|
|
19.07.2019 10:24 | Marko Anttila | ||
| Tiistaina (9.7.) uuden sillan työmaalla kellui lautan päällä autonosturi. | ||||
|
|
19.07.2019 09:25 | Riku Outinen | ||
| Kyllähän Torniosta Haaparantaan keloja ajetaan junalla. Jossain vaiheessa tässä tehtävässä oli muistaakseni Oa-vaunuja, johon oli lisätty kelakehdot, mutta nyt kun Raahe-Hämeenlinna liikenteeseen on saatu uusia kelavaunuja, niin näitä "oikeita" kelavaunuja (Shmmn) riittää tännekin. Toki Raahekin on mahdollinen, mutta käsittääkseni se liikenne (kelaliikenne Haaparannan kautta) on vähentynyt kun SSAB kaupan myötä entinen Rautaruukin Virsbon putkitehdas Ruotsissa on suljettu jota ruokittiin Raahen keloilla. |
||||
|
|
19.07.2019 09:19 | Riku Outinen | ||
| Nestekaasuvaunuja. Nuo edessä olevat rikkihappovaunut ovat profiililtaan niin matalia, että perän vaunut näyttää korkeilta. | ||||
|
|
19.07.2019 08:28 | Kari Haapakangas | ||
| Onkos tähän "jätetty" tunneli riistakäytävätarkoituksessa? | ||||
|
Kuvasarja: Trenino Verdi – Sardinian vihreät junaset |
19.07.2019 07:12 | Kimmo Pyrhönen | ||
| Kiitos Hannu, kuvasarja on erittäin mielenkiintoinen. Tästä olisi jo piene(hkö)llä vaivalla saanut vaikka Resiina-lehteen artikkelin. Mutta menee tämä näinkin. Sardinian ja Korsikan rautatiejärjestelmät ovat olleet matkasuunnitelmissani, mutta aina jotain muuta on mennyt edelle. | ||||
|
|
19.07.2019 00:26 | Jimi Lappalainen | ||
| Minua on leimattu pätijäksi, joten pädetään tähän että kyseessä on 26 metriä pitkä Paksuniemen tunneli. | ||||
|
|
18.07.2019 23:59 | Hannu Peltola | ||
| Tässähän on varsin pirteä väritys! | ||||
|
Kuvasarja: Trenino Verdi – Sardinian vihreät junaset |
18.07.2019 23:39 | Eljas Pölhö | ||
| Junalauttaliikenne Italian mantereen ja Sardinian välillä muistaakseni lopetettiin kymmenisen vuotta sitten, joten jos tavaraliikennettä on, on se pääasiassa saaren sisäistä liikennettä. Toisin sanoen ei ole ihme, jos tavarajunia ei näy. Kapearaiteisten tavaraliikenne hiipui pois 1990-luvulla ja sitten virallisesti lopetettiin, kuten Hannu sanoi. | ||||
|
Kuvasarja: Brittiharrastajat Suomen kiertueella. |
18.07.2019 23:04 | Seppo Kiuru | ||
| Minkälainen homma järjestestäjille on ollut. Selvitettey teollisuusraiteet, SN't, satamaradat. Toivottavasti matkustajat oli tyytyväisiä. Miten ne hotelli-yöpyömiset saatiiin ajoissa järjestettyä.Hieno homma! | ||||
|
|
18.07.2019 22:10 | Jouni Ijäs | ||
| Aattelin, että deeverit ei oikein täsmää Tahkoluodon junaan. | ||||
|
Kuvasarja: Trenino Verdi – Sardinian vihreät junaset |
18.07.2019 19:43 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Jouni! Minulla ei ole varmaa tietoa nykyisestä tavaraliikenteestä, mutta vahva tuntuma on, että se on todella vähäistä tai sitä ei ole ollenkaan. ARST lopetti tavaraliikenteen (ilmeisesti kaikilla) kapearaideyhteyksillä 2003 ja FS:n rataverkolla vanhat tavararatapihat olivat täysin tyhjiä. En nähnyt matkalla yhtään tavarajunaa ja näkemäni tavaravaunut olivat joko romuja tai yksittäisiä kunnossapitokäytössä olevia vaunuja. Aikaisemmin voisin uskoa tavaraliikenteen koostuneen paikallisista hiili-, kalkkikivi-, sementti- ja viljakuljetuksista. Laivalla tuotavat tarvikkeet on pitänyt kuljettaa tarvitsijoille junilla ja näistä varmaan yksi tärkeimmistä tuotteista on ollut polttoaineet. |
||||
|
|
18.07.2019 19:29 | Tero Korkeakoski | ||
| Mitäs Koverhariin tätä kautta edes vietäisiin(?) | ||||
|
|
18.07.2019 19:28 | Tero Korkeakoski | ||
| Mitä nuo korkeammat vaunut on perässä? Luulin että ovat ammoniakkivaunuja. | ||||
|
|
18.07.2019 19:19 | Tero Korkeakoski | ||
| Ootko varma että on Torniosta, kun luulisi että sieltä olisi helpompaa ajaa rekalla keloja sitä mukaa kun valmistuvat. | ||||
|
Kuvasarja: Trenino Verdi – Sardinian vihreät junaset |
18.07.2019 18:31 | Jouni Ijäs | ||
| Mielenkiintoinen kuvasarja. Minkälaista tavaraliikennettä Sardiniassa on? | ||||
|
|
18.07.2019 18:19 | Eljas Pölhö | ||
| ÄSH. KORJAUS. Parittomat olivat Macomerissa ja parilliset Cagliarissa. Muistin väärin Mandasin sijainnin. Mandas kuuluu entiseen Cagliarin piiriin, joten 603 on nyt eri rataryhmässä kuin ennen. Macomer oli 601, 603, 605, 607, 609 ja 611 Cagliari oli 602, 604, 606, 608, 610, 612, 614 ja 616. |
||||
|
|
18.07.2019 18:09 | Eljas Pölhö | ||
| 20 vuotta sitten Mandasissa oli kolme tämän sarjan veturia, kaikki romukunnossa. Nämä ovat luultavasti ne samat: 2 (Breda 1538/1914), 3 (Breda 1539/1914) ja 6 (Breda 1542/1914). | ||||
|
|
18.07.2019 17:54 | Hannu Peltola | ||
| Kiitos Eljas lisätiedoista! Tällä matkalla en käynyt Cagliarissa, mutta Macomerissa oli useampia parittomia LDe 600 -sarjan koneita. Ovatko ne olleet aikanaan virallisesti Mandasin varikon kirjoilla? | ||||
|
|
18.07.2019 17:52 | Hannu Peltola | ||
| Kiitos täsmennyksestä! Tihrustin numeroa kuvasta ja se oli sen verran tyylitelty, että tulkitsin sen olevan 3. | ||||
|
|
18.07.2019 17:44 | Eljas Pölhö | ||
| Tämä on CDU 51 (katso alkuperäisestä kuvasta, jos tyylitelty "5" olisi selvempi). Kuten litterasta ja vaunun seinästä näkyy, niin tämä on ollut alkujaan yhdistettu III lk/matkatavaravaunu. | ||||
|
|
18.07.2019 17:36 | Eljas Pölhö | ||
| LDE 600-sarjan numerot ovat 600-612, 614 ja 616. Oudon numeroinnin peruste on, että parittomat sijoitettiin Mandasiin ja parilliset Cagliariin. Vieläkö tämä jako on havaittavissa? Sitä en tiedä jätettiinkö 613 tarkoituksella pois vai syntyikö tilanne vahingossa sivutuotteena. Vetureiden sähköpuolen on valmistanut TIBB ja vetureilla on TIBB valmistusnumerot 5913-5927/1958, mutta ei vetureiden numerojärjestyksessä. Breda ei antanut valmistusnumeroita. Vetureiden teho on 2x350 hv ja sn 70 km/h. | ||||
|
|
18.07.2019 15:47 | Hannu Peltola | ||
| Kappas, kyllä se aika mutkalla näyttää olevan! Olisikohan veturi jossain vaiheessa rysäyttänyt jotain estettä vasten? Muissa kuvaamissani LDe-vetureissa oli suora runko. | ||||
|
|
18.07.2019 15:44 | Mikko Herpman | ||
| Onko tuo veturin runko mutkalla, vai onko tuossa vaan kameran tekemää vääristymää tai silmä vaan hämääntyy. | ||||
|
|
18.07.2019 12:44 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| Lapinlahdella on samanlainen kötöstys. | ||||
|
|
18.07.2019 10:38 | Ossi Rosten | ||
| FB:n ohjaamana tähän kuvaan törmäsin, ja tätä kautta tuohon tutkimukseen. Jäi mietityttämään jotta äkkinäinen maalaisjärjellä ajattelisi moisten kumityynyvaimentimien olevan toimivia hiljaisissa nopeuksissa, tutkimuksessa käytettävissä nopeuksissa luulisi matalan meluesteaidan olevan parempi... | ||||
|
|
18.07.2019 10:09 | Ossi Rosten | ||
| Joo, no mietinkin nosturia jossa voisi puomia heilutella. | ||||
|
|
18.07.2019 09:14 | Juhani Pirttilahti | ||
| Ehkä se on silti halvempaa kuin parin telin vaihtaminen vaunuun. | ||||
|
|
18.07.2019 08:54 | Ossi Rosten | ||
| Näyttää jotenkin kankealta puuhalta tuollaisella laitteella kun vaatii siirtymistä joka rullan kohdalla... | ||||
|
|
18.07.2019 04:16 | Tauno Hermola | ||
| Eikös näissä joissain ollut vielä erillinen kentänheikennyksen vipu, josta kenttää vähennettiin vauhdin kasvaessa ja joka sitten pysähdyttäessä piti taas ottaa pois, eli laittaa kenttä maksimiin, ennen liikkeelle lähtöä? En löytänyt kuvaa tällaisesta ajopöydästä. | ||||
|
|
18.07.2019 00:17 | Jorma Toivonen | ||
| Tosi on! Riihimäellä toimivat ensimmäiset Vr12-sarjat veturit 1851 ja 1852. Myöhemmin varalla oli laskumäkivarustuksen saanut Dv15 1995. Kun Kouvola napsi omakseen kaikki Dr14-sarjan veturit, Riihimäellä varusteltiin laskumäkeen sopiviksi Dv12:t 2565 - 2568. | ||||
|
|
17.07.2019 23:12 | Jyrki Talvi | ||
| Riksussa oli myös 1851 mäkipäivystäjänä. | ||||
|
|
17.07.2019 21:43 | Kari Haapakangas | ||
| Uskomatonta, onko tuo nimi ollut vielä vapaana? :D | ||||
|
|
17.07.2019 21:30 | Jimi Lappalainen | ||
| Mahtava nimi tasoristeyksellä :D | ||||
|
|
17.07.2019 18:40 | Teemu Saukkonen | ||
| Näppivirhe se oli joka tietysti monistui kun kopioin väärän numeron tähän. | ||||
|
|
17.07.2019 18:02 | Timo Salminen | ||
| On siinä alkusointua: MUS Mussaloon. Ei liene myöskään kaikkein tavallisin määräasema Tampereen laiturinäyttölaitteissa. | ||||
|
|
17.07.2019 16:27 | Seppo Kiuru | ||
| Noita katoksia näkee siellä täällä Päijät-Hämeessä, näköjään myös Kymissä. Mitä noi katokset oikein suojaa? Talvella lumimyrsky oikein ulvoo sisälle. No kaunis muotoilu, vaan ei toimi. | ||||
|
|
17.07.2019 13:29 | Perttu Karttunen | ||
| Juu oli ne Omeja juu | ||||
|
|
17.07.2019 09:35 | Teemu Sirkiä | ||
| Itsekin olen näin maallikkona katsellut, että ainakin hyvässä valaistuksessa keltainen erottuu kyllä hyvin ja kaukaa. Toki jos ollaan keltaisessa keinovalossa, niin tilanne on toinen. Ilmeisesti joiltain osin ollaan palaamassa vanhaan mustavalkomalliin. Olisikohan näiden hyvät puolet kuitenkin voinut yhdistää? Keltaisella pohjalla iso musta nuoli sivulle ja vaihteen numero johonkin sopivaan kohtaan. | ||||
|
|
17.07.2019 08:42 | Matias Immonen | ||
| Kiskot on purettu kymppitien alta juuri jotain tälläistä konserttia varten jotta saatiin kävelytie. Rata ei kai jatku siis siitä mihinkään. Vähän siitä pohjoiseenpäin menee rata kun tie on pääradan vieressä venesysteemejen takaa, se päättyy puskimeen. | ||||
|
Kuvasarja: Kaskisten markkinajuna 25.5.2019 |
17.07.2019 08:17 | Kari Haapakangas | ||
| Oliskohan Raahen Sedov-kuljetuksiinkin pitänyt hommata oikein juna? Kuuleman mukaan Porhan lätän kuljetuskapasiteetti oli välillä aika tiukoilla, ja samaa valittivat ihan onnikallakin Lapaluodon satamaan kulkeneet. | ||||
|
|
17.07.2019 08:05 | Robert Sand | ||
| Faktaa on nyt vain se että on hyvin vaikeaa nähdä missä asennossa vaihde on levyn perusteella kun veturissa on heikot hehkulamput ja ratapihalla kellertävä valaistus. Vanha levymalli oli helpompi lukea. No, nyt olemme onneksi menossa sellaiseen suuntaan missä kalustoon tulee parempia valoja ja ratapihoille asentavat ledvaloja ja tämä poistaa tämän ongelman lähes kokonaan. | ||||
|
|
17.07.2019 05:52 | Jimi Lappalainen | ||
| https://www.finna.fi/Cover/Show?id=musketti_rautatie.M014%3ASRMV1%3A1334&index=1&size=large | ||||
|
|
17.07.2019 02:38 | Jari Kuusinen | ||
| Retorinen kysymys: miksi Mustolan satamassa ajetaan aina tälle puolelle? Veturinsiirron takia tietenkin, mutta joku kerta voisi peräyttää toisellekin puolelle. Sinne pääsee aika pitkälle ennen junaporttia ja matkustajapysähdys onnistuisi Terminaalikadun pohjoispäässä... ;) | ||||
|
|
17.07.2019 02:29 | Jari Kuusinen | ||
| Kyllähän nyt lähemmäs Savonlinnan asemaa pääsee - ja päästiin jopa tällä junalla! :) Mutta lähemmäs Kallislahden asemaa (tai Laitaatsalmea) ei pääse! :) | ||||
|
|
17.07.2019 02:25 | Jari Kuusinen | ||
| Ylipäätään sen keltaisen bongaaminen maastosta on huomattavasti helpompaa ja nopeampaa kuin wanhanaikaisen mustavalkoisen, mikäli vaihde on "käännetty sivulle". Suorilla tilanne lienee tasan fifty-sixty vanhan ja uuden opastinmaailman suhteen. Löytyykö lisää tekosyitä mustavalkoisen maailman puolesta? :) | ||||
|
|
17.07.2019 01:33 | Niila Heikkilä | ||
| Radan varressa paikallaan tapahtuva sihtailu tarkkuushiotun lasin läpi tuottaa epäilemättä paremman havaintotuloksen kuin vanhanaikainen eyeball mark 1.0 liikkuvan veturin perinteisemmällä tavalla hiekkahiotun ja vähävalovoimaisemman tuulilasin läpi. :) | ||||
|
|
17.07.2019 00:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mitähän Knut Nylander tuumisi, jos haudasta noustuaan näkisi tuon katoksen oman suunnittelemansa asematalon tilalla...? | ||||
|
|
16.07.2019 23:45 | Jari Kuusinen | ||
| Huh huh... Onneksi Kari J. ei ole kommentoinut tätä kuvaa kuvatekstin provosoimana! :) :) :) | ||||
|
|
16.07.2019 23:43 | Jari Kuusinen | ||
| Ääni keltaisille vaihdelevyille... Tai ei mikään "ääni", helpommin se vain on havaittavissa kuin wanhanaikainen nuoli jonnekinsuuntaan. Junien kulkua ja erityisesti tuloraiteita ja sivuillemenoja voi nimittäin lukea vaihteiden asennosta - myös "hieman" kauempaa! :) Mikäli omat silmät eivät riitä näkemään, voi apuna käyttää myös kameran objektiivia - varsinkin jos se on polttoväliltään puolen metrin luokkaa - ja zoomailla vaihteen suuntaan. Jos tämäkään ei riitä, voi ottaa kuvan ja zoomata kuvaa kameran näytöllä! :) :) :) Kiitos keltaisista vaihdelevyistä! | ||||
|
|
16.07.2019 23:33 | Jari Kuusinen | ||
| TalviVAARALLINEN juna, vaunusto jatkoi aamuyöstä Juankosken kautta Talvivaaraan! :) | ||||
|
|
16.07.2019 23:33 | Jyrki Talvi | ||
| Jopa Oulaisissa saatiin 1012 maalattua uudelleen ennen Wanhan Woiman konepäiviä tosin Ukko-Pekasta puuttuu muutama yksityiskohta maalaustyö tehtiin talkoilla. | ||||