Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 26.03.2019 14:55 Pave Saarinen  
  En minäkään kuvista havaitse tarkoittamiasi raiteita. Mutta nehän kuvat ovat 1960-luvulta.
kuva 26.03.2019 14:51 Teppo Niemi  
  Eipäilen suuresti, että Pave puuhuu nyt aidan seipäistä eikä aidasta.

Pääradan, eli Helsinki - Riihimäki radan raiteilla ei ollut sivuraiteita. Sitä voi tutkia monista, myös VR:n historiikkien kuvista ja 75 vuotishistoriikissa julkaistusta suunnitelmakartasta, josta Kurt Ristniemi mainitsi.

Ja nuo Paven mainitsevat sivuraiteet ovat matkustaja-aseman vastakkaisella puolella kuin mitä Keräsen Tapsa tarkoittaa.

Nyt olisi kiva nähdä dokumentteja asiasta.
kuva 26.03.2019 14:50 Kurt Ristniemi  
  Karttaan on pääradan henkilöliikenteelle piirretty neljä raidetta, eli suorien raiteiden vierelle sivuraiteet. Ymmärrän Tapion tarkoittaneen näitä sivuraiteita.
Niitä ei ole vuoden 1932 ilmakuvassa eikä vuoden 1937 ratapihakaaviossa. Tuskin todellisuudessakaan.
(Rantaradan henkilöliiketeelle asemalle on piirretty kaksi raidetta.)
kuva 26.03.2019 14:40 Pave Saarinen  
  Oli siellä sivuraiteet. Alaratapihalta nousee sivuraide aseman ratapihalle. Siinä tuotiin hiilivaunuja ja hiilikenttä oli siinä pengermän sivussa. Kuvassa ei näy, mutta hiiliraiteesta oli eteläpuolelta vielä haarautuma ihan pengermän reunalle, jossa oli hiilen kaatolaite alas veturille. Siinä kartassa näkyy vielä joku rakennus, jossa joku vielä asuikin 1950-luvulla. Seuraavassa kuvassa on hiilenantolaitteen jämät ja raidetila reunalla on nähtävissä, vaikka kiskot on poistettu.
https://vaunut.org/kuva/93812?u=2783
Toisessa kuvassa hiilen pudotuslaite tarkemmin signaalikelloineen.
https://vaunut.org/kuva/93794?u=2783
kuva 26.03.2019 14:10 Juhani Pirttilahti  
  Katsoin ratarekisteriä ja valtion verkolta löytyy tällä hetkellä yksi YRV-vaihde: HMA V0004.
kuva 26.03.2019 14:06 Juhani Pirttilahti  
  Kyllä. Tämä arvoitus tosin ratkesi jo kolme ja puoli vuotta sitten. :)
kuva 26.03.2019 14:00 Kurt Ristniemi  
  Vuoden 1932 ilmakuvan mukaan Pasilan henkilöasemalla ei pääradan raiteilla ollut sivuraiteita. Oli vain kaksi raidetta rantaradan ja kaksi raidetta pääradan liikenteelle.
Samaa viestiä kertoo vuoden 1937 ratapihakaavio (VR 1912-1937 II kuva 102).

Olenkin tavannut aina sanoa, että karttoihin ei ole luottamista.
kuva 26.03.2019 13:49 Simo Virtanen  
  Turkulaiset olivat jo aika lähellä sitä.
kuva 26.03.2019 13:49 Harri Junttila  
  Nyt jälkeenpäin kun katsoin kulkutietoja niin T5112 on kuvassa, sillä mitään muuta sopivaa ei ole kulkenut. Tällöin T5112 oli kulkutietojen mukaan Tuirassa +55min myöhässä.
kuva 26.03.2019 13:28 Tapio Keränen  
  Oliko Pasilan uudella matkustaja-asemalla pääradalla sivuraiteet? Rohkenen epäillä.
kuva 26.03.2019 13:21 Jouni Hytönen  
  En heittämällä keksi valtion rataverkolla olevan tällä hetkellä yhtään YRV-vaihdetta. Voi niitä toki olla jossain yksityisraiteilla.
Kuvasarja:
Ratasillan korjauksen 65 tuntia
 
26.03.2019 12:58 Kari Suominen  
  x
kuva 26.03.2019 12:52 Julius Ylitalo  
  Vammalan liikennepaikka
kuva 26.03.2019 12:46 Julius Ylitalo  
  Kaunis kuva Hajalan asemasta
kuva 26.03.2019 12:35 Kurt Ristniemi  
  Heikki: Helsinkuvien kuvateksti on koko ajan ollut oikein. Mutta nyt on myös tuo aiemmin virheellinen panoraaman kuvateksti korjattu: "Kuvassa savua taakseen jättävä juna on kääntymässä pääradan suunnasta rantaradalle (tuolloin rannikkorata)".
Kuvateksti väitti aiemmin junan olevan kääntymässä satamaradalle.
kuva 26.03.2019 10:35 Reino Kalliomäki  
  Tätä kuvaa on hankala löytää: Haku antaa vain Rovaniemi (uusi) tai (vanha). Lisäys vielä (vanhin)!
kuva 26.03.2019 08:44 Heikki Kannosto  
  Kuvateksti näkyykin korjatun: Päärata ja rantarata erkanevat Pasilassa.
kuva 26.03.2019 07:54 Teppo Niemi  
  Jokioisten rautatien liikenne loppui 1.4. ja Forssa - Jokioinen välin kiskokaupat romuttajalle oli viimeistelyvaiheessa. Radan purkaminenhan alkoi kohta huhtikuun alussa. Asiasta löytyy ainakin lisätietoja niin Resiina-lehdestä ja Forssan lehdestä. Radan purkaminen oli esillä myös muissakin lehdissä.
kuva 26.03.2019 07:38 Raimo Harju  
  Parempi huomattavasti, kuin pelkkä muistikuva.
kuva 26.03.2019 02:19 Niila Heikkilä  
  Hieno kuvasarja. Lumitöitä on tehty melkoisesti. Pystyisikö joku referoimaan näihin kuviin liittyviä historiallisia faktoja, minkä vuoksi kaluston siirto piti tehdä näin lumisissa olosuhteissa, eikä esimerkiksi muutamaa viikkoa myöhemmin jolloin luonto olisi hoitanut aurauksen itsestään. Oliko radan sulkemisella/liikennöinnillä jokin ehdoton takaraja josta ei ollut neuvotteluvaraa tms? Radan purku kai tapahtui vasta kesän 1974 aikana?
Kuvasarja:
Ratasillan korjauksen 65 tuntia
 
26.03.2019 01:34 Kari Suominen  
  Kiitokset Hannulle ja Jormalle mielenkiinnosta. En ollut operaatiossa osallisena mutta kuvaamisen tässä laajuudessa mahdollisti ahkerat poikkeamiset työmaalla kameran kanssa kaikkina kolmena päivänä.
Kuvasarja:
Ratasillan korjauksen 65 tuntia
 
25.03.2019 23:46 Jorma Toivonen  
  Peltolan Hannua mukaellen todella hieno ja täydellinen dokumentointi. Olitko Kari myös operaatiossa mukana, kun pystyit noin hyvin kuvaamaan eri vaiheet?
kuva 25.03.2019 19:49 Timo Salo  
  Kai sinne tulee 5 kpl automaatteja rinnakkain...
kuva 25.03.2019 18:29 Kurt Ristniemi  
  YRV ja sukulaisensa löytyvät Ratateknisten ohjeiden (RATO) osasta 4 Vaihteet:
https://julkaisut.liikennevirasto.fi/pdf3/lo_2012-22_rato_4_web.pdf
kuva 25.03.2019 17:33 Esa J. Rintamäki  
  Sitten ollaankin ihmeessä, kun se sortuu...
kuva 25.03.2019 17:31 Esa J. Rintamäki  
  Ja kohta häviää kokonaan...?
kuva 25.03.2019 17:08 Juhani Pirttilahti  
  Lipunmyynnin tila pienenee entisestään.
kuva 25.03.2019 15:34 Esa J. Rintamäki  
  Oikein, Teppo. Pidennettynä se on "Einfache Kreuzungs-Weiche."

Kuvitelkaapa millainen olisi Doppelte Aussenbogen- Kreuzungs-Weiche?
kuva 25.03.2019 15:24 Teppo Niemi  
  Selvennettäköön ammattislangia tuntemattomalle, että kyseessä on yksipuolinen risteysvaihde, eli 'puolienglantilainen'. Kaavio sellaisesta löytyy esim vuoden 1952 JT:n liitteestä 2. Saksassa vastaava tunnus on EKW.

Mutta millainen tuo vaihde sitten on? 'Normaalina' pienoisrautatievaihteena se näyttäisi suurin piirtein tuolta: https://www.roco.cc/de/product/22670-0-0_1000_0-1-0-0-0-005002003-0/products.html
Kuvasarja:
Ratasillan korjauksen 65 tuntia
 
25.03.2019 14:08 Reijo Salminen  
  On tuo kieltämättä ollut 'temppu', noin tuntemattomasta Lehtoa siteeraten.
kuva 25.03.2019 13:28 Pekka Porkkakoski  
  Kyltin kohdalla oleva vaihde on YRV.
kuva 25.03.2019 13:06 Risto Sollo  
  Siellä on johonkin aikaan päivästä ihan lipunmyyjä...Hienoa!
Kuvasarja:
Ratasillan korjauksen 65 tuntia
 
25.03.2019 13:00 Hannu Peltola  
  Olipa mielenkiintoinen ja hyvin dokumentoitu kuvasarja haastavasta siltaurakasta!
kuva 25.03.2019 12:58 Kari Haapakangas  
  Hauska kokoonpano.
kuva 25.03.2019 12:09 Kari Haapakangas  
  Mainos näyttäisi olevan sekakielinen: Tapetteja * Korkmattor
Kuvasarja:
Ratasillan korjauksen 65 tuntia
 
25.03.2019 11:52 Kari Suominen  
  Kiitos
kuva 25.03.2019 11:37 Pasi Seljas  
  Komea on kuva ja hieno ajan tunnelma välittyy tästä. Että "kork" mattoakin, kun on ikänsä kuullut vain korkkimatosta.
kuva 25.03.2019 11:26 Tapio Keränen  
  Maitoasema sijaitsi kuvan oikean reunan ulkopuolella satamaradan ja konepajan välissä. Ilmeisesti tyhjiä lämmin- ja jäähdytysvaunuja säilytettiin tietyillä ratapiharaiteilla.
Kuvasarja:
Ratasillan korjauksen 65 tuntia
 
25.03.2019 11:25 Kari Haapakangas  
  Kiintoisaa. Arvostan!
kuva 25.03.2019 11:24 Kari Haapakangas  
  Kävelyretkilläni eräällä kohden tien vieressä kulkee ratapenger. Olen joskus pohtinut, löytyykö siitä penkereestä enää mitään jälkiä lapionpistoista yli sadan vuoden takaa. Kiskot, sepelit ja alusrakenteet on tietty kaikki jossain vaiheessa uusittu, mutta yhä edelleen tie ja rata ovat samalla paikalla kuin radan rakentamisen aikaan 1800-luvun viimeisinä vuosina.
kuva 25.03.2019 10:34 Erkki Nuutio  
  Tämä hieno kuva näyttää vaunut sellaisesta suunnasta, että tyyppien tunnistelu on hankalaa. Toisaalta kaikki vaunut ovat päivittäiskäytössä olevia ja siten yleisvaunuja. Umpivaunuissa laakeampikattoiset ovat tietysti Gd-tyyppiä ja useimmat muut Gb-tyyppiä ja vanhempia. Maitolaiturinkin paikka on ilmeinen.

Herkullisin kohta on kuitenkin varhainen ja uutuuttaan kiiltävä Shellin moottoripolttoaineiden jakeluasema. Ainakin korkea pyöreä pömpeli on Mack-merkkinen jakelumittari, jossa yläkaapin kahden oven avaamisen jälkeen tuli esille käsipumppu ja kaksi viiden litran lasista mitta-astiaa. Kun maan alla olevasta säiliöstä pumpattiin bensiiniä toiseen mitta-astiaan, päästettiin toinen astia lorisemaan letkua pitkin auton säiliöön luottaen siihen että maan vetovoima hoitaa homman. Tältä asia näyttää piirustuksessa: http://porvoonliikenne.net/historia/pics/ShellKT.jpg .
Toinenkin pömpeli saattaa olla jakelumittari.

Lunttaan vielä ansiokkaasta 75 vuotta Shellistä -kirjasta (1986). Pioneerien, eli Suomen Mineraaliöljy Oy:n (SMÖ) ja Masut Oy:n yksinomistajaksi tullut suuryritys muutti vuonna 1929 yhtiönimeksi Suomalainen Shell Oy ja tuotemerkiksi Shell entisen Masutin sijaan. Kuvassa on siis uutuudenkirkas Shell-jakeluasema vudelta 1930. Yllättävää on että vuonna 1929, eli vähän aikaisemmin oli pystytetty Heikinkadulle (Mannerheimintie) myöhemmän Lasipalatsin tontin etelänurkalle jakeluasema, ehkä aluksi Masut-nimisenä, mutta kaiketi 1930 lähtien Shell-nimisenä.
Vuonna 1935 tai 1936 uudelle linja-autoasemalle rakennettu suuri jakelu- ja huoltoasema korvasi nämä kaksi varhaista jakeluasemaa.

Toimitusjohtaja Bensowin määrätietoisuuden ansiosta Masut rakennutti 1924 Laajasalon varaston ja öljysataman. Öljytuotteet sinne tulivat säiliölaivoilla ja paljolta myös lähtivät pienillä säilöaluksilla ja -proomuilla satamakaupunkien varastoihin. Koska Laajasalon varastoon ei aluksi ollut edes tietä, kuljetettiin öljytuotteet sieltä pienillä säiliöautoilla talvella jäätä pitkin Sörnäisten säiliöön. En tiedä kuljetettiinko nesteet esimerkiksi kuvan jakeluasemalle Shellin säiliövaunulla.

Kuvan herkkuja ovat niinikään 20-luvun lopun pikkuiset kuorma-autot ja Hotelli Pissoir ja edelleen Heikinkadulla pissoirin kohdalla oleva katumainos. Oliko vaaleja nähin aikoihin?
Kuvasarja:
Ratasillan korjauksen 65 tuntia
 
25.03.2019 10:31 Kari Suominen  
  Kiitos mielenkiinnosta
kuva 25.03.2019 09:19 Juha Kutvonen  
  Muistuttaa suuresti Palopuron lpr:ta.
kuva 25.03.2019 09:05 Juha Kutvonen  
  Kuin suoraan Disneylandista.
Kuvasarja:
Ratasillan korjauksen 65 tuntia
 
25.03.2019 08:28 Timo Keski-Petäjä  
  Upea dokumentointi!
kuva 25.03.2019 05:29 Osku Reinikka  
  Sitä iltaa yhä odotellaan ja ilmeisesti aika pitkään.
kuva 25.03.2019 00:28 Jimi Lappalainen  
  Australian Meeri: https://flic.kr/p/2ecWP4m
kuva 24.03.2019 22:15 Eljas Pölhö  
  H2-veturi on todennäköisimmin käynyt Oulussa, jos se on jostain syystä osoitettu Oulun konepajalle. Oulun pohjoispuolella koeajo lienee ainoa mahdollisuus. Minä en muistaakseni ole koskaan kuullut sarjan käyneen Oulua pidemmällä (enkä kai edes Oulussa). Lähimmät varikot, joilla oli H2-vetureita, olivat Sortavala ja Joensuu ja näiden ajopiiri päättyi Kontiomäelle. Sieltä H2 on poikkeuksellisesti saattanut ajaa Ouluun.

Veturi 295 luovutettiin Neuvostoliittoon kesällä 1940, mikä on ehdoton takaraja kuvaamiselle Suomessa. Nopeusmerkintä 80 km/h viittaa vuosiin ennen 1935 (päätös nopeuden korottamisesta 1934 ja eiköhän kaikkiin oltu tehty tarvittava muutos viimeistään 1935). Jos kuvassa on Oulun varikon kuljettajia, niin poistaisin vaihtoehdot Tornio ja Kemi sekä lisäisin Kontiomäki.
Kuvasarja:
Wanhaa Lahtea
 
24.03.2019 21:04 Reijo Salminen  
  Kuvien originaalit taitaa olla Lahden kaupunginmuseolla, hyvällä onnella sieltä voisi saada vielä paremmat kuvat näytille...
kuva 24.03.2019 21:04 Markku Liira  
  Vertailukohtaa 1927 Kansallismuseon tornista otettuun kuvaan.
kuva 24.03.2019 20:52 Markku Knuutti  
  On ollu nuohoojalla tyämaata :)