|
|
07.05.2019 20:59 | Kurt Ristniemi | ||
| Sama kuva suuriresoluutioisena: https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/HK19670603_35129 Vaunu on samaa numerosarjaa tehtaan AIV-liuosvaunujen kanssa. Vuosina 1937-1948 rakennetut vaunut litteroitiin jossakin vaiheessa uudestaan, jolloin litteraksi tuli Sri (Sri 15901-15980). Tämä saattaa selittää vaunujen poissaolon vuoden 1948 Rautatietilastosta? Kuvan oikeassa reunassa pilkottaa toinen saman sarjan vaunu. |
||||
|
|
07.05.2019 20:23 | Markku Liira | ||
| Suolahappovaunun litteran tulisi luonnollisesti olla Hcl eikä Gcl. | ||||
|
|
07.05.2019 20:09 | Kurt Ristniemi | ||
| Se ensimmäisessä kommentissa mainittu toinen kuva suuriresoluutioisena: https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/HK19670603_35131 |
||||
|
|
07.05.2019 19:20 | Simo Toikkanen | ||
| Museoviraston Kuvakokoelmat-sivustolla kuvaa pääsee tarkastelemaan varsin hyvällä suurennoksella. Kuvasta ilmenee, että lähimmän vaunun kaksi viimeistä numeroa ovat 64. Liekö koko numero siis 15964? https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/HK19670603_35130 Gcl-littera on nyt lisätty sivuston tunnistevalikoimaan. |
||||
|
|
07.05.2019 19:15 | Simo Toikkanen | ||
| Nyt on Gcl lisätty sivuston tunnisteisiin. | ||||
|
|
07.05.2019 18:17 | Kurt Ristniemi | ||
| Brawa-katalogin sivulla 54 kerrotaan vaunumallin historiasta ja rakenteesta. Valitettavasti katalogin tekstiä ei voi kopioida, vaikka katalogi onkin pdf-tiedosto. https://www.brawa.de/en/newsletter-meldungen/newsletter-januar-2018/brawa-new-items-2018/ Löytyypä vaunumalli muiltakin: - Fleischmann: https://www.fleischmann.de/de/cz/product/237076-0-0-0-0-0-0-001003/products.html - Piko: https://www.modellbahnunion.com/HO-OO-gauge/Freight-car-acid-pot-wagon-DSB.htm?shop=dm-toys-en&SessionId=&a=article&ProdNr=Piko-58914&p=802 Ja hieman oudomman näköisiä on ollut Märklinillä. Jopa Tilligillä näkyy olevan karkea versio. |
||||
|
|
07.05.2019 17:33 | Petri Sallinen | ||
| Mitä ilmeisimmin idea vaunulle on saatu Saksasta. Tyypilliseen tapaansa suomalaisten insinöörien piti kuitenkin kehittää vaunusta "parannettu suomalainen versio", joten aika vähän suomalaisella ja saksalaisella vaunulla on yhteistä — ainoastaan periaate :) Säiliöiden hankinnasta ja säiliöiden saksalaisesta toimittajasta on kuitenkin säilynyt dokumentit. Aluksi liuosta kuljetettiin koreihin pakatuissa suurissa lasipulloissa tavanomaisissa tavaravaunuissa, mutta osa pulloista rikkoontui kuljetuksissa. Toisaalta AIV-liuoksen kysyntä kasvoi räjähdysmäisesti, jolloin tavaraa oli tarvis kuljettaa suurempia määriä. Toistaiseksi siihen ei ole löytynyt vastausta, miksi tällaisia vaunuja rakennettiin vain kaksi kappaletta. Niiden käytöstäkään ei ole toistaiseksi tarkempaa tietoa. Tuorein merkintä on vuoden 1941 vaunulistaus, johon itse ole törmännyt. Tosin tämä ei todista vielä mitään, koska minulta puuttuu vieraiden vaunujen lista kaikilta muilta 1940-luvun vuosilta. Ehkä listaukset tulevat vielä vastaan. |
||||
|
|
07.05.2019 17:15 | Ilkka Hovi | ||
| Hei, kurkatkaapa www.Brawa.de uutuudet. Sieltä saisi säiliöt ja sivuseinät. Joka radalle yksi Gcl ! | ||||
|
|
07.05.2019 17:06 | Juhani Pirttilahti | ||
| Vastauksena tuohon on todennäköisesti inhimillinen unohdus. Eli on jäänyt laittamatta rasti ruutuun. | ||||
|
|
07.05.2019 17:01 | Petri Sallinen | ||
| Todennäköisesti säiliö on ulottuman rajoissa, koska vaunu on kapeampi kuin tavaravaunut yleensä — voin tsekata asian piirustuksesta. Vaunussa on omalaatuinen puskin — se ei vastaa mitään tuona aikana käytössä ollutta standardipuskinta. | ||||
|
|
07.05.2019 16:50 | Kari Haapakangas | ||
| Vähän hassu sijoitus sillä, ainakin kuvasta näyttäisi lisäävän vaunun ulottumaa. | ||||
|
|
07.05.2019 16:44 | Petri Sallinen | ||
| Kyllä Gcl-littera löytyy litteraluettelosta. Lähteenä voi käyttää esimerkiksi "Liikkuvan kaluston tunteminen" -lehtistä vuodelta 1941, jossa littera on kirjattu "vieraat vaunut" -otsikon alle — vaunuhan ei ollut VR:n vaunu. Säilyneiden erinomaisten konepajapiirustusten perusteella vaunu on Pasilan konepajan valmistama, vaikka Gcl-vaunua ei esiinny Pasilan konejan tuotantoa käsittelevissä listauksissa. | ||||
|
|
07.05.2019 16:35 | Teppo Niemi | ||
| Olisikohan se apuilmasäiliö. | ||||
|
|
07.05.2019 15:00 | Kari Haapakangas | ||
| Mikäs tuo laidalla roikkuva sylinteri (tuon kyltin alla) oikein on? | ||||
|
|
07.05.2019 14:51 | Kurt Ristniemi | ||
| Toinen kuva samoista vaunuista: https://www.finna.fi/Record/musketti.M012:HK19670603:35131 |
||||
|
|
07.05.2019 13:43 | Jorma Rauhala | ||
| Postitalon puolenvaihtoraide. | ||||
|
|
07.05.2019 13:37 | Petri P. Pentikäinen | ||
| https://www.youtube.com/watch?v=IHonTqBxgyY | ||||
|
|
07.05.2019 12:51 | Juhana Nordlund | ||
| 22o3:n kerta oli eri. Sitä vastoin kuva https://vaunut.org/kuva/132580 on tältä 24.4.1990 tehdyltä matkalta. | ||||
|
|
07.05.2019 11:21 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Olipa jopa pieni epäilys, että arvuuttelija olisi matkannus kuvassa tällä junalla https://vaunut.org/kuva/4564 - joskin sää on hieman keväisempi. Kiitän arvosanasta |o— | ||||
|
|
07.05.2019 10:51 | Pentti Köylijärvi | ||
| Vaikka kuvasta onkin yli 10v niin lisättäköön tuosta kaupungin (ja myös Sveitsin kantonin) nimestä Zug, että vaikka se nykyihmisille helposti viittaa junaan (Zug=juna), niin alunperin paikkakunnan nimi tuli kauan ennen junien keksimistä Zug sanan toisesta (paikallisesta?) merkityksestä "nuotta" (tai vastaavantyyppinen kalastusväline). Sen syynä taas on Zugerseen (Zugin edustan järven) hyvä nuottapaikka, jonka kohdalle kaupunki muodostui. | ||||
|
|
07.05.2019 10:24 | Jouni Hytönen | ||
| Keljonkangas II on niin lyhyt tunneli, etteivät edellisen Dr13:n savut näy kuvassa. :) Keljonkangas I:n läpinäkyvyys heikkeni joka junan jälkeen selkeästi. | ||||
|
|
07.05.2019 10:22 | Jouni Hytönen | ||
| Keljonkangas II lienee maan ainoa tunneli, jota on jälkikäteen jatkettu (193 m -> 233 m). Tässäkin kuvassa näkyy syy jatkamiseen eli lähes pystysuora kallionseinämä tunnelin eteläpäässä, josta oli ennen tunnelin jatkamista mahdollista pudota kiviä suoraan raiteelle. | ||||
|
|
07.05.2019 07:49 | Juhana Nordlund | ||
| Kiitoksia kaikille, hyviä vastauksia, suurin osa oikein tai lähes oikein. Petrin vastaus sijainnin osalta meni täysin nappiin eikä ajoituskaan mennyt paljon yhtään väärin. Keljonkankaan tunnelit tuossa näkyvät, ykkösestä pohjoispää ja kakkonen kurkistelee kauempana. Henkisesti oltiin jotakuinkin Petrin mainitsemalla vuosikymmenellä, oikea ajankohta oli kuitenkin 24.4.1990. Petrille arvosana 10- (vaiko IO- ?). Reinolle vastaan, ettei ollut eka matka tuolla radalla. Ensimmäisen kerran menin tuosta kohtaa junalla heinäkuussa 1986. Kuvan ottamisen ja ensimmäisen reissun välille mahtui useita kymmeniä matkoja tuota rataosaa pitkin, opiskelinhan Jyväskylässä tuohon aikaan ja toisaalta koti oli Helsingissä. |
||||
|
|
06.05.2019 23:21 | Rainer Silfverberg | ||
| Ennen EP- ja MK -junia, 1940-50 luvulla, oli ilmeisesti kansan suussa ja rautatieläistekin, käytössä muutamista nopeista junista "Lentävä"- nimitys kuten "Lentävä Tamperelainen", ..."Porilainen" ja tietenkin ....."Kalakukko". MK-junilla ei ollut nimiä lukuunottamatta Helsinki-Oulu väliä kulkevaa "Lohenpyrstö" Dm8 -junaa. | ||||
|
|
06.05.2019 23:19 | Aki Karvonen | ||
| Petrin kanssa samoilla linjoilla, tässä edessä oleva tunneli nykyasussaan. https://vaunut.org/kuva/9490 | ||||
|
|
06.05.2019 23:18 | Markku Liira | ||
| Nämä taisivat olla lyhytikäisiä, sillä ainakaan v. 1948 Rautatietilastossa ei näitä vaunuja ole enää mukana kalustossa. Fleischmann on valmistanut H0- mittakaavassa mallia samankaltaisesta vaunusta, jossa tosin 12 säiliötä, umpipäädyt ja jarrukoppi. Numero 5221. |
||||
|
|
06.05.2019 23:08 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Markku! Tämä on minulle täysin uusi vaunutyyppi ja en tiennytkään, että tällaisia happovaunuja oli Suomessakin. | ||||
|
|
06.05.2019 21:58 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Ja kun aikakautta kysyttiin, niin toki l98o-luku. | ||||
|
|
06.05.2019 21:54 | Vesa Höijer | ||
| Pitikö se heti sotkea graffiteilla? Oli varmaan ihan puhdas DDR:n aikaan? | ||||
|
|
06.05.2019 21:53 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Keljonkangas I ja II. | ||||
|
|
06.05.2019 21:32 | |||
| Mustavuoren tunnelit Suonenjoen pohjoispuolella? | ||||
|
|
06.05.2019 21:08 | Reino Kalliomäki | ||
| Nykyään kaasuvoimala hallitsisi näköalaa raiteiden välissä. Mv-kuvaa zoomailtaessa Pasi vaikuttaa olevan oikeassa! | ||||
|
|
06.05.2019 21:02 | Reino Kalliomäki | ||
| Keljonlahti oikealla? Näkymä pohjoseen, ehkä ensimmäinen matkasi oikorataa? Km-tolppa näkyvissä. | ||||
|
|
06.05.2019 20:38 | Pasi Seppälä | ||
| Rakennetaankohan tuolla avovaunujen takana maakaasuputkea? Entisen M-Realin raiteen liittymäkohtaan tehtiin 80-luvun puolivälissä kaasun paineenvähennysasema, josta kaasua toimitetaan Lielahden voimalaitokselle (saattoi mennä myös M-Realille). Kuva voisi silloin olla aikaisintaan vuodelta -85. Maakaasun käyttöönotto Tampereella ajoittui muistaakseni 86-vuoden kesään. | ||||
|
|
06.05.2019 20:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei ole Kkn - Sti - väliltä. Riddarbackenin ja Lillgårdin tunnelien välillä olisi paikallistien ylikulkusilta, mikäli oikein muistan...? | ||||
|
|
06.05.2019 20:36 | Jari Välimaa | ||
| Miksiköhän tämä ja tämän päiväinen juna ovat tulleet julkisiksi ? | ||||
|
|
06.05.2019 20:05 | Jimi Lappalainen | ||
| Jämsän oikoradalta vaikuttaa. | ||||
|
|
06.05.2019 19:52 | Pasi Seljas | ||
| Tätä lähinnä oli kyllä JL-malli, joka oli lähes identtinen tämän kanssa. Vastuskotelo oli vain vähän lyhyempi. Ovijärjestys 1/2/1. Aurinkolippakin löytyy. Näitä oli 2 kpl, 28 ja 29. | ||||
|
|
06.05.2019 19:29 | Tuomas Pätäri | ||
| Tässä on ei-jokapäiväinen sotilaskalustokuljetus kuvattu hyvin sommiteltuna kauniissa ympäristössä. Otoksessa on valosta huolimatta jotenkin hyinen fiilis, ensivilkaisulla tuli mieleen lokakuinen aamu. | ||||
|
|
06.05.2019 19:17 | Vesa Höijer | ||
| Jyväskylä-Muurame-välillä. | ||||
|
|
06.05.2019 18:40 | Markku Liira | ||
| Lisäsin kuvan Gcl- vaunusta. https://vaunut.org/kuva/132575 | ||||
|
|
06.05.2019 16:45 | Kari Jokinen | ||
| Ja vielä OIKEALLA kyltillä - upea kuva! | ||||
|
|
06.05.2019 12:11 | Mikko Herpman | ||
| Sattui muistumaan vastaava ajo vuodelta 2012... vähän vähemmän lunta tuolloin. https://vaunut.org/kuva/75009 |
||||
|
|
06.05.2019 11:17 | Pauli Ruonala | ||
| Raumalla ilmestyvä Länsi-Suomi kirjoittaa aiheesta 5.9.1911 seuraavaa: Näinä päivinä saadaan Porin radalla valmiiksi muutostyöt jotka koskevat venäläisten vaunujen käyttöä rautateillämme. Risteen aseman luona olevan sillan korjaus on vielä kesken. Muutokset ovat koskeneet siltoja, asemalaitureita, vaihteita ja lyhtytolppia. Rauman rautateillä suoritetaan samaa työtä juuri ja tulevat täällä asemasillat siirrettäviksi. Länsi-Suomi jatkaa 10.10.1911: Tarkastusjuna, jonka tarkoituksena oli tutkia, voivatko venäläiset vaunut kulkea radoillamme, kävi täällä [Raumalla] viime sunnuntaina, viipyen perillä ainoastaan puolisen tuntia. |
||||
|
|
06.05.2019 08:54 | Rikkinen Veikko | ||
| Veturista en ole varma,mutta"kuljettaja"on Lappeenrannan veturimiesten esimies Väinö Romppainen. | ||||
|
|
06.05.2019 06:41 | Esko Maasalo | ||
| Ilmakuvat ovat vielä parempia! Nokialta saakka näkee kapearaiteisten radat, ja Härmälän kentällä on vielä lahtiin meneviä kaksimoottoripommareita. Amuri on aivan verraton paikka ja huvipuistoaluekin on vielä ihan muussa käytössä. Tampellan ja Lokomon piharaiteilla ei näy yhtään vetureita. | ||||
|
|
06.05.2019 04:01 | Tauno Hermola | ||
| Jos kuvassa on kuljettaja, niin työasu on kyllä aika erikoinen. Se 'pakollinen' virkalakki näyttäisi puuttuvan ja vähän suojaavampi vaatetus kai olisi ihan paikallaan höyryveturin hytissä. | ||||
|
|
05.05.2019 23:33 | Erkki Nuutio | ||
| Täällä on pohdintaa siitä, ovatko Simberg-rautatiekuvat Hugon vai Paulin ottamia :https://vaunut.org/sarja/3211 | ||||
|
|
05.05.2019 22:47 | Petri Nummijoki | ||
| Harvinainen nimenomaan 70-luvulla. 50-luvun lopulla ja 60-luvun alkupuolella Hr1-vetureita lienee kulkenut Lappeenrannan ohi päivittäin Imatran ja Savonlinnan junissa. | ||||
|
|
05.05.2019 22:28 | Petri Nummijoki | ||
| Mutta ennen kaikkea Kalakukkoa ei pidä sekoittaa mainittuihin EP-junien nimiin, koska EP-junilla oli viralliset nimet ja junat oli mahdollista yksilöidä niillä. Sen sijaan Kalakukko on junan nimenä epämääräinen. Aidoin Kalakukko on varmastikin Kuopion päiväpikajunapari P75/76 mutta vuodesta 1954 lähtien se ei ollut enää nopein junayhteys Helsingin ja Kuopion välillä, kun rinnalle tuli kiitojuna MK79/70, jonka numeroksi 1965 vaihtui MK77/78. Esim. "paikkalippu Kalakukkoon" saattoi tämän jälkeen tarkoittaa yleisön keskuudessa kumpaa junaa tahansa. | ||||
|
|
05.05.2019 21:40 | Ilkka Hovi | ||
| Eiköhän liene Tr1, oletan Hr1:n olleen harvinainen Lr:ssa. | ||||