Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 15.02.2019 18:41 Perttu Karttunen  
  Nyt on kyllä juuttaan upea kuva kieltämättä!
kuva 15.02.2019 07:58 Jaakko Hakala  
  Kiitokset kehuista! :)
kuva 15.02.2019 01:30 Jouni Hytönen  
  Montechista löytyy Youtubesta tällainen drone-tutkielma: https://m.youtube.com/watch?v=IsEscPO-gY4 Varsin mielenkiintoinen viritys ja suuri harmi, ettei se ole enää toiminnassa. Kävin vuonna 2000 katsomassa Lüneburgin laivahissiä, sekin oli varsin mielenkiintoinen.
kuva 14.02.2019 20:22  
  Oho, oikein neljä (4) minuuttia :-)
kuva 14.02.2019 20:21 Pasi Utriainen  
  Kuopion tiepiirin piiri-insinööri William Forss kertoo Savo-lehdessä 16.1.1927: "kolmantena vaihtoehdotuksena tein samalla aloitteen nykyään toteutettuun järjestelyyn kuljettaa autoja Kuopiosta Toivalaan erikoisesti tarkoitustaan varteen kuntoonpannussa rautatievaunussa. Seikkaperäisen suunnitelman viimeksimainittua maantieliikennettä helpottavaa järjestelyä varten laadin vuonna 1922, jolloin se myös toteutettiin".

Kallaveden sillat valmistuivat juhannukseksi 1932, jolloin liikennöitsijä Aaro Räsäsen linja-auto kuljetti laivakyydistä myöhästyneet häävieraat ensimmäisinä yli Kallaveden.
kuva 14.02.2019 19:21 Ari-Pekka Lanne  
  Ja neliakseliset Hains-vaunut on tehty Sgm-konttivaunuista. Komeita vaunuja kumpikin muutostyörätti.
kuva 14.02.2019 19:02 Reino Kalliomäki  
  Suomen Teiden Historia, osa II (TVH + S. Tieyhdistys, Hki 1977, ISBN 951 0803-8) kertoo sivuilla 134-135 käyttövuosiksi 1922 - 1931. Kirjassa on 2 kuvaa, samat kuin sivuilla, tämä, ja: https://vaunut.org/kuva/58778?liikp1=1830
"Kallan tien" sanotaan valmistuneen 1931, mutta vihityn vasta1932. Kuvien katetun vaunun numero näyttää olevan 70035 (eri kuvasta). Onko toiseenkin vaunuun ollut tarkoitus tehdä katto? Lähteiksi kirja mainitsee: KAJANDER 1931, 127-128; apul.piiri-ins. J.PENTTISEN esitelmä Kuopion piirin 175v juhlissa 1974; TVL:n Kuopion piirin arkisto; PITKÄNEN 1975, 342; Rah.al nro 181 Vp 1928 liitteet; LEINO 1940, 75.
kuva 14.02.2019 18:31 Esa J. Rintamäki  
  Hyvä kuva, vaikkakin vaivan takana...! Tällainen on ainoa oikea taajamajuna, Deeveri ja sinisiä vaunuja...
kuva 14.02.2019 13:51 Hannu Peltola  
  Kyllä on, kuten useimmilla Keski-Euroopan suuremmilla asemilla. Köpiksen rata on tehty Fleischmannin kiskoilla ja sen maisemointi on näyttelyradaksi ihan kohtuullinen.
kuva 14.02.2019 13:26 Tommi K Hakala  
  Ihan kuin muistelisin, että myös Kööpenhaminan asemalla olisi vastaava.
kuva 14.02.2019 12:52 Juha Puusaari  
  Jopas on ollu huonoa tuuria, onneksi kuitenkin sait kuvan (ja mielestäni hyvän kuvan)
kuva 14.02.2019 10:50 Mauri Monto  
  Totta kyllä, näppäilyvirhe numeroa kirjatessa.
Seuraavana päivänä 14.2.2019 oli pitkästä aikaa vastaavaa tavarajunaa vetämässä Sr-1.
kuva 14.02.2019 09:49 Jarno Heikkinen  
  Lisätään kuvatietoihin. Jäänyt näköjään laittamatta.
kuva 14.02.2019 09:08 Juhani Pirttilahti  
  Äänekosken liikenteen vaunu on neliakselinen Hains, jossa on erehdyttävästi samannäköinen kate.
kuva 14.02.2019 09:07 Juhani Pirttilahti  
  Tosiaan nämä on kaksiakselisia Hbins-vaunuja, entisiä Hbi-vaunuja, joita käytetään sahatavaran kärräämiseen satamiin.
kuva 14.02.2019 07:39 Kurt Ristniemi  
  Näiden Kallaveden autojenkuljetusvaunujen käyttöaikana näytään vähän joka paikassa pidettävän vuosia 1922-1932. Lopettamisvuodeksi vuosi 1932 on looginen, koska Kallaveden ylittävä Kallantie otettiin silloin käyttöön. Mutta löytyykö aloitusvuodelle 1922 vahvistusta?

Länsi-Savo kertoo lokakuun lopulla 1922, että Kuopion läänin maaherra oli keväällä 1922 lähettänyt valtioneuvostolle ehdotuksen maantieyhteyden saamiseksi Kuopiosta itään siten, että autojen kuljetus Kallaveden yli Kuopion ja Toivalan asemien välillä tapahtuisi rautateitse tarkoitukseen erityisesti varustetuilla rautatievaunuilla. Valtioneuvosto oli pyytänyt lausunnon rautatiehallitukselta, ja sen saatuaan päättänyt antaa rautatiehallitukselle määräyksen järjestää autoilla kuljettava maantieliikenne Kuopion ja Toivolan asemien välillä, mihin tarkoitukseen se myönsi 76 000 markkaa. Tekstissä mainitaan, että päätös oli tehty 'nyttemmin', ts. syksyn 1922 aikana?

Ehtikö rautatiehallitus rakennuttaa lastauspaikat Toivalan asemalle ja - määräyksestä poiketen - Valkeisen laiturille, muunnattaa vaunu/t ja käynnistää liikenteen vielä saman vuoden aikana?

Tutkailin muutaman vuoden Turisteja, mutta niissä ei valitettavasti ollut mitään mainintaa autojenkuljetuksesta tällä välillä.

Vaunut kulkivat varsin harvaan. Esim. vuonna 1924 vain kerran päivässä suuntaansa: Kuopiosta pohjoiseen aamuisin ja pohjoisesta Kuopioon iltaisin. Se ei enää riittänyt lisääntyneen autoliikenteen tarpeisiin ja niin maaherra G. Ignatius ehdotti Savon päivillä syyskuussa 1924, että hallitukselle ja eduskunnalle annettaisiin esitys maantien rakentamiseksi kiireellisesti radan yhteyteen. Näin kertoo Savon Sanomat syyskuussa 1924.
kuva 13.02.2019 21:03 Jorma Rauhala  
  Ettei olisi Korkeakosken junarunko.
kuva 13.02.2019 20:58 Jukka Tölkkö  
  Radalla kulku ei ole sallittua, mutta suurin synti on tietysti hiihtoladulla kulku tai sen välittömässä läheisyydessä aiheeton oleskelu. Koska tekoni ei ollut vähäinen, on minut tuomittava vähintään kahdeksi vuodeksi vankeuteen! Ehdottomana tietysti, koska en ollut ensikertalainen ladulla kävelyssä...
kuva 13.02.2019 14:23 Antti Havukainen  
  Kyllä Vuosaaren ratapihakin on kauttaaltaan aidattu, mutta valvonta ei liene ihan yhtä tiukkaa kuin sataman varsinaisella ISPS-alueella.
kuva 13.02.2019 14:00 Kari Suominen  
  ”Mitä Maariana malolla sitä vappuna vaolla”
kuva 13.02.2019 13:53 Esko Peranto  
  Meillä vanha kansa sanoo. Jos vappuna on lunta katolla, sitä on maassakin.
kuva 13.02.2019 13:45 Simo Virtanen  
  Ollut vissiin liiankin luminen kun tämä seisoi eilen Hatanpäällä Nissan-korjaamon pihalla.
kuva 13.02.2019 13:32 Tomi Takala  
  Veturi on Sr3 3313 eikä 3013.
kuva 13.02.2019 11:08 Teemu Saukkonen  
  Tähän tullessa vauhti on ollut niin hidas että on voinut auratakin. Niiralassa ei kuitenkaan käynyt, ja varmaankin oli tässä tukkeena kun T4509:n piti lähteä. Se oli lähtövalmis ajallaan, mutta lähti puolen tunnin odottelun jälkeen.
kuva 13.02.2019 10:48 Seppo Rahja  
  Näillä Ruotsin lätillä on jotenkin alakuloisempi ilme kuin suomalaisilla: puskinvalot ovat kovin alhaalla, ovat jopa puskimien kohdalla. Vrt. https://vaunut.org/kuva/130782?u=916&d=18.01.2019&ns=1
kuva 13.02.2019 10:48 Petri P. Pentikäinen  
  Jos mainosjulisteiden iskulauseesta saisi selvää, pääsisi varmaan vuoden tarkkuudelle. Mies etualalla näyttää vahvasti l97o-luvulta, vuodenajasta kertonee, että tabletillaan somea silmäilevä rouva on kytkeytynyt turkislakkiin.
kuva 13.02.2019 10:31 Mikko Herpman  
  Hauska tilannekuva, tuossa saa olla tarkkana ettei mene opastimet tai muutkaan merkit mukana. Todistettavasti auraamista siis tapahtuu.. Itse näin myös vastaavan aurakokoonpanon kun menin pari viikkoa sitten Helsinkiin. Tuli Lappeenrannan suunnasta ja kohtasimme Joutsenossa, ilmeisesti aurasi myös linjaa koska vauhtia oli noin 40km/h pitkä matka ennen Joutsenoa. Tuliko Teemulla tästä havaintoja aurasiko vain ratapihat, vaiko myös linjalla?
kuva 13.02.2019 10:20 Reino Kalliomäki  
  Taittaapa olla aikaa viime porkkana-ajelusta! Käynee aamunavaukseksi :)
kuva 13.02.2019 08:02 Juhani Pirttilahti  
  Penkit ei käänny, vaikka kahvasta kuinka nykisi. :-)
kuva 13.02.2019 06:18 Juhana Nordlund  
  Kyllä kuva on Nikon toteamuksen tavoin Dm9-yksikön toisen luokan osastosta. Ilmeisesti Dm9-vaunun tupakoimattomien osastosta, jos oikein osaan yksityiskohdista päätellä.
kuva 13.02.2019 03:41 Niko Padatsu  
  Katon kaarevuus ei oikein täsmää mihinkään mieleen tulevaan teräsvaunuun ja yksityiskohdat mmuistuttavat muutenkin porkkanaa?
Olisiko tässä siis kuitenkin Dm8/9?
kuva 13.02.2019 02:06 Jari Kuusinen  
  Maastohiihtoalueella olo ja suksiradan ylittäminen muualta kuin merkityistä ylityspaikoista on kielletty laissa. Hikilautalain 304/2011, 85 §:ssä säädetään seuraavaa: ”Joka tahallaan liikkuu tai oleskelee asiattomasti hiihtokisa-alueella, suksiratalinjalla, sivakointisillalla tai hiihtotunnelissa, joka ei ole yleisön käytettävissä, on tuomittava, jollei teko ole vähäinen tai siitä muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, hikilautalainsäädännön rikkomisesta sakkoon.”
kuva 12.02.2019 22:28 Tuomas Pätäri  
  Oho! Vaikka eletäänkin vasta helmikuuta, voisin ennustaa, että tämä tulee olemaan varmasti vuoden komeimpia Vorg-kuvia. Kaunista!
kuva 12.02.2019 22:25 Tuomas Pätäri  
  Vuosaaren ratapihalle taitaa itse asiassa olla varsin "avoin" pääsy, satama-alueella toki sitten eri tilanne.
Kuvasarja:
Junia Kannuksessa
 
12.02.2019 20:14 Aki Karvonen  
  Komeita ja laadukkaita kuvia!
kuva 12.02.2019 20:07 Matti Grönroos  
  Siinä on se vissi ero, että saksalaisten hissi toimii vastapainoperiaatteella ja ranskalaisten ei.
kuva 12.02.2019 17:07 Seppo Rahja  
  Tämä Niederfinowin laivahissi toimii 4 x 55 kW sähkömoottorilla eli 300 hv:lla (vrt. ranskalaisten 2000 hv).
kuva 12.02.2019 12:28 Juha Puusaari  
  T58008 on käsittääkseni tuon numero mikäli n e ä n kellon oikein https://julia.dy.fi/timetables?s=58008&d=10.7.2014 ja olisko sit jatko ollu T4038 https://julia.dy.fi/timetables?s=4038&d=10.7.2014
kuva 12.02.2019 12:17 Juha Puusaari  
  T58601 etusessa kulkenut KVLA-KON https://julia.dy.fi/timetables?s=58601&d=10.7.2014
kuva 12.02.2019 11:30 Mikko Herpman  
  Joo, Äänekosken päässä kutakuinkin suoraan vaihdettaneen kuormausraiteelle aitojen sisäpuolelle. Vuosaari varmaankin myös aidattua aluetta. Eli potentiaaliset töhryt tulleevat jos runko jostain syystä joutuu seisomaan jossain välillä pitempää aikaa. Taisi olla melkein heti kun liikenne näillä alkoi, niin yhtä runkoa töhrittiin jossain paikassa ja oli vielä puolivirallinen tai virallinen kuvaus seuraavana päivänä. Muistelen että oli tuuria ja töhryt olivat vain toisella puolella, joten eivät haitanneet kuvien ottoa.
kuva 12.02.2019 07:59 Julius Ylitalo  
  Kiva kuva Porvoosta.
kuva 12.02.2019 06:46 Kari Haapakangas  
  Rajat ovat mutkikkaita, mutta sekä sinä että juna olitte Joensuussa. Juna oli juuri tehnyt pienen visiitin Kontiolahden puolelle, ja on juuri tekemässä toisen samanmoisen kunnes palaa jälleen Joensuuhun.
kuva 12.02.2019 00:25  
  Huhhuh! No siinä sitä lunta pöllyää kerrakseen! Hyvä kuva!
kuva 11.02.2019 22:31 Jimi Lappalainen  
  Veturi näyttäisi olevan 3003.
kuva 11.02.2019 22:05 Tommi K Hakala  
  Taitavat nämä "Äänekoskelaiset" olla molemmissa päissä sellaisessa paikassa, ettei kuka vaan kävele maalailemaan?
kuva 11.02.2019 22:01 Pietu Tuovinen  
  Niin vähän arvelinkin mitä veturitalliin tulee. Mutta jospa sitä jonkin älyllisen kuvan saisi räpsäistyä VL:stä tänne vorgiin :)
kuva 11.02.2019 21:52 Tommi K Hakala  
  Älä muuta virko Hannu, uskomatonta mitä ideoita on ihminen aikain saatossa saanut aikaiseksi ja toteutettua...
kuva 11.02.2019 21:25 Hannu Peltola  
  Veturitalli on ainakin täysin kuollut. Kirjoitin sinne muutaman pätkän radastani viime keväänä, eikä sen jälkeen montaa viestiä ole ilmestynyt. Eikö VL:n kuva sopisi tännekin? Onhan Vorgissa kohtuullisen paljon pienoismallikuvia...
kuva 11.02.2019 21:19 Hannu Peltola  
  Olisin tulkitsemassa veturin numeroksi 709. Veturi on Ub-sarjan vaihtokone vuodelta 1949. Tämä oli sijoitettu Sävenäsiin 1973-1975, mutta näköjään vielä 1976 veturi pyöri vanhalla kotinurkallaan. Vuonna 1988 tämä modernisoitiin sarjaan Ue.
kuva 11.02.2019 21:15 Hannu Peltola  
  Veturin numeroa ei aivan erota, joten tarkempaa historiaa ei voi kaivaa. Sarja on joka tapauksessa F. Göteborgin asetinlaite on kuvauksellinen ja katsokaa, miten villiviinit tykkäävät siitä!
kuva 11.02.2019 21:13 Hannu Peltola  
  Veturi valmistui pikajunaveturiksi sarjaan Ds vuonna 1934. Vuonna 1956 tämä modernisoitiin sarjaan Du ja vuonna 1971 veturi sai kaksinajolaitteet, jolloin sarjaksi muuttui Du2. Kotivarikkona oli Sävenäs 1973-1979 eli kuvassa ollaan kotikulmilla. Veturi hylättiin 1981.

Junakokoonpano on mielenkiintoinen, kaksiakselista konduktöörivaunua seuraa 1960-luvun vaunu, joka tuolloin oli uusinta uutta. Veturin takana näkyy vaunuja 1930- ja 1940-luvuilta.