|
|
26.11.2018 13:48 | Marko Vornanen | ||
| Hieno kuva Misa! | ||||
|
|
26.11.2018 13:24 | Jouni Hytönen | ||
| Ja vielä paranee: https://vaunut.org/kuva/80208 | ||||
|
|
26.11.2018 13:22 | Jouni Hytönen | ||
| Toinen: https://vaunut.org/kuva/94817 | ||||
|
|
26.11.2018 13:21 | Jouni Hytönen | ||
| Lähempi kuva: https://vaunut.org/kuva/94863 | ||||
|
|
26.11.2018 13:16 | Jouni Hytönen | ||
| Viitanneisikohan Teppo tämän junan viimeisenä ennen hinauksessa olevaa pienveturia keikkuvaan umpivaunuun? https://vaunut.org/kuva/98455 | ||||
|
|
26.11.2018 13:00 | Niila Heikkilä | ||
| Lavasteeksi on näköjään tuotu sähköratapylväitäkin jotta 70-luvun alun höyrykauden loppu on saatu hienosti rekunstruoitua. Ensi vuonna joulupukki ajelee jo sähköllä. | ||||
|
|
26.11.2018 12:39 | Pasi Seljas | ||
| K.o. vuonna Lokomo täytti 50v. Tampere sai uuden jäähallin ja järjesti Suomen ensimmäiset jääkiekon mm-kisat. Pispalan uittotunnelin rakentaminen alkoi. Auto-Voima alkoi syytää Jaltaa markkinoille. Josko näistä asioista olisi hyötyä. | ||||
|
|
26.11.2018 10:20 | Jimi Aalto | ||
| Itse asiassa kiinteyttäminen aloitettiin ennen Jyväskylän turmaa, ja ne kaikki päätettiin kiinteyttää Hangon tasoristeysonnettomuuden (16.3.1998) jälkeen. | ||||
|
|
26.11.2018 09:16 | Ossi Rosten | ||
| Mistä vaunusta lienee kyse? | ||||
|
|
26.11.2018 08:51 | Teppo Niemi | ||
| On. Ja Käskylehdet ovat erittäin hyvä tietolähde, mitä tulee tuohon neuvostoliitossa tahpahtuneiden suomalaisten varioituneiden vaunujen tilalle annettuihin vaunuihin. Käsittääkseni yksi tuollainen vaunu on edelleenkin olemassa. Vaunu on käsittääkseni liikkunut valtion rataverkolla ainakin 03.08.2014 - 5.8.2014. |
||||
|
|
26.11.2018 08:18 | Andreas Ehnberg | ||
| Sama Stadler valmistajana, mutta eri tuote, pikemmin serkku. Kuvassa on RABe 526, joka on GTW (GelenkTriebWagen). FLIRT:issä esim vetovoima on eri tavalla. GTW:ssä virroitin, sähkölaitteet ja vetävät pyörät on keskitetty tuohon lyhyeen osaan, jota myös kutsutaan voimakuutioksi (Kraftwürfel). GTW:n vaunuissa on pyöräteli vain toisessa päässä, toinen pää nojaa viereiseen vaunuun/voimakuutioon. |
||||
|
|
26.11.2018 07:50 | Kari Kuusela | ||
| Jääköhän tuo keskimmäinen leveäraide ( ja Gbk-vaunu ) pysyvästi rataverkon ulkopuolelle? | ||||
|
Kuvasarja: Kansiareena rakentuu ratapihan päälle Tampereella |
26.11.2018 05:57 | Timo Keski-Petäjä | ||
| Koostin erillisistä kuvista videon Tampereen Kannen rakentumisesta ajalla 4.10.2017-21.11.2018. Video: https://youtu.be/POIxW8hnk3c . | ||||
|
|
26.11.2018 00:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ettei tuo käännetyn J:n muotoinen putki olisikin lämmitysjärjestelmän ylitäytön varalta oleva paisuntasäiliön putki...? Kuka tietää paremmin? | ||||
|
|
25.11.2018 23:20 | Tommi K Hakala | ||
| Edesmennyt appiukko oli koko ikänsä töissä Finskulla, kertoi että höyrykone oli aina ollut siinä kunnossa, kuin nytkin. Siitä vastannut kaveri oli todella tarkka tapaus. On aika yllätys monelle, kun näkee mitä tiiliseinien sisällä on... | ||||
|
|
25.11.2018 22:33 | Juhani Pirttilahti | ||
| Tämä on Suomen vanhin säilynyt sininen vaunu, joten ainakin pyritään pitämään olemassa. | ||||
|
|
25.11.2018 21:55 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Muistan kuin eilisen tuon joulupäivän leppoisan tunnelman ja lumen pistelyn naamalla pyöräillessä päivystysvetureita katsomaan. Dr14 1866 makaa raiteella nro 22 eli nykyisellä »Aku Ankan raiteella» (r. 313). Kuvan pääkohteen, Dv12 2564:n »punalakkinen Pyhä Pietari» sen sijaan lienee ohjannut v. 2013 toukokuun ronttumin (https://www.vaunut.org/kuva/83141) jälkeen »alapihan puolelle» (https://www.vaunut.org/haku/kommentit/?m=1&ku=290&t=alapihan%20puolelle ). | ||||
|
|
25.11.2018 21:22 | Miko Ojala | ||
| Uskon, että kuva on Sääksjärveltä. | ||||
|
|
25.11.2018 18:57 | |||
| Katsoin esittelyvideon Werstaalta Youtubesta. Mahtoi tulla asiaa Tampereelle. Heikille kiitos vihjeestä. | ||||
|
Kuvasarja: Jokioisten kartanon turvetehtaan rillirata |
25.11.2018 14:03 | Robert Sand | ||
| Kiitos tästä kuvasarjasta. Nykyään pitää matkustaa Ruotsiin jos jotain vastaavanlaista haluaa nähdä. Siellä toimii vielä muutama turverata jossa on on samantapainen miljöö. Esimerkiksi Svenarum Torvprodukter käyttää edelleen turveratoja (2kpl). Ostivat jopa uusi veturi 2016. https://vaunut.org/sarja/841 | ||||
|
|
25.11.2018 13:48 | Juhani Pirttilahti | ||
| Iso-Britannia käyttää tietojärjestelmää, jossa aikataulurivin parametrilla 'R' ilmaistaan junan pysähtyvän tarvittaessa. Siellä yhä käytössä oleva IBM:n 1960-luvulla suunnittelema tietojärjestelmäkin ymmärtää tämän. Näissä junissa konduktööri kysyy vielä kaikilta matkan määränpään ja käy kertomassa kuljettajalle. | ||||
|
|
25.11.2018 13:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aivan kuin saksalaista K-Oberbauta tuo kiskon kiinnitys...? | ||||
|
|
25.11.2018 12:30 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Maailman onnellisimmassa maassa on perusteltu junien tarvittaessa-pysähdyksistä luopumista nimenomaisesti tietojärjestelmillä. Että tietojärjestelmät vaativat junan joko pysähtyvän aina tai ei ollenkaan. | ||||
|
|
25.11.2018 12:15 | Erkki Nuutio | ||
| Valaisevaa aineistoa Tullin alueesta, myös karttoja ja kuvia, joissa makasiiniraiteet näkyvät: https://www.tampere.fi/tiedostot/t/aHELhSVgB/Liite_8a_Tullin_YS_Analyysiraportti.pdf . Vaan kauhean aukolliseksi on arkisen työn ympäristöjen kuvailu jäänyt. | ||||
|
|
25.11.2018 12:02 | Erkki Nuutio | ||
| Jatkan vielä kuivatusviemäreistä. Jos pinnistätte näköänne, näette luultavasti viemäriaukon ratapenkereen juuressa puolivälissä kuvan vasenta reunaa ja veturin takapuskinta. Ainoa maantie Tampereelta Lempäälään ja Pirkkalaan oli vielä 1920-luvulla ratapenkereen takana ja kulki Hatanpään seisakkeen sivuitse kohti rautatiesiltaa, jonka se alitti Vihiojan kohdilla jatkaen Rantaperkiöön. Maantie oli veden peitossa keväisin, niin että vaivoin uskalsi kulkea hevoskärryillä pelossa kaatua tienpenkalta upoksiin. Aluehan oli ennen järveä, Pyhäjärven pinta oli noin metrin nykyistä ylempänä. Kun ratapenkere tehtiin 1874 vaiheilla, alkoi suo sen juuresta, oikeistaan alkoi ajoittain järvi. Kts: https://www.tampere.fi/ytoteto/aka/nahtavillaolevat/8578/selvitykset/8578_arkeologinen_esiselvitys.pdf (etenkin sivut 19, 23). Vihiojan suukin oli puolisen kilometriä pohjoisempana ennen kuin se siirrettiin valtatien ja sen sillan rakentamisen yhteydessä 1930-luvun puolivälissä. Vielä vuoden 1946 ilmakuva (s.23) näyttää Karjusuon eteläpään kahlittuna järvenä. Kuvan kuivatusviemäri lienee viimeistään rakennettu joko viimeistään tehtäessä toista raidetta 1930-luvun puolivälin vaiheilla tai vihoviimeistään tehtäessä Viinikan ratapihaa laajennetulle penkereelle 1950-luvun alkuvuosina. Tällöinhän Rotatorin kuvan perusteella tehtiin kuivatusviemäröinti myös Hatanpään seisakkeen vaiheilta. Kuvan kuivatusviemärin suu näkyy selkeänä rakennelmana jopa 1953 peruskartassa (Naistenmatka). |
||||
|
|
25.11.2018 10:15 | Jukka Ahtiainen | ||
| Saksassa on myös junia, jotka pysähtyvät "tarpeen vaatiessa" (vanha termi). Kätevä asia esim. jos juna on myöhässä eikä ole matkustajia ko. asemalle/asemalta, niin aikataulua voi ottaa paremmin kiinni, jolla taas on vaikutus jatkoyhteyksiin. Digitalisaation avulla tieto myydyistä lipuista kuljettajan järjestelmään. Sivutuotteena ei tarvitse pysähtyä pummilla matkustavien vuoksi. On tietysti henkilöitä, joilla on rajoitettu mahdollisuus hankkia lippua etukäteen, mutta jonkinlaista apua ehkä löytyy. |
||||
|
|
25.11.2018 00:57 | Heikki Jalonen | ||
| Porilaisessa on R1/2 tulppa siellä höpinäpöntön pohjassa, josta sen voi tyhjentää. Omassa kotitalous-Porilaisessani sieltä ei tule vettä, mutta mustaa öljytöhkää kyllä; melkoinen osa palamatta jääneestä voiteluöljystä jää juuri sinne äänentukahduttajan pohjalle. Kevyesti kuormitetussa Sunnuntai-koneessa öljylientä kertyy. Porilaisessa tuota tulppaa ei voi jättää sulkematta; muuten öljy-yskökset sotkevat ja vähitellen tukkivat imuläpän epätiiviiksi. Lanz on ajatellut asian pidemmälle, putki johtaa päästöt haitattomalle alueelle. | ||||
|
|
25.11.2018 00:48 | Jouni Hytönen | ||
| Tässä on jotenkin taianomainen tunnelma suorastaan vuosisadan alusta eikä vain lähes 50 vuoden takaa. | ||||
|
|
25.11.2018 00:46 | Tuomas Pätäri | ||
| Tässäpähän on yksi tämän vuoden näteimmistä Vorg-kuvista. On kyllä melkoinen miljöö. | ||||
|
|
25.11.2018 00:25 | Heikki Jalonen | ||
| Köysi ei sinällään ole ollenkaan erikoinen eikä harvinainen voimansiirron välityshihnana. Mitä pidempi välimatka, sen parempi. Kuinkahan paljon kalliimmaksi ja vaikeammin korjattavaksi tulisi tuon matkan välittävä lattahihna tai akseli? Tai jos välitetään isoja tehoja; mistäpä ostetaan pari metriä leveää balataa? Vanhamuinaisten paperikoneiden käyttö pelasi myös köysivedolla; Tervasaaren PKV oli luultavasti viimeinen Suomessa käynnissä ollut sellainen; pysähtyi joskus 1970-luvulla. Korjatkaa, jos täsmällisempää tiedätte. Ja kun puhutaan oikein isoista hihnavälityksistä, niin köysipuntta on ainoa mahdollinen ratkaisu. Siis monta köyttä vierekkäin. Kuten vaikkapa Finlaysonin Isossa Sulzerissa. Jossa on huimapyörällä about 40 uraa köysille. Nykyisin siellä on jäljellä köysivetoja muistaakseni neljään eri akseliin; aikanaan on ollut enemmänkin. Osa urista tietenkin alunperinkin tyhjiä/varalla. Köysiä on korjattu tai vaihdettu luonnollisesti yksi kerrallaan - ehkä menneiden aikojen osaavat masinistit ovat tehneet sen lennosta, konetta ja tehdasta pysäyttämättä. Ne samat miehet, jotka eivät välttämättä käyttäneet desimaalijärjestelmää kun laskivat sormipelissä... Vierailkaa Werstaassa, tutustukaa koneeseen. |
||||
|
|
24.11.2018 23:57 | Julius Ylitalo | ||
| Kuva on Sallan sota ja jälleenrakennus ajan museon kohdalta | ||||
|
|
24.11.2018 23:56 | Julius Ylitalo | ||
| Vanha ratalinja Forssasta Humppilaan, josta Jokioisten ja Forssan väli on purettu. Liikennettä on ollut vain Jokioisten ja Humppilan välillä. | ||||
|
|
24.11.2018 23:54 | Julius Ylitalo | ||
| Forssa tai Jokioinen | ||||
|
|
24.11.2018 23:48 | Heikki Jalonen | ||
| Köyden ohjausrullien perusteella tämä laitos on ollut melko hiljattain vielä käynnissä, siis joskus kesällä 1973. Ruoste saa ulkosalla olevassa kiiltäväksi kuluneessa teräksessä nopeasti puheenvuoron... Katolle johtavat teekat täyttävät turvamääräykset. Tai sitten tyhjentävät. Mutta, mikähän tikkalaji on viihtynyt tässä miljöössä? Indiisejä läsnäolosta on nimittäin havaittavissa. |
||||
|
|
24.11.2018 23:35 | Heikki Jalonen | ||
| Hienosti kone hieman ujona piileskelee - voisipa kulunutta fraasia käyttäen sanoa: huuli pyöreenä. Tuntuu jotenkin surulliselta, mutta suuresti pelkään että tällaista kuvaa ei enää saa otettua missään, ei ainakaan Suomessa - kaikki aarteet on jo löydetty ja tuho on käynyt jälkeen jääneiden ylitse. Alkuperäinen tilanne on aina alkuperäinen, eikä sitä koskaan voi toistaa. Onni niillä, jotka ymmärsivät kuvata silloin kun se vielä oli mahdollista. Kone ei ehkä kuitenkaan ole kotoisin sumusaarilta vaan Ruotsista. Tuo veturimainen valtaventtiili (ja siis kattilan sisäpuolisine valtaputkineen) on kuin Munktells Klass H koneelle tyypillinen; mahdollisesti tyyppi H8, 25 hevosvoiman tehoinen; kovin riittävä vähäisemmän teollisuuden voiman tarpeisiin. Luistikaappi, säätäjä ja takapään sylinterinkansi sopivat siihen kuvioon. Englantilaisista meillä yleisimpiä lokomobiilejä lienevät olleet Robey, Ruston Proctor, Ruston-Hornsby ja Fowler; ja tietysti ties kuinka monta muutakin. Mitäpä Englannissa ei tehty olisi. Ja varsinkin lopetettu valmistamasta. Mutta, kaikissa niissä näyttäisi (pikaisen kuva-Googlauksen perusteella) käytetyn kattilan ulkopuolista valtaputkea ja valtaventtiiliä. |
||||
|
|
24.11.2018 23:10 | Jorma Rauhala | ||
| Jalka tulessa... | ||||
|
|
24.11.2018 22:49 | Osku Reinikka | ||
| Mistä tiedät? | ||||
|
|
24.11.2018 22:49 | Kari Ranta-Ojala | ||
| Huru on paloiteltu paikanpäällä :o | ||||
|
|
24.11.2018 22:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hieno kuva, jossa on perspektiiviä (ja pakopiste kuvan ulkopuolella)! | ||||
|
|
24.11.2018 21:58 | Reino Kalliomäki | ||
| Kyllä on, Jarmo. Noin kilometrin verran itään valtatie kympin risteyksestä. | ||||
|
|
24.11.2018 21:57 | Antti Johannes | ||
| Ei ole. | ||||
|
|
24.11.2018 21:50 | Osku Reinikka | ||
| Onko siinä led-valot? | ||||
|
|
24.11.2018 21:12 | Timo Humalisto | ||
| Linkin video on hyvä (kuten moni muukin) kuvaustekniikan ja -laitteiden osalta. Aihekin on hyvä mutta äänityksessä olisi parannettavaa. Tässäkin tuuli paukkuu (ja kaiuttimet hyppelehtivät hyllyllä) eikä juuri muuta erotu puolet videon ajasta. Vinkki: https://riffi.fi/artikkelit/toimituksen-tietolaari/turbulenssi-turmelee-%C3%A4%C3%A4nityksen-torju-se |
||||
|
Kuvasarja: Deeveri-perheen jouluisen värinen kantasarja – 60-luvun Ässä-Vee |
24.11.2018 20:59 | Otto Diekmann | ||
| Kerrassaan erinomaista tekstiä erinomaisesta veturista. Kyllä on Ari-Pekalla sanat hallussa. | ||||
|
|
24.11.2018 20:51 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Onko tämä paikka, valtatie 10 läheisyydessä? | ||||
|
Kuvasarja: Jokioisten kartanon turvetehtaan rillirata |
24.11.2018 19:14 | Erkki Nuutio | ||
| Hieno dokumentti viime ajoilta ennen katoamista. Kova turvetyö ilman koneitten apua otettiin vastaan ainakin kun muuta ei ollut tarjolla. Luonnonläheisempää tämä oli kuin hurahtaneiden liito-oravavouhotus. Jos nuoriso tekee 100 vuoden aikahypyn taaksepäin, joku tipahtaa tällekin suolle ja pikkukengät kastuvat. Mahtaako Lounais-Hämeen museolta tai Jokioisten kartanon aineistoista löytyä kuva- ja tietoaineistoa tämän toiminnasta silloin kun se oli suureen tarpeeseen, siis ennen 50-lukua. |
||||
|
|
24.11.2018 19:06 | Hannu Peltola | ||
| Näitkö ketään suomalaisen näköistä tyyppiä hortoilemassa laiturilla kameran kanssa? :-) Pistä Clapham Junctionin kuvia jakoon! | ||||
|
|
24.11.2018 17:55 | |||
| Aika erikoinen voimansiirtoratkaisu. | ||||
|
|
24.11.2018 17:51 | |||
| Onneks Reino on kerenny suolle ennen auringon laskua. On tuo ollu aikamoista touhua. | ||||
|
|
24.11.2018 16:51 | Raimo Harju | ||
| Siitä Resiina-lehdestä minäkin sen näin, ei varmaan ollu hinauskunnos niinkuin tämä 2240. | ||||
|
|
24.11.2018 15:07 | Jimi Aalto | ||
| Olin tuossa 450:ssä matkalla Claphamiin. Muistan tuon 159:n saapumisen viereen. | ||||