|
|
31.12.2018 01:53 | Eljas Pölhö | ||
| Tässä näkyy hyvin eteläamerikkalainen tyyli korvata etuakseli lyhytakselivälisellä telillä. Museon sivu näyttää väittävän, että Buick 1938, mikä tämä ei ole. N:o 1 oli Buick, n. 1935 ja N:o 5 oli Buick n. 1938. Tämä on ilmeisimmin entinen N:o 3, mikä oli ajossa vielä 1997. Kaikista on kuva C.Walker+D.Binns: Railways of Bolivia, mutta valitettavasti kolmonen on tunnistamatta. Eikä kyllä onnistu minultakaan. Buick n. 1928-30 on mahdollinen vaikka Buickeissa oli pitkälle eteen menevä sivuritilä. Saman ikäluokan Cadillac voisi myös olla mahdollinen. Näistä kun ei edes varmuudella voi sanoa kuinka monesta autosta vuosien mittaan on sovitetettu eri osia. | ||||
|
|
31.12.2018 00:59 | Eljas Pölhö | ||
| Voisikohan olla entinen n:o 13, joka oli VIW 4236/1938? Näitä oli FCMU:lla toinenkin, n:o 14, jonka valmistusnumero minulta puuttuu. | ||||
|
|
31.12.2018 00:47 | Eljas Pölhö | ||
| Näyttää olevan Vulcan Iron Works, vm. 1938. Korea valmistelaatta kimmaltelee niin, etten saa selvää numerosta, jonka pitäisi olla 4200-luvulta. | ||||
|
|
31.12.2018 00:41 | Eljas Pölhö | ||
| Kuvassa veturilla on numero 2, mutta se lienee melkoisella varmuudella jompikumpi entisistä numeroista 20 (II) tai 21. Ne olivat GE:n 70-Ton mallia, valmistusnumerot 29294 ja 29295, kumpikin valmistunut 3.1948. Veturi on 6-akselinen, toisin kuin useimmat 70-tonniset, teho 600 hv. | ||||
|
|
31.12.2018 00:06 | Eljas Pölhö | ||
| Näkyy olleen erityisen mielenkiintoinen ja harvinaisuuksia täynnä ollut matka. Näitä on ollut kaksi, toimittaja Sulzer. Veturit koottiin MFO:lla (Oerlikon), joka valmisti sähkölaitteet. Veturissa lienee jäljellä kummankin valmistajanlaatta. Ensimmäinen valmistui 1952. Sillä suoritettiin perusteelliset koeajot Rhätische Bahnilla Sveitsissä ja niistä on paljon seikkaperäisiä tietoja aikalaisjulkaisuissa. Veturi sai numeron 20, joka myöhemmin muutettiin numeroksi 22. Koska veturi toimi luotettavasti, tilasi yhtiö vielä toisen, joka sai numeron 24, joka muutettiin myöhemmin numeroksi 23. Veturit olivat 6-akselisia, ratamoottoreita oli kaksi, kytkintangot kahdelta sokkoakselilta ja akselipaino oli 12 t, suurin nopeus 60 km/h, pienin kääntösäde 70 m ja moottorin nimellisteho oli 815 hv, joka paikallisissa olosuhteissa oli laskettu arvoon 645 hv @ 700 kierr/min (siis 4000 m korkeudessa). Veturit täyttivät vaatimukset vetää 250 tonnin junaa 20 ‰ nousussa, vetää 100 t matkustajajuna pääteasemien välin (96,0 km) kolmessa tunnissa ja 150 t tavarajuna aikaan 3 h 30 min tai 250 t juna neljässä tunnissa. Machacamarka oli 3700 m merenpinnan yläpuolella, radan korkein kohta n. 4400 m ja Uncia 3900 m korkeudella. Päärata oli siis 96,0 km, mutta kilometriltä 93 oli 6,2 km:n haararata Catavi-nimiselle paikalle. |
||||
|
|
30.12.2018 22:17 | Simo Virtanen | ||
| Ja kivenheitto vasemmalle on Lahden Lasitehtaan tehdas, jonka uunit olivat tuolloin vielä lämpiminä. | ||||
|
|
30.12.2018 22:04 | Pasi Seppälä | ||
| Kiitos Olli. Olin siis väärässä sarjassa luuloineni. Hyvä että ratkesi, maalaan omat mallini vihreäpressuisiksi kun niiden pituus vastaa Hbi-vaunua. | ||||
|
|
30.12.2018 21:37 | Julius Ylitalo | ||
| Juna pysähtyy 5 minuuttia Misissä. | ||||
|
|
30.12.2018 21:34 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Vaalearaitaiset pressut löytyvät Hio- ja Hio-t-vaunuista. Ne ovat mm. kaksi metriä Hbi-vaunuja lyhyempiä. | ||||
|
|
30.12.2018 21:28 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Tässä onkin vaunut.orgin ensimmäinen kuva Hkl-vaunuista. Vaunut oli tarkoitettu soodan yms. lasiraaka-aineiden kuljetukseen. Vaunuja on ollut ilmeisesti vain 20 kpl sarja. | ||||
|
|
30.12.2018 20:56 | Pasi Seppälä | ||
| Junan peräpään pressuvaunuissa (Hbi?) on vihreä pressu vaalealla yläosalla. Muistan itsekin ehkä nähneeni joskus tuollaisen, mutta täältä vorgista en löytänyt muita kuvia juuri tuosta pressumallista. Kokovihreäpressuinen on se yleisin malli 80-luvulla. Onko tämä vaalearaitainen ollut miten yleinen ja millä aikavälillä on ollut liikenteessä? Onko lisää kuvia olemassa? Nimim: Olisi neljä 80-lukuista Hbi-vaunua tulossa N-mittakaavaan. Vain maalaus enää puuttuu... |
||||
|
|
30.12.2018 20:51 | Jari Malm | ||
| Vaunujen tunnistukseen tarvittaisiin apua niin saadaan kaikki datat kohdalleen. | ||||
|
|
30.12.2018 20:46 | Ari-Pekka Lanne | ||
| On Kauttualta Säkylään aikojen saatossa työntämälläkin menty. Eli siinä viiden ja puolen kilometrin painatus luettelon jatkoksi. | ||||
|
|
30.12.2018 20:30 | Jouni Hytönen | ||
| Sokerijuurikasliikenne Säkylään ja sieltä pois oli melko hidasta, kun veturit piti ajaa ympäri Kiukaisissa ja Kauttualla. Säkylän vaihtotöitä en ehtinyt seuraamaan, mutta veturit edellä sinne kuitenkin saavuttiin. | ||||
|
|
30.12.2018 20:12 | Hannu Peltola | ||
| Sakari / Jorma taitavat viitata minun kommenttiini. Olin näköjään kaivanut tuon "tiedon" Svenska Spårvagnssällskapetin sivuita, jossa X7p-moottorivaunusta todetaan seuraavaa: "Vagntypens historia: Fd SRJ motorvagn nr 130-140, fd SJ Xoa7p 2130-2140. Vagn 45-53 levererade 1946, vagn 54-56 levererade 1949. Vagn 47, 49, 50, 53-56 ombyggda 1984-1986 för manövervagnsdrift. Bevarad vagn: vagn nr 54 på Stockholms Spårvägsmuseum. Vagn 56 ändrad till arbetsvagn med samma nummer men nu skrotad." Olin tulkinnut tekstin ombyggda för manövervagnsdrift näiden muuttamiseen ohjausvaunuiksi, mutta tuo pitänee sanatarkasti tulkita, että vaunut muutettiin ohjausvaunujen kanssa yhteensopiviksi. Kiitoksia Sakari & Jorma täsmennyksestä! |
||||
|
|
30.12.2018 18:30 | Markku Knuutti | ||
| Miälenkiintonen kartta , kunei Ylivieskan tiätä viäloo. Soraliikenteellä yli ympäriajo käytössä , vaihde sille oli Ylivieskan tien tasurin tuntumassa. Kysymykseni littyi siihen , että purettiinko tuo ympäriajon mahdollisuus , kun raidetta uusittiin raakapuuliikennettä varten -80 luvulla. | ||||
|
|
30.12.2018 18:19 | Jorma Toivonen | ||
| Pieni kommentti sattumakuvaan. En löydä mistään vahvistusta käsitykselle, että X7p-sähkömoottorivaunuja olisi muutettu ohjausvaunuiksi. Ymmärtääkseni ne pysyivät moottorivaunuina käyttönsä loppuun saakka (vaunu 56 tosin muutettiin vuonna 1993 apuvaunuksi – edelleen sähkömoottorivaununa). Toki niiden vetämissä/työntämissä junissa käytettiin ohjausvaunuja, mutta ne oli v. 1984–1986 muutettu BP-matkustajavaunuista. Tuolloin X7p-moottorivaunu oli joko junan jommassakummassa päässä tai jopa junan keskelläkin. Sarjan käyttötarve poistui vähitellen, kun vuodesta 1990 alkaen liikenteeseen saatiin uusia sinisiä X10p-sähkömoottorivaunuja sekä niihin liitettäviä UBp-matkustaja- ja UBxp-ohjausvaunuja. SKS |
||||
|
|
30.12.2018 17:15 | Kurt Ristniemi | ||
| Finnasta Daniel Nyblinin kuvat löytyvät haulla. Jos hakee pelkällä tekijännimellä, löytyy paljon muutakin kuin rautatiekuvia. Mutta kun alla olevassa linkissä korvaa tuon 'lookfor=rautatie' haluamallaan hakutekijällä (lookor=veturi tms.), voi hakea eri hakusanoilla. https://www.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Eauthor_facet%3A%22Nyblin+Daniel%22&dfApplied=1&lookfor=rautatie&type=Subject 'Oikeaoppisesti' tuo käy kun määrittää filtteriksi Daniel Nyblinin. Sen jälkeen voi haulla hakea millä hyvänsä hakusanalla ilman linkkien kanssa kikkailua. RM:n kuvat Finnassa ovat liian pieniä käyettäviksi oikeastaan missään muualla kuin ehkä nettisivuilla kuvituksena. Joka kuvalle on erikseen merkitty sen käyttöoikeustiedot. Parempilaatuiset näkyvät olevan maksullisia. |
||||
|
|
30.12.2018 16:02 | [Tunnus poistettu] | ||
| Heti 3112:n jälkeen :) | ||||
|
|
30.12.2018 13:27 | Niila Heikkilä | ||
| Erittäin hyvä dokumenttikuva. Etenkin jos ajatellaan asiaa isompana kokonaisuutena. Tässä on paljon objekteja jotka olivat aikoinaan "hyvin kaukana tulevaisuudessa tapahtuvia asioita". Riihimäki, tunneli, kolmioraide ja suora matkustajajuna idästä länteen ja takaisin. Milloinkahan näistäkin on ensimmäisen kerran ollut alustavia kaavailuja? Tunneli toki oman aikansa tyyliin avoleikkauksena. | ||||
|
|
30.12.2018 12:42 | Jouni Halinen | ||
| Tällainen tuli R-museolta, nyt sitten ootellaan. Olenko ymmärtänyt oikein että kuvien ao. lisenssi sallii kopioida ne tänne Finnasta?. saataisiin niistä yhtenäinen setti, tuolta tuhansien kuvien joukosta niitä on aika hankala löytää!. Hei, kiitos palautteestanne. Finnassa on tällä hetkellä 27 suht. varmaa Daniel Nyblinin ottamaa Suomen Rautatiemuseon kokoelmissa olevaa valokuvaa. Lisäämme eriaiheisia kuvia Finnaan sitä mukaa kun niitä on luetteloitu eli kuvailtu museotietojärjestelmään. Museomme seulotut kuvat on järjestetty aiheen mukaisesti eikä valokuvaajan nimen mukaan, joten Daniel Nyblinin kuvia tulee esiin vähitellen sitä mukaa kun jokin aihe luetteloidaan. |
||||
|
|
30.12.2018 12:40 | Jouni Halinen | ||
| Meikälaisen isoisän isä Kalle Halinen oli nimenomaan kivimiehenä rautateillä mm. oikoratatyömaalla Ilmalasta Karjaalle 1800/1900 luvun molemmin puolin. Olivat työmaiden "aatelia". Poikansa Gunnar oli sitten eduskuntatalon työmaalla viimeistely kivenhakkaajana. | ||||
|
|
30.12.2018 12:31 | Jukka Ahtiainen | ||
| Kuva on 70- ja 80-lukujen vaihteesta. Taitaa ollakin Pot eikä Fot, eli ajalta kun Postilla oli ilmastoystävällistä kuljetusta. Junasta ei ole enempää tietoa. | ||||
|
|
30.12.2018 11:34 | |||
| Onpas vaan hieno takauma menneeseen. Olisikohan kyseessä P63 Helsinki-Kemijärvi? Muistelen siinä nähneeni 1980-luvulla paitsi Fo:n myös Pot:n G-vaunun ohella. | ||||
|
|
30.12.2018 10:13 | Jimi Lappalainen | ||
| Škoda Felicia :) | ||||
|
|
30.12.2018 09:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mitä? Onko siinä VC ja ratti? Enpä tuata riänny, mutta paree oli kun trossasit asiasta, Markku. Jarimäeltä Koskenkorvasta löytyy viälä parempaa polliisiautokalustoa, heko heko...! |
||||
|
|
30.12.2018 08:54 | Markku Knuutti | ||
| Tiäsikkös Esa , että Ääsjoen jetsonit ajeloo VRC- rakennettua skodaa. | ||||
|
|
30.12.2018 01:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko tuo VR:n auto joku Skoda? Neljä pyörää ja looda, helppo purkaa ja koota, näin syntyy Skooda. Isä ohjaa, äiti työntää ja lapset kantavat pohjaa... |
||||
|
|
30.12.2018 01:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Junat-lehden numerossa 5/1994 sivulla 12 on kuva kolhiintuneesta 1608:sta. Korian onnettomuuden toisesta osapuolesta, lättä 4169:stä oli 1976 kuva tamperelaisen Aamulehden kuva-arkistossa. Jimi, kuvia on siis tosiaan olemassa. Hankalasti metsästettävissä tosin... |
||||
|
|
30.12.2018 00:03 | Jorma Toivonen | ||
| Jimit: Olikohan mukana muitakin matkustajia, kuin vain harrastajia? | ||||
|
|
29.12.2018 22:21 | [Tunnus poistettu] | ||
| Käsiase on suhteellinen käsite, PKM-konekiväärikin on jalkaväen käsiase, käyttää pystykorvan patruunaa. (joo, ennenkun joku saivartelee, niin pieni ero on mutta on näin päin yhteensopiva) Riippuu myös mitä kuulia on. Ainahan voi tehdä myös näin: https://www.youtube.com/watch?v=VexXJdkZC9s | ||||
|
|
29.12.2018 20:52 | Kari Haapakangas | ||
| Suojauksia on monenlaisia. Intissä kerrottiin kaskuna lehtijuttua eräästä kontista, jonka sanottiin kestävän ydinpommin muttei rynnäkkökivääriä... (EMP-suojaus) | ||||
|
|
29.12.2018 20:21 | Jimi Lappalainen | ||
| Nuo eivät ole oikeita vaihtotyöyksiköiden numeroita, vaan pelkästään junakulkuteiden juoksevia tunnuksia sähköisessä järjestelmässä. Tässä lienee käytetty viestinnässä numeroa 960. | ||||
|
|
29.12.2018 18:33 | Juhani Pirttilahti | ||
| Jossain määrin panssaroitu. Tiettävästi ainakin tätä edeltäneiden vaunujen tapauksessa Valmetin suunnitteluun annettiin ohjeeksi esimerkiksi ettei käsiaseella voisi ampua hytin seinästä läpi toiseen hyttiin. | ||||
|
|
29.12.2018 18:26 | Juha Pokki | ||
| Olikos tässä A2:ssa ja A1:ssä jonkinlaista (tai varmasti oli, mutta minkälaista) erikoisvarustelua kriisitilanteiden tms. varalta? Äkkiseltään en löytänyt asiasta tietoa. Olisiko näiden vaunujen avulla esimerkiksi voitu suojautua ulkoisia uhkia vastaan? Vai oliko kyseessä ainoastaan edustusluokan tapa matkustaa? | ||||
|
|
29.12.2018 15:58 | Jimi Aalto | ||
| Onko kenelläkään yhtään kuvaa Korian törmäyksestä tai siinä vaurioituneista vaunuista? | ||||
|
|
29.12.2018 15:46 | Jimi Aalto | ||
| On Dm4 vaan niin hieno moottorivaunu. | ||||
|
|
29.12.2018 12:51 | Erno Pintinen | ||
| Tämä kuva voisi olla näiltä kohdilta: https://www.google.fi/maps/@60.8886511,23.3015611,215a,35y,39.46t/data=!3m1!1e3?hl=fi | ||||
|
|
29.12.2018 12:04 | Tero Korkeakoski | ||
| Nyt sitten kyllä semmoinen juttu että graffitilla ja töhryllä on eroa. Tälläinen taide kelpaa kyllä meikäläiselle toisin kuin jotkut sieluttomat töherrykset. | ||||
|
|
29.12.2018 11:35 | Juhani Pirttilahti | ||
| Tuolla listalla mainitaankin Teknodur 0290-19, jota käytetään junissa kirkaslakkana. | ||||
|
|
29.12.2018 11:06 | Erkki Nuutio | ||
| Uusi Suometar 10.4.1894: "Satamaradalla tekivät waltiopäiwämiehet huwimatkan wiime sunnuntaina [8.4.1894]. Aikomus oli että makasiinilaiturilla junasta noustaisiin Murtajaan, mutta kuten toisessa paikass lehteämme mainitaan, ei Murtaja näillä mailla ollutkaan. Huwimatka supistui siis tällä kertaa rautatiematkaan. Kello ½12 läksi juna johonka kuului 5 toisen ja 2 kolmannen luokan waunua. Matkaa jatkettiin satamalaiturille saakka, josta toiset waltiopäiwämiehet läksiwät jalan kaupunkiin, toiset taas palasivat juhlajunalla asemalle." Kyseessä oli siis "huwimatka". Mahdollisesti se oli samalla vihkiäismatka. |
||||
|
|
29.12.2018 10:42 | Vesa Höijer | ||
| Toimisiko tämä junissa? http://www.coatings.fi/anti-graffiti-pinnoite/ |
||||
|
|
29.12.2018 10:39 | Vesa Höijer | ||
| Kustannukset puoli miljoonaa euroa vuodessa. https://yle.fi/uutiset/3-7926897 |
||||
|
|
29.12.2018 10:00 | Pasi Seppälä | ||
| Hieno ajankuva Kouvolasta. Taitavat Kotkan junat lähteä vieläkin tältä paikalta. Näissä Kotkan junissa käytettiin ilmeisesti yhtä tai kahta puuvaunua Dm4:n perässä? Ei tainnut kolmea tai enempää olla, ainakaan vakituisesti? | ||||
|
|
29.12.2018 01:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| 1607! Todella hyvä ja harvinainen kuva kyseisestä yksilöstä, jonka taival päätty 15.3.1957 Kuurilassa. | ||||
|
|
29.12.2018 00:12 | Mika Hakala | ||
| Tai sitten resiinattoman, myös moottorikelkattoman reitin. Tie olisi myös suljettava puomilla vähintään 1,5km paikallisten harvaanedustettujen teinien epäämääräisten kavereidensa tuomiselta. Näin siis, mikäli kohteessa ei ole asutun näköisiä rakennuksia. Tosin, monikaan sprayllä aloittanut huligaani ei ole nykypäivänä välttämättä edes mikään teini, vaan keski-iässä hiljaisessa paikassa nuoruutensa uskaltanut rangaistuksen välttämisen uskossa herättää. |
||||
|
|
28.12.2018 22:56 | Juhani Pirttilahti | ||
| En usko että kuva muuttaa asiaa miksikään. Jos haluaa vaunun (tai minkä tahansa esineen) pysyvän suojassa, se tarvitsee paljon peltiä (ja kameroita) ympärilleen. Kyllä Haapamäelläkin aikamoinen kuhina vaunuissa ja niiden ympärillä käy vaikka niitä ei aktiivisesti vaunusomeen kuvatakaan. | ||||
|
|
28.12.2018 22:50 | |||
| Tuon Po:n kyljen kaasupullotilan luukku katosi ulkoseinästä jonnekin Tampereen eteläpuolelle kauan sitten 1990-luvulla Tr1 1033:n vetämästä museojunasta. Se sitten parsittiin Haapamäellä tilapäisellä luukulla (en tiedä onko se siinä vieläkin) työllistetyn ammattimiehen toimesta - kyynärpäällä pullon pohjaan, puoli kierrosta ja narahdus muistan olleen tämän työmiehen motto. | ||||
|
|
28.12.2018 22:42 | |||
| Onhan tämä siirtyminen Aitonevalta Kihniöön toisaalla avoimessa intternetissä julkaistu jo alkukuusta blogitekstissä, mutta ilman kuvia. Eli ei tämä siis mikään "salaisuus" ole. Tottakai kaikki kunnia kuville ja niiden julkaisulle vapaan tiedonvälityksen nimissä, mutta yleensä näillä julkituonneilla on varjopuolensa. Tosin tottahan sekin on, että jokainen maalikerros lisää plootun pintaan vain suojelee vaunujen ulkokuorta. Ja ehkä tuossa positiossa Sekurit-lasin särkymisestä aiheutuva ääni tai hiippailu vaunujen sisällä kiinnittää jonkun huomiota myös noilla lakeuksilla. Vaikka "neighbourhood watch:n" varaan ei mitään saisikaan laskea. | ||||
|
|
28.12.2018 22:34 | Mika Hakala | ||
| Kiskokaluston käyttö ainakin on käytännössä poissuljettua Parkanon vaihteen purkamisen vuoksi. Traktoria kevyemmällä tuskin liikkuisivat moottorin siedettävällä rasituksella. | ||||
|
|
28.12.2018 22:10 | Reino Kalliomäki | ||
| On varmasti. | ||||