|
|
27.03.2019 16:09 | Miitre Timonen | ||
| Kyllä "laiturille" voi tarkoittaa myös laiturin viereen, vaikkei se tässä tietenkään kuulosta hyvältä. Ravintolavaunuun liittyen, VR:n englanninkieliset kuulutukset muutettiin joskus muotoon "there is a restaurant car on the train", kun aiemmin käytettiin in-prepositiota. Väittäisin, että in toimi tässä paremmin, vaikka "junan kyydissä" onkin "on the train". Näkisin asian niin, että ravintolavaunu on junan rungossa ja siksi "in the train". | ||||
|
|
27.03.2019 16:05 | Juha Puusaari | ||
| Olisko VET11906? https://juliadata.fi/timetables?s=11906&d=30.9.2014 | ||||
|
Kuvasarja: Rannikkorata Fredriksbergissä |
27.03.2019 15:14 | Kurt Ristniemi | ||
| Karjan rata -nimellä rantaradan (Helsinki - Turku -rautatie) Helsinginpuoleista päätä todella kutsuttiin alkuaikoina. Aikaisemmin valmistuneelle länsipään osalle en ainakaan tähän hätään käyttönimeä löydä, mutta ruotsinkielinen VR-historiikki otsikoi sen 'Åbo-Karis'. VR-historiikki 1912-1937 kutsuu koko rataa nimellä rannikkorata, ja sen itäpään muuttaminen kaksiraiteiseksi on otsikoitu 'Helsingin - Espoon kaksoisraide'. Tähän kuvasarjaan nimi rannikkorata sopii mielestäni oikein hyvin, koska sarja kuvaa lähinä historiikin 1912-1937 kattamalle ajanjaksolle osuvaa aikaa. Vielä vuonna 1936 Yrjö Harvia käytti 'Helsingin esikaupunkiliitos' -mietinnöissään radasta systemaattisesti nimeä rannikkorata. Toisaalta rantarata- ja rannikkorata -nimityksiä käytettiin rinnan niin tästä kuin muistakin rannikoille suunnitelluista radoista vielä 1940-luvulla. |
||||
|
Kuvasarja: Rannikkorata Fredriksbergissä |
27.03.2019 13:54 | Petri Sallinen | ||
| Kun Helsingin ja Turun välinen rata valmistui, tuli nimeksi Helsingin-Turun-rautatie. 1900-luvun alussa rataosuutta kutsuttiin kuitenkin nimellä "Karjan rata" (yhdellä a-kirjaimella). Vasta 1920-luvulla eri teksteissä alkaa näkyä ilmaisut Rantarata tai pienellä kirjoitettuna rannikkorata. Varhaisin maininta rantaradasta löytyy kuitenkin jo vuodelta 1892. Rantarata-nimitys vakiintui puhekieleen 1930-ja -40 luvuilla. Se ei kuitenkaan ole rataosan virallinen nimi. (Lähde: Markku Nummelin, Rantarata). | ||||
|
|
27.03.2019 13:52 | Reijo Salminen | ||
| Voisikohan päivä olla 12.4.1918? Toisessa resiinassa näyttäisi olevan valkoisia mukana, ja ainakin tämän linkin mukaan 11.4. käytiin taisteluita vain Espoossa ja seuraavana aamuna jatkettiin Mannerheimintietä eli oliko se tuohon aikaan Heikinkatua pitkin ja Pasilasta eli Fredriksbergistä. Varjoista voi päätellä sitten kellonajan, joka minusta on aika liki keskipäivä joten olisikohan tässä tulossa täydennyksiä ko. päivänä? Toinen vaihtoehto että joukkoja on tulossa 11.4. Fredriksbergiin valmistautumaan seuraavan aamun hyökkäykseen. https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_valtaus Ja voihan koko homma olla jälkikäteen lavastettu, jolloin päivä voi olla mitä tahansa. |
||||
|
|
27.03.2019 13:21 | Tauno Hermola | ||
| Eikös Postipankin palvelut olleet kaikissa posteissa? Varmasti on ollut postikonttoreita platformskjuleissa. | ||||
|
|
27.03.2019 12:55 | Tauno Hermola | ||
| Tuommoinen sivusto http://mikanhuone.com/samanlaisetasemat.html kertoo, että Kotalato olisi laajennettu piirustuksella No 1114 (kuten myös Fiskars, Maksniemi ja Kyläsaari). Kotaladon alkuperäistä piirustusta ei ole mainittu, mutta lienee No 650, jolla Fiskars, Kevola ja Kauhainenkin on tuon sivuston mukaan tehty. Edellä olevan linkin kortissahan Kauhaisten piirustus on No 1114, onko sekin laajennuksen piirustus? | ||||
|
|
27.03.2019 12:18 | Kari Suominen | ||
| Väylävirasto vastaa sähköisistä, asemilla ja laiturialueilla olevista informaatiojärjestelmistä, joihin kuuluvat aikataulunäytöt ja kuulutusjärjestelmät sekä kiinteät opasteet. Väylävirasto myös vastaa näiden järjestelmien kautta jaettavasta informaatiosta. Nämä Väyläviraston aikataulukehikot, jollaista tässä nyt ollaan renoveeraamassa, ovatkin liikennöitsijälle ainoa mahdollisuus esittää asemilla omaa informaatiotaan paperisten aikataulujen ja vaununumeroluetteloiden yms. muodossa. |
||||
|
|
27.03.2019 10:32 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä se oli sähköasetinlaite. Suosittelen tutustumaan Valtionrautatiet 1912 - 1937 osa II turvalaitteet. | ||||
|
|
27.03.2019 10:30 | Teppo Niemi | ||
| Eikös https://vaunut.org/kuva/131711 kuvan tekstissä kerrota "Tämän kuvan näkymän perustella vaikuttaa siltä, että rantaradan linjausta muutettiin kahteen kertaan: - Kun rata muutettiin kaksiraiteiseksi ratalinja vedettiin tiukemmin etelään ja ilmeisesti aiempaa lännemmäksi Fredriksbergin asemalla. Vanha yksiraiteinen ratalinja näkyy raiteettomana kuvan keskialalla. " Eli tuossa kuvassa käytössä oleva raide (siis jota resiinat kulkevat) on alkuperäinen rantaradan linjaus joka linkin kuvassa näkyy kuvan keskialalla raiteettomana. Ja tuo poikkeavalle raiteelle kulkeva linjaus (joka filminpätkässä näkyvien kiskojen perusteella ei olisi käytössä) olisi tuo kaksiraiteiseksi muutettaessa tehty linjaus. |
||||
|
|
27.03.2019 10:21 | Kimmo Pyrhönen | ||
| Ja jäljempi 3025. | ||||
|
|
27.03.2019 10:09 | Mikko Herpman | ||
| Motorisoidut lähtösemaforit... Eli oliko noita ajamassa sähkömoottorit ja asemapäällikkö/suorittaja sai asemalta napeilla asetettua kulkutien vaihteet ja opastimet? Vai oliko kuitenkin kyseessä kampi-/kankiasetinlaite? |
||||
|
|
27.03.2019 09:58 | Kurt Ristniemi | ||
| Einari Kaskimiehen 'Valtionrautatiet' (1935) kertoo noista Pasilan henkilöaseman semaforeista sivulla 181 samasta suunnasta otetun kuvan kuvatekstissä: Pasilan ratapihan 19 semafoorista sijaitsee henkilöaseman tulo- ja lähtösuunnilla 7 kpl, joista kuvassa etualalla nähdään kaksi motorisoitua lähtösemafooria Helsinkiin automaattiselle blokkiosuudelle lähteville junille. Henkilöaseman asetinlaite on sijoitettu asemataloon junanlähettäjän konttoriin ja on Suomen ensimmäinen sähköasetinlaite, otettu käytäntöön v. 1926. |
||||
|
|
27.03.2019 09:19 | Kurt Ristniemi | ||
| Tämän valokuvan ottaminen taitaa näkyä filmissä 'Deutsche Hilfe für Finnland' kohdassa 4:57 https://www.elonet.fi/fi/elokuva/105531 Valitettavasti kuvauspaikka ei siitäkään selviä. |
||||
|
|
27.03.2019 08:53 | Timo Salo | ||
| Hienosti kauko-ohjattuja opastinlaitteita, Siurossakin muistaakseni yksisäikeiset "vaijerit" olivat n. kilometrin pituisia... | ||||
|
|
27.03.2019 08:43 | Simo Virtanen | ||
| Tänään lippu ostettuna Lahdesta Tampereelle ja Riihimäessä vaihto IC149:ään. Vaihtoaikaa 6 minuuttia. Kuinka mahtaa riittää ja tuleeko G-juna silloin tuonne vain jonnekin muualle? | ||||
|
|
27.03.2019 08:42 | Simo Virtanen | ||
| - | ||||
|
|
27.03.2019 07:49 | Timo Salminen | ||
| Ravintolavaunu vaunussa 3 tai asunto parvekkeella... Joskus juna (tai laiva) kyllä voi tulla laiturille, ks. esim. https://vaunut.org/kuva/43093 . Tämä onneksi ei tullut. | ||||
|
|
27.03.2019 07:26 | Timo Salo | ||
| Tämä on sitä oikeanlaista "infraa", mihin rahaa pitää riittääkkin... | ||||
|
|
27.03.2019 06:39 | Kurt Ristniemi | ||
| Kuvan https://vaunut.org/kuva/131833 karttaan on piirretty ohitusraiteet pääradan kaksoisraiteille. Tässä kuvassa ei sellaisia näy. Ohitusraiteiden piirtäminen karttaan ei ollut aivan mahdoton ajatus: Ne olisivat mahdollistaneet kauko- ja lähiliikenteen sivuutukset Pasilan asemalla. |
||||
|
|
27.03.2019 05:32 | Jari Kuusinen | ||
| Ainoa vaihtoehto näyttäisi olevan 13.05.2017 lauantai: Kevät selkeästi kyseessä eikä 1009 ole Edo-aikakaudella (2013-) muulloin Kaipiaisten ohi ajellut saati siellä pysähdellyt. Kevätkin oli hitaassa, kuten sivuston muista samana päivänä mm. Kiteellä otetuista kuvista voi jälkikäteen todeta. + http://junalauta.net/Tapahtumakalenteri2017.php#toukokuu + https://juliadata.fi/timetables/graphical?s=kvimt&d=13.5.2017 Junat: + https://juliadata.fi/timetables?s=6&d=13.5.2017 + https://juliadata.fi/timetables?s=1944&d=13.5.2017 |
||||
|
|
27.03.2019 04:49 | Timo Salo | ||
| Näitä vetureita en ole bongannut T:re - Pori radan varresta... Kiva olis kuulla, kuin Cummins(?) jytisee! | ||||
|
|
27.03.2019 04:29 | Timo Salo | ||
| Pitäsköhän ne ongelmat suhteuttaa ajokilometreihin, varmaan miljoonia/veturi. Siihen on pakko osua myös ongelmia. Radan varressa asuvalle tulee väkisinkin "mielikuvia" eri vetureiden käytettävyydestä... ("viimeinen dinosaurus" video kyllä myös tuki vahvasti tätä käsitystä) |
||||
|
|
26.03.2019 23:35 | Jouni Hytönen | ||
| Perjantai 25.8.2017? https://juliadata.fi/timetables?s=1944&d=25.8.2017 ja vieressä IC 10? Puissa ei kyllä ole lehtiä elokuun malliin, täytynee mennä vielä kauemmas. | ||||
|
|
26.03.2019 22:56 | Jouni Hytönen | ||
| Onkohan vielä tätäkin pienemmissä kylissä ja rakennuksissa toiminut joskus Postipankin konttori, vai onko tämä jo aika lailla listan pohjalla? | ||||
|
|
26.03.2019 22:53 | Jouni Hytönen | ||
| Taitaa olla samansukuista sanaleikkiä kuin kuulutus ravintolavaunun sijaitsemisesta vaunussa 3 tms. Kuvittelen mielessäni kaksi sisäkkäistä vaunua. :) | ||||
|
|
26.03.2019 22:42 | Jimi Lappalainen | ||
| Profiilin https://vaunut.org/keskustelut/index.php?action=profile;u=1549 mukaan Rami on ollut paikalla viimeksi 2.2.2018. Onkohan aktiivisuutta vielä luvassa? Ehkä yksityisviestillä hänet saisi kiinni? | ||||
|
|
26.03.2019 22:41 | Jimi Lappalainen | ||
| Ovat tehty samoilla piirustuksilla. Osoitteesta http://mikanhuone.com/samanlaisetasemat.html löytyy maininta: "1855: Airaksela (vanha), Palopuro, Sääskiniemi, Tani (uusi)" | ||||
|
|
26.03.2019 22:39 | Rainer Silfverberg | ||
| Jotenkin saa kartoista,varsinkin tästä vuoden 1925 ja myös wikipedian alueliitoskartasta, sellaisen kuntaan. Eli onko tuo viivoilla ja pisteillä merkitty suora viiva "Hannankatua" pitkin olisi kuulunut vuoteen 1946 asti maalaiskuntaan? [KORJAUS] se kuului Huopalahden kuntaan. Pasilan ratapiha kuului Helsingin kaupungille. https://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_esikaupunkiliitos/pdf/kartat/Mietinto_2_Huopalahti.pdf | ||||
|
|
26.03.2019 21:58 | Jouni Halinen | ||
| Alue kuului Helsinkiin. 1946 Helsinkiin liitettiin Pasilan lähellä olevista alueista silloinen Haagan kauppala Oulunkylän kunta. Pasila liitettiin Helsinkiin vuonna 1910 https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_suuri_alueliitos (tämän artikkelin mukaan?) 1800/1900 vaihteesta alkaen Helsinkiin on liitetty useaan otteeseen muitakin isompia ja pienempiä alueita ympärillä olevista alueista, niistä suurimpina Vuosaari (1966) Vantaasta ja osia Sipoosta (2009), niistä tarkemmin täällä. https://fi.wikisource.org/wiki/Helsingin_rajat#Mustanniementien_alue_ja_Alk%C3%A4rr_1982 Reijon linkkaamassa artikkelissa on karttakin rajamuutoksista. |
||||
|
|
26.03.2019 21:40 | Reijo Salminen | ||
| Taisivat olla 1912 liitoksen myötä Helsinkiä. https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_alueellinen_laajeneminen |
||||
|
|
26.03.2019 20:39 | Ari Hyypiä | ||
| ei ole ei...en muista milloin otin tuon kuvan | ||||
|
|
26.03.2019 20:38 | Rainer Silfverberg | ||
| Oliko Pasilan ratapiha ja asema siihen aikaan Helsingin Maalaiskunnan vai kaupungin alueella? | ||||
|
|
26.03.2019 20:28 | Reino Kalliomäki | ||
| Oikein muistat, Kari ! Numero oli vain oikealla puolella, näkyy kuvassa https://vaunut.org/kuva/131743?s=1 | ||||
|
|
26.03.2019 20:15 | Perttu Karttunen | ||
| Pyöräkuormaajan merkki mietityttää, lähinnä mieleen tulee Hanomag tai O&K | ||||
|
|
26.03.2019 20:12 | Kari Jokinen | ||
| Tehtaiden aura; ilmeisesti ei pelastunut. | ||||
|
|
26.03.2019 20:09 | Kari Jokinen | ||
| Veturina on olettaakseni Kolmonen koska se oli ainoa ajokuntoinen | ||||
|
|
26.03.2019 19:16 | Timo Salo | ||
| Tehokkaan oloista työskentelyä, ei mitään kuntien työttömyystyöläisiä... Paljonko vaan mahtoi mennä tunteja suunnitteluun ja valmistelutöihin... | ||||
|
|
26.03.2019 18:52 | Timo Salo | ||
| Argon taitaa jalokaasuna olla ainoa "vaaraton" kaasu... | ||||
|
|
26.03.2019 18:26 | Juhani Pirttilahti | ||
| Klooria ei ole taidettu kuljettaa sellaisenaan vuosiin. Toki tästä kohdasta kulkee yhä paljon aineita (mm. argon, rikkidioksidi, ammoniakki ja rikkihappo). | ||||
|
|
26.03.2019 17:54 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mutkalle helteellä meneminenhän tunnetaan nimellä hellekäyrä. Aiheesta löytyy Vorkista ainakin 18 kuvaa: https://vaunut.org/kuvat/?t=hellek%25C3%25A4yr . Kiskon katkeamisestakin on ainakin pari mainintaa Vorkin kuvateksteissä: https://vaunut.org/kuvat/?aw=1&t=%2522kiskon%2Bkatk%2522 . | ||||
|
|
26.03.2019 16:46 | Timo Salo | ||
| Melkosta metallitiedettä. Kiitos hyvästä selityksestä, mutta aina sitä vaan pohtii niitä ääripäitä. Mitä tapahtuu, kun lämpötila on +35, tai -35? Onko kisko koskaan katkennut kovalla pakkasella, tai mennyt mutkalle helteellä??? Onko tuo neutralointi ja sen tekeminen oikeassa lämpötilassa kaiken ratkaseva asia... |
||||
|
|
26.03.2019 16:35 | Timo Salo | ||
| Vieläkö klooria kuletetaan rautateillä? Mielenkiintoista, jos pönttö tyhjentäisi sisuksensa tuolla bunkkerissa... :-( (ennen Siuronkin läpi meni melkein kerran päivässä kloorijuna Äetsään, tai Äetsästä) |
||||
|
|
26.03.2019 16:06 | Julius Ylitalo | ||
| Valkon keskustasta vähän satamaan päin. | ||||
|
|
26.03.2019 16:02 | Julius Ylitalo | ||
| Ksi on Kannonkosken liikennepaikka | ||||
|
|
26.03.2019 15:58 | Julius Ylitalo | ||
| Kaunis kuva Valkeakosken asemalta. | ||||
|
|
26.03.2019 15:49 | Perttu Karttunen | ||
| Jopas käy hyvin väritys maisemaan. Hieno kuva. | ||||
|
|
26.03.2019 15:11 | Antti Johannes | ||
| Päivämäärä ei taida olla ihan oikein | ||||
|
|
26.03.2019 15:04 | Kurt Ristniemi | ||
| Pave, perusteletko vuoden 1925 pääradan henkilöliikenteen sivuraiteiden olemassaoloa 1960-luvun valokuvilla, joissa ko. raiteita ei näy? Muuten: Ne aseman pääradan henkilöliikenteen raiteiden sivuraiteet on piirretty myös siihen vuoden 1930 karttaan, joka on 'Radan varrella' -kirjan sivulla 19. |
||||
|
|
26.03.2019 14:59 | Jouni Hytönen | ||
| Heh, kirjoitinkin, että en heittämällä keksi... :) Tuo vaihde näyttää tosiaan olevan YRV-tyyppiä. | ||||
|
|
26.03.2019 14:55 | Pave Saarinen | ||
| En minäkään kuvista havaitse tarkoittamiasi raiteita. Mutta nehän kuvat ovat 1960-luvulta. | ||||