|
|
01.02.2019 18:16 | Jimi Lappalainen | ||
| Lisää aiheesta täällä: https://vaunut.org/kuva/12703 | ||||
|
|
01.02.2019 18:09 | Ossi Rosten | ||
| Hauska tuo tunneli. Piti kesällä käydä siellä ihmettelemässä.. Onhan tuossa säästetty sillanrakennuskustannukset noin :) | ||||
|
|
01.02.2019 14:42 | Kimmo Pyrhönen | ||
| Hyvän kuvakulman olet saanut, kun tuo 26 metriä pitkä tunnelikin näkyy. | ||||
|
|
01.02.2019 14:28 | Niila Heikkilä | ||
| Ratikan sähköistyksessä on tosiaan lyhyellä matkalla huomattavan paljon erilaista konstruktiota. Tässä Hervannan valtaväylän varressa melkeinpä joka kolmas pylväs on jollain tavalla erilainen kuin edellinen. Rautateiden tyylinen vanha kunnon I-pylväiden horisonttiin jatkuva harmonia puuttuu. | ||||
|
Kuvasarja: Våren i svenskspråkig Österbotten |
31.01.2019 15:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ruotsinopiskelusta, meillä ainakin oli yhteiskoulussa hirvittävän lapsellinen ruotsinkirja: Esimerkkejä: Kycklingen säger pip pip, hunden säger vov, vov. Där uppe i gardinerna, där hänger apelsinerna. Vähempikin riitti tappamaan mielenkiinnon... |
||||
|
Kuvasarja: Våren i svenskspråkig Österbotten |
31.01.2019 13:36 | Robert Sand | ||
| Hieno kuvasaraja ajalta ennen isot hakkuut. Enää ei kasva näin hienoja isoja puita radan varrella Pietarsaaren keskustassa. Ja on sinne toki myös laitettu ajolangat joka aiheuttaa sen että dieseleitä harvemmin näkee täällä. | ||||
|
|
31.01.2019 12:11 | Teemu Saukkonen | ||
| Tässä muotoilussa on hitusen yhteistä Dm4:n kanssa: https://vaunut.org/kuva/125642 | ||||
|
|
31.01.2019 11:50 | Teemu Saukkonen | ||
| Onko liikenne loppunut? Julia ei näytä mitään kulkeneen koko alkuvuonna. Tosin sinnepäin meni vielä alkukuusta kontteja. | ||||
|
|
31.01.2019 09:59 | Jari Välimaa | ||
| Väylän viimevuotinen kaavio: https://vayla.fi/documents/20473/23042/Uusin_Suunnitelmakartta.pdf/317a4a6e-c28f-4142-9202-1d600b5163cf | ||||
|
|
31.01.2019 09:49 | Jari Välimaa | ||
| Sellaisiakin on tulossa, mutta ei tänne. Hervantaan ja keskustaan. Suunnitelmissa on 11 erilaista tapaa kiinnittää ajojohdin pylväisiin. | ||||
|
|
31.01.2019 09:44 | Mikko Mäntymäki | ||
| Löytyykö raidemuutoksista ratapihakaaviota? | ||||
|
|
31.01.2019 09:09 | Jouni Hytönen | ||
| Olisiko järeämpi pylväs sellainen, josta lanka joko lähtee tai jossa ovat kiristinpunnukset? | ||||
|
|
31.01.2019 09:02 | Jari Välimaa | ||
| ajojohtimet eivät olleet vielä paikoilaan, olivat miten sattuu. | ||||
|
|
31.01.2019 08:57 | Jouni Hytönen | ||
| Kun kolme muuta autoa ovat jo paikoillaan, viimeisen asettelu on voinut olla melkoista hieromista. :) Tietysti jos on päästy kuormaamaan päädystä, työ on ollut paljon helpompaa. Jotenkin aavistelisin, että nämä on kuitenkin kuormattu sivulta. | ||||
|
|
31.01.2019 03:51 | Eljas Pölhö | ||
| VR Käskylehti 38/64. 2 Ha-sarjan autonkuljetusvaunut n:ot 105903-105910 Liikenteeseen on asetettu kahdeksan kappaletta autonkuljetusvaunuja, sarja Ha, n:ot 105903-105910. Näissä vaunuissa kuljetetaan henkilöautoja kahteen rinnakkaiseen riviin kuormattuna. Autot tuetaan kuljetuksen ajaksi vaunun reunan puoleisia pyöriä vasten asetetuilla pyöränvastimilla, joita tulee yksi pyörän kummallekin puolelle ja siis yhteensä 4 kpl autoa kohti. Pyöränvastimen paikalleen asetus ja kiinnitys tapahtuu seuraavassa järjestyksessä: Pyöränvastin asetetaan reunapalkille ja tynnetään reunapalkissa olevaa ohjausuraa pitkin pyöränrengasta vasten. Tämän jälkeen vastimessa oleva lukitsintappi sijoitetaan lähimpään ohjausuran reunassa sijaitsevaan loveen. Lukitsintappi varmistetaan paikalleen painamalla sen yläpäässä oleva salpa alas kiristysruuvin viereen. Kiristysruuvilla puristetaan lopuksi pyöränvastin autonrenkaaseen kiinni. Jotta pyöränvastimet tulevat oikein kiinnitetyiksi paikalleen ja kuljetusvarmuus tältä osalta turvattua, kehoitetaan kuormausta valvovaa rautatiehenkilökuntaa pitämään huolta siitä, että pyöränvastimet on sijoitettu ja kiinnitetty oikein paikalleen ja että sekä lukitsintapin että kiristysruuvin varmistussalvat on käännetty kiinnipitoasentoon. Lisäksi on valvottava, että autojen käsijarrut on kiinnitetty. Vaunuja käytetään autojen kuljetukseen ja on ne palautettava tyhjinä lähtöasemilleen, joina yleisimmin ovat Hki, Hnk ja Tku. Vaunuilmoituksissa on vaunut selvästi ilmaistava omalla tunnuksellaan, joka on Ha. (Kut n:o 785, 11.9.1964). |
||||
|
|
31.01.2019 00:45 | Jari Kuusinen | ||
| Ilmeisesti tässä on jokin Deutz:n dieselmoottori, onko, mikä? | ||||
|
|
30.01.2019 23:09 | [Tunnus poistettu] | ||
| 25.7.2016 junassa T 3811 oli 10 Vgk vaunua Tampereelta Harjavaltaan, voi olla hyvin mahdollista että samat vaunut tulee tässä takaisin. | ||||
|
|
30.01.2019 19:23 | Niila Heikkilä | ||
| Ristikkopylväs on monesti maisemallisesti avarampi koska siitä näkyy läpi. Pyöreä umpinainen pylväsjono muodostaa radan suuntaisesti tietyssä kulmassa katsottuna helpommin läpinäkymättömän "muurin". Tuossa muuten on vasta kannatinlanka asennettuna koska ajojohdon ohjain on tyhjä. | ||||
|
|
30.01.2019 18:25 | Eljas Pölhö | ||
| Lisäsin kansioon "Asemat ja rataosat" vuoden 1981 rataosaselostuksen ryhmistä 2.1-2.3 ja se on 24 sivuinen PDF. Huomaa, että tämä on eri vuodelta kuin aiemmat. Ryhmiin kuuluvat rataosat: Kouvola-Pieksämäki, Kouvola-Kuusankoski, Kouvola-Imatra T, Luumäki-Vainikkala, Simola-Lappeenranta, Kouvila-Kotka ja Inkeroinen-Hamina (kaikki molempiin suuntiin). https://rautatiearkisto.info/epolho/Asemat%20ja%20rataosat/ |
||||
|
|
30.01.2019 15:51 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä, myyntiesitteen perusteella ratapihalla voi jopa havaita vähän VR:n tyylisesti maalattuja TRAXX-vetureita! Saako asunnosta rahat takaisin, jos TRAXX:ja ei näykään arkiliikenteessä? | ||||
|
|
30.01.2019 15:40 | Jari Välimaa | ||
| Rautatieharrastan toiveasunto muuten valmistuu kuvan taustalle Kansikadulle, https://d3ls91xgksobn.cloudfront.net/651x434,fit/etuovimedia/images/property/import/653/1040653/0e76b9541118d347871c0e0e51d244c4/8ad2ca9c86b00b344377a2ed1d126b6e/ORIGINAL.jpeg https://www.etuovi.com/kohde/7866405?sc=M1342502153&pos=77 |
||||
|
|
30.01.2019 15:29 | Kari Haapakangas | ||
| Elintasosiipi :) | ||||
|
|
30.01.2019 15:12 | Jari Välimaa | ||
| Tämä on pikaraitio-osuus, jossa ajetaan nopeeta jolloin normaaleja rautatietolppia. Niitäkin on ainakin kaksi mallia, tuon pitkän orsin tolppa on tukevampi. Keskustassa on monta erilaista tolppaa, riippuen aina kaupunkitilasta. Olen itse laskenut 5 erilaista tolppaa keskustassa ja Hervannassa. |
||||
|
|
30.01.2019 13:13 | Harri Pesonen | ||
| Hieno historiallinen kirje !! Taitaa nykysin olla virkalähetykset vähissä. | ||||
|
|
30.01.2019 13:11 | Harri Pesonen | ||
| Samoja releita on käytössä sähköasemilla 110/20kv tosin vähenemässä päin.... | ||||
|
|
30.01.2019 12:28 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on varmaan aika mukava ja varmasti poikkeava asunto! Eikä muutostyö Virossa tehtynäkään ole ollut ilmainen. | ||||
|
|
30.01.2019 11:58 | Pasi Seljas | ||
| Vanhat rollikkatolpat olivat siis ajatonta muotoilua. Miksi ratikkareitillä on myös putkimaisia tolppia? Eivätkö kaikki voineet olla samanlaisia? | ||||
|
|
30.01.2019 11:29 | Jimi Lappalainen | ||
| Jounin 5.5.2008 mainitsema Sari Seppälä on nyt kuollut. https://www.radionova.fi/uutiset/kotimaa/a-173351 | ||||
|
|
30.01.2019 10:19 | Hannu Peltola | ||
| Tsekki on kyllä hieno rautatiemaa ja täytyy joku viikonloppu katsoa nämä Oton upeat Tsekki-kuvasarjat oikein huolella! | ||||
|
Kuvasarja: Länsi-Viroa 2018 |
30.01.2019 10:18 | Hannu Peltola | ||
| Mielenkiintoinen kuvasarja ja hauskasti poikkeaa virolainen rautatiearkkitehtuuri suomalaisesta! Vesitorneissa tosin on samaa henkeä, kuin venäläisissä saman ajan torneissa, silloiset Baltian rauttiet ovat ilmeisesti käyttäneet suunnittelun pohjana venäläisiä vakiosuunnitelmia. | ||||
|
|
30.01.2019 00:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Harmillinen takaisku, Hannu. Onneksi hedelmäpakkaamo ei vaikuta arkkitehtuuriltaan kovin koukeroiselta, ennenminkin funktionalistiselta... Uskon jälleenrakennuksen onnistuvan rapsakasti... | ||||
|
|
29.01.2019 22:44 | Jussi Kortman | ||
| No enemmän jäi tosiaan kiireinen Delta Yard mieleen, mutta tuosta kuvasta vaan tulee sellainen myrskypilvi taivas fiilis. Omatkin maisemointi projektit hyvässä vauhdissa ja odottelen uutta kalustoakin, FM H10-44 on ollut pitkäaikainen haave ja kohta odotus palkitaan. | ||||
|
|
29.01.2019 22:12 | Hannu Peltola | ||
| Kaupungin hedelmäpakkaamo tosiaan joutui työvalo-tornadon runtelemaksi. Tässä kohtaa myrskypilvien tunnelmaa lisää matala maisemoitu alue. Päällä on Delta Yardin ratapiha ja tässä ei ole noin 15 senttiä korkeussuunnassa tilaa maisemoinnille. Olet tainnut Jussi olla tällä radalla enemmän Delta Yardin tai Monroen asemapäällikkönä, ajoillan kiireissä on saattanut Burlingtoniin tutustuminen jäädä ohkaisemmaksi... | ||||
|
|
29.01.2019 21:33 | Jussi Kortman | ||
| Myrsky pilvetkin näyttävät laskeutuvan Burlingtoniin. | ||||
|
|
29.01.2019 20:14 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Aki! Oletko jo miettinyt teemaa ja tarkempaa aikakautta USA-pienoisrautatiellesi? Vaihtoehtoja on valtavasti ja kirjo on suuri niin aikakausien, rautateiden, kaluston kuin maisemienkin osalta. Oma ratani on rajattu aikaikkunaan 1947-1953 ja olen huomannut, että tässä haarukassa pysyminen on vaikeaa, vaikka liikkumavaraa on kuusi vuotta. Minne päin jenkkilää olet lähdössä bongaamaan junia? Muista laittaa kuvia Vaunut.orgiin! Minullakin paluu pienoisrautatieharrastukseen tapahtui keräilemällä yhdysvaltalaista kalustoa, kun paikkaa pysyvälle radalle ei ollut. Ensin suunnittelin rakentavani Appalakeille sijoittuvan hiilirautatien ja minulle kertyi jonkin verran Chesapeake & Ohion kalustoa. Varsin pian kuitenkin kiinnostuin Pacific Northwestin alueesta ja pääkohteeksi vakiintui Great Northern. Ensimmäinen hankkimani veturi oli Proto2000:n malli GN:n SD7-veturista. |
||||
|
|
29.01.2019 20:08 | Hannu Peltola | ||
| Ja tänään kuvan hedelmäpakkaamo tuhoutui täysin työmaavalon kaaduttua suoraan rakennuksen päälle... GRRRR!!!! | ||||
|
|
29.01.2019 17:27 | Timo Salo | ||
| Suomalaisessa kaupanteossa pätee edelleen: Ostaja ei tiedä mitä on ostamassa ja myyjä ei ymmärrä mitä on myymässä! | ||||
|
|
29.01.2019 17:23 | Timo Salo | ||
| Junatamuissa meinaa aina multa unohtua, että välipiirin jännite tehdään yhdestä vaiheesta. Teollisuudssa kun on aina 3 vaihetta käytössä. Täysiaaltotasasuuntauksella saadaan melkosen tasasta sähköö ja kun oikein herkutellaan, niin moottorin akselin päähän voi lisätä kulma-anturin säätöä helpottamaan... Sitten se kyllä muistuttaa enemmän servoa? Tuosta Valmetin suunnitelmasta en tiennyt mitään, mutta tuo kertomus todistaa taas sen, kuinka suomalaiset tyrii AINA noita hyviä bisnesmahdollisuuksia. :-( |
||||
|
|
29.01.2019 16:51 | Aki Mäkinen | ||
| Hannun pienoisrautatie on kyllä upea! Kuvien yksityiskohtia katselee mielellään useampaankin kertaan. Itse jenkkikaluston (ja USA:n) fanittajana haaveilen myös Yhdysvaltoihin sijoittuvasta pienoisrautatiestä. Pikkuhiljaa olen keräillyt 1:87-mittakaavaan amerikkalaisia rakennuksia, sekä 1940 - 1979 vuosilta olevia jenkkiautoja. Nykyiseen asuntooni ei vain ole mahdollista haluamaani rataa toteuttaa, joten keskityn toistaiseksi kaluston keräilyyn. 1:1 Jenkkikalustoa aion kyllä lähteä vielä tänä vuonna ihailemaan USA:n itärannikolle. :) |
||||
|
|
29.01.2019 16:15 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Tässä pari linkkiä lisää: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=10431.0 ja https://www.youtube.com/watch?v=fHM-DIahrJ8. Mielenkiintoista luettavaa ovat myös kirjat "SAMIn tarina" ja "Suomalais-neuvostoliittolainen mammuttiveturi VL86F Siperian radalle". | ||||
|
|
29.01.2019 16:13 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| DC-välipiirikonkkien tarve riippuu ensinnäkin siitä, miten energia välipiiriin syötetään. Jos käytetään diodi- tai tyristoritasasuuntausta, jää DC-välipiiriin tasasuuntauksen rippeli joka täytyy konkilla suodattaa pois. Toisaalta, haluttu moottorisäädön tarkkuus vaikuttaa vaatimukseen välipiirijännitteen tasaisuudesta. Isotehoisissa sovelluksissa on järkevää suunnitella 4Q-suuntaaja, joka siis voi syöttää jarrutusenergiaa takaisin verkkoon. Tällöin tasasuuntaus tehdään tehoelektroniikalla, ja vaikka uudet materiaalit mahdollistavat nopeammat puolijohteet, kuitenkin toistaiseksi välipiirin kondensaattorit ovat valtavirtaa. | ||||
|
|
29.01.2019 15:44 | Timo Salo | ||
| Vallankin tuo laahainsysteemi oli täysin uusi asia, ihmettelinkin kuin laakerit kestäis moista säkenöintiä! | ||||
|
|
29.01.2019 15:42 | Timo Salo | ||
| Kiitos Topi ja Olli hyvästä selvityksestä! Olen melkein valmis vaikka veturiremonttiin??? :-) Nykyään muuten tehokomponenteista on tullut niin nopeita, että pienemmissä (alle 100kW) säätäjissä on jätetty välijännitekonkat pois. Junan virransyöttö varmaan kuiteski ne vaatii? (katkoja ajolangassa) |
||||
|
|
29.01.2019 15:35 | Timo Salo | ||
| Ei oikein luonaa tällä korkkarisaksalla.... :-) | ||||
|
|
29.01.2019 15:23 | Topi Lajunen | ||
| Lyhyesti virrankulusta: Ajolangasta virroitin ottaa 25 kV 50 Hz yhtä vaihetta, josta tyhjiöpääkatkaisijan (vacuum circuit breaker) kautta päämuuntajalle. Päämuuntajassa on useita toisiokäämejä pääkäytölle ja apukäytöille. Nolla otetaan kiskoista pyörien ja maadoitusharjalaitteiden kautta (jottei virta kulje laakereiden läpi). Päämuuntajan pääkäytön toisiokäämeiltä virta kulkee tasasuuntaajille, jotka syöttävät välipiiriin, jossa on melko järeitä kondensaattoreita. Sieltä invertterit muokkaavat neljälle ajomoottorille kolmivaiheista vaihtovirtaa, sopivalla taajuudella. Ajomoottoreina on häkkikäämitetyt kolmivaiheoikosulkumoottorit. Systeemi pystyy myös jarruttamaan dynaamisesti, ajomoottoreiden toimiessa generaattoreina ja syntynyt energia syötetään takaisin ajolankaan. Sr2:ssa ei ole monesta muusta kalustosta poiketen jarruvastuksia, vaan ainoastaan vikatilanteessa välipiiri voidaan tyhjentää purkuvastuksiin. Komponentteina käytetään vielä GTO-tyristoreja, kun modernimpi kalusto käyttää IGBT-transistoreja. |
||||
|
|
29.01.2019 14:22 | Kari Suominen | ||
| https://vaunut.org/kuva/112170?u=3116 | ||||
|
|
29.01.2019 14:10 | Tero Korkeakoski | ||
| Eikös Torniosta kuljetettu myös alkuun terästä valssattavaksi Raaheen järeinä levyinä? Ja näihin anodikuljetuksiin on viime aikoina varustettu myös Rmm sarjan vaunuja. Jännää että näitä ei ole nimetty omaksi tyypikseen. |
||||
|
|
29.01.2019 13:59 | Eljas Pölhö | ||
| Joitain selityksiä on nyt https://vaunut.org/kuva/130952 | ||||
|
Kuvasarja: Suursäiliövaunuja |
29.01.2019 13:56 | Kari Suominen | ||
| "Kaikkea se sakemanni keksii ja suomalainen menee ja tekee." Mielenkiintoisen ja kattavan palasen irtonaisena kuljetetun rakeisen ja jauhemaisen tavaran historiaa olet onnistunut tallentamaan siirryttäessä kuljetuksissa säkeistä säiliöihin. Kiitos! | ||||
|
|
29.01.2019 12:27 | Jukka Tölkkö | ||
| Tarkemmin ottaen Maanselkä-Saviaho väliltä. Sitä en tiedä onko tällä rataosalla ollut Saukko-nimistä seisaketta? | ||||
|
|
29.01.2019 11:28 | Petri Soronen | ||
| Ei varsinaisesti liity suoraan rautateihin mutta Tepolta oikein, 88925 Kostamus. Lakkautettu Kostamus urakan jälkeen 1.11.1985. | ||||