Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 27.03.2019 16:09 Miitre Timonen  
  Kyllä "laiturille" voi tarkoittaa myös laiturin viereen, vaikkei se tässä tietenkään kuulosta hyvältä. Ravintolavaunuun liittyen, VR:n englanninkieliset kuulutukset muutettiin joskus muotoon "there is a restaurant car on the train", kun aiemmin käytettiin in-prepositiota. Väittäisin, että in toimi tässä paremmin, vaikka "junan kyydissä" onkin "on the train". Näkisin asian niin, että ravintolavaunu on junan rungossa ja siksi "in the train".
kuva 27.03.2019 16:05 Juha Puusaari  
  Olisko VET11906? https://juliadata.fi/timetables?s=11906&d=30.9.2014
Kuvasarja:
Rannikkorata Fredriksbergissä
 
27.03.2019 15:14 Kurt Ristniemi  
  Karjan rata -nimellä rantaradan (Helsinki - Turku -rautatie) Helsinginpuoleista päätä todella kutsuttiin alkuaikoina. Aikaisemmin valmistuneelle länsipään osalle en ainakaan tähän hätään käyttönimeä löydä, mutta ruotsinkielinen VR-historiikki otsikoi sen 'Åbo-Karis'.

VR-historiikki 1912-1937 kutsuu koko rataa nimellä rannikkorata, ja sen itäpään muuttaminen kaksiraiteiseksi on otsikoitu 'Helsingin - Espoon kaksoisraide'.

Tähän kuvasarjaan nimi rannikkorata sopii mielestäni oikein hyvin, koska sarja kuvaa lähinä historiikin 1912-1937 kattamalle ajanjaksolle osuvaa aikaa.

Vielä vuonna 1936 Yrjö Harvia käytti 'Helsingin esikaupunkiliitos' -mietinnöissään radasta systemaattisesti nimeä rannikkorata. Toisaalta rantarata- ja rannikkorata -nimityksiä käytettiin rinnan niin tästä kuin muistakin rannikoille suunnitelluista radoista vielä 1940-luvulla.
Kuvasarja:
Rannikkorata Fredriksbergissä
 
27.03.2019 13:54 Petri Sallinen  
  Kun Helsingin ja Turun välinen rata valmistui, tuli nimeksi Helsingin-Turun-rautatie. 1900-luvun alussa rataosuutta kutsuttiin kuitenkin nimellä "Karjan rata" (yhdellä a-kirjaimella). Vasta 1920-luvulla eri teksteissä alkaa näkyä ilmaisut Rantarata tai pienellä kirjoitettuna rannikkorata. Varhaisin maininta rantaradasta löytyy kuitenkin jo vuodelta 1892. Rantarata-nimitys vakiintui puhekieleen 1930-ja -40 luvuilla. Se ei kuitenkaan ole rataosan virallinen nimi. (Lähde: Markku Nummelin, Rantarata).
kuva 27.03.2019 13:52 Reijo Salminen  
  Voisikohan päivä olla 12.4.1918? Toisessa resiinassa näyttäisi olevan valkoisia mukana, ja ainakin tämän linkin mukaan 11.4. käytiin taisteluita vain Espoossa ja seuraavana aamuna jatkettiin Mannerheimintietä eli oliko se tuohon aikaan Heikinkatua pitkin ja Pasilasta eli Fredriksbergistä. Varjoista voi päätellä sitten kellonajan, joka minusta on aika liki keskipäivä joten olisikohan tässä tulossa täydennyksiä ko. päivänä? Toinen vaihtoehto että joukkoja on tulossa 11.4. Fredriksbergiin valmistautumaan seuraavan aamun hyökkäykseen.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_valtaus

Ja voihan koko homma olla jälkikäteen lavastettu, jolloin päivä voi olla mitä tahansa.
kuva 27.03.2019 13:21 Tauno Hermola  
  Eikös Postipankin palvelut olleet kaikissa posteissa? Varmasti on ollut postikonttoreita platformskjuleissa.
kuva 27.03.2019 12:55 Tauno Hermola  
  Tuommoinen sivusto http://mikanhuone.com/samanlaisetasemat.html kertoo, että Kotalato olisi laajennettu piirustuksella No 1114 (kuten myös Fiskars, Maksniemi ja Kyläsaari). Kotaladon alkuperäistä piirustusta ei ole mainittu, mutta lienee No 650, jolla Fiskars, Kevola ja Kauhainenkin on tuon sivuston mukaan tehty. Edellä olevan linkin kortissahan Kauhaisten piirustus on No 1114, onko sekin laajennuksen piirustus?
kuva 27.03.2019 12:18 Kari Suominen  
  Väylävirasto vastaa sähköisistä, asemilla ja laiturialueilla olevista informaatiojärjestelmistä, joihin kuuluvat aikataulunäytöt ja kuulutusjärjestelmät sekä kiinteät opasteet. Väylävirasto myös vastaa näiden järjestelmien kautta jaettavasta informaatiosta.

Nämä Väyläviraston aikataulukehikot, jollaista tässä nyt ollaan renoveeraamassa, ovatkin liikennöitsijälle ainoa mahdollisuus esittää asemilla omaa informaatiotaan paperisten aikataulujen ja vaununumeroluetteloiden yms. muodossa.
kuva 27.03.2019 10:32 Teppo Niemi  
  Kyllä se oli sähköasetinlaite. Suosittelen tutustumaan Valtionrautatiet 1912 - 1937 osa II turvalaitteet.
kuva 27.03.2019 10:30 Teppo Niemi  
  Eikös https://vaunut.org/kuva/131711 kuvan tekstissä kerrota
"Tämän kuvan näkymän perustella vaikuttaa siltä, että rantaradan linjausta muutettiin kahteen kertaan:
- Kun rata muutettiin kaksiraiteiseksi ratalinja vedettiin tiukemmin etelään ja ilmeisesti aiempaa lännemmäksi Fredriksbergin asemalla. Vanha yksiraiteinen ratalinja näkyy raiteettomana kuvan keskialalla. "

Eli tuossa kuvassa käytössä oleva raide (siis jota resiinat kulkevat) on alkuperäinen rantaradan linjaus joka linkin kuvassa näkyy kuvan keskialalla raiteettomana.
Ja tuo poikkeavalle raiteelle kulkeva linjaus (joka filminpätkässä näkyvien kiskojen perusteella ei olisi käytössä) olisi tuo kaksiraiteiseksi muutettaessa tehty linjaus.
kuva 27.03.2019 10:21 Kimmo Pyrhönen  
  Ja jäljempi 3025.
kuva 27.03.2019 10:09 Mikko Herpman  
  Motorisoidut lähtösemaforit... Eli oliko noita ajamassa sähkömoottorit ja asemapäällikkö/suorittaja sai asemalta napeilla asetettua kulkutien vaihteet ja opastimet?
Vai oliko kuitenkin kyseessä kampi-/kankiasetinlaite?
kuva 27.03.2019 09:58 Kurt Ristniemi  
  Einari Kaskimiehen 'Valtionrautatiet' (1935) kertoo noista Pasilan henkilöaseman semaforeista sivulla 181 samasta suunnasta otetun kuvan kuvatekstissä:
Pasilan ratapihan 19 semafoorista sijaitsee henkilöaseman tulo- ja lähtösuunnilla 7 kpl, joista kuvassa etualalla nähdään kaksi motorisoitua lähtösemafooria Helsinkiin automaattiselle blokkiosuudelle lähteville junille. Henkilöaseman asetinlaite on sijoitettu asemataloon junanlähettäjän konttoriin ja on Suomen ensimmäinen sähköasetinlaite, otettu käytäntöön v. 1926.
kuva 27.03.2019 09:19 Kurt Ristniemi  
  Tämän valokuvan ottaminen taitaa näkyä filmissä 'Deutsche Hilfe für Finnland' kohdassa 4:57 https://www.elonet.fi/fi/elokuva/105531
Valitettavasti kuvauspaikka ei siitäkään selviä.
kuva 27.03.2019 08:53 Timo Salo  
  Hienosti kauko-ohjattuja opastinlaitteita, Siurossakin muistaakseni yksisäikeiset "vaijerit" olivat n. kilometrin pituisia...
kuva 27.03.2019 08:43 Simo Virtanen  
  Tänään lippu ostettuna Lahdesta Tampereelle ja Riihimäessä vaihto IC149:ään. Vaihtoaikaa 6 minuuttia. Kuinka mahtaa riittää ja tuleeko G-juna silloin tuonne vain jonnekin muualle?
kuva 27.03.2019 08:42 Simo Virtanen  
  -
kuva 27.03.2019 07:49 Timo Salminen  
  Ravintolavaunu vaunussa 3 tai asunto parvekkeella... Joskus juna (tai laiva) kyllä voi tulla laiturille, ks. esim. https://vaunut.org/kuva/43093 . Tämä onneksi ei tullut.
kuva 27.03.2019 07:26 Timo Salo  
  Tämä on sitä oikeanlaista "infraa", mihin rahaa pitää riittääkkin...
kuva 27.03.2019 06:39 Kurt Ristniemi  
  Kuvan https://vaunut.org/kuva/131833 karttaan on piirretty ohitusraiteet pääradan kaksoisraiteille. Tässä kuvassa ei sellaisia näy.

Ohitusraiteiden piirtäminen karttaan ei ollut aivan mahdoton ajatus: Ne olisivat mahdollistaneet kauko- ja lähiliikenteen sivuutukset Pasilan asemalla.
kuva 27.03.2019 05:32 Jari Kuusinen  
  Ainoa vaihtoehto näyttäisi olevan 13.05.2017 lauantai: Kevät selkeästi kyseessä eikä 1009 ole Edo-aikakaudella (2013-) muulloin Kaipiaisten ohi ajellut saati siellä pysähdellyt. Kevätkin oli hitaassa, kuten sivuston muista samana päivänä mm. Kiteellä otetuista kuvista voi jälkikäteen todeta.
+ http://junalauta.net/Tapahtumakalenteri2017.php#toukokuu
+ https://juliadata.fi/timetables/graphical?s=kvimt&d=13.5.2017
Junat:
+ https://juliadata.fi/timetables?s=6&d=13.5.2017
+ https://juliadata.fi/timetables?s=1944&d=13.5.2017
kuva 27.03.2019 04:49 Timo Salo  
  Näitä vetureita en ole bongannut T:re - Pori radan varresta... Kiva olis kuulla, kuin Cummins(?) jytisee!
kuva 27.03.2019 04:29 Timo Salo  
  Pitäsköhän ne ongelmat suhteuttaa ajokilometreihin, varmaan miljoonia/veturi. Siihen on pakko osua myös ongelmia. Radan varressa asuvalle tulee väkisinkin "mielikuvia" eri vetureiden käytettävyydestä...
("viimeinen dinosaurus" video kyllä myös tuki vahvasti tätä käsitystä)
kuva 26.03.2019 23:35 Jouni Hytönen  
  Perjantai 25.8.2017? https://juliadata.fi/timetables?s=1944&d=25.8.2017 ja vieressä IC 10? Puissa ei kyllä ole lehtiä elokuun malliin, täytynee mennä vielä kauemmas.
kuva 26.03.2019 22:56 Jouni Hytönen  
  Onkohan vielä tätäkin pienemmissä kylissä ja rakennuksissa toiminut joskus Postipankin konttori, vai onko tämä jo aika lailla listan pohjalla?
kuva 26.03.2019 22:53 Jouni Hytönen  
  Taitaa olla samansukuista sanaleikkiä kuin kuulutus ravintolavaunun sijaitsemisesta vaunussa 3 tms. Kuvittelen mielessäni kaksi sisäkkäistä vaunua. :)
kuva 26.03.2019 22:42 Jimi Lappalainen  
  Profiilin https://vaunut.org/keskustelut/index.php?action=profile;u=1549 mukaan Rami on ollut paikalla viimeksi 2.2.2018. Onkohan aktiivisuutta vielä luvassa? Ehkä yksityisviestillä hänet saisi kiinni?
kuva 26.03.2019 22:41 Jimi Lappalainen  
  Ovat tehty samoilla piirustuksilla. Osoitteesta http://mikanhuone.com/samanlaisetasemat.html löytyy maininta: "1855: Airaksela (vanha), Palopuro, Sääskiniemi, Tani (uusi)"
kuva 26.03.2019 22:39 Rainer Silfverberg  
  Jotenkin saa kartoista,varsinkin tästä vuoden 1925 ja myös wikipedian alueliitoskartasta, sellaisen kuntaan. Eli onko tuo viivoilla ja pisteillä merkitty suora viiva "Hannankatua" pitkin olisi kuulunut vuoteen 1946 asti maalaiskuntaan? [KORJAUS] se kuului Huopalahden kuntaan. Pasilan ratapiha kuului Helsingin kaupungille. https://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_esikaupunkiliitos/pdf/kartat/Mietinto_2_Huopalahti.pdf
kuva 26.03.2019 21:58 Jouni Halinen  
  Alue kuului Helsinkiin. 1946 Helsinkiin liitettiin Pasilan lähellä olevista alueista silloinen Haagan kauppala Oulunkylän kunta. Pasila liitettiin Helsinkiin vuonna 1910 https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_suuri_alueliitos (tämän artikkelin mukaan?)

1800/1900 vaihteesta alkaen Helsinkiin on liitetty useaan otteeseen muitakin isompia ja pienempiä alueita ympärillä olevista alueista, niistä suurimpina Vuosaari (1966) Vantaasta ja osia Sipoosta (2009), niistä tarkemmin täällä.

https://fi.wikisource.org/wiki/Helsingin_rajat#Mustanniementien_alue_ja_Alk%C3%A4rr_1982

Reijon linkkaamassa artikkelissa on karttakin rajamuutoksista.
kuva 26.03.2019 21:40 Reijo Salminen  
  Taisivat olla 1912 liitoksen myötä Helsinkiä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_alueellinen_laajeneminen
kuva 26.03.2019 20:39 Ari Hyypiä  
  ei ole ei...en muista milloin otin tuon kuvan
kuva 26.03.2019 20:38 Rainer Silfverberg  
  Oliko Pasilan ratapiha ja asema siihen aikaan Helsingin Maalaiskunnan vai kaupungin alueella?
kuva 26.03.2019 20:28 Reino Kalliomäki  
  Oikein muistat, Kari ! Numero oli vain oikealla puolella, näkyy kuvassa https://vaunut.org/kuva/131743?s=1
kuva 26.03.2019 20:15 Perttu Karttunen  
  Pyöräkuormaajan merkki mietityttää, lähinnä mieleen tulee Hanomag tai O&K
kuva 26.03.2019 20:12 Kari Jokinen  
  Tehtaiden aura; ilmeisesti ei pelastunut.
kuva 26.03.2019 20:09 Kari Jokinen  
  Veturina on olettaakseni Kolmonen koska se oli ainoa ajokuntoinen
kuva 26.03.2019 19:16 Timo Salo  
  Tehokkaan oloista työskentelyä, ei mitään kuntien työttömyystyöläisiä... Paljonko vaan mahtoi mennä tunteja suunnitteluun ja valmistelutöihin...
kuva 26.03.2019 18:52 Timo Salo  
  Argon taitaa jalokaasuna olla ainoa "vaaraton" kaasu...
kuva 26.03.2019 18:26 Juhani Pirttilahti  
  Klooria ei ole taidettu kuljettaa sellaisenaan vuosiin. Toki tästä kohdasta kulkee yhä paljon aineita (mm. argon, rikkidioksidi, ammoniakki ja rikkihappo).
kuva 26.03.2019 17:54 Tuukka Ryyppö  
  Mutkalle helteellä meneminenhän tunnetaan nimellä hellekäyrä. Aiheesta löytyy Vorkista ainakin 18 kuvaa: https://vaunut.org/kuvat/?t=hellek%25C3%25A4yr . Kiskon katkeamisestakin on ainakin pari mainintaa Vorkin kuvateksteissä: https://vaunut.org/kuvat/?aw=1&t=%2522kiskon%2Bkatk%2522 .
kuva 26.03.2019 16:46 Timo Salo  
  Melkosta metallitiedettä. Kiitos hyvästä selityksestä, mutta aina sitä vaan pohtii niitä ääripäitä. Mitä tapahtuu, kun lämpötila on +35, tai -35? Onko kisko koskaan katkennut kovalla pakkasella, tai mennyt mutkalle helteellä???
Onko tuo neutralointi ja sen tekeminen oikeassa lämpötilassa kaiken ratkaseva asia...
kuva 26.03.2019 16:35 Timo Salo  
  Vieläkö klooria kuletetaan rautateillä? Mielenkiintoista, jos pönttö tyhjentäisi sisuksensa tuolla bunkkerissa... :-(
(ennen Siuronkin läpi meni melkein kerran päivässä kloorijuna Äetsään, tai Äetsästä)
kuva 26.03.2019 16:06 Julius Ylitalo  
  Valkon keskustasta vähän satamaan päin.
kuva 26.03.2019 16:02 Julius Ylitalo  
  Ksi on Kannonkosken liikennepaikka
kuva 26.03.2019 15:58 Julius Ylitalo  
  Kaunis kuva Valkeakosken asemalta.
kuva 26.03.2019 15:49 Perttu Karttunen  
  Jopas käy hyvin väritys maisemaan. Hieno kuva.
kuva 26.03.2019 15:11 Antti Johannes  
  Päivämäärä ei taida olla ihan oikein
kuva 26.03.2019 15:04 Kurt Ristniemi  
  Pave, perusteletko vuoden 1925 pääradan henkilöliikenteen sivuraiteiden olemassaoloa 1960-luvun valokuvilla, joissa ko. raiteita ei näy?

Muuten: Ne aseman pääradan henkilöliikenteen raiteiden sivuraiteet on piirretty myös siihen vuoden 1930 karttaan, joka on 'Radan varrella' -kirjan sivulla 19.
kuva 26.03.2019 14:59 Jouni Hytönen  
  Heh, kirjoitinkin, että en heittämällä keksi... :) Tuo vaihde näyttää tosiaan olevan YRV-tyyppiä.
kuva 26.03.2019 14:55 Pave Saarinen  
  En minäkään kuvista havaitse tarkoittamiasi raiteita. Mutta nehän kuvat ovat 1960-luvulta.