Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


Kuvasarja:
Valtterin paluu huollosta
 
09.05.2019 08:12 Kari Jokinen  
  Koskahan lähtee sinne mihin kuuluu ... pelkkä rahan syöjä jolla ei tee mitään!
kuva 09.05.2019 07:29 Nico Hyvärinen  
  Tässä kuvassa on tunnelmaa! Kiva kuva!
kuva 08.05.2019 23:39 Tauno Hermola  
  Löytyykös tuolta myös JKV? Tilanne museokalustossa noin yleisesti?
kuva 08.05.2019 22:45 Harri Pesonen  
  Hyvä homma ;D
kuva 08.05.2019 22:45 Jorma Toivonen  
  Edelleen luo tunnelmaa ohjaamoon tikityksellään.
kuva 08.05.2019 22:44 Harri Pesonen  
  Entiset nuolet oli paljon paljon selvemmät kun nää nykyiset...
kuva 08.05.2019 22:43 Harri Pesonen  
  ohjauspoksit on saanu naamat kylkeensä
kuva 08.05.2019 22:41 Harri Pesonen  
  onkos tuo vanha haslerin mittari vielä elossa ??
kuva 08.05.2019 22:38 Tuomas Pätäri  
  Silta on upea ja veturikin täyttää ainakin hienon kriteerit.
kuva 08.05.2019 22:36 Tuomas Pätäri  
  No jopas on väri veturissa! Risua on näköjään mennyt sielläkin nurin.
kuva 08.05.2019 22:27 Simo Toikkanen  
  Gsu:kin löytyy nyt litteratunnisteluettelosta.
kuva 08.05.2019 21:46 Jorma Kattelus  
  Siis lähtikö samalla kokoonpanolla etelään? (joo selvisi myöhemmistä kuvista) Varmaankin jokin koeajo.
kuva 08.05.2019 21:44 Tuukka Ryyppö  
  Toi on kyllä tärkeä yhteys, koska Mannerheimintie välillä Arkadiankatu-Kaivokatu on todella paha pullonkaula. Sillä jos vaunu jää kunnolla jumiin, on kaikki sekaisin. Tuo vaihdeyhteys on lisännyt liikennöintivarmuutta todella paljon. Vaatinut toki harvan vuorovälin.
kuva 08.05.2019 21:22 Pietu Tuovinen  
  Joo niin vähän arvelinkin. :)
kuva 08.05.2019 21:12 Riku Outinen  
  Rovaniemelle kyllä.
kuva 08.05.2019 21:06 Jimi Lappalainen  
  Tuosta Psl knp:n Vario-operaatiosta on täällä Vorkin puolella kuviakin.
kuva 08.05.2019 21:03 Jimi Lappalainen  
  No nyt! :)
kuva 08.05.2019 21:00 Jimi Lappalainen  
  Mahtavan näköinen kokojunakuljetus!
kuva 08.05.2019 20:10 Teemu Saukkonen  
  Taitaa olla Lahnaslammelta tuleva vaunusto?
kuva 08.05.2019 18:49 Juhana Nordlund  
  Teemun viimeiseen toteamukseen liittyen, ymmärtääkseni varikoilta / hallipihoilta on mahdollista päästä väärän puolen raiteelle. Mutta väärällä puolella liikennöinti ei ole ihan yksinkertaista, vaikka rataverkko olisi tyhjä muusta raitioliikenteestä. Vaihteet on suunniteltu liikennöitäväksi vain yhteen tiettyyn suuntaan. Väärän puolen vastavaihde on tarkoitettu normaalin liikenteen myötävaihteeksi ja sen "koneisto" on sen mukainen. Eli käsikäännöllä vaihteen saa haluttuun asentoon, mutta tuossa tilanteessa on syytä ajaa hyvin alhaisella nopeudella (no 10 km/h se on toistaiseksi muutenkin).

Viime vuosikymmeninä väärää puolta lienee ajettu lähinnä kiskoilla kulkevilla työkoneilla. Ja saattoi olla niin, että Pasilan konepajan tiloissa toimineelle Variotramien korjauspaikalle mentiin yöaikaan käyttäen väärän puolen raidetta. Kiinteää raideyhteyttä sinne ei Traverssikujalta ollut tuolloinkaan, mutta tilapäisjärjestelyin ne vaunut konepajan pilttuuseen ja sieltä pois saatiin. RAITIO-lehdissä tuosta toimintatavasta on kyllä kirjoitettu.
kuva 08.05.2019 18:35 John Lindroth  
  Uskon että se oli pelkkiä poikkeustilanteita varten.Kuljin vitosen ratikalla silloin kouluun päivittäin en koskaan nähnyt että vaihdetta olisi käytetty.
kuva 08.05.2019 18:21 Teemu Sirkiä  
  Mikä tuon vaihteen idea oli? Oliko se pelkästään poikkeustilanteita varten vai ihan säännöllisessä käytössä? Nykyrataverkoltahan ei taida löytyä paikkoja, joista olisi mahdollisuus ajaa väärän puolen raiteelle.
kuva 08.05.2019 17:46 Petri Sallinen  
  Vuoden 1938 rautatietilastosta ei voi päätellä oikeastaan mitään. Tilastossahan ainoastaan todetaan, että Rikkihappo- ja superfosfaatti O.Y omistaa 45 vaunua, joista seitsemän on n.s. ruukkuvaunuja.
kuva 08.05.2019 16:56 John Lindroth  
  Kun kyseessä kuitenkin oli pikajuna No1 ,olisiko siinä silloinkaan käytetty G-sarjan veturia?Kuin vain äärimmäisessä tapauksessa?
kuva 08.05.2019 16:35 John Lindroth  
  Juuri noin ajattelisin.Eli tehon puute,junan paino ,nopeus oli tiedossa jo viimeistään Viipurista eteenpäin.Missähän apuveturi kytkettiin?Itse asiassa uskoisi että tuon suunnan junissa pariveto siihen aikaan ei olisi ollut mikään harvinaisuus.
Helpotusta saatiin ilmeisesti vasta kun H8 vetureita enemmän raiteille?
kuva 08.05.2019 16:29 Erkki Nuutio  
  Teksti tarkoittanee, että joltain asemalta Pietarista länteen pyydettiin sähkeitse toista veturia avuksi.
Kyseinen veturi tuli avuksi parivetoon ennen Kouvolaa. Sen ansiosta juna oli vain 21 minuutia myöhässä Kouvolassa.
kuva 08.05.2019 16:11 John Lindroth  
  Teksti ei poissulje sitä että junassa oli lopulta tuplaveto?(vahvempi veturi apuun)Tarkoittaako se sitä että yhdellä veturilla myöhästyminen olisi ollu vieläkin suurempi?Sen ajan teholukemia tuumaillessa edellä spekuloidulla junanpainolla tulee väkisinkin mieleen tuplavedon tarkoituksenmukaisuus em. junan kuljettamiseen.
kuva 08.05.2019 15:13 Kurt Ristniemi  
  Ja taas meni kuvateksti uusiksi. Ja näköjään vaunun litterakin.

'Liikkuvan kaluston tunteminen' todellakin kertoo, että ainakin vuonna 1941 kuvassa etualalla olevan vaunun 15964 littera olikin Gsu.

Tarkoittaakohan tämä sitä, että vuoden 1938 Rautatietilaston maininta 7 ruukkuvaunusta tarkoittaa vain Gsu-vaunuja 15963-15969? Kuitenkin Gcl-suolahappovaunut 15961 ja 15962 olivat rakenteeltaan samanalaisia ja valokuvan mukaan olemassa kesällä 1938.

Gsu-litteraa ei sivuston litteraluettelosta näy löytyvän.
kuva 08.05.2019 15:04 Erkki Nuutio  
  Ilmeisesti G10 (Sk3) pitää säilyttää myös kyseisen junan mahdollisena vetäjänä. Niitä oli kuvan 358 Pietarissa ja lukuisia Viipurissa. Vetovoima oli 4550 kp. G10 ainakin antoi keweän veturin vaikutelman verrattuna H1-2 -vetureihinkin.
Seitsemän bogievaunun lämmitys käytti suuren osan kattilan höyrystyskyvystä kohtuullisellakin pakkasella. Jossain lienee tietojakin tämän osan suuruudesta.
kuva 08.05.2019 14:11 John Lindroth  
  H3-H4 kattilateho ilman tulistinta n.450hv ja tulistimen kanssa n.650hv. Nämä siis noin arvioita!Viimemainitun junapaino tulistimen kanssa n325tn(.Taulukko VR 100v)
Vaikuttaisi siis senaikainen junan paino olleen aivan ylärajoilla tai jo selvästi ylikin. Ottaen myös huomioon talvisen ajan .
Ja myös sen että juna joutui tekstin mukaan pysähtymään usein.
kuva 08.05.2019 13:16 John Lindroth  
  Ajankohta huomioiden täytynee muistaa että eletään varsinaisen veturien tulistamiseen edeltänyttä aikaa!
kuva 08.05.2019 12:52 Eljas Pölhö  
  Viipurissa oli kaksi erillistä varikkoa: Viipurin varikko ja Karjalan varikko. Jälkimmäiset veturit eivät ajaneet pääradalla Helsinki-Pietari. Löysin äkkiseltään sijoituslistan joulukuulta 1912, joka on suht' lähellä saman vuoden tammikuun tilannetta ja ohessa on kolmen mainitun varikon veturit:
Viipuri-Karjalan rata, joulukuu 1912:
C2 = 42
C5 = 109
G1 = 155
G4 = 187-190
H6 = 499, 501, 502, 504-508
K1 = 275-290
K2 = 407, 408, 461-466

Pietari, joulukuu 1912
C1 = 29, 30
C2 = 38
C4 = 79, 81, 83, 89
C5 = 101
G7 = 242, 243, 247-249, 251-253
G10 = 358
G11 = 379, 381, 382
H1 = 234
H2 = 291, 292, 297, 299, 300, 329, 330, 333
H3 = 441-444, 452
H4 = 472

Viipuri, joulukuu 1912
A6 = 59, 98
B1 = 53
C1 = 20
C2 = 31, 37, 41, 48-51
G1 = 154, 156, 165
G3 = 173-177, 220, 221
G4 = 186
G5 = 191-195
G7 = 250, 311-313
G10 = 334-343
G11 = 380, 392-396, 402, 403
H1 = 232, 237-241
H2 = 293-296, 322-328
H3 = 450
H4 = 473
H5 = 484
H7 = 523 (valmistui vuonna 1912)
kuva 08.05.2019 11:12 Petri Sallinen  
  Hämmennetään soppaa vielä hetki. "Liikkuvan kaluston tunteminen" -julkaisu vuodelta 1941 on kirjannut Rikkihappo- ja superfosfaatti O.Y.:n omistamat vaunut seuraavasti:

Gsu 15901-15943 (akseleita 2, kantavuus 15 tonnia)
Gcl 15961, 15962 (akseleita 2, kantavuus 12 tonnia)
Gsu 15963-15969 (akseleita 2, kantavuus 12 tonnia)

Sri-litteraa julkaisu ei tunnista. Se on mitä ilmeisimmin tullut käyttöön myöhemmin. En tiedä, milloin.
kuva 08.05.2019 10:34 Erkki Nuutio  
  Omakin arvioni junapainosta on lähelle samaa, karkeislaskettuna 7 kpl III-lk:n E-päivävaunun (noin 28500 kg + 90 hlö x 85 kg/hlö = 36150 kg) ja 1 kpl F-konduktöörivaunun (noin 11000 kg + 9000 kg = 20000 kg) mukaan, yhteensä siis (7 x 36150 + 20000) kg = 273050 kg = 273 tn.

Viipurin ja Pietarin varikoilla ei liene ollut 1.1912 varsinaisia keveitä vetureita, Pikku-Ruskoja tai vanhoja A-vetureita.
Myöskään C-veturit eivät tule kyseeseen.
Paljolta Pietarin pikajunia varten hankittujen H1-2 (Hk1) -veturien vetovoima oli noin 4980 kp.
Uudempien H3-5 (Hk2-3) -veturien vetovoima oli 6120 kp.
Kaikkia näistä vetureista oli käsittääkseni Wpi:n ja Pb:n varikoilla 1.1912.
Hyvinkin uuden H6 (Hk5) -veturin vetovoima oli 4900 kg. Vaikka näitä oli Wpi:n varikolla, ei tämä liene kyseessä.
H7 ei ole kyseessä, koska sitä ei ollut vielä olemassa.

Lukujen valossa vaikuttaisi siltä, että 1.1912 Pietarin pikajunia olisi normaalisti vedetty varsin uusilla H3-5 -vetureilla.
Käsiteltävään ylimääräiseen junaan ei näitä ilmeisesti riittänyt, vaan se keweä weturi lienee ollut H1 tai H2.
Kuten mainittu Wpi:llä ja Pb:llä ei liene ollut varsinaisesti kevyitä vetureita, kuten G2 (vetovoima 3830 kh) tai A7 (vetovoima 3190, 3400 kg). Näillä juna ei olisi juuri liikkunut.

Minua tietävämmät voivat ehkä kertoa tavanomaisista junapainoista eri veturityypeille.
kuva 08.05.2019 09:34 Kurt Ristniemi  
  Kirjoittelin kuvatekstin uudestaan.
Kiitokset kaikille uuden tiedon tuottajille. Kaikkea hyödyllistäkään tietoa en (vielä) saanut kuvatekstiin lisätyksi.

HUOM: LInkit eivät näköjään toimi. - Korjaan kunhan kerkiän.
kuva 08.05.2019 07:42 Juho Heiskanen  
  Hieno kuva!
kuva 08.05.2019 05:26 Julius Ylitalo  
  Kaunis kuva vaihteesta Sammonaukiolla.
kuva 08.05.2019 02:06 Kari Suominen  
  "Puukorin sisällä olleet lasipullot toimitettiin rautateitse maanviljelijöille eri puolilla Suomea. Käytön jälkeen maanviljelijät palauttivat tyhjät lasipullot Valiolle. AIVrehun valmistuksen kasvaessa AIV-liuospullojen määrä kohosi nopeasti kymmeniin tuhansiin. Näin suurien pullomäärien liikuttaminen ympäri Suomea oli hankalaa, joten Valio pyrki helpottamaan tilannetta eri tavoin.

Ensin AIV-liuosta ryhdyttiin kuljettamaan tankkivaunuissa rautatieasemille, jolloin lasipulloja ei enää tarvinnut kuljettaa pitkiä matkoja. 1930-luvun lopulla Valio rakennutti säiliöitä liuoksen varastointa varten eri puolille Suomea. Kesällä 1939 niitä valmistui 35 kappaletta tärkeimpien rautatieasemien yhteyteen."

Yllä oleva katkelma Jarmo Pulkkisen artikkelista kertoo, että vuonna 1939 valmistui varastosäiliöitä 35 kappaletta tärkeimpien rautatieasemien yhteyteen, jolloin kuljetukset muuttuivat varastosäilioiden valmistumisen myötä jakelusta varastoon ajoksi. Vuonna 1941 valmistui ensimmäiset kolme AIV-liuosvaunua litteralla Sd ja vuosihan on sama, jolloin Gd- vaunuista löytyy vielä (viimeinen ?) merkintä vaunulistauksessa. Sd-vaunuja valmistui vuosina 1941-49 kaikkiaan 42 ja ehkä niiden suurempi säiliötilavuus yhdessä nopeamman täytön ja tyhjennyksen mahdollistavan rakenteen kanssa syrjäytti prototyyppimäisen Gd-vaunun.

Sitaatin lähde: Tekniikan Waiheita 1/11
AIV-MENETELMÄ – SUOMALAINEN TEKNOLOGINEN JÄRJESTELMÄ
Jarmo Pulkkinen
kuva 07.05.2019 23:27 John Lindroth  
  Arvaus.junanpaino 290tn ja veturi sarjaa H 1-6 ja 7?
kuva 07.05.2019 23:21 Heikki Jalonen  
  Aah miten raikkaan rikinkatkuinen kuva! Meillä outo vaunutyyppi, mutta keski-Euroopassa aikanaan kaiketi melko tavallinenkin. "Topfwagen" eli ruukkuvaunu sikäläisenä nimityksenä.

Vaunun peruskonstruktio on alunperin kehitetty happojen tai lipeöiden kuljettamiseen keraamista (lasitettua savitavaraa) olevissa ruukuissa. Aikana ennen tarkoitukseen riittävien kestävien metalliseosten (ruostumattomat, haponkestävät ja paremmat tai eräille aineille myös alumiiniseokset) saataville tuloa. 1900-luvun alussa niitä ei vielä ollut tarjolla, mutta kemian teollisuus tarvitsi vahvojenkin aineiden kuljetuksia. Keraaminen ruukku on melko hauras, joten vaunun rakenteen oli oltava hyvin sisältöään suojaava. Vaunun rakenne säilyi, vaikka tekniikka eteni.

Petri kiinnitti huomiota puskimeen: se on tosiaan poikkeava muusta kalustosta. Vaikuttaisi olevan pitkäiskuinen Ringfeder, ilmeinen syy vaunuun johtuvien iskujen parempi vaimentaminen. Vaunun rakenne on myös niiltä osin periytynyt hauraammilta ajoilta.

Tuon vaunun ruukut vaikuttaisivat nimittäin olevan jo metallisia. 1930-luvulla haponkestävää terästä oli jo yleisesti käytössä, mutta ei se missään tapauksessa mitään joka pajan tavaraa vielä ollut, varsinkin hitsaaminen vaati vielä tuolloin harvinaista erikoisosaamista. Ja hitsaamalla nuo ruukut on koottu. Tuontitavaraa siis. Arvaus toimittajasta voisi olla alan pääpioneeri Krupp Nirosta, Rheinhausen.

Ruukuissa ei ole pohjassa tyhjennysyhteitä, vaan sisältö puretaan sifoniputken kautta (toinen kannen yhteistä) ilmanpaineella. Ohivaluvaa happoroisketta on silti tarjolla sekä lastattaessa että purettaessa. Siksipä vaunun pohja on tehty matalaksi suoja-altaaksi (puuta ja bitumia) ja sieltä on lyijyputkesta tehdyt valumaputket, tarkoituksena vaunun rakenteiden, varsinkin jarrulaitteiden, suojaaminen roiskeilta. Kyljillä näkyvät säiliöt (molemmilla puolilla sijaitsevat) ovat tosiaan apuilmasäiliöt, tarkoitus ehkäpä niiden säästäminen alustan happamilta oloilta. Yhdysputki, toimiventtiili ja jarrusylinteri näkyvät taaemman vaunun alla. Lähempänä oleva vaunu on toisin päin, jarrupaakin puoli näkyvissä.

Vaunussa on korjausmerkintä 7.37 Psl, seuraava korjaus määrätään tehtäväksi 7.41. Siis 4:n vuoden korjausväli. Oliko se normaalia lyhyempi noina aikoina? Kompensoimaan normaalia nopeampaa tärveltymistä?

Taaemman vaunun yhtä ruukkua täytetään parhaillaan, varsin epämäärinen letku johtaa kannen tulpasta ruukun sisään. Luultavasti laimennettua suolahappoa. Etummainen herra ottaa mahdollisesti näytettä, ehkä happamuutta. Keskimmäinen herra pitää käsissään suppiloa, luultavasti kalkkimaidon lisäämiseksi (pH-täsmäytys). Ja polttelee holkki-Saimaata, luottaen siihen että happojen joukkoon ei satu metallia tai muuta vetyä vapauttavaa reaktiota aiheuttavaa...
kuva 07.05.2019 23:14 Santeri Taskinen  
  Katselen aina mielenkiinnolla kuviasi Jari! Mielenkiintoista, miten työt etenevät. :)
kuva 07.05.2019 23:07 John Lindroth  
  Muistan ton vaihteen ja sen kun se siihen rakennettiin olisiko ollut 60 luvulla:
kuva 07.05.2019 22:46 Keijo Honkanen  
  Vesiliikennettä Kyrönsalmessa http://kuvanjako.fi/o3wt4-1920.jpg http://kuvanjako.fi/034od-1920.jpg http://kuvanjako.fi/xd432-1920.jpg http://kuvanjako.fi/ea51x-1920.jpg http://kuvanjako.fi/qm033-1920.jpg http://kuvanjako.fi/tc0gq-1920.jpg http://kuvanjako.fi/c2gnx-1920.jpg http://kuvanjako.fi/appi1-1920.jpg http://kuvanjako.fi/6k7zz-1920.jpg http://kuvanjako.fi/vl1uz-1920.jpg http://kuvanjako.fi/cai2m-1920.jpg http://kuvanjako.fi/idh3d-1920.jpg Matalimmat "merilaivat" mahtuvat rautatiesillan pääjänteen ali, esim. Ladoga 100-sarjan alukset (pit. 82.5 metriä) kun komentosilta on ala-asennossa ja mastot kaadettu http://kuvanjako.fi/884bf-1920.jpg
kuva 07.05.2019 22:44 Lasse Tauriainen  
  Kuvasta ei toki voi päätellä mikä veturi on kyseessä, mutta jotakin voi. Jo höyryveturiaikaan komponentit tunnetusti menivät sekaisin konepaja korjauksissa, joten varmaksi ei voi sanoa senkään suhteen onko tämä Pekan vai Riston hytistä. Minun katse kiinnittyi hytin kattoon joka on tehty levystä. Tällaisia hyttejä ainakin uutena oli viimeisissä Lokomon valmistamissa Ristoissa 1081-1088. Lisäksi kuljettajan pään yläpuolella on käyttökytkin ja paineilma putket paineilma toimiselle lasin pyyhkijälle etuikkunaan. Näitä asennettiin ainakin Kouvolan varikon Hr1 / Tr1 vetureihin.
kuva 07.05.2019 22:01 Julius Ylitalo  
  946-paikantamismerkki sijaitsee Ylitornion seisakkeen eteläreunalla.
kuva 07.05.2019 22:00 Julius Ylitalo  
  Aivan oikein.
kuva 07.05.2019 21:59 Veli-Matti Laitinen  
  Minun ottama video: https://youtu.be/7UbjxpVeZqo
kuva 07.05.2019 21:37 Teemu Sirkiä  
  Sen lisäksi, ettei noita 946-paikantamismerkkejä ole kovin monta, niin kilvessä on suoraan liikennepaikkaväli tekstinä. :-)
kuva 07.05.2019 21:16 Roope Prusila  
  Ylitorniossa näyttäisi km 946 sijaitsevan.
kuva 07.05.2019 21:05 Jukka Ahtiainen  
  Hieno matka aikakoneella.
kuva 07.05.2019 20:59 Kurt Ristniemi  
  Sama kuva suuriresoluutioisena: https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/HK19670603_35129
Vaunu on samaa numerosarjaa tehtaan AIV-liuosvaunujen kanssa.

Vuosina 1937-1948 rakennetut vaunut litteroitiin jossakin vaiheessa uudestaan, jolloin litteraksi tuli Sri (Sri 15901-15980). Tämä saattaa selittää vaunujen poissaolon vuoden 1948 Rautatietilastosta?

Kuvan oikeassa reunassa pilkottaa toinen saman sarjan vaunu.