Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 07.02.2019 18:05 Jukka Voudinmäki  
  Kiitoksia mielenkiintoisesta Niinisaari-datasta.
kuva 07.02.2019 18:02 Timo Keski-Petäjä  
  Hieno dokumentaatio korjauksesta! - Täällä kuva palauttamisesta runkoon (mukana linkki videoon palautustilanteesta): https://vaunut.org/kuva/131150?u=3246&d=07.02.2019 .
kuva 07.02.2019 17:24 Markku Knuutti  
  Onko tuosa kohtaa nykyysin alikulku ?
kuva 07.02.2019 17:19 Raimo Harju  
  Jopas löytyi komee kuva.
kuva 07.02.2019 16:53 Kimmo Huhta  
  13.1.1956 viidennen liikennejakson päällikkö Vilho Aaltonen kirjoitti liikenneosaston päällikölle Niinisaaren puhelinvartiopaikan perustamisesta näin:

"Viime joulukuussa junain kulussa vallinneen epäsäännöllisyyden aikana osoittautui tarpeelliseksi, että Myllymäen ja Valkeajärven liikennepaikkain välillä olisi puhelinvartiopaikka junain kulun ohjaamista varten.

Kuljetustoimiston päällikön kehoituksesta järjestettiinkin sanotulle välille pv-paikka ja suostui Niinisaaren seisakkeen lähellä km:llä 325 asuva ratavartija sijoittamaan puhelinvartijoiksi määrätyt liikenneosaston miehet toistaiseksi asuntonsa keittiöön, jossa puhelinkin oli. Liikenteen sitten asetuttua lakkautettiin sanottu pv-paikka joulun aikaan.

Vastaisen samanlaisen tarpeen varalta tehtyyn tiedusteluun ilmoitti ratavartija, ettei hän enää ole halukas ahtaaseen, huoneen ja keittiön käsittävään asuntoonsa ottamaan puhelinvartijoita. Tämän vuoksi pyysin ao ratajakson päällikköä sijoittamaan paikalle jonkinlaisen kojun, jotta siihen voitaisiin tarpeen vaatiessa sijoittaa puhelinvartiopaikka. Koju onkin nyttemmin sijoitettu Myllymäen ja Valkeajärven välille km:lle 324+600 m eli suunnilleen sille paikalle, jolla suunniteltu Niinisaaren liikennepaikka tulee sijaitsemaan, ja on siellä jo tarpeelliset puhelinyhteydet naapurijunanlähetyspaikkoihin.

Sanottu liikennepaikka, Niinisaari, tullaan tästä lähtien tarpeen vaatiessa tilapäisesti miehittämään ja tullaan sitä tällöin käyttämään tilapäisenä puhelinvartiopaikkana, koska se täyttää Jt:n 123 §:n 9. kohdan tällaiselle pv-paikalle asettamat vaatimukset."
kuva 07.02.2019 16:49 Tage Löfman  
  Siinä oli 70-luvulla seisake ja laituri muttei enään. Nykyään on mentävä Hinthaaran asemalle jos haluaa kyytiin.
kuva 07.02.2019 16:41 Timo Salo  
  Tämän kuvan voisi lähettää ihan mihin vaan kisaan...
kuva 07.02.2019 16:18 Henrik Hietala  
  Nyt näyttää ilmaantuvan OLL raideosuuksia junien kulkutietoihin
kuva 07.02.2019 16:12 Timo Salo  
  Kiitos Jaakolle tosi hienosta kuvasta, mutta mistä kuva on otettu??? Zoomattu kirkolta???
kuva 07.02.2019 16:06 Timo Salo  
  Eikä vieläkään ole juuri muuttunut, leviää vaan Nokiaa ja Häijäätä kohti...
kuva 07.02.2019 15:50 Pentti Köylijärvi  
  Ilmeisesti kuitenkin tulija oli IC 63. IC 68 on Kuopio - Helsinki klo 14.24
kuva 07.02.2019 15:48 Timo Salo  
  Just ja just mastoni pääsee VR:n "yli"... :-)
kuva 07.02.2019 15:43 Julius Ylitalo  
  Piilola on kyllä kaunis pysäkki.
kuva 07.02.2019 15:40 Mikko Herpman  
  Naamakirjan puolen höpöttelyssä oli kuva nostosta.. Ja kuorma-auton lavalla oli ehjä akseli. Eli vaunu nostettiin ilmaan ja viallinen akseli ja laakeri vaihdetaan siellä laanilla. Kuvista ei erottanut, oliko miten tarkalleen, mutta näytti että "kuskinpenkin" alta oleva teli olisi otettu alta pois ja siihen vaihdetaan ehjät osat. Tosin tätä ei pystynyt päättelemään tarkalleen. Joka tapauksessa vaunua korjataan siinä ja lavettia ei täten tarvittu.

Youtube-video kun vaunu killuu ilmassa: https://youtu.be/vT7HPn8Om7g
kuva 07.02.2019 15:39 Kusti Kinnunen  
  Yleensä noilla on kuljetettu kai sokerijuurikasta.
kuva 07.02.2019 15:34 Timo Salo  
  Koska taajamajunasta tuli intercity?
kuva 07.02.2019 15:33 Timo Salo  
  Todella hieno ja hyvälaatuinen kuva menneisyydestä :-)
kuva 07.02.2019 15:25 Petri P. Pentikäinen  
  Taivalkosken rata lienee sieltä osin selväö, että kuvasarjan reissulla toinen vaihtoehto olisi vain Vartiuksen rata, joka on modernimpi. Aurinko paistaa tässä suunnilleen suunnasta aamupäivä, jolloin edettiin ylöspäin noin Pesiökylän tasalle (ks. sarjan muut kuvat ja säätilan muutokset). Omassa paperikuvakansiossa on kuvateksti "poroja radalla välillä Pesiökylä-Taivalkoski", joskin itse kuva on "jossain". Tahoja taisi olla radalla useammassakin kohtaa.
kuva 07.02.2019 14:41 Simo Virtanen  
  Toijalan puunkuormausraiteen vieressä oli kaksi Janhusen mobiilinosturia työssä ja Pendon pätkä oli liinojen varassa, mutta mitään lavettirekkaa ei näkynyt. Paikalla myös pari railway rescue -autoa.
kuva 07.02.2019 14:25 Hannu Peltola  
  Kaunis paikka!
kuva 07.02.2019 14:04 Hannu Peltola  
  Wau, legendaarinen Donner Pass! Olen kerran käynyt Donner Passissa, mutta tuolloin oli hiljainen päivä. Ainoastaan yksi juna kulki alueen läpi ja jo kaukaa kuuli dieseleiden mylvinnän ja tietysti vetureiden torvien tuuttaukset. Kiirehdin autonavigaattorin avulla sopivaan kuvauspaikkaan ainoastaan havaitakseni, että ratalinja oli juuri sillä kohtaa siirretty tunneliin muutaman sadan metrin päähän, mutta navigaattorin valmistaja ei ollut vaivautunut päivittämään karttaansa. Lopputulemana oli, että kuulin junan kumun ja tunsin kallion tärinän, mutta kuvat jäivät saamatta...
kuva 07.02.2019 13:52 Timo Salo  
  Siellä sitä töitä tehtiin ja sydäntalvella ei edes "päivännäköä" nähty :-(
kuva 07.02.2019 13:50 Timo Salo  
  Moottorivarikon masto näkyy taustalla ja näinollen myös valvova silmä... :-)
kuva 07.02.2019 13:00 Teemu Saukkonen  
  Aika entinen ei valitettavasti palaa kun on tehokkaampia koneita (tosin ei nykyäänkään kovin aneemista liene): https://www.youtube.com/watch?v=AAYIn0-odng ja https://www.youtube.com/watch?v=WAR9ofiZwG8
kuva 07.02.2019 12:47 Hannu Peltola  
  Näiden hiilijunien osalta joka tapauksessa massa tuntuu olevan ensisijainen, kerralla siirretään valtava hiilimäärä ja itse siirto voi tapahtua tarvittaessa hiljaisempaakin vauhtia. Junilla oli pitkät odotusajat täällä Powder Riverin alueella ja lastattujen junien nopeudet ovat valtaosin varsin hitaita. Tärkeä asia sen sijaan näkyi olevan, että kaivoksille saapui tyhjävaunujunia tasaisesti, jotta lastaus voi jatkua keskeytyksittä.

Mäet ovat Yhdysvalloissa isoja, esimerkiksi minulle tutussa paikassa Stevens Passissa Washingtonin osavaltiossa rata nousee tasaisesti 2,2% kaltevuudella 17 mailia Skykomishista Cascade Tunneliin. Tuossa nousussa junan 6-8 veturia ovat todella kovilla! Samoin Washingtonissa Tacoman kaupungin lähellä on BNSF:n pääradalla Prairie Linen kautta 4% nousu Tacomasta. Tämä piti muuttaa virallisesti ratapihaksi, koska Class I -radalla ei saisi olla näin jyrkkiä osuuksia.

EDIT vielä: tällä Youtube-videolla on kuvia samoista maisemista, tästä näkee junien pituuksia ja kulkuvauhteja maastossa: https://www.youtube.com/watch?v=93Q6YsBtJ-k
kuva 07.02.2019 12:30 Mikko Herpman  
  Ehkäpä ovat laskeneet keskinopeudet ja ei haittaa että madellaan hitaasti mäen/mäkien päälle. Jos vauhtia haluttaisiin se sitoisi tuplamäärän vetureita. Vuoristossa taas välillä mennään tuplamäärällä koneita myöskin hyvinkin hiljaa. Toisaalta vetureita tarvitaan myös jarrutteluun, mäet kun tuppaavat olemaan tuolla joskus aika pitkiä niin ylä- kuin alamäetkin.
Internetti arveli että vaunun pituus kytkimineen on noin 16,2 metriä. 125 vaunulla mittaa tulee vähän päälle kaksi kilometriä.
kuva 07.02.2019 12:19 Hannu Peltola  
  Aika tyypillinen junakoko tuntuu olevan 120-125 vaunua ja 3-4 veturia. Painoa junalla on jossain 14000-15000 tonnin haarukassa. Alue on varsin tasaista, mutta esimerkiksi kuvan nousu oli sellainen, että junien vauhti hiipui kävelynopeuteen. Tasaisuuskin on varsin suhteellista, BNSF näköjään sallii kokoinaisjunille (Unit Train) 1,5% nousut. Suomessahan tämä olisi aivan poikkeuksellisen jyrkkä!
kuva 07.02.2019 11:44 Mikko Herpman  
  Tämä aluehan on suhteellisen tasaista, raskaskin juna kulkee vähemmällä teholla. Kun junaa viedään vuoristoisempaan suuntaan lisätään vetureita eteen ja taakse, ehkä väliinkin. Montanassa oli hiilijunissa neljä konetta keulalla ja kaksi perässä, eli tuplamäärä tähän. Pitkiähän nämä ovat, onko Hannulla tarkempia lukuja?
kuva 07.02.2019 11:38 Teemu Saukkonen  
  Paljonko näissä on vaunuja, kun on vain kolme veturia?
kuva 07.02.2019 10:52 Teppo Niemi  
  Yksiorsinen linja sopisi Taivalkosken radalle. Silloin kyseessä olisi ns. vuorottelupylväs. Taivalkosken radan puhelinlinja koostui vain suoritus- ja sellektorijohdoista (= 2 johtoparia). Normaalipylväät olivat koukkueristimin. Vastaava linja on myös Jokioisten Museorautatiellä Minkiön ja Jokioisten välillä.
kuva 07.02.2019 09:55 Erkki Nuutio  
  Ehkä 60-luvun puoliväliin asti oli selän takana tasoristeys. Toisella puolella jatkui hyväkuntoinen, kapeahko tie Rukkamäen ja Peltolammin väliselle tielle. Jälkimmäinen tie oli vielä 30-luvulla Tampere-Lempäälä (-Hämeenlinna-Helsinki) "moottoritien" osa, ennen Lempääläntietä.
Kuvan myllypirtin liikenne tapahtui siis yläkautta. Alakautta Pärrinkosken yli kohti Härmälää pääsi silloin vain lehmät ja ihmiset jalkaisin. Eikä lehmälauma tasoita savisen polun pintaa. 50-luvulla oli koskessa kaksi myllynkiveä. Myllypirtti on siis todenmukainen nimitys.
kuva 07.02.2019 09:41 Kimmo Huhta  
  9. liikennejakson päällikkö, W. Rintala lähestyi liikenneosaston johtajaa Dm4 koneapulaisten ulkoasun puutteiden vuoksi 1.7.1954 näillä sanoilla: "Nykyisin kulussa olevien moottorikiitojunien henkilökuntaan kuuluu konduktöörin ja kuljettajan lisäksi koneapulainen, jonka tehtävänä näyttää m.m. olevan junassa olevien laitteiden toiminnan tarkkailu ja jonka tämän vuoksi on liikuttava pitkin junaa matkustajavaunuissa. Tämän koneapulaisen vaatetus on ollut useimmiten perin heikko: kulunut, tahrainen siviilipuku, esim. harmaa ja päässä samanveroinen siviililakki (baskerikin) tai virttynyt ja tahrainen virkalakkiräyskä, toisin sanoen vaatetus, mikä on tavallinen ja sopiva veturitallissa työskennellessä, mutta mikä ei alkuunkaan vastaa junahenkilökunnalle matkustajajunissa asetettuja vaatimuksia. Erittäinkin kun on kysymyksessä laadullisesti tämän hetken korkeimman luokan junistamme saatan asian tietoonne esittäen ryhdyttäväksi toimenpiteisiin asiantilan oikaisemiseksi."
kuva 07.02.2019 08:27 Mika Hakala  
  Oikeammanpuoleisen koivujonon alkaessa peittyy tuollsinen yksiorsinen telelinja. Jotain opastimia lähistöllä?
kuva 07.02.2019 07:24 Joni Jurmu  
  Voisi hyvinkin olla Taivalkosken radalta. Poroja täällä on aina riittänyt. Jo vuoden 1982 kuvissa näkyy että on tehty pölkynvaihtoa ja sorapintaa lisätty, samankaltaiselta näyttää tämä kuva, vanhat pölkyt pois siivottuna ;)
kuva 07.02.2019 02:21 Niko Padatsu  
  Vararungolla ajettu S46 Vaasasta Helsinkiin.
kuva 06.02.2019 23:00 Mikko Herpman  
  Ehkäpä riippuu lumesta ja miten sitä on kiskolla sekä toki vedettävästä junapainosta. https://vaunut.org/kuva/68141 kuvassa on Dr16 mikä oli ilmeisesti junan kanssa jäänyt hankeen kiinni, siis ehkä ei pyörä pitänyt kun lumi liiskautui jääksi pyörien alle. Vaikea verrata miten on tässä kuvassa lunta, mahtaisiko olla pölisevämpää pakkaslunta tässä ja ehkä vähemmän. Veturi varmaan harvemmin jää itsestään kiinni. Eli vaikkapa junasta irti ja tekee jälkiä.
https://vaunut.org/kuva/81038 kuvassa on jääty myös "hankeen" kiinni, kun kova lumi on liiskautunut jääksi pyörien alle vaikkei kovin paljoa ole "koukussa" tonneja...
Toki vielä lisänä on vaikkapa Pendo mikä jäi pari viikkoa sitten Kouvolassa asemalla kiinni, ehkäpä mahastaan.. Samaten kun joku vuosi sitten pendo jäi Parkanon radan jollain liikennepaikalla auraamattomalle sivuraiteelle mahastaan kiinni.
kuva 06.02.2019 22:48 Teemu Sirkiä  
  Ainakin joskus on muinoin on voitu ajaa vain osalla koko rungosta: https://vaunut.org/kuvat/?u=206&t=puolikas
kuva 06.02.2019 22:46 Mikko Herpman  
  Voikohan tuota raiteelle jäänyttä pätkää ajaa toisen pään ohjaamosta ilman tätä irrotettua vaunua? Vai mahtaako jotain kriittisiä komponentteja olla IM2 vaunussa?
kuva 06.02.2019 22:43 Mikko Herpman  
  Laakerivauriosta akseli poikki, kohtuullisen harvinainen tapahtuma. Laakeri lienee käynyt lämpimänä jonkin aikaa ennen vauriota, mahtaako olla telin rakenne sellainen ettei kuumakäynti-ilmaisin saa luettua mitään.. Ja ehkei ole valvontaa laakerilämmöistä Pendon tietokoneella.. Mitenkähän tuo ilmeni, varmaankin jotain kolinaa ja jursketta on kuulunut..
Ilmeisesti pyörä ja akseli pysyi "kolossaan" kun tätä siirrettiin, vai oliko alla jokin aputeli? Eli lavetilla viedään Ilmalaan telin/akselinvaihtoon ja tuodaan lavetilla takaisin, vaiko paikalle tuodaan toimiva teli ja vaihdetaan siinä laanilla? Sinänsä jos on osaava porukka niin miten pitkään mahtanee vaihto kestää. Saisihan siihen vaikkapa korjaamoteltan päälle niin olisi sateensuojassa..
kuva 06.02.2019 22:10 Jouni Ijäs  
  Paljonko lunta pitää sitten olla, että se alkaa haittaamaan? En nyt tarkoita, mitään vaihteiden kääntymistä, vaan kahlaamista.
Kuvasarja:
Paluu Powder Riverille
 
06.02.2019 21:59 Hannu Peltola  
  Kiitoksia Mikko! Ota ihmeessä kamera mukaan Washingtoniin, sielläkin riittää kuvattavaa!
kuva 06.02.2019 19:24 Reino Kalliomäki  
  Oikea paikka, Jouni. Ilmakuvassa ei näy juuri mitään. Tietääkö joku? Värikuva "museokunnostuksesta": https://vaunut.org/kuva/131110
kuva 06.02.2019 19:09 Jukka Voudinmäki  
  Rukkamäen torppa mainitaan Messukylän seurakunnan kirkonkirjoissa jo 1839-1845. Tienoon nimi tullee sieltä, mutta sen tarkemmin nimen alkuperää en osaa selittää.
kuva 06.02.2019 17:55 Timo Keski-Petäjä  
  Asemallejäännin syynä laakerin palaminen ja akselin katkeaminen. - Kuva korjausoperaatiosta: https://vaunut.org/kuva/131105?u=3246&d=06.02.2019 .
kuva 06.02.2019 17:54 Timo Keski-Petäjä  
  Asemallejäännin syynä laakerin palaminen ja akselin katkeaminen. - Kuva korjausoperaatiosta: https://vaunut.org/kuva/131105?u=3246&d=06.02.2019 .
kuva 06.02.2019 17:54 Timo Keski-Petäjä  
  Asemallejäännin syynä laakerin palaminen ja akselin katkeaminen. - Kuva korjausoperaatiosta: https://vaunut.org/kuva/131105?u=3246&d=06.02.2019 .
kuva 06.02.2019 17:36 Esa J. Rintamäki  
  Muovidildo, joka ei-kulje!
kuva 06.02.2019 16:08 Erkki Nuutio  
  Niinpä, Rantaperkiön seisake aloitti vasta vuonna 1945. Hatanpää oli Lokomon seisakkeen virkanimi. Sen perustamisen vuonna 1923 taisi aiheuttaa Lokomon ohella myös edelliskesänä samoilla paikoilla nykyisen ratapihan alla ollut suuri maatalous- ja teollisuusnäyttely.
Rukkamäki palveli suurehkoa työntekijäjoukkoa, joka asui Lempäälän suunnassa ja itse Tampereellakin.
Lentokonetehtaan linja-autotkin kuljettivat Tampereen keskustasta tehtaalle, mutta ilmeisesti myös Rukkamäestä.
Mikähän on Rukkamäen nimihistoria? Tuliko Rukka siitä, että kalliota ratalinjan tieltä räjäytettäessä lensi paikalta poistumassa olleen kolmen panostajan perään räjäytyskiviviä? Näistä keskimmäisen takaraivoon lensi kivi tiukasti sisään, ja siihen päättyi kävely.
kuva 06.02.2019 14:46 Petri Nummijoki  
  Kai tuossa poikkeavaa on lähinnä nousun pituus. Muistaakseni rata nousee 8 km:n matkalla lähes 60 m. Käytännössä siinä on tasaisempiakin osuuksia mutta periaatteessa vastaisi lähes 5 km:n mittaista nousua jatkuvalla 12 promillen kaltevuudella. Yleensä 10-12 promillen maksimikaltevuuden mukaiset nousut ovat Suomen rataverkolla enintään 2-3 km:n mittaisia, vaikka on näitä pidempiä nousuja muitakin.
kuva 06.02.2019 14:23 Jouni Hytönen  
  Onkohan Karttapaikan tuki KKJ3-koordinaateille päättynyt vuodenvaihteessa, kun muutkin linkit kuin tuo Eljaksen 1.9.2008 lähettämä ovat lakanneet toimimasta.
kuva 06.02.2019 14:19 Kimmo Pyrhönen  
  Sekin pitää paikkaansa. Jostain syystä Pohjois-Suomen asemarakennuksia jouduttiin rakentamaan heti sodan jälkeen uudestaan.