|
|
24.11.2018 17:51 | |||
| Onneks Reino on kerenny suolle ennen auringon laskua. On tuo ollu aikamoista touhua. | ||||
|
|
24.11.2018 16:51 | Raimo Harju | ||
| Siitä Resiina-lehdestä minäkin sen näin, ei varmaan ollu hinauskunnos niinkuin tämä 2240. | ||||
|
|
24.11.2018 15:07 | Jimi Aalto | ||
| Olin tuossa 450:ssä matkalla Claphamiin. Muistan tuon 159:n saapumisen viereen. | ||||
|
|
24.11.2018 11:56 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Edellisen kuvan Oc(c)-vaunussa näkyy muitakin Hurun osia, joten hyvin todennäköistä onkin, että korin osat pilkottiin paikan päällä. Resiina-lehdessä 4/1999 sivulla 23 on kuva missä 2230:n jäänteet ovat ojassa pyörät kohti taivaita. | ||||
|
|
24.11.2018 11:30 | Erkki Nuutio | ||
| Rotatorin historiikin sivulla 11 on kuva, jossa Trojan pyöräkuormaaja on työssään ehkä parikmmentä metriä etelään Hatanpään seisakkeesta 1950-luvun alussa. Taustalla näkyy Hatanpään puistokujan pieni kerrostalo, jossa on nyt jonkinlainen hotelli. Vakoilumuseo oli joskus samassa talossa. Tuntuu että edustalla oleva kaivanto ja radan alitus on tehty kuivatusviemärille, joka tyhjentäisi suomaista perustaa, jonka päälle aloitellaan rakentaa Viinikan ratapihaa. Kaivanto johtanee Karjusuon pohjoisnurkalle, joka kohta on vieläkin alhaalla siellä Audi-hallin nurkan lähistöllä. Niin, Hatanpään seisake. Sehän on viimeisinä vuosinaan (tarkemmin 1968) tässä kuvassa : https://www.vaunut.org/kuva/100144?kv2=1976&paik=Tampere+Viinikka . Näkyy Maansiirto 65:nkin käytössä ollut kohta, joka on nyt vähäisessä käytössä ulkovarastona. Näkyy se nykyisen pikkuhotellinkin talo puistokujan puiden varjossa ja vasemmassa reunassa seisake laitureineen. Voisi merkitä kuvamääritteisiinkin: Hatanpään seisake. Seisakkeen portti Lokomolle oli vilkkaassa käytössä vielä 60-luvulla, kuten polut osoittavat. Lempäälän ym. rautakourat ja kai Sarviksenkin muovikourat käyttivät seisaketta aamuin illoin. Sensijaan ei enää kulkenut tautisia Hatanpään sairaalaan, kun Lokomo oli katkaissut suoran yhteyden Puistokujalle. |
||||
|
|
24.11.2018 02:00 | Reijo Salminen | ||
| Kiitos Heikki hienoista täydentävistä kommenteista. Tuo suunnanvaihto syötön katkaisemalla ja 'ryypyllä' on kyllä tarkkaa hommaa. Onkohan tuossa kuvan laitteessa mietitty valmiiksi mahdollinen sadeveden kertyminen kun pakoputkesta menee johto alaspäin, porilaisessahan on muistaakseni raana pakoputken alla josta sai paitsi vedet myös muut kuonat laskettua ulos. |
||||
|
|
23.11.2018 23:30 | [Tunnus poistettu] | ||
| Mutta onko tässä ja niissä parissa kuohitussa Tka-8:ssa rivikone? Porschen perhe on kyllä feidaamassa koko skoonelaisen merkkinä KHÄH KHÄH siitä saavat ETS-idiootit :D :D |
||||
|
|
23.11.2018 22:56 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Kiitos tiedoista. | ||||
|
|
23.11.2018 22:14 | Raimo Harju | ||
| Näinhän se taisi olla siellä Kuurilassakin 1957. | ||||
|
|
23.11.2018 22:11 | Raimo Harju | ||
| Tämän kuvan mukaan näyttäis pikajunan veturista noin puolet hävinneen johonkin. | ||||
|
|
23.11.2018 22:04 | Raimo Harju | ||
| Onko malmijunan Huru 2230 paloiteltu, kun on noin lyhyt pätkä tuolla taka-alalla. Muistini mukaan se puskettiin ratapenkan viereiseen ojaan pois liikenteen tieltä. | ||||
|
|
23.11.2018 21:22 | Heikki Jalonen | ||
| Suunnanvaihdossa kuulapäätä ei oikeastaan pysäytetä, vaan koneen annetaan hidastetua melko pienille kierroksille ja "lennosta" annetaan käsivivulla etuaikainen polttoainesuihkutus - ja bang. Kone lähtee pyörimään toiseen suuntaan. Tai kiihtyen samaan suuntaan jos ryyppy meni väärälle jalalle. Kuumapääkoneessa on se ongelma, että kupu jäähtyy tavattoman pian sytytyskynnyksen alapuolelle. Jos suuntaa aikoo vaihtaa pysäyttämällä ja vauhtipyörästä toiseen suuntaan heittämällä, pitää siinä olla kiirus ja nopea. Tai edessä on pieni puhalluslamppu-sessio ennen kuin kone on taas käynnissä. Asia riippuu suuresti pysäyttämistä edeltäneestä kuormitusasteesta. Lanz-traktorit olivat myös tunnettuja siitä, että tiukan ylikuorman (kuten piikkipyöräisen traktorin kiinni jääminen) sattuessa moottori saattoi melkein-stallaamisen seurauksena vaihtaa käyntisuuntaansa ihan omatoimisesti ja kyselemättä. Pitää kuljettajan virkeänä... Mekaaninen peruutusvaihde tuli Lanz-traktoreihin vasta joskus 1940-luvulla; en täsmälleen tiedä koska. Lanzin koneissa ei ollut sen hienompia suunnanvaihto-automatiikoita, ihan käsipelissä piti osata syöttöä hallita. Toisin oli esim. Bolinderin merikoneissa, joissa asian hoiteli todella hienostunut (mutta silti yllättävän yksinkertainen) mekaaninen automatiikka. Porilaisen syöttöpumppu on ennakoltaan symmetrinen eikä siinä ole hystereesiä. Eikä tietenkään mitään automatiikkaa, paitsi keskipakosäätäjä. Siksipä Bemarin saa vaikkapa heijaamaan ees-taas akk:n kummankin puolen. Ei välttämättä hyvä koneelle eikä hihnalle, mutta saattaisi antaa kirnun käytössä huippulaatuisen voin... |
||||
|
|
23.11.2018 20:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jostain muistan lukeneeni, että neuvostoliittolaiset korvasivat heidän radoillaan vaurioituneita suomalaisvaunuja lähettämällä vastaavia tilalle. Tiedä sitten kuinka "laajaa" tällainen korvaaminen oli...? | ||||
|
|
23.11.2018 20:08 | Eljas Pölhö | ||
| Petri: Ainakin Norjassa vaurioituivat Gob 199'388 ja Gob 199'393 Narvikin pommituksessa 28.5.1940. Tarkemmat tiedot on Keskustelu -> Ulkomaat -> Suomalaisia säiliövaunuja tuhoutui Narvikissa (alkoi 2.1.2014 ja viimeisin viesti 22.5.2014. Ei ehkä rautatieonnettomuus, mutta lopputulos on samanlainen vaunujen kannalta. | ||||
|
|
23.11.2018 19:08 | Tommi K Hakala | ||
| Noita tilapäisiä kiertoliittymiä on nyt viimeaikoina viljelty ympäri Tamperetta, esim. Sammon valtatien yhdessä risteyksessä ja Viinikan ABC:n kohdalla on ollut tietöiden ajan vastaavia sekoittimia. | ||||
|
|
23.11.2018 17:56 | Petri Soronen | ||
| Tietämätön kyselee, onko suomalaisia vaunuja joutunut onnettomuuteen Venäjän puolella tai Ruotsin puolella? | ||||
|
|
23.11.2018 16:24 | Teemu Saukkonen | ||
| Ja eihän facebookia voi minään kuva-arkistona pitää. | ||||
|
|
23.11.2018 14:34 | Jimi Aalto | ||
| Pahaan kuntoon meni kyllä tuo ravintolavaunu. | ||||
|
|
23.11.2018 13:47 | Reijo Salminen | ||
| Josko siellä oli tällä kertaa syyttömiä? | ||||
|
|
23.11.2018 12:58 | Reijo Salminen | ||
| Eikun niinhän tuossa juuri Heikki sanoikin, en huomannut ekalla lukemisella tuota kommenttia suunnanvaihdosta. | ||||
|
|
23.11.2018 12:57 | Reijo Salminen | ||
| Olisikohan vielä niin että peruutusvaihde kytketään sammuttamalla moottori ja heittämällä käyntiin pyörimään toisin päin? Ainakin porilaisessa kuulamoottorissa tämä onnistuu. | ||||
|
|
23.11.2018 11:00 | Mikko Herpman | ||
| Henkilökohtaista palvelua vankeinhoitolaitokselta, privaattijuna. Mahtoikohan kyydissä olla pahimmista pahimpia rosvoja, ettei uskallettu laittaa tavallisen junan perään? | ||||
|
|
23.11.2018 08:12 | |||
| Kiitos tästä kuvasta - ja koko kuvasarjasta. Hienoa dokumentointia! | ||||
|
|
23.11.2018 00:24 | Juhani Pirttilahti | ||
| Niin. Siitä on joku halunnut tehdä sellaisen, kun alunperin se ei semmoinen ole koskaan ollut. | ||||
|
|
22.11.2018 23:55 | Martti Vuorikoski | ||
| Näytättäs olevan ainakin pakollisen kiertosuunta liikennemerkki,olisko sittenkin kiertoliittymä. | ||||
|
|
22.11.2018 23:54 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Mainitun Rotatorin varsin mukava 60-vuotisjuhlateos on verkkojulkaisuna. Näkyy siellä myös rautatieteknologiaa. https://docplayer.fi/555759-Rotator-oy-1954-2014-tekstit-heikki-rantala-ja-milla-anttila-typografia-ja-taitto-viestintatoimisto-elettaria-tampere-varierottelut-ja-paino.html |
||||
|
|
22.11.2018 23:42 | Juhani Pirttilahti | ||
| Jaa, joku onkin kasannut tuonne keskelle liittymää betonipossuja. Miksiköhän T-liittymästä on yritetty tehdä kiertoliittymä? | ||||
|
|
22.11.2018 23:37 | Eljas Pölhö | ||
| Sr12 2707 VR:n vastaanottopäivä oli 18.9.1965, minä päivänä se on otettu Pasilan varikon kirjoille. Syyskuussa 1965 se ehti ajaa VR:llä 3117 km ja lokakuussa 1965 14592 km. | ||||
|
|
22.11.2018 23:23 | Ossi Rosten | ||
| 4v takaiseen Heikin kommenttiin, samaa mieltä... Hyvin säistetty pienoisrautatie! | ||||
|
|
22.11.2018 23:15 | Juhani Pirttilahti | ||
| Tuohan ei ole kiertoliittymä. Ainakaan ei sitä sellaiseksi ole tehty. | ||||
|
|
22.11.2018 22:25 | Erkki Nuutio | ||
| Yksi tietoapu olisi tämän veturin valmistumis/luovutuspäivä alkusyksyllä 1965. Jos päivä on myöhempi kuin 6.9.65, se entisestään varmistaisi, että veturi oli vielä Lokomon hallussa näyttelypäivinä. Käsitykseni on, että kuvassa ollaan näyttelyalueella Lokomon maantäyttöalueella entisen Karjusuon päällä. Taustalla vasemmalla näkyisi pääradan penger. Penkereen takana näyttäisi olevan aivan vähäinen metsikkö. Sellainen saattaisi karttojen perusteella olla ollut penkereen päällä olevan Viinikan ratapihan takana olevalla rinteellä. Kuvassa näkyvä voimalinja tulisi juuri oikeasti Rautaharkon muuntoasemalta Lokomolle sen sulattamo- ja muuta tarvetta varten. Maansiirto Tampere -näyttelyiden pääaikaansaaja oli Lokomon/Rotatorin isäntä Veikko Virkkunen. I näyttely oli 1963, toinen 1965 ja kolmas 1967 (Hatanpään valtatien ja järven välisellä täytemaalla Sarviksesta kaupungin suuntaan). Esillä oli erityisesti kotimaisen (ja tamperelaisen teollisuuden tuotteita). On selvä että Virkkunen halusi näyttää 2707:n 1965:n näyttelyssä. Kävin varmasti tässä näyttelyssä, koska olin silloin harjoittelijana Valmet Oy Lentokonetehtaan Siirtokoneosastolla, joka teki silloin näyttelyssäkin olleita koneita. Paikkatunnistus Tampereelle ja Lokomon Karjusuolle on toki vain 99 prosenttinen. Alueella on nykyään John Deeren metsäkonekeskus (entinen Lokomon kokoonpanotehdas) ja suuri joukko autoliikkeitä. |
||||
|
|
22.11.2018 22:22 | Jouni Hytönen | ||
| Varsin epäselvästi kyhätyt liikennejärjestelyt, ei vaikuta kovin suurelta ihmeeltä, etteivät kaikki ole hahmottaneet oikeita ajolinjoja. | ||||
|
|
22.11.2018 22:07 | Jouni Hytönen | ||
| Kuinkahan kauan nämä räjähtäneimmät 27-sarjan yksilöt säilyvät liikenteessä? Vai onko kurpahtaneen ulkokuoren alla kuitenkin parempikuntoista tekniikkaa kuin päältä kauniimmissa yksilöissä? Joskus 10 vuotta sittenhän jo ihmeteltiin ulkoisesti hienokuntoisen 2727:n päätymistä naulatehtaalle. | ||||
|
|
22.11.2018 21:52 | Jouni Hytönen | ||
| Ulkopaikkakuntalaisena ja vain vajaan vuoden Mikkelissä tornihommissa viettäneenä en koe tuon rumiluksen arvoa kaupungille aivan yhtä suurena. :) | ||||
|
|
22.11.2018 21:50 | Jaakko Hakala | ||
| Tarkoituksenani ei ole alkaa pilkkua viilaamaan, mutta hetken jo ihmettelin että oho, 2740 on laitettu takaisin kuntoon! Tunnisteisiin katsominen kuitenkin paljasti asian laidan. :) | ||||
|
|
22.11.2018 21:32 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Mikkeliä ei enää ole. Kun viimeinen pala siiloa tippuu maahan on Mikkeli hävitetty iäksi. Kutsukoot kukakin tätä kaupunkia millä nimellä haluaa, mutta Mikkeli se ei enää ole. Mikkelin symboli, siluetti ja julkisivu on jo melkein tuhottu. | ||||
|
|
22.11.2018 19:45 | Timo Keski-Petäjä | ||
| Täältä voi tutkia: https://www.kansiareena.fi/ | ||||
|
|
22.11.2018 19:41 | Topi Lajunen | ||
| Tässä tapauksessa kuitenkin 800-1200 m, koska merkeissä ei ole lisäkilpiä. Paikka kuitenkin äkkiseltään näyttää sellaiselta, ettei välimatkalla olisi syytä olla muuta kuin 1000 m. | ||||
|
|
22.11.2018 19:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Zoomattuani kuvaa viimeisen vaunun numero näyttäisi olevan 2630. Ikkunoiden lukumäärä täsmäisi entiseen CEi-sarjaan, kuvassa luokkamekintojä ei näy, eli ne on poistettu, siis vaunu on alennettu. 2430 oli entinen CEm-makuuvaunu vuodelta 1926 ja hylätty 1965. CEi 2630, valmistunut 1939, varustettu loisteputkivalaistuksella ja hylätty 1978. Edeltävä vaunu on Ei 22243, valmistunut 1947. Siinä on koneellinen tuuletus, ei torpedoventtiilejä katolla. 22243:sta tuli Eims 21522 vuonna 1987. Korj. kijr.vihre. |
||||
|
|
22.11.2018 19:10 | Veli-Matti Laitinen | ||
| Viimeisen vaunun numero näyttäisi olevan 2430 (?), tarkkaan ei näe. Ja toiseksi viimeinen on 22243. Hieno kuva. | ||||
|
|
22.11.2018 17:49 | Johannes Erra | ||
| Mannheimista, kuten koko vaunu. Helsinki-aikanaanhan vaunut olivat jo väliosallisia. | ||||
|
|
22.11.2018 16:59 | Pasi Seppälä | ||
| Taustalla näkyvät Mankalan liikenepaikan merkit ja sisäkaarteen talo on kyllä aika lähellä radan korkeaa penkkaa. Karttapaikan ilmakuvasta katsottuna talonmitta on väliä. Tämä T2036 on omien satunnaisten havaintojen perusteella ollut yleensä aika sekalainen vaunustoltaan. Näitä matalia kontteja on ollut usein muiden vaunujen mukana. Että siinä mielessä tämä voi olla harvinaisempaa sorttia, mutta kovin kattava ei ole minunkaan seuranta tämän syksyn ajalta. Punavalkoinen susi miellyttää nykyisin myös omaa silmää. Ovatkohan jo vähemmistössä vihreisiin verrattuna? |
||||
|
|
22.11.2018 16:58 | Teemu Saukkonen | ||
| En sanoisi muotoilua onnistuneeksi. Tuntuu olevan kovin vaikea laji nykyään saada onnistumaan... | ||||
|
|
22.11.2018 16:57 | Teemu Saukkonen | ||
| Ei se videolla niin hyvin erotu, mutta oli aivan eri kuuloinen kuin lovipyörä ja ääni tuntui tulevan ylempää. | ||||
|
|
22.11.2018 15:35 | Marko Nyby | ||
| Ei-rautatiehuomiona kiertoliittymän keskialue on näemmä niin minimalistinen, että se houkuttelee oikomaan. Semi-rautatiehuomiona: loppuuko kansi etelässä lopulta tuohon, mihin pylväätkin? |
||||
|
|
22.11.2018 14:51 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Vuoden l973 peruskartassa sahan raide vielä näkyy. Koko Lapinlahden eteläinen karttalehti on kiehtova, sisältäen huomattavan määrän entisiä ratalinjoja. http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/mml_vanhat_kartat/Painetut_kartat/21_Peruskartta_20k/3/3332/333208/333208_1973.jpg |
||||
|
|
22.11.2018 13:32 | Ossi Rosten | ||
| Ja tuokin edellinen Iisvesikuva näyttää mystisesti kadonneen... | ||||
|
|
22.11.2018 13:05 | Kimmo Pyrhönen | ||
| Kyllähän näitä moni katselee, kaikilla ei ole niinkään kommentoitavaa joka kuvaan. Siinä mielessä esim. Facebook on helpompi heittää vähäsisältöistä kommenttia. Minäkin pääsääntöisesti ihailen kaikki kuvat, mutta kommentoitua tulee harvoin - ellei joku kysy jotakin. Tässä kuvassa viehättää harmaa-vihersävyisestä maailmasta esiin pomppaava punainen Siperian susi. |
||||
|
|
22.11.2018 12:53 | Julius Ylitalo | ||
| Paikantamismerkkien välit on 500 - 1600 metriä | ||||
|
|
22.11.2018 12:49 | Julius Ylitalo | ||
| Lielahti on ollut joskus junan pysähdyspaikka Tampereen kupeessa. | ||||
|
|
22.11.2018 12:38 | Tuomas Pätäri | ||
| Hienoa härmistynyttä maisemaa ja junakin edustaa yksipuoleisista rungoista sellaista harvinaisempaa sorttia näillä seuduin (vai onko tämä nykyään tyypillinen näky, en ole muutamaan kuukauteen kovin aktiivisesti liikenteen muutoksia seurannut). | ||||