|
|
19.02.2019 10:31 | Juha Puusaari | ||
| T3503 onkin T58503! | ||||
|
|
19.02.2019 10:26 | Juha Puusaari | ||
| Ei ole T3503 vaan T58503 tämä. | ||||
|
|
19.02.2019 10:24 | Juha Puusaari | ||
| On vähän numerot pielessä? Vasemmalla on ilmeisimmin IC68, oikealla P714(siis oikea Reijon kommentissa) ja kaukana häämöttää T58503. https://julia.dy.fi/timetables?s=kuopio&d=8.8.2014 | ||||
|
|
19.02.2019 02:11 | Jouni Halinen | ||
| PPP:le 80-luvun loppuvuosina Rompalta tosiaan meni Australiaan junien sähköjärjestelmiä. Muistan sen siitä että faijavainaa oli silloin töissä elektroniikkatehtaan pakkaamossa. Siinä piti olla pirun tarkka, koska pakkaukseen käytettävän puutavaran piti olla 100%:ti painekyllästettyä puuta, ja vielä leimattua sellaista. Ukaasi oli niin kova että jos perillä löytyy yksikin lauta normipuuta, niin koko kuljetus palautetaan Suomeen. Ovat Aaussit aika vieraslaji kammoisia, sallittakoon se heille. | ||||
|
|
19.02.2019 00:22 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Australialaiseen moottorivaunuun taisi myös tuohon aikaan mennä suomalaisia innovaatioita. Olikos se pelkkä SELMA, vai menikö sinne myös SAMI? | ||||
|
|
18.02.2019 22:34 | Jouko Niiranen | ||
| Näköjään M100 ääntä voi kuulla Baia Maressa Romaniassakin, koska ilmeisesti vuonna 2006 Winterthurista Sveitsistä käytettynä ostetut trolleybussit ovat siellä edelleen ajossa. Strömberg toimitti taajuusmuuttajat kymmeneen Saurerin Winterthuriin 1981-82 toimittamaan trollikkaan. https://ro.wikipedia.org/wiki/Troleibuzele_din_Baia_Mare | ||||
|
|
18.02.2019 21:22 | Jouko Niiranen | ||
| Mitä ulkomaiseen kalustoon M100-äänellä tulee, niin Strömberg toimitti 1981-85 Rotterdamiin 700-sarjan 33 ensimmäiseen raitiovaunuun käytöt ja yhteistyökumppani Holec loppuihin lisenssillä. Holec toimitti lisenssillä käyttöjä myös muihin liikennevälineisiin sielläpäin jonkun aikaa, mutta sanoi sitten lisenssin irti ja väitti tehneensä niin paljon muutoksia, ettei lisenssi ole enää tarpeen. Tiedä sitten. Joka tapauksessa metromaiseen ääneen saattaa sielläpäin liikkuessa törmätä. Ihan samanlainen ääni ei ole, koska raitiovaunuissa oli myös tasajännitettä nostava katkoja, joka tuo oman pirinänsä mukaan. Tekniikassa oli myös sellainen ero, että kommutointipiiri oli yhteinen kaikille kolmelle invertterivaiheelle ja katkojalle, kun M100:ssa kullakin invertterivaiheella on oma kommutointipiirinsä. Tässä yksi ääninäyte Rotterdamista: https://www.youtube.com/watch?v=L2OXf3Zuh9I | ||||
|
|
18.02.2019 21:11 | Osku Reinikka | ||
| Erikoinen kuvateksti. | ||||
|
|
18.02.2019 20:24 | Perttu Karttunen | ||
| Meinaavatkohan paikan päällä tehdä sille jotain. | ||||
|
|
18.02.2019 20:18 | Immo Juhani Mouhu | ||
| Kyllä nämä veturit hienoja taideteoksia. | ||||
|
|
18.02.2019 20:11 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Tuo video Suomen koeajoista aiheutti niin suuren huuman, että jonkin aikaa lukulistalla ollut kirja veturiprojektista tuli luettua yhdellä kertaa. Ansiokasta, että julkaisitte kirjan, ja hyvä kun siinä on tekniikan lisäksi ajankuvaa ja sattumuksia. Tuli hyvin esiin, miten maailman kärkeä ollut pienen maan yritys toimittaa tekniikkaa suurelle sähköveturimaalle, joka on kuitenkin teknologisesti jälkeenjäänyt. Yritettiin tehdä modernia sähköveturia, mutta niin kansa kuin veturin suunnittelijatkin jonottivat kauppojen edessä ruokaa. | ||||
|
|
18.02.2019 19:54 | Teemu Salonen | ||
| Olikohan ylläoleva ihan asiallinen kommentti? Itse en ainakaan kovin korkealle arvosta enkä usko että arvostavat nekään (todennäköisesti) islaminuskoiset konduktöörit joita varsinkin lähiliikenteessä työskentelee paljon. | ||||
|
|
18.02.2019 19:43 | Pasi Utriainen | ||
| Nyt Dv12 on jo lähtenyt hankehommiin ja halvaantunut Dr16 on työnnetty pistoraiteen päähän. | ||||
|
|
18.02.2019 17:59 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä Parlor Car on salonkivaunu suomeksi. Ja VL19-malli on hieno, kiitos Pietu julkaisusta! | ||||
|
|
18.02.2019 17:00 | Pietu Tuovinen | ||
| Laitetaan salonkivaunu. Pitkään mietinkin että miten tuon kääntäisi järkevästi. Tältä esikuva näyttää sisältä: https://c1.staticflickr.com/9/8532/29437532080_3b14b8f62d_b.jpg | ||||
|
|
18.02.2019 16:50 | Pasi Seppälä | ||
| Hienosti vaunuletka taipuu radan muotoihin. Tässä vanhan Selänpään ja Vuohijärven välimaastossa onkin pari hyvää ässä-mutkaa, joista saa maukkaita kaarrekuvia. | ||||
|
|
18.02.2019 16:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| On myös olemassa ns. Parlor Guitar, eli salonkikitara. Se oli hieman pienempi kuin "oikea" kitara. Komppaan Kurtin kommenttia. Ainakin minun sanakirjassani Parlor Car on käännetty salonkivaunuksi. |
||||
|
|
18.02.2019 16:19 | Jere Vainionpää | ||
| Onkohan tässä rungossa ollut Rx-ravintolavaunu auki - normaalistihan IC 201/IC 202 -parissa ei ole ravintolavaunua ollenkaan. Siinä mielessä vararunko olisi jopa matkustustason parannus toisin kuin yleensä (edellisenä lauantaina pari ajettiin yhdellä Sm2-yksiköllä). | ||||
|
|
18.02.2019 11:30 | Aleksi Ylikangas | ||
| Perttu: Kyllä löytyy. :) | ||||
|
|
18.02.2019 07:58 | Henrik Hietala | ||
| Voisko olla 2520? Torstaina 14.2. se oli ilmestynyt Oulun Oritkarin satamaan, ilmeisesti lavetilla tuotuna. | ||||
|
|
18.02.2019 07:04 | Kurt Ristniemi | ||
| Parlor car ei tarkoita oleskeluvaunua, eikä edes keskusteluvaunua, vaikka parlor/parlour alunperin tarkoittaakin esim. maalaiskartanon keskustelu- tai neuvotteluhuonetta. Se tarkoittaa matkustajavaunua, jossa on varattavat yksittäiset istuimet ('nojatuolit') ja suurempi mukavuus kuin tavallisessa matkustajavaunussa. Yhdysvalloissa ei ollut vaunuluokkia, vaan kaikille yhteiset vaunut, joissa wikipedian mukaan oli mm. melkoinen löyhkä. Rahalla sai sitten lunastaa oman erillisen mukavan paikan miellyttävästä ja luxuriöösistä parlor carista, jossa haisevalla väestönosalla ei ollut varaa matkustaa. Ks. https://en.wikipedia.org/wiki/Parlor_car Mutta mikä olisi sattuva suomennos? Vaikka parlor tarkoittaakin mm. myös salonkia, niin salokivaunu ei taida olla ihan passeli käännös? Parlor car on ikäänkuin I luokan vaunu järjestelmässä, jossa ei ole vaunuluokkia. |
||||
|
|
18.02.2019 06:39 | Markku Knuutti | ||
| Vesitorni aikas kaukana raiteesta. | ||||
|
|
18.02.2019 02:32 | Pietu Tuovinen | ||
| Radasta sen verran että se on nimetty erään japanilaisen pikkukaupungin, Ōarain mukaan. Mitään varsinaista esikuvaa radalla ei ole. Rata ei ole iso, pöydän koko karkeasti arvioituna 2x1,5m. Kerroksia on kaksi, alatasolta löytyy veturiraiteet kääntöpöytineen sekä Ōarai Centrumin asema. Ratoja on kaksi erillistä: AC digirata sekä DC analogirata, jälkimmäiseen voi toki halutessaan kytkeä digiajolaitteen. DC rata lisäksi osittain kolmekiskorataa, jossa kulkevat limittäin normaali ja kapearaiteinen. Liikkuva kalusto on kokoelma erilaisia uusia ja vanhoja vetureita ja vaunuja eri puolilta maailmaa. Euroopan maista edustettuna ovat Saksa(t), Ranska, Tanska, Norja, Itävalta, Britannia, Sveitsi ja Suomi. Euroopan ulkopuolelta taas USA, Kiina, Japani, Venäjä, Australia ja eksoottisimpana ehkä Brasilia. Kaikki kätevästi samalla radalla! Vielä pitäisi hommata Taiwan ja Etelä-Afrikka... | ||||
|
|
18.02.2019 02:29 | Pietu Tuovinen | ||
| Malli on Eurotrainin valmiste, jonka olen muuttanut ''hybridiksi'' eli veturi toimii sekä AC että DC radoilla. AC radalla ajettaessa veturi saa virran tavaravaunuun sijoitetun laahaimen kautta. Erikoistehosteeksi asensin toiseen virroittimeen Viessmannin valokaarigeneraattorin (musta johto virroittimessa, johdon päässä ledvalo) Veturi on nimetty Strike Witches animesarjan henkilön, Sanya V. Litvyakin mukaan. Ja muuten, pisteet sille joka löytää kuvasta aikakoneen ;) |
||||
|
|
17.02.2019 23:42 | Perttu Karttunen | ||
| Vieläkö 2749:ssä on lyhyessä päässä höyryveturifontti? | ||||
|
|
17.02.2019 21:31 | Valtteri Renfors | ||
| Herrala-Järvelä-väli ei ole Lahden oikorataa. | ||||
|
|
17.02.2019 21:23 | Matias Karlberg | ||
| Siistii!!!... | ||||
|
|
17.02.2019 21:10 | Jouko Niiranen | ||
| Innostuin tarkistamaan netistä, mitä Sherbinkassa olleelle VL86F:n puolikkaalle nykyään kuuluu, ja YouTubesta löytyi video vajaan kahden vuoden takaa, josta käy ilmi myös sisätilojen kunto: https://www.youtube.com/watch?v=GAmMuyNbrMk | ||||
|
|
17.02.2019 21:03 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Suurkiitokset julkaisusta. Siellähän se invertteri naukuu, kun jättiveturi lähtee liikkeelle. Ohjaamossa on avaruusteknologinen pioneeritunnelma, tangentti värjää videon keltaiseksi. Ystävyys, yhteistyö ja avunanto huokuvat. | ||||
|
|
17.02.2019 20:39 | Mikko Herpman | ||
| Olipa tosiaan mielenkiintoinen tuo rakennushistoria. Rautatieasema ja veturitalli ovat kutakuinkin ainoat mitkä ovat "kuivalla maalla". Kaikki niiden linjasta kohti Savilahtea on täyttömaata. Ainoastaan poikkeuksena korkeampi kohta oli Pirttiniemi. | ||||
|
|
17.02.2019 17:00 | Pietu Tuovinen | ||
| Ahaa siksikös ne (Ed+Ed+Eifet) olivat etelässä. Ihmettelinkin että miksi tulivat eilen lauantaina IC 65:n mukana Helsingistä. | ||||
|
|
17.02.2019 16:50 | Pietu Tuovinen | ||
| Muut Vectronit ovat 3319 ja 3301 | ||||
|
|
17.02.2019 13:29 | Erkki Nuutio | ||
| Mielenkiintoinen rakennushistoriaselvitys alueesta raidekarttoineen : https://hallinta-mikkeli.kunta-api.fi/wp-content/uploads/2017/05/Mikkelin-satama-alueen-Mannerheimintien-ja-rautatiealueen-rakennushistoriaa-Koko-selostus-kuvineen.pdf | ||||
|
|
17.02.2019 12:02 | Jouko Niiranen | ||
| Tuohon välipiirin jännitteen rippeliin liittyen, yksivaiheisesti syötetyissä taajuusmuuttajissa, kuten rautateillä, tarvitaan pakosti aika paljon tasasuunnatun jännitteen suodatusta, koska 50 Hz verkon jännite on nollassa 10 ms välein, jolloin verkosta saatava teho on myös nolla. Tasasuuntaajan tyyppi ei vaikuta tähän, koska ongelma johtuu vaihtojännitteen perusominaisuudesta. Suotoa on ison kondensaattoripatterin lisäksi tehostettu etenkin 16 2/3 Hz verkoissa kaksinkertaiselle verkon taajuudelle viritetyn imupiirin avulla. Jos nyt jotakuta täällä kiinnostaa, niin aihetta on sivuttu väitöskirjassani, joka tosin keskittyy pääasiassa tasasähköllä syötettyjen metroverkkojen pientaajuisiin johtuviin häiriöihin ja niiden ehkäisyyn. https://www.researchgate.net/publication/35285878_Operation_of_inverter_equipment_with_a_DC_supply_containing_low_frequency_ripple_-_an_analysis_of_input_impedance | ||||
|
|
17.02.2019 09:29 | Tuomas Pätäri | ||
| Hienot värit tässä! | ||||
|
|
17.02.2019 00:58 | Jouko Niiranen | ||
| Onnistuin saamaan yhteyden Åkeen, ja sain häneltä luvan pistää koosteen hänen VL86F-videostaan YouTubeen. Laitoin siihen myös englanninkielisen tekstityksen: https://www.youtube.com/watch?v=EVZOcLrXjJQ | ||||
|
|
17.02.2019 00:55 | Jouko Niiranen | ||
| VL86F liittyen, videota, tosin lyhyesti, myös konehuoneen puolelta: https://www.youtube.com/watch?v=EVZOcLrXjJQ | ||||
|
|
16.02.2019 17:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vanhoissa aikatauluissa merkittiin alle minuutin pysähdys kolmiolla. Tarvittaessa pysähdys S-kirjaimella. | ||||
|
|
16.02.2019 15:53 | Jimi Lappalainen | ||
| Mielenkiintoinen kokoonpano. | ||||
|
|
16.02.2019 14:05 | Olli Aalto | ||
| Tämä kommenttiketju on mielenkiintoista luettavaa, sillä se kuvastaa hyvin miten ajat muuttuvat. Paljon on vettä virrannut Iijoessa, kun nyt, lähes 13 vuotta myöhemmin, VR ilmoittaa käteisen loppuvan maksutapana konduktöörien kaukojunissa myymille lipuille ja korttimaksun siten olevan ainoa mahdollinen vaihtoehto. | ||||
|
|
16.02.2019 13:23 | Juhani Pirttilahti | ||
| P on alle minuutin pysähdys. | ||||
|
|
16.02.2019 12:50 | Juha Puusaari | ||
| Kertokaas tietämättömälle mitä toi P tarkoittaa? | ||||
|
|
16.02.2019 11:19 | Jimi Lappalainen | ||
| Tämä on VET 11750 HVA–TPE. Vei junan 56811 VKA–HVA. | ||||
|
|
16.02.2019 10:28 | Jimi Lappalainen | ||
| Vastaan itselleni; se on. Kangas ei olekaan siis ainoa laajentamaton. | ||||
|
|
16.02.2019 10:05 | Kurt Ristniemi | ||
| Toinen vaunu vasemmalta näyttää olevan rakennetyypiltään Kassel. Ja samanlaisia saattavat olla siitä oikealle olevat vaunutkin. Sensijaan vasemmanpuoleisen jarrukopillisen vaunun tyyppinimi näkyy olevan pitempi. En heti keksi mikä se voisi olla. - München? | ||||
|
|
16.02.2019 09:51 | Jimi Lappalainen | ||
| 7.8.2018 tämä seisoi Voikkaalla; https://flic.kr/p/2eLXyc4 | ||||
|
|
16.02.2019 00:44 | Hannu Peltola | ||
| Nopean googlauksen perusteellla tämä suikka näyttäisi olevan Feldmütze m/35. M/40:ssä oli jo lippa. | ||||
|
|
15.02.2019 23:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Feldmutze M42 on lipallinen, muistuttaen vuoristojoukkojen kenttälakkia. Zoomauksen perusteella näyttäisi noilla pensas-johanneksilla olevan suikat päässä. | ||||
|
|
15.02.2019 22:33 | Jyrki Talvi | ||
| Eräs kerta Jäs lähti T 3436 1 Sins veturina 3102. | ||||
|
|
15.02.2019 22:26 | Hannu Peltola | ||
| Tämä tuli satunnaiskuvana eikä tätä näköjään ole kukaan vielä kommentoinut. Vaunuissa on Deutsche Reichsbahn -tekstit ja sotilailla on tyypillinen Wehrmachtin univormu ml. Feldmütze M34/M38/M42. Ilma alkaa olla kylmä, koska sotilailla on manttelit päällä ja monella on kädet taskuissa. Taustalla näkyy vuoristoinen maisema, joka voisi olla Balkanilta. Oma arvaus: kuva on syksyltä 1941 Jugoslaviasta tai Kreikasta... | ||||
|
|
15.02.2019 18:41 | Perttu Karttunen | ||
| Nyt on kyllä juuttaan upea kuva kieltämättä! | ||||