Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 13.03.2019 19:21 Jukka Suortanen  
  Tällaista kuvaa hiilijunasta olenkin jo kaivannut, voi kun tuon äänimaailmankin Sitikkalanmäen noususta olisi saanut vielä liitetyksi mukaan.
kuva 13.03.2019 19:10 Rainer Silfverberg  
  Siis eikö tämä ole Pasilasta?
kuva 13.03.2019 18:11 Teemu Saukkonen  
  Onpa kyllä päättömästi laitettu aita. Miksei puoli metriä lähemmäs rataa?
kuva 13.03.2019 18:09 Veli-Matti Laitinen  
  Ainakin aseman vanha lippuluukku joka asemarakennuksessa on vielä "osoittaa" tähän huoneeseen eli on niin että tämän huoneen puolelta ostettiin liput ja kuvaajan selän takaisesta huoneesta myytiin eli siinä oli lipputoimisto. Nykyisin on kahvila Asema siinä. Tarkoittaa sitä että tämä olisi jo tuolloin ollut odotushuone ja takana oleva huone on ollut lipunmyynti-huone.
Salon aseman lipunmyynti on lopetettu eli asemassa ei enää ole lipputoimistoa myöhemmässäkään tilassa (kuvassa).
kuva 13.03.2019 17:27 Mikko Heino  
  Melkoisen hyvä kuva!
kuva 13.03.2019 15:48 Reino Kalliomäki  
  Hieno rinnastus tuo, kahvipannu ja veturi! Tämä on isommasta päästä kapearaiteisia höyryvetureita. Pienestä muistan luonnehdinnan "se oli kuin ison talon kahvipannu" :)
kuva 13.03.2019 13:41 Ilkka Hovi  
  Railship vaunut olivat tietenkin litteraa Laas.
kuva 13.03.2019 13:40 Ilkka Hovi  
  kyseessä on nk derail vaihde, eli suojaa kulkutietä kun vaihteet ovat sivulle. Näitä on kahta mallia toinen kuvatunlainen ja toisessa vai yksi kieli, on kuten oikean puolen raiteen kieli. Britaniassa on määräys, että opasteilla pystytään antamaan kaikki määräykset junalle, siksi opastimiakin on jouduttu asettelemaan raiteistolle melkoisia määriä.
kuva 13.03.2019 12:57 Miko Ojala  
  Veturi on LWR 9, Voi lisätä tunnisteisiin
kuva 13.03.2019 11:21 Jouni Hytönen  
  Porin hiiltä on tullut viime aikoina satunnaisesti yli myös Imatrankoskelta, joten myös rataosa Luumäki-Imatra tavara, ehkä myös Imatra tavara-Imatrankoski on päässyt nauttimaan ylimääräisestä tärinästä.
kuva 13.03.2019 10:17 Riku Outinen  
  Wanha juttu, heinäkuussa 2017, eli ennen Tahkoluotoa alkoi Loviisan hiililiikenne. Täältä pitäisi muutama kuvakin löytyä.
kuva 13.03.2019 09:06 Simo Virtanen  
  Onko Valkostakin ryhdytty laivaamaan venäläistä kivihiiltä? Kokkolan suunnallakin tuntuu olevan kova kalabaliikki hiilikuljetusten alkamisesta. Porinradalla jo tuttua liikennettä.
kuva 13.03.2019 07:44 Kurt Ristniemi  
  Kun rata kulkee kaupugin halki, kadunylityksiä - ja siltoja - on toki paljon enemmän kuin kaksi.
Kartasta niitä voi laskeskella: http://timomeriluoto.kapsi.fi/KARTAT/Kaupunkikartat/Lahti%20osoitekartta%201952.jpg
kuva 13.03.2019 00:15 Reino Kalliomäki  
  Sama veturi sillalla: https://vaunut.org/kuva/116420?liikp1=2586
kuva 12.03.2019 22:58 Jaakko Tuominen  
  Kirkkokadulla oli toinen silta.
kuva 12.03.2019 22:55 Jaakko Tuominen  
  Kuvasta suurennos on samalla paikalla olevan hammaslääkärikeskuksen odotustilassa rakennuksen toisessa kerroksessa.
kuva 12.03.2019 22:47 Kusti Kinnunen  
  Komea kuva ja vetokalusto!
kuva 12.03.2019 22:33  
  Sus siunakkoon, siinäpä ei oo paljoa lyönnin lommoo!
kuva 12.03.2019 21:45 Anders Still  
  vähän tumma kuva, mutta onko pöyräjärjestelmä 2-6-0t ??
kuva 12.03.2019 21:24 Aki Karvonen  
  2-3 kertaa viikossa käydään hakemassa puita. Omien laskujeni mukaan yleensä on noin 15 vaunua matkassa. Tosin tänä talvena on ollut paljon näitä tynkäjunia.
kuva 12.03.2019 21:12 Jukka P. T. Ruuskanen  
  Lastausalueen koko ei riittäne 24 vaunulle.
Kuvasarja:
Wanhaa Lahtea
 
12.03.2019 20:37 Jouni Halinen  
  Väliaikatietoa: vaihdan kuvat parempilaatuisiin lähiaikoina.
kuva 12.03.2019 20:35 Teemu Sirkiä  
  https://juliadata.fi/timetables/advanced?s=1&date=past&range=30&cancelled=false&via=%C3%84KI
kuva 12.03.2019 20:32  
  Kuinkahan monta junaa tuonne Äänekosken suuntaan/pois liikkuu vuorokaudessa?
kuva 12.03.2019 20:00 Raimo Harju  
  Tätä se kehitys on.
kuva 12.03.2019 19:50 Tauno Hermola  
  Aikaisemminhan tämä oli toisin päin eli junansuorittajan toimisto, lipunmyynti ja matkatavaratoimisto olivat kuvaajan selän takana olevassa päädyssä. Ravinteli oli kai aikanaan nykyisen lipputoimiston paikalla?
kuva 12.03.2019 18:31 Veli-Matti Laitinen  
  Kyllä näin on myös Jussi Iltasen Radan Varrella-kirjan mukaan.
kuva 12.03.2019 18:15 Pasi Utriainen  
  Onko lastaustoiminta Petäjävedellä säännöllistä? Kuvista päätellen sieltä tulee harvoin 24 vaunun kokojunia.
kuva 12.03.2019 18:05 Pasi Utriainen  
  Nykyisin on jopa vara valita, minkä junan tässä kuvaa. Ennen Äänekosken tehdasta junia ei kulkenut juuri laisinkaan Pihtiputaan ja Keitelepohjan välillä.
kuva 12.03.2019 17:36 Tapio Nikula  
  Saviponni oli vajaa kilometri Sorvalammesta etelään ja sijaitsi radan itäpuolella. Kartassa vanhaa ratalinjaa pitkin menee tie ja paikka, jossa tie kääntyy 90 asteen kulmassa länteen, oli suunnilleen se saviponni. Sorvalammessa uitiin kesinä -65 ja -66 ja sen vesi oli todella lämmintä.
Minä mestaroin porukalle ison tonkallisen kiljua ja sitten istuimme iltaa sähköporukan kanssa ja "nautiskelimme" ilolientä. Osa porukasta intoutui lähtemään tansseihin Nurmaan lavalle ja tappeluhan siellä tuli. Sähköporukan yksi perhanan harteikas työntekijä kerkisi vintata 3-4 nurmaalaista raggaria aidan yli jorpakkoon, kunnes joku puukotti selkään. Ei kannattaisi kiljupäissään lähteä lavalle.
Vähän vanhempi tarina Voikoskelta. Aivan aseman vieressä radan länsipuolella oli kauppa vielä 60-luvulla. No 40-luvulla oli opastinporukka töissä asuntovaunuineen Voikoskella. Kaupan omistaja oli rahavaikeuksissa ja ajatteli korjata tilanteen polttamalla koko hökötyksen. Opastinporukan esimiehenä oli isäni Ilmari Nikula (silloin titteliltään opastinasentaja, myöhemmin opastinmestari). No isäukko sota-aikana opittujen vääpelin taitojen avulla värväsi kaikki paikalle sattuneet sammutustyöhön ja hoiti pomottamisen niin, että vahinkoja tuli vain vähän. Ja kun koko pytinki ei palanut, niin polliisi pystyi selvittämään yritetyn vakuutuspetoksen ja häkki heilahti.
Käsittääkseni kapearaiteinen Woikoski Oy:n tehtaalle kulki kyseisen kaupan edestä.
kuva 12.03.2019 16:56 Mikko Herpman  
  Eiköhän Ylämylly voi toimia välisuojastuspaikkana, eli tämä olisi päässyt lähtemään kun harjakone on poistunut Ylämyllyltä Onttolan pään opastimen taakse.
Miten sitten, on ollut työkoneen kulku. Toimiiko akselinlaskijat/raidevirtapiirit kun kaivinkone ajelee.. Jos ei niin tällöin lienee varattava koko väli työkoneelle.
kuva 12.03.2019 16:44 Mikko Herpman  
  Komea juna ja lumipöllyinen maisema.
kuva 12.03.2019 15:55 Teemu Saukkonen  
  Oikeastiko VNJ-JNS-väli on varattava kokonaan eikä Ylämyllyllä voi tehdä kohtausta?
kuva 12.03.2019 15:54 Teemu Saukkonen  
  Näitä oli taas satamassa.
kuva 12.03.2019 14:51 Risto Sollo  
  Onpas optiikka tehnyt vasemman laidan Geevaunuista lyhyitä tumppeja...Jyrängön silta aiheutti korkeanpaikankammoiselle junakuskille mukavia väristyksiä...
kuva 12.03.2019 14:12 Perttu Karttunen  
  Viinijörvenlä oli juuri harjattu vaihteet kun paikalle eilen menin joten harjakone siellä edellä on mennyt
kuva 12.03.2019 13:21 Jimi Lappalainen  
  Vastakuva: https://vaunut.org/kuva/64784
kuva 12.03.2019 13:07 Jimi Lappalainen  
  Mahtavaa tarinaa. Kiitos, Tapio! Olisikohan saviponni tuossa Sorvalammen kohdalla? https://tinyurl.com/y66rqt4f
Kuvasarja:
Deevereitä Toijalassa
 
12.03.2019 12:56 Timo Keski-Petäjä  
  Kiitos kommenteista. - Korjasin nyt tuon kuvatun mutta jo sittemiin poistetun veturin # 40 sarjaan 27, mihin se kuuluukin (merkkasin vahingossa poistetuksi sarjasta 26). Ja totta kai 2726 on liikenteessä vielä.
Kuvasarja:
Deevereitä Toijalassa
 
12.03.2019 12:39 Esa J. Rintamäki  
  Arvokas kuvasarja!!!
kuva 12.03.2019 12:07 Tapio Nikula  
  Savon radan perusparannusta tehtiin eri aikoina vähän siellä sun täällä. Ensimmäisenä pätkänä uudet K54-kiskot sai väli Pm-Mi vuonna 1963-64. Rataosalle ei tehty silloin oikaisuja ja kiskonvaihdon yhteydessä rata myös sepelöitiin. Olin itse opastinporukoissa töissä kesällä -64 Hiirolassa, kun kiskoroikka oli ehtinyt sinne saakka.
Voikosken eteläpuolinen oikaisu oli valmiina kesällä 1965. Vanha ratapohja purettiin heinä-elokuussa 1965. Purku alkoi aivan yllättäen ja meillä oli vielä vanha semafoori pystyssä. No osa jo irrotetuista nauloista lyötiin takaisin ja me köröttelimme Tka:lla hyvin hitaasti semmarin kohdalle, kaivoimme sen ylös ja nostimme sitten nosturilla rullavaunujen päälle. ARVOKAS semmari saatiin pelastettua. Mainittakoon, että kyseisen vanhan pätkän varrella oli kuuluisa saviponni, joka roiski korkealle ilmaan märkää savivelliä, kun juna ajoi ohi. Ponnia oli yritetty tukkia ja siihen oli kyörätty vaunulasteittain soraa, mutta kaikki upposi sinne maan syvyyksiin ja ponni vain ruiskutteli. Sen ruiskauksen näki jopa junan ikkunasta.
Voikosken pohjoinen oikaisu oli kohtuullisen valmis jo kesällä 1965, mutta se otettiin käyttöön vasta kesällä 1966. Kesällä 1965 meidät komennettiin siirtämään pohjoispään esiopastinta vanhan linjan varrella noin 200 metriä pohjoiseen. Opastimen jalka oli haudattu maahan niin, että kuoppa oli täytetty siltillä, savella ja pienillä kivillä. Kaivaminen oli tuskaisaa touhua ja kun upotimme opastimen uuteen paikkaan, niin ajattelimme, että nyt tehdään vähän kiusaa niille, jotka tämän joskus kaivavat ylös. Kuoppaan pantiin siis täytteeksi kaikki isot kannettavissa olevat kivet ja vähän soraa päälle. No arvaatte ketkä sen värkin kaivoivat ylös seuraavana kesänä, kun uusi linjaus oli otettu käyttöön. No pomo uskoi selityksiämme ja saimme käyttöön radan rakentajien kaivurin ja homma hoitui.
Voikosken ratapiha saatettiin lopulliseen muotoon heti kun eteläpään vanha linja oli purettu. Voikoski oli siis yksi ihan ensimmäisistä oikaisuista Savon radalla.
Kuvasarja:
Deevereitä Toijalassa
 
12.03.2019 11:41 Tuomo Ala-Keturi  
  Kyllä tuo 2726 näyttäisi olevan edelleen liikenteessä https://vaunut.org/kuva/131334?tag0=1%7CDv12%7C2726 ja tuskin tuota vihetynyttä 2640 olisi poistettu vahvuudesta?
Kuvasarja:
Deevereitä Toijalassa
 
12.03.2019 10:22 Timo Keski-Petäjä  
  Uusien dieselvetureiden tilauksen varmistuttua kerrotaanpa tilannekatsaus tästä projektista 12.3.2019: Käytössä on vielä 151 Dv12-sarjan veturia. - Kaikkiaan olen kuvannut Toijalassa 154 Dv12-sarjan veturia ajalla 20.9.2013-2.10.2018. Kuvaamatta on vielä käytössä olevista 10 veturia, eli 25-sarjasta 8 kpl (12, 18, 24, 31, 32, 33, 38, 46) ja 26-sarjasta 2 kpl (15, 18). Poistetuista vetureista olen ehtinyt saada kuvattua 26-sarjasta veturin 40 ja 27-sarjasta veturit 1, 2, 3, 4, 5, 10, 12, 14, 20 ja 26.
kuva 12.03.2019 10:05 Pauli Ruonala  
  Iisalmen rakennushistoriaselvitys sanoo että talo on tehty 1907 rautatien varteen ja alunperin se on ollut ratavartijan mökki. Se on siirretty jossakin vaiheessa radanvarresta Iisalmen satamaan. Sitten talossa toimi Ravintola Korkki joka avattiin Iisalmen olutfestivaalien avajaispäivänä 8.7.1993. Muistaakseni paikalle oli järjestetty lättäjunaliikennettä asemalta satamaan. Nykyjään ravintola on tosiaan nimeltään Kuappi ja se on auki vain tilauksesta. Iisalmen rakennushistoriaselvitys löytyy täältä:
https://www.iisalmi.fi/loader.aspx?id=7e7393a6-a09f-4693-8e00-b57289213501
kuva 12.03.2019 09:17 Teppo Niemi  
  Ja nyt Museovirasto on myöntänyt tämän vaunun katon korjauksiin 3000 € avustuksen. Avustuksen osuus koko rahoituksesta on enintään 50 %. https://www.museovirasto.fi/uploads/Kulkuvalineiden_restaurointiavustukset_vuonna_2019.pdf.
kuva 12.03.2019 09:10 Erkki Nuutio  
  H6 oli ensimmäinen veturisarjamme (poislukien varhainen E1), jossa oli siitä lähtien vakioksi tullut Walscheart-luistikoneisto. Koneiston kammet ovat kuvassa pääosin piilossa kuljettajan ja lämmittäjän jalkojen takana. Edeltänyt H5 oli saanut tulistimen (vrt. https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=11513.0 , s. 6,7,10-12) jo valmistajatehtaalla, mutta siinä oli vielä Stephenson-luistikoneisto.

VR:lle toimitetut "suomalais-ugrilaiset" veturit suunnitteli VR:n koneteknillinen toimisto, kuten kirjoituskin osoittaa. Tämä nostaa esiin kysymyksen, jota ei ole täällä käsitelty, mutta ehkä esimerkiksi Ilkka osaa vastata: VR suunnitteli veturit ainakin pääosin osakuvia myöten, tavoitteena mm. osien vaihtokelpoisuus käytettävissä olleen valmistustekniikan asettamissa rajoissa. Rajoihin liittyi, että useita yhteenliitettäviä osia jouduttiin asennettaessa vielä sovittamaan. Silloiset yksittäis- ja piensarjavalmistuksen toleranssit eivät useinkaan voineet olla niin tarkat, että yhteenliittäminen olisi käynyt "heittäen". Valmistuksen myötä paljastuu lähes aina suunnitteluvirheitä ja mm. toiminnan ja valmistuksen tarkoituksenmukaisuuden puutteita, mikä kaikki edellyttää muutoksia piirustuksiin. Miten yhteydenpito ja piirustusyhteistyö VR vs. Tampella ja Lokomo höyryveturiaikana sujui?
Vertailuksi dieselaikana oli pitkään Valmet-Lokomo -veturisuunnittelu (jossa isänikin työskenteli) fyysisesti Valmetilla. Konstruktiot olivat näiden kahden valmistajan yhteenliittymän (Hr13 tietysti lisenssipohjaisesti)
kuva 12.03.2019 08:18 Kimmo Pyrhönen  
  Hieno valaistus tässä. Se kuvastaa hyvin talven hämäryyttä ja tunnelmaa!
kuva 12.03.2019 08:07 Kurt Ristniemi  
  Oikean reunan rata on LWR:n rata. VR:n rata jää tässä selän taakse samansuuntaisena kuin etureunan Harjukatu.
Kuvan vasemmassa ylänurkassa, Mariankadun päässä, on Keski-Lahden vanha kirkko. Torin itäreunassa on KOP:n komea linna.
kuva 12.03.2019 07:45 Kurt Ristniemi  
  LWR:n juna ylittää Aleksanterinkadun matkallaan kohti pohjoista.

Jukka on oikeassa: Liputettu rakennus on todellakin Aleksanterinkadun ja Vesijärvenkadun kulman talo. Talon osoite on Aleksanterinkatu 16 / Vesijärvenkatu 20.
Kuvassa suoraan menevä katu on Aleksanterikatu länteen päin.
LWR:n rata ylittää Aleksanterinkadun numeroiden 18 ja 20 välissä.

LWR:n rata näkyy hyvin kartassa http://timomeriluoto.kapsi.fi/KARTAT/Kaupunkikartat/Lahti%20osoitekartta%201952.jpg
kuva 12.03.2019 07:16 Esa J. Rintamäki  
  Vasemmassa alanurkassa oleva kaksivärinen auto näyttäisi minun mielestäni olevan 1950-luvun alun Chevrolet tsi Pontiac. Neliovinen sedan se kuitenkin on. Harmi, kun tuulilasista ei näy, onko se kaksiosainen...
kuva 12.03.2019 07:12 Esa J. Rintamäki  
  Sirkka Valannoon mukaan Saloon rakennettiin IV luokan ravintolalla varustettu asema. Ulkoasussa on tehty pieniä muutoksia, mutta suurimmalta osalta asema on Granholmin suunnittelemassa asussa.