|
|
28.12.2018 22:10 | Reino Kalliomäki | ||
| On varmasti. | ||||
|
|
28.12.2018 21:35 | Antero Airola | ||
| Minulle todellakin kerrottiin, että tämä on aikoinaan ollut höyryvaunu. | ||||
|
|
28.12.2018 21:32 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Heikki ja Esa kattavasta kolmipyörähistoriikista! Olen oppinut näistä paljon!!! | ||||
|
|
28.12.2018 21:20 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Traktorillako nämä vedettiin, Kihniön asemalle? | ||||
|
|
28.12.2018 21:16 | Tero Hyvärinen | ||
| No eipähän se asiallista ole, että vaunuja, tai mitään muutakaan, töhritään. Jos nyt hetkeksi pistetään moraali sivuun ja tutkaillaan kuvaa taideteoksena, niin nuo graffitit luovat kyllä melkoista jännitettä ja mielenkiintoa kuvaan. Onhan näissä toki huima valaistus muutenkin, ovatko HDR-kuvia? Niin tahi näin, graffojen mukanaolo kuvissa kertoo ajastamme ja siitä, että joku näitä tekee. Valitettavasti muiden omaisuuteen. | ||||
|
|
28.12.2018 20:37 | Heikki Jalonen | ||
| Pnänomobil onkin hyvä huomautus. Se oli koko ajokkilajin alkuvaari, melkein ainakin. Niitä valmistettiin noin 1907...1926. Kovin yleinen se ei kuitenkaan koskaan ollut. Suomessakin on ainakin yksi tunnettu Phänomen-yksilö, ex. Nikolajeff. Framo oli puolestaan Saksassa melko tavallinen kolmikiikku aikoinaan (1927...57), mutta ei niin yleinen kuin Goliath tai Tempo, lisäksi Framon kohtalona oli VEBbaus. Englantilaiset kolmipyörät, indeed... Käytännössä ne olivat Whitehallin verokraattien hallinnollisena komiteatyönä syntyneitä otuksia, joissa hämmästyttävällä tavalla onnistuttiin yhdistämään moottoripyörän ja auton huonoimmat puolet: moottoripyörästä otettiin kyydin kylmyys, meluisuus, savuisuus, vaappuvuus, vaarallisuus ja mitättömät tavara- ja matkustajatilat sekä alhainen mukavuus; autosta puolestaan saatiin epäketteryys, tilaa vaativat mitat, huono näkyvyys, huollon hankalampi suorittaminen, puhtaanapidon suurempi työ, hankalampi kyytiinnousu, oikean pysäköintipaikan tarve ja suurempi polttoaineenkulutus, huonompaa suorituskykyä unohtamatta. Ja varmuuden vuoksi, ilman peruutusvaihdetta. Ettei vain olisi liikaa alempien yhteiskuntaluokkien tunnetun heikkoa moraalista tasoa rappeuttavaa ylellisyyttä... Brittiläisen road tax-verojärjestelmän uljaimpia saavutuksia, kerrassaan. |
||||
|
|
28.12.2018 20:27 | Julius Ylitalo | ||
| Kuva on 434metriä Hinkuan seisakkeen eteläpuolelta. | ||||
|
|
28.12.2018 20:25 | Julius Ylitalo | ||
| Hinkualla tuo rakennus saattaa olla. | ||||
|
|
28.12.2018 20:17 | Julius Ylitalo | ||
| Pukinmäki on kilometrillä 9+442 | ||||
|
|
28.12.2018 19:34 | Tapani Havia | ||
| Jep, ja polttopillillä n. 15 pölkyn pätkiin ei siderautoja avaamalla. | ||||
|
|
28.12.2018 18:52 | Seppo Rahja | ||
| Ai että, kylläpäs tulee nuoruusmuistoja mieleen. Tuossa on veturi, Pässi, Henschelin valmistama, jota kaverin isä ajoi noin 25 vuotta, jäi 70-luvulla siitä eläkkeelle. Tulistettua höyryä tankattiin voimalaitokselta säiliöön ja sillä veturi toimi nelisen tuntia. VR:n miehet ihmettelivät miten noin pieni voi olla niin vahva, siitä kai se sai nimensäkin. Kerran kuulemma, toisen veturinkuljettajan aikana, veturi oli tankattu, mutta putken irrotus unohtui ja Pässi lähti kuin ohjus ja kesti hetken ennenkuin kuski toipui säikähdyksestä ja sai hillittyä Pässin menoa. Kiskoilla oli pysynyt. Ei sementtiä (?) kasuunityömaalle tuosta Nuottasaaren laiturista viety. Olin lautapoikana ensimmäisen kasuunin rakennusaikana, taisi olla juuri kesä -64. Kasuunin betoni tuotiin valmiina eli kunnon tie oli Vihreäsaareen perille asti. Pumppubetoniautoja ei vielä oltu keksitty, ainakaan Suomessa, mutta valmisbetoni paineella työnnettiin putkea pitkin kasuunille, matkaa oli kymmeniä metrejä. Urakoitsija oli Paalurakenne Oy Helsingistä. |
||||
|
|
28.12.2018 18:07 | Jouni Halinen | ||
| Malmin vanhan aseman seinään on tästä matkaa 1.2 kilometriä. | ||||
|
|
28.12.2018 18:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muita tunnettuja kolmipyöräisiä olivat saksalainen Phänomobil ja englantilainen Reliant. Googlatkaapa! | ||||
|
|
28.12.2018 17:59 | Marko Laine | ||
| Kiitos Reino! Tämä on kyllä harvinaista herkkua, jota kelpaa katsellap pidempäänkin! Näistä LWR:n matkustajavaunuista ei ole liikaa kuvia. | ||||
|
|
28.12.2018 17:49 | Julius Ylitalo | ||
| Pukinmäen asema on kylläkin aika kaunis, sijaitsee Kehä 1:n kupeessa. | ||||
|
|
28.12.2018 17:46 | Jouni Halinen | ||
| Hiukan samanlainen tapaus on Farmobile. Sellainen on yhdessä ladossa Korpilahdella, se on ihan Suomen kilvissä ja ollut aikoinaan paikallisen Esson käytössä ja siinä on hienot "tiikeriä tankkiin" teippaukset. On varmaan myynnissä jos jotain kiinnostaa tämä koominen kulkupeli. "Lyhyen tuotantokauden aikana Farmobils myytiin Saksassa, Ranskassa, Kreikassa, Italiassa ja Isossa-Britanniassa. mainokset sanoivat: ”Käytä sitä traktorina tai autona, jeeppinä tai betonisekoittimena. Maantiellä tai metsässä, kevyenä kuorma-autona, liikkuvana myymälänä tai pidä vain hauskaa, BMW Farmobililla ei ole rajoitusta. ”Kreikassa sitä kutsuttiin nimellä" Moottoroitu vuohi! " kun valinnaiset voimanottoakselit voisivat kääntää Farmobilin sahaksi, lypsykoneeksi, pensasahaksi tai betonimikseriksi. Hyötykuorma vastaa olennaisesti ajoneuvon painoa, noin 1300 kiloa. Farmobilit jopa juoksivat menestyksekkäästi, ja Hubert Aublet sijoittui kolmanneksi 1965 Cimes-ralliin!" Ps. edellinen on kääntöohjelman käännös, ihan vähän tuunattuna. https://www.lanemotormuseum.org/collection/cars/item/chrysler-international-farmobil-1964 |
||||
|
|
28.12.2018 16:58 | Heikki Jalonen | ||
| Lisättäköön tähän kohtaan vielä pari selventävää lisätietoa noista saksalaisten tavallisimmista kolmipyöräisistä, eli Tempo Vidalista ja Goliathista. Molempia oli tietysti lukuisia eri malleja eri aikoina, mutta muutama yleisseikka on hyvä panna merkille. Goliath oli takavetoinen, kardaanilla ja normaalilla jäykällä akselilla ja siten siinä oli myös tasauspyörästö. Moottori sijaitsi ohjaamon (kuljettajan penkin) alla, tyypiltään melkoisen makaava. Moottorit olivat kaksitahtisia, sylinteriluku 1 tai 2, valmistusajankohdasta ja mallin koosta riippuen. Joissakin malleissa oli nestejäähdytys, niissä oli selkeä jäähdytinsäleikkö edessä; ilmajäähdytteisissä malleissa säleikköä ei ollut tai se oli pienempi. Goliathia valmisti Borgward-yhtymän Bremenin tehdas, vuosina 1937...61. Tempo (Vidal) oli puolestaan etuvetoinen, moottorin sijaitessa etupyörän yläpuolella, hieman akselin linjan takapuolella. Koko moottori-voimansiirto-paketti kääntyi etupyörän mukana, siten ei tarvittu mitään vetoniveliä eikä akseleita, voima siirrettiin suoraan koteloidulla ketjulla etupyörälle. Etuvedon ketjun kotelo on helposti nähtävissä, jos ajokin näkee kunnolla vasemman kyljen puolelta. Tasauspyörästöäkään ei tietenkään tarvittu. Moottori oli kaksitahtinen, ilmajäähdytteinen, loppuvuosina muutakin. Malleja oli monta, useimmiten kaksisylinterisiä, tilavuudet ja tehot vaihtelivat. Tuon radan Hampuri-teemaan juuri Tempo sopisi erikoisen hyvin, niiden valmistaja Tempo-Werke Vidal & Sohn sijaitsi nimenomaan Hampurissa. Kolmipyöräiset Tempo-kuljettimet olivat tuotannossa noin 1928...66. Niitä tehtiin myös lisenssivalmisteena mm. Intiassa. Ja tehdään edelleen. Tempon nelipyöräiset konstruktiot ovat oma historiansa, ne olivat aikansa ajanmukaisimpia etuvetoisia pakettiautoja. Niille oli ottajansa kun firma loppui 1977. Saksassa valmistettiin edelleisten lisäksi muitakin kolmipyöriä, mutta ne olivat selvästi harvinaisempia tapauksia. |
||||
|
|
28.12.2018 15:10 | Marko Laine | ||
| Uuden huopakatteen aika on vasta keväällä. Katon kunnon kävi lokakuussa tarkistamassa Kokkolan kaupungin rakennustarkastaja, joka totesi katteen ehjäksi. Myös viime lauantaina tehty tarkistus ullakolle kertoi, että aluskatteen laudoitus on pysynyt kuivana eikä vuotoja ole. | ||||
|
|
28.12.2018 14:40 | Mikko Herpman | ||
| Ilmeisesti aluskate suojelee rakennusta sateelta.. Oliko tarkoitus nakutella kolmiorimahuopakatto vielä lähiaikoina päälle? | ||||
|
|
28.12.2018 13:07 | Teppo Niemi | ||
| Ja tapaninpäivänä tämä kuljetettiin Minkiölle. | ||||
|
|
28.12.2018 13:06 | Teppo Niemi | ||
| Asemarakennus on jo saanut oikean nimikyltin: https://vaunut.org/kuva/130346 | ||||
|
|
28.12.2018 08:14 | Hannu Peltola | ||
| Kappas, katsoin nopeasti, että tässä on sama #2 kuin toisessa kuvassa. Hyvä, että Eljas täsmensit ja samalla täydentyy kalustotiedot... | ||||
|
|
28.12.2018 00:43 | Jouni Halinen | ||
| Jos hakee nykynäkymää niin tämä taitaa aikatavalla täsmätä https://goo.gl/maps/6evHff7sWjG2 Taustalla Jätkäsaari | ||||
|
|
28.12.2018 00:40 | Reino Kalliomäki | ||
| En saanut numeroa , vaunun kori oli kovin haalistunut. Joku nummeroista 24, 25, tai 26. Rungot romutettiin Lahdessa 1956. https://vaunut.org/kuva/130392 |
||||
|
|
28.12.2018 00:06 | Eljas Pölhö | ||
| TVH 1 (Krauss 2863) oli Nokian omistuksen jälkeen TVH:lla mm. Keiteleen kanavareitillä. Kirjassa "Helsinki ennen meitä" sivulla 178 on kuva satamaradan työmaasta, missä näkyy höyryveturi ja vaunuja Marian sairaalan kohdilla. Jossain muussa lähteessä, jota minulla ei ole, on ollut etuviistokuva veturista suht'läheltä jostain samoilta kulmilta. | ||||
|
|
27.12.2018 23:47 | Onni Tikkala | ||
| On kyllä hieno kuva! | ||||
|
|
27.12.2018 23:43 | Eljas Pölhö | ||
| Kovasti samaa näköä kuin Sentinel-Cammell höyryvaunusta muunnettu. Jos tässä oli Volvon moottori, niin sitten se oli sellainen (n:o 0261 oli ajossa 2005). | ||||
|
|
27.12.2018 23:38 | Eljas Pölhö | ||
| Tacna-Aricalla on ollut useita Wickham- ja Sentinel-moottorivaunuja (muutettu höyrymoottorivaunusta) ja pari sellaista, joiden alkuperä ei ole selvillä. En näe tämän numeroa missään. | ||||
|
|
27.12.2018 23:32 | Eljas Pölhö | ||
| Tämä on Baldwin 32983 vuodelta 1908. | ||||
|
|
27.12.2018 23:31 | Eljas Pölhö | ||
| Eikö tämä ole n:o 9, Alco (Rogers) 44954, 1/1908, ent. Ilo-Moquegua 1. Tacna-Arica n:o 2 on Baldwin 32983, 10/1908, mutta siinä soittokello on kupujen välissä. Se oli alkujaan Ilo-Moquegua 2. | ||||
|
|
27.12.2018 23:22 | Eljas Pölhö | ||
| Alco 82990, 9/1958. Alkujaan FC del Sur (Peru), n:o 300. | ||||
|
|
27.12.2018 23:18 | Eljas Pölhö | ||
| Museolle on listattu (esim. W.F. Simms 1978) kaksi numerotonta Chevrolettia, voisiko olla toinen?. Penkki peittää näkymän etuakselille. Jos siinä on pieni teli, niin myös Ford tulisi vaihtoehdoksi (Letukoissa oli yksi akseli). | ||||
|
|
27.12.2018 23:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ainakin maski poikkeaa 1928 letukasta... Hyvä Eljas! Kivi vierähti syrämmeltäni. | ||||
|
|
27.12.2018 23:12 | Eljas Pölhö | ||
| N:o 16 on kirjallisuudessa aina mainittu Chevroletiksi, vm. n. 1928. Radalla oli ainakin neljä Chevrolettia väliltä 1928-1940. Pitää muistaa, että tuolla päin maailmaa rata-autoja/kiskobusseja ym on vuosien mittaan muunneltu sellaisten osien kanssa mitä on ollut saatavilla. | ||||
|
|
27.12.2018 21:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tutkin kirjojani ja tulin siihen tulokseen että auto saattaisi olla 1931 Oldsmobile. Jos tuijotetaan konekopan louverseihin silmät kipeiksi, niin muistuttapi se 1932 REO:ta. Jäähdyttimen yläreuna kyllä täsmäisi 1932 letukkaan, mutta letukassa ei ollut louverseja... Ota nyt sitten näistä selvää! Maskin merkki puuttuu ja kyläsepät ähränneet ennakkohuoltoa minimimäärän... |
||||
|
|
27.12.2018 21:00 | Heikki Jalonen | ||
| Puolikkaan vetäjässä näkyy jäähdyttimen säleikön yläpuolella oleva pieni koroke. Se passaisi Freightliner-merkin muotoihin, jostain 1970-luvun kromikkailta vuosilta. Pieni kulkuväline, tynnyri lavallaan, saattaa olla taas yksi Goliath tai Tempo, peräkärryineen erityisen Tempoileva Koljatti. Varapyörä lavan kupeella. Peräkärrynä samanlaisen mallin peräpätkä. Varapyörä lavan kupeella ja lavakuomu lisäluksuksena. Arvailen, että reaalimaailmassa tuollaista Komboa tuskin koskaan on liikkunut. Mutkan takana odotteleekin muuten Polizei VW-kuplan kanssa, ehkä siellä painot ratsataan... Huonostihan tuo tästä katselukulmasta tunnistuu, mutta arvausta voinee pitää kohtuullisen luotettavana; niin monta muuta Goliath-malliyksilöä tuon radan rekvisiitassa on. Jos osuin oikeaan, niin tässä on pieni huumorinkukka ollut radan rakentajalla mielessä: American Chrome Colossus vs. Wirtschaftswunder-Sparschwein. Jälkimmäinen muuten kuljettaa suuremman nettokuorman, mitattiinpa sitten per hevosvoima tai per omamassa. |
||||
|
|
27.12.2018 20:33 | Erkki Nuutio | ||
| Etsiskelin kirjasta Turkka Myllykylä: Suomen kanavien historia (Otava, 1991) mahdollista Krauss-vastausta 1894-1899. Valitettavasti työratoja ja -vetureita ei kirja erikseen tarkastele, enkä viitsinyt läpikäydä koko tekstiä. Kuitenkin mm. Kymijoen vesistön Keitele-Iisvesi kanavareitin 1918- rakennetulla Neiturintaipaleen kanavalla oli työmaarata, veturi ja kaatovaunuja. Kirjan sivulla 217 on sivukuva työveturista (Kanavamuseon kokoelmat). Hytin kyljessä on N:o 1 (mutta ei valmistajakilpeä) ja veturin sivuprofiili on mielestäni muuten identtinen Helsingin satamaradan veturin kanssa, paitsi että piippu on timanttimallinen. Mikähän veturi on kyseessä? Olisiko Saksan sotaveturi 1918 ostettuna? Oliko Pekonlahti 750 mm? Eli missä välissä Helsingin 1000 mm kutistettiin, jos kutistettiin? |
||||
|
|
27.12.2018 20:20 | Hannu Peltola | ||
| Minulle tämä oli ensimmäinen vierailukerta tässä museossa, mutta ilman muuta tästä tuli vakiokohde seuraavilla Hampurin käynneillä! | ||||
|
|
27.12.2018 20:17 | Hannu Peltola | ||
| Kovasti näyttäisi Mackiltä. Entä tuo pieni kulkuväline Mackin ja Ford Caprin välissä? | ||||
|
|
27.12.2018 20:16 | Hannu Peltola | ||
| Ajattelin heti, että tässä viedään lehmää viimeiselle matkalleen. Kyseessä voi toisiaan olla päivystävän sonnin kuljetus ja vasemmalla lehmäkin katselee vähän haikeana poistuvaa sonnia... | ||||
|
|
27.12.2018 20:13 | Hannu Peltola | ||
| Esa, Br41 tosiaan muuttui 1968 sarjaksi 042. MEHEV ei ole ollut turhan tarkka maisemien ja kaluston aikakausissa, tässäkin kuvassa on selkeästi kahden eri aikauden kulkuvälineitä! |
||||
|
|
27.12.2018 20:03 | Hannu Peltola | ||
| Moottorivaunu on selvästi rakennettu parhaiden yhdysvaltalaisten Doodle Bug -perinteiden mukaisesti! | ||||
|
|
27.12.2018 20:02 | Hannu Peltola | ||
| Yritin etsiä netistä tietoa tästä, mutta en löytänyt oikein muuta, kuin Ferrocarril Tacna Aricalla on ollut Brill Co:n valmistama moottorivaunu, jossa oli vuoden 1952 Volvon moottori. Kyseessä voisi olla tämä kuvan moottorivaunu. | ||||
|
|
27.12.2018 19:56 | Hannu Peltola | ||
| Baldwinilta tämä on kotoisin ja se on nähnyt päivänvalon 1908. Paljon muuta ei espanjankielinen Wiki tiedäkään tästä härvelistä. | ||||
|
|
27.12.2018 19:51 | Hannu Peltola | ||
| Kevyen googlettamisen perusteella tämä näyttäisi olevan ALCO DL531 vuodelta 1958. Uutena hevosia on asunut konepeiton alla 900 kappaletta, mutta määrä on myöhemmin tiputettu 675 kaakkiin. | ||||
|
|
27.12.2018 19:35 | Hannu Peltola | ||
| Onko lähtökohtana ollut 1930-luvun Chevrolet? Mutta numero on selkeästi tunnistettavissa! | ||||
|
|
27.12.2018 19:34 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on taidettu askarrella ihan itse radan varikolla! Mikähän on ollut pohja-auto? | ||||
|
Kuvasarja: Kansainvälistä matkustajaliikennettä Etelä-Amerikassa |
27.12.2018 19:33 | Hannu Peltola | ||
| Wau, tämä on upea kuvasarja! Etelä-Amerikasta on harvoin kuvia vorgissa ja näiden kuvien myötä Antero aloitti myös bolivialaisten kuvien arkiston. | ||||
|
|
27.12.2018 16:57 | Veli-Matti Laitinen | ||
| Upea kuva. Dm7 4201 oli Porvoossa romutettuna, https://vaunut.org/kuva/100258?tt=3&i1=Dm7&i2=4201 Tuo on tuotu Porvoosta Kalvitsalle ja kunnostettu. 4201:sestä on jäljellä vain puolet, seuraavassa kuvassa näkyy lättähatun läpi: https://vaunut.org/kuva/105374?tt=3&i1=Dm7&i2=4201 |
||||
|
|
27.12.2018 16:41 | Johannes Erra | ||
| Tuo museo ratoineen on suosikkikohteeni Hampurissa. Ja radalla suosikkini ovat juuri nuo, sarjojen 151 ja 194 vetämät tavarajunat, jotka jo vuosien ajan ovat kuuluneet radan kalustoon. | ||||
|
|
27.12.2018 14:25 | Seppo Rahja | ||
| Keski-Norjassa Flåm-Myrdal radan pituus on 20 km ja nousu 866 m korkeuteen eli kaltevuus 4,3 %. Ja pito tulee vain kitkasta rautapyörien ja kiskojen välillä. Junan molemmissa päissä on veturi. | ||||