|
|
15.03.2019 17:32 | Tuomas Pätäri | ||
| Jospa tämä onkin tarkoitettu ns. erotelluksi kevyen liikenteen väyläksi, jonkalaisia etenkin pääkaupunkiseudulla on pilvin pimein :) Erotteluviivaksi tosin olisi riittänyt maali ja jalankulkukieltomerkin sijaan pyöräilyä osoittava maalaus tälle puolen... | ||||
|
|
15.03.2019 17:29 | |||
| Tuossa vasemmalla kuvassa muuntajan luona oli 60-luvulla jalkapallokenttämme - Nummi-yhtiön asuinkortteli oikealla puiden takana. Kolmen ensimmäisen vaunun takana näkyy valkoinen lumitasanne - siinä oli asuinaikanamme sivuraide (laskumäki) ja toppari, josta kerran veturi meni läpi. Minun koulureittini meni muuntajan kohdalta radan yli Synkkäriin ja yli kolme lukuvuotta Nummesta vielä lyseoonkin ennen muuttoa pois. | ||||
|
|
15.03.2019 16:45 | Harri Junttila | ||
| Kiitoksia :) Ei ole poistettu kohinaa. Ainostaan Canon digital photo professional RAW -> JPEG muunnos ja sitten GIMP jpg kuvan pienennys ja pakkaus sivuston rajoitusten mukaiseksi. Kuvaushetkeilä oli paljon pimeämpää miltä kuva näyttää. | ||||
|
|
15.03.2019 16:25 | Raimo Harju | ||
| Vois lisätä vielä kyltin, jossa teksti, sillalla kulku omalla vastuulla. | ||||
|
|
15.03.2019 15:20 | Pasi Seppälä | ||
| Siistiä jälkeä. ISO 10000 ollut käytössä ja kohinaa ei kuvassa ole havaittavissa. Vai onko kohinaa poistettu jälkikäteen? | ||||
|
|
15.03.2019 13:42 | Esko Maasalo | ||
| Niin maailma muuttuu Esko! Kuljin 60-70 -lukujen vaihteessa viimeisten vaunujen kohdalta aina yli radan Vellilään kouluun. Silloin ei näistä koivunrisuista ollut mitään tietoa kummallakaan puolen ratakuilua. Nyt tulee taas hienon avaraa! Samat veturit jaksaa tosiaan vaan. | ||||
|
|
15.03.2019 12:56 | Pasi Utriainen | ||
| Kuin myös rataverkon arkinen ahertaja eli Dv12-sarja työssään. Niin idästä länteen kuin etelästä pohjoiseen perustyön hoitaa Dv12. | ||||
|
|
15.03.2019 12:46 | Kusti Kinnunen | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
|
15.03.2019 12:41 | Jyrki Längman | ||
| Mikä on tämän laiturin pituus | ||||
|
|
15.03.2019 12:16 | Pasi Utriainen | ||
| Syy kaiteelle on varmaan se, että ihmisillä ei ole enää vastuuta omista tolloiluistaan vaan syy pyritään hakemaan ulkopuolisista tekijöistä. Jos tässä joku jää junan alle eikä direktiivien mukaista kaidetta ole, syy on sillan omistajan (Väylävirasto vai Heinolan kaupunki) ja käräjät korvausvaatimuksineen kutsuu. | ||||
|
|
15.03.2019 12:13 | Mika Hakala | ||
| Kannattaa linkata tuonne Heinolan kaupungille sähköpostilla. Vaikkeivät ne muuttaisi aidan linjausta, ovat ne vastoin byrokratian viidakkoa sittenkin toteutettu. Eivät ole ehkä teräviä tai leikkaavia reunoja, mutta kaatuessa voivat olla silmästä kurkkuun asti helposti hengenvaarallisia. |
||||
|
|
15.03.2019 11:43 | Juhani Pirttilahti | ||
| Matkustajalaiturin pituuden on oltava vähintään 80 metriä (RATO 16). Eli jonkun täytynyt hakea poikkeuslupaa, ja vielä saada sellainen. | ||||
|
|
15.03.2019 11:28 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Tämä ratkaisu rikkoo räikeästi ainakin Liik enne vira ston julkaisussa "Siltojen kaiteet" kohdassa 2.2 sivulla 11 olevaa yksiselitteistä ohjetta: "Sillankaiteessa ei saa olla leikkaavia tai teräviä reunoja tai muuten vaarallisia kohtia, joihin kevyen liikenteen kulkijat voivat satuttaa itsensä." https://docplayer.fi/293154-Liikenneviraston-ohjeita.html |
||||
|
|
15.03.2019 11:09 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Olisiko hyväntahtoisella viranomaisella ajatus, että jos joku kansalainen kuitenkin kulkee tuolla väärällä puolella, siellä on tilaa riittävästi. Sen sijaan tuon sopivalla tuurilla ranteen aukaisevan teräväpiikkisen aitaversion käyttäminen ahtaan kevyen liikenteen väylän aitana ei ole kovin loppuun asti mietitty ratkaisu. | ||||
|
|
15.03.2019 10:29 | Pauli Ruonala | ||
| Gustav Rafael Roos (1895-1972) opiskeli vuodesta 1917 alkaen TKK:lla mutta ei valmistunut. Hän perusti tunnetun Foto Roos-ateljeen 1928. Valokuvaamo erikoistui teollisuus- ja arkkitehtuurikuvauksiin. Hänen poikansa Karl-Gustav Roos oli myös valokuvaaja. Rafael Roos oli monin tavoin tekemisissä rautateiden kanssa, kuten seuraavassa tarinassa: Pyhäkosken voimalaitoksen vihkiäiset järjestettiin keväällä 1949. Helsingistä tuli tilaisuuteen juhlajuna, matkustajana oli pääministeri Fagerholm ja myös Rafael Roos sähköyhtiön valokuvaajana. Kaikki osallistuivat illan tarjoiluun, myös juhlajunan kuljettaja. Aamulla todettiin että kuljettaja ei ole ajokunnossa ja pitää hankkia uusi kuljettaja. Roos oli opiskeluaikanaan ollut VR:n Pasilan konepajalla ja opiskellut siellä veturinkuljettajaksi. Seurue keksi että Roos lähettää seuraavan sähkeen serkulleen Harald Roosille, joka oli Rautatiehallituksen pääjohtaja: "Kära Harald, kan jag köra loket?". Sähkettä ei kuitenkaan ehditty lähettää koska kuljettaja löytyi muualta. Aamun aikana juna siirtyi seuraavaan kohteeseen Jylhämän voimalaitokselle. Lähde: Voimaa koskesta - Suomen vesivoiman rakentamisen vaiheita. 1991. |
||||
|
|
15.03.2019 07:58 | Timo Salminen | ||
| Arkinen kuva sumuisen harmaana päivänä. Juuri tällaisia tarvitaan, sillä arkeahan elämä suurimmaksi osaksi on. Lisää odotellessa... | ||||
|
|
15.03.2019 07:48 | Kurt Ristniemi | ||
| Kyllähän ilmakuva uskottavuudessa kartan voittaa. Ja luettavuudessa. Nyt kun tutkin tuota linkkaamaani karttaa uudestaan, niin eipähän siinä ole normaalein karttamerkinnöin merkitty muuta rautatiesiltaa kuin VR:n radan yli menevä. Aleksanterinkadun ja Kirkkokadun risteykset voi päätellä silloiksi penkan katkeamisesta. Muut risteykset ovatkin siten tasoristeyksiä. Joten eipä tuolla keskustan alueella muita rautatiesiltoja lie ollut kuin nuo Aleksanterikadun ja Kirkkokadun sillat. |
||||
|
|
15.03.2019 07:36 | Juha Vuorinen | ||
| Ja pituutta nippa nappa luokkavaunun mitan verran...? Mitä tehdään laiturilla, johon ei mahdu junaa? | ||||
|
|
15.03.2019 07:04 | Kurt Ristniemi | ||
| Niinkuin kuvatekstissä todetaan, aita on turvamääräysten määräämä. Päijät-Hämeessä näkyy olleen aiheesta juttu 15.12.2018: "Direktiivi iski Heinolan rautatiesillan kevytväylään". Juttu on avoin vain lehden tilaajille, joten itse en pääse näkemään, mitä direktiivi määrää. Jos joku pääsee jutun lukemaan, niin olisi mukava tietää, mitä se direktiivi oikein asiasta määrää. https://www.ess.fi/uutiset/paijathame/art2505935 |
||||
|
|
15.03.2019 01:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitos, Jimi! | ||||
|
|
14.03.2019 23:33 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Tilanteessa on jopa lievää unenomaisuutta. | ||||
|
|
14.03.2019 22:39 | Jukka Martio | ||
| On tuo vuodelta 1932 oleva aita sen verran korkea, ettei sen yli ainakaan kukaan alle 2-metrinen horjahtamalla putoa. | ||||
|
|
14.03.2019 22:30 | Jimi Lappalainen | ||
| Ilola sijaitsee välillä Toijala–Valkeakoski. Vuonna 2017 Ilola on ollut tulevien liikennepaikkojen listalla ( https://vaunut.org/kuva/104049 ) ja vuoden 2019 verkkoselostuksessa se on sitä edelleen. Milloinkohan Ilolan liikennepaikka, lyhenne Ioa, sijainti 155+100, otetaan virallisesti käyttöön? | ||||
|
|
14.03.2019 22:22 | Sauli Hirvonen | ||
| Yksi säilynyt rakennus on kuvassa keskellä ylhäällä Rauten matala punatiilinen teollisuusrakennus. Nykyään liitetty osaksi kauppakeskusta. Knoppitietona, että kansalaisopiston silta näkyy elokuvassa Pekka ja Pätkä salapoliiseina (v. 1957). |
||||
|
|
14.03.2019 22:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Valistakaapa keski-iän dementian vaivaamaa ukkelia, millä rataosalla Ilola sijaitsee? Kuvan mukaan lähellä kilometriä 155, on yksiraiteinen ja ei ole sähköä, joten voidaan sulkea pois Hki - Tpe...? | ||||
|
|
14.03.2019 20:06 | Juhani Pirttilahti | ||
| Turun sillalla jalankulku kiellettiin aikoinaan, kun kulkureitin aita oli matala ja liian lähellä rataa. Ehtipä joku VR:n herra perustella asiaa junista roikkuvilla kettingeilläkin. | ||||
|
|
14.03.2019 19:15 | Mika Hakala | ||
| Oli miten oli. Jos jokun päivä meinaa joku vahingossa sillan kaiteen yli horjahtaa, on hänellä jalkansa vastapainona takakaiteelle todennäköisemmin estämässä tätä putoamista. Se toki riippuu pituudesta ja miten kropan paino sillan kaiteentason yllä sijoituu. | ||||
|
|
14.03.2019 18:35 | Jukka Ahtiainen | ||
| Hän piti erinomaisen puheen. Mm. puolueet ajavat tiettyjen ryhmien asioita (vrt. Sote), mutta hänen edustamansa Liike ajaa asioita koko valtakunnan puolesta. Joten, Espoon äänet menevät Hjallikselle. Kati Annika Häkkinen: "Kuten Hjalliksen kanssa lupasimme: kun me saadaan päättää, niin se juna pysähtyy!” |
||||
|
|
14.03.2019 17:50 | Vesa Höijer | ||
| Kyllä joku jonain päivänä kävelee tuolla kielletyllä alueella. Jos sattuu juna samaan aikaan, saadaan nähdä törmääkö portaisiin vai ei. | ||||
|
|
14.03.2019 17:46 | Juhani Pirttilahti | ||
| Tulevaisuuden odotus taitaa jatkua hamaan tulevaisuuteen. | ||||
|
|
14.03.2019 16:49 | Kusti Kinnunen | ||
| Minäkin odotin kyseiseltä junalta ihan muuta kalustoa, mutta olikin pelkkä rapujuna | ||||
|
|
14.03.2019 14:19 | Teemu Saukkonen | ||
| Onko noita kuvia löytynyt? Nekin diat kannattaisi kyllä skannata... | ||||
|
|
14.03.2019 13:57 | Topi Lajunen | ||
| Lisäksi on olemassa määräykset aukean tilan ulottumasta, joka etenkin linjaosuuksilla sisältää aika hyvin pelivaraa. | ||||
|
|
14.03.2019 13:42 | Tauno Hermola | ||
| Toisen kuvan yhteydessä puhuttiin jo "Hyvinkään knp:n viimeisestä puhdistusoperaatiosta", mikä näiden tulevaisuus on, museon raiteille vai minne? | ||||
|
|
14.03.2019 13:16 | Jukka Martio | ||
| Robert on oikeilla jäljillä veturista poistumisen suhteen, sillä melko usein Heinolaan tulleen junan vaunut jätetään vaihtotöiden vuoksi linjalle vähän ennen siltaa. Veturista poistuminen on mukavampaa sillalle kuin sitä edeltävälle penkereelle. Tilaa tarvitaan kuitenkin vain kolmannes siitä, mitä nyt on tarjolla. Mitä merkkiin tulee, se voisi hyvin olla tavalliseen tapaan pystyssä ilman vaaraa portaisiin osumisesta, mutta ehkä tässä silti jonkinlaisesta varotoimesta on kyse. Varrellinen merkki olisi ainakin helpompi kävelijöiden ohittaa. |
||||
|
|
14.03.2019 12:53 | Robert Sand | ||
| Jos aita olisi ollut lähempänä rataa ei ehkä olisi ollut tilaa junan henkilökunnalle poistua veturista. Hyvä ottaa huomioon myös tällaista jos vaikka veturiin/vaunustoon tulisi vika juuri sillan kohdalla. | ||||
|
|
14.03.2019 12:05 | Mikko Herpman | ||
| Valitettavaa on aitausinnostus monin paikoin.. Vaikkapa sisävesikanavat tulevat myös mieleen. Valitettavasti kuva ei paljasta missä kohtaa Deeverin porras on suhteessa aitaan.. olisiko voinut olla lähempänä rataa.. tuo kulkukielletty kyltti lienee laitettu sladiin ettei portaat ainakaan siihen osu. | ||||
|
|
14.03.2019 11:59 | Mikko Herpman | ||
| Löytyikö viimeisessä "puhdistuksessa" vielä muutakin museoon tai parempaan jemmaan menevää tavaraa? Eli ei romuihin vaan talteen? | ||||
|
|
14.03.2019 10:56 | Juhani Pirttilahti | ||
| On siellä myös TVM-430 ja ETCS Level 2 järjestelmillä varusteltuja rataosia ilman fyysisiä opastimia. | ||||
|
|
14.03.2019 09:47 | Simo Virtanen | ||
| Ei taida Harkimoa paljoa eteläsavolaisten asiat kiinnostaa, paitsi näin vaalien alla. | ||||
|
|
14.03.2019 08:13 | Tomi Takala | ||
| Jimi: Vararunko oli Tampereen, Ilmalan vararunko on nykyään Expt+Ex+Ex+Ex+Rx+Edb+Ed. | ||||
|
|
14.03.2019 05:43 | Topi Lajunen | ||
| Kyllähän Briteissä on käytössä esimerkiksi "Radio Electronic Token Block"-niminen sysyeemi, joka toimii ilman maaston opastimia. | ||||
|
|
14.03.2019 00:28 | [Tunnus poistettu] | ||
| Päässyt arvoiselleen paikalle säilytykseen! | ||||
|
|
13.03.2019 22:27 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Lievää terveyskeskus-tunnelmaa asetelmassa. "Ja oliko Virtanen." | ||||
|
|
13.03.2019 22:23 | Petri P. Pentikäinen | ||
| N u o r i s o . Huomio kiinnittyy myös länsisuomalaiseksi asemaksi yllättävän neuvostohenkisiin värivalintoihin. | ||||
|
|
13.03.2019 22:19 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Historiallisesti erittäin arvokkaat odotushuonekalustotkaan eivät näemmä säästyneet vuosikymmenemme murheelliselta vitivalko-sisustusmuodilta. | ||||
|
|
13.03.2019 21:13 | Reijo Salminen | ||
| Minusta tuolla Niemen-Loviisan radalla ei muita siltoja kuin nuo kaksi mainittua oikein voi olla. Vuoden 46 ilmakuvassa ne näkyvät, muut ylitykset onkin sitten samassa tasossa, ja kansalaisopiston kohdalla katutaso meni yläpuolella, kuten menee tänäkin päivänä paikassa jossa ratalinja on kevyen liikenteen väylänä. Korjatkaa viisaammat jos olen väärässä. https://kartta.lahti.fi/IMS/fi?layers=Ilmakuva&loff=Ilmakuva%20(%20Hein%C3%A4kuu%202008%20)&lon=Ilmakuva%20(%20Toukokuu%201946%20)&cp=6762755,26482545&z=0.5&language=fin Vähissä on talot jotka on edelleen pystyssä, KOP:in taloa on vahvasti muokattu, muita ei taida olla kuin Rajasen puutalo Hämeenkadulla, mielestäni sen pääty on tuon huonekalutehtaan 'Mikko' tekstin linjalla. Sen yläpuolella lienee Rusilan 'vaja' tms piharakennus. Muita ei sitten minun silmäni tunnista. |
||||
|
Kuvasarja: Jyrängönvirran sillan kansirakenteet uusittu |
13.03.2019 20:49 | Marko Anttila | ||
| "Tuttu näköalapaikka saattaa sulkeutua" oli Itä-Häme lehden pääkirjoitus aiheesta, https://www.itahame.fi/mielipide/paakirjoitukset/art2506367 | ||||
|
|
13.03.2019 20:39 | Reijo Salminen | ||
| Reunan palstallehan tässä juna on juuri siirtymässä, en ihan ehtinyt tätä näkemään, kaukaa ei tosin hakenut. | ||||
|
|
13.03.2019 20:36 | Tauno Hermola | ||
| Odotushuone pysyi remontissa entisellä paikallaan, en muista, muuttuiko sen koko. Taitaa se vanha lippuluukku tosiaan olla jäljellä, sehän oli väliseinässä radan puolella; kadun puolella oli suuri rullaovella varustettu aukko matkatavaroiden vastaanottoa ja luovutusta varten. Kampiasetinlaite oli ulkona tämän toimisto-osan kohdalla; en löytänyt täältä yhtään kuvaa, jossa se ainakaan kunnolla näkyisi. | ||||
|
|
13.03.2019 19:21 | Jukka Suortanen | ||
| Tällaista kuvaa hiilijunasta olenkin jo kaivannut, voi kun tuon äänimaailmankin Sitikkalanmäen noususta olisi saanut vielä liitetyksi mukaan. | ||||