09:43 | Jouni Hytönen | ||
| Lisätään vielä 22375. | ||||
|
|
30.07.2019 09:38 | Jouni Hytönen | ||
| Tuossa käytössä olleita vaunuja olivat ainakin 22372, 22379 ja 22381. Muistelisin, että 22380 olisi poistettu liikenteestä jo aikaisemmin, mutta se palautettiin museovaununa liikenteeseen. | ||||
|
|
30.07.2019 09:35 | Jouni Hytönen | ||
| EFi+1-2 Ei-yhdistelmillä korvattiin lättähattuja 29.5.1988 alkaen rataosilla Tampere-Haapamäki-Jyväskylä, Jyväskylä-Pieksämäki ja Pieksämäki-Joensuu. | ||||
|
|
30.07.2019 09:32 | Jouni Hytönen | ||
| Tieliikennemäärät ovat myös vaikuttaneet laitetyyppeihin, hiljaisemmissa paikoissa on vain huomiolaitteita ja vilkkaammilla teillä/kaduilla myös puomit. | ||||
|
|
30.07.2019 09:29 | Jouni Hytönen | ||
| Kaarteita loivennettiin sekä vasemmalla että oikealla. Alikulkusilta vähän kuvasta vasemmalla on ymmärtääkseni ainoa kohta, jossa raide on entisellä paikallaan. | ||||
|
|
30.07.2019 09:01 | Kari Lamberg | ||
| Tuttuakin tutumpi paikka. Lapsuudestani ja työpaikkana ( 1980 luvulla junasuorittajana). | ||||
|
|
30.07.2019 01:02 | Juhani Pirttilahti | ||
| Pendolinon telissä on korin sivuttaissiirron mahdollistava mekaniikka. Liittyy käsittääkseni kallistukseen ja aukean tilan ulottumaan. | ||||
|
|
30.07.2019 00:37 | Eljas Pölhö | ||
| Kuten Heikki toteaa, niin 498.0 (40 kpl 1946-49) ja siitä kehitetty 498.1 (15 kpl 1954-55) kuuluivat hienoimpiin höyryvetureihin mitä on valmistettu. Ennen 498.1 tilausta harkinnassa oli 2'D2' (4-8-4)-tyyppinen veturi, joka olisi pohjautunut Chapelonin vastaavaan koeveturiin 242 A 1. Tulevan sähköistyksen johdosta sen arveltiin olevan liian iso ja tehokas jäljelle jääviin tehtäviin (sama kuin Ranskassa). Se olisi ollut Euroopan tehokkain pikajunaveturi. 498.1 oli kaksihorminen Kylchap ja sellainen asennettiin osaan 498.0 vetureista jälkikäteen. 498.0 keskisylinterin luistikoneiston käyttö oli vasemmalla puolella kolmannesta vetoakselista. | ||||
|
|
29.07.2019 23:11 | Aapo Niemelä | ||
| Aika makee kuva :) | ||||
|
|
29.07.2019 23:04 | Tuomas Pätäri | ||
| Alueen vuodelta 2010 olevan asemakaavan mukaan keskimmäinen tasuri olisi tarkoitus korvata eritasoratkaisulla reilut 100 metriä idempänä, mikä selittänee miksei puomeihin ole siinä kohtaa investoitu. (Eri asia toteutuuko kaavan mukainen ratkaisu koskaan.) | ||||
|
|
29.07.2019 21:20 | Jukka Ahtiainen | ||
| Nimikkoveturi 3040. Tuon kanssa kierrettiin 1981 moneen kertaan kaikki rataosat erilaisissa junissa, jotka vedettiin Sr1:llä. | ||||
|
|
29.07.2019 21:04 | Jaakko Tuominen | ||
| Sivuttaissiirto???? | ||||
|
|
29.07.2019 20:12 | Teemu Saukkonen | ||
| Kaksi jälkimmäistä ovat vaihtuneet sitten keskipäivän: https://vaunut.org/kuva/134189 | ||||
|
|
29.07.2019 20:10 | Teemu Saukkonen | ||
| Eiköhän auraaja lie telonut, ei ole ainoa vinksahtanut merkki. | ||||
|
|
29.07.2019 19:44 | Teppo Niemi | ||
| Mutta lättien korvaajissa, esim. Hangon radalla ja myös muussa vielä kulkevissa paikallisjunissa oli EFi vaunuille käyttöä... Helsingin - Riihomäen lähiliikenteestä EFi-vaunut poistuivat kyllä keväällä 1987. Seuraava kevät lisäsi puukoristen vaunujen käyttöä hetkellisesti.... | ||||
|
|
29.07.2019 17:17 | Kari Jokinen | ||
| Tämän vormun on käyttäjä käsittääkseni tuonut Saksasta. | ||||