|
Kuvasarja: München |
23.09.2018 16:18 | Tommi K Hakala | ||
| Spaten Münchner Hell:ä saa nykyisin Lidlistä, kiitos prosenttirajojen muutoksen. | ||||
|
|
23.09.2018 14:09 | Mikko Ketolainen | ||
| Haapamäki, Dr12 2216 ja Ttk3 1139 | ||||
|
|
23.09.2018 12:10 | Teemu Saukkonen | ||
| Onkohan tässä mukana niitä Lieksasta kuskattuja Fakkseja. | ||||
|
|
23.09.2018 11:52 | Pasi Seppälä | ||
| Katsoin ensin, että lyö oikein lieskaa putkesta. Taitaakin vain esiopastin loimottaa taustalla. | ||||
|
Kuvasarja: München |
23.09.2018 00:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Lass Dir raten, trink Spaten", tuttu teksti Fleischmannin HO-olutvaunuista... | ||||
|
|
23.09.2018 00:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lisäksi vitsinpärähdys: Keuruu on saksaksi Koiruu... heko heko! | ||||
|
Kuvasarja: München |
22.09.2018 23:21 | Pauli Kyllönen | ||
| On edelleen "umpipätkä". Kellarikerroksen S-Bahn asema toki on läpiajettavissa. Ei tullut maistettua kyseistä Spaten dunkelia joten siihen en voi kommentoida. | ||||
|
|
22.09.2018 22:34 | Osku Reinikka | ||
| Nykyään, liittyen vankivaunuihin, on ehkä aika erikoinen käytäntö. Vankivaunuja käytetään, kuten ennenkin, vankien kuljetukseen paikasta toiseen. Mutta etäluettavasta lähteestä olen saanut selville että vankien peräaukot tutkitaan ennen matkaa, ettei aukoissa kuljeteta esineitä joilla voisi esimerkiksi kalterit katkoa joka antaisi mahdollisuuden poistua vaunusta ennen suunniteltua poistumista. Tiettävästi erään vangin takalistosta oli muodostunut em. operaation yhteydessä "peräsuolikravatti". Itse en voi ottaa kantaa tähän asiaan kun en ollut paikalla, mutta näin kuulin. Onko kellään kokemusta ko. asiasta? | ||||
|
|
22.09.2018 21:30 | Jorma Rauhala | ||
| Hornet on noussut tästä neljän kilometrin päässä olevalta Jokioisten sotilaslentokentältä VT2. | ||||
|
|
22.09.2018 21:02 | Kari Ranta-Ojala | ||
| Tarkoitin tätä 60E1 kiskotusta että tällainenko nyt tulee Misi Kemijärvi välille ja tuleeko raiteesta hitsattua jatkuvakiskoraidetta. | ||||
|
|
22.09.2018 20:18 | Jouni Hytönen | ||
| K60 on aivan eri kiskoprofiili kuin tämän päivän 60E1. Se ei ollut onnistunut kiskoprofiili. K60-kiskotusta oli vielä 90-luvulla rataosilla Karjaa-Hanko ja Iisalmi-Ylivieska. Sitä taisi joskus muinoin olla myös tärkeimmillä radoilla kuten Helsingin ja Riihimäen välillä, mutta tilalle vaihdettiin jo varhain K54-kiskot ja K60:t siirrettiin vähemmän tärkeille radoille. Tänä päivänä K60-kiskotusta ei ole enää monessa paikassa. Jostain syystä Iisalmen ratapihan sivuraiteet ovat yksi merkittävimmistä paikoista. Hyvinkään konepaja-alueella on myös K60-kiskoja. Joku kiskoihin enemmän perehtynyt voinee kertoa lisää. | ||||
|
|
22.09.2018 19:52 | Matti Kokkonen | ||
| Rautatiekalustosta en varmaksi tiedä, mutta kyllä autoissa ABS-jarrut osaavat hyödyntää käytettävissä olevan kitkan ihmistä paremmin, jos ei ihan puhuta jostain 70-luvun W116-korin ABS-jarruista. Kitkakerroin on parhaimmillaan lepo- ja liikekitkan rajamailla, jota lukkiutumattomat jarrut hyödyntävät. Poikkeustapaus saattaisi olla hiekkatie tai pehmeä lumi, jossa jarrujen lukitseminen saa renkaat kaivautumaan syvemmälle. Vetoluistonestot on yhdessä ajonvakautuksen kanssa toki monesti säädetty niin konservatiiviseksi pienenkin luiston ja sivuttaispidon menetyksen ehkäisemiseksi, että auton kiihtyvyys voi osaavan kuskin ajaessa olla parempi ilman vetoluistonestoa. Kaksi Dv12 -veturia painaa sen verran enemmän kuin yksi Dr16, että painoero selittänee parin ylivoiman märällä. |
||||
|
Kuvasarja: München |
22.09.2018 19:07 | Risto Sollo | ||
| Münchenin päärautatieasema lienee edelleen "umpipätkä"-tyyppiä eikä läpiajettava,Helsingin tyyliin.Tosin tästä lienee 30 vuotta kun olen tuolla käynyt mutta ei näyttäisi kovastikaan muuttuneen.Vieläköhän Spaten-dunkkeli on yhtä hyvää kuin silloin... | ||||
|
|
22.09.2018 17:59 | Teemu Sirkiä | ||
| Vähän sivuseikka, mutta K60-kiskoja asennettiin varsin lyhyen aikaa vuosikymmeniä sitten. Joku osaa varmaan kertoa miksi. Nykyiset kiskot ovat tyyppiä 54E1 ja 60E1. | ||||
|
|
22.09.2018 14:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös Boeing F/A-18 C (mikäli se on yksipaikkainen) Hornet? Kaksipaikkainen taasen olisi D-versio. Ilman sarvia ja hampaita... |
||||
|
|
22.09.2018 14:32 | Perttu Karttunen | ||
| Lehtikeli riittää ihan hyvin. Ei siinä auta vaikka on useampi veturi jos pito loppuu | ||||
|
|
22.09.2018 14:30 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Voisiko vaikuttaa, että Drl6 on älyveturi, jossa tietokone päättää antureiden tuottaman informaation perusteella akseleille jaettavan vetovoiman olosuhteiden mukaan. Eikä useinkaan päätös ole antaa 100% jokaiselle. Liikkeellelähdössä myös kevennetään tiettyä akselia ajosuunnan mukaan. Joskus voi näiden laskelmien seurauksena kiihtyvyys olla huonompikin, mutta ei kuljetustaloudellisesti huono verrattuna ympärilyövään älyttömään tekniikkaan. Eli vähän kuten kumipyöräajoneuvoissa absittomat jarrut jarruttavat noin teoriassa ajateltuna "paremmin" kuin absilliset - saa nähdä mitä varjopuolia tulee. | ||||
|
|
22.09.2018 14:13 | Kari Ranta-Ojala | ||
| Tuleekos tämä Misi-Kemijärvi väli nyt myös hitsattuna kiskotuksena ja onko asennettava kisko K54 vai K60? | ||||
|
|
22.09.2018 14:01 | |||
| Okei, täytyykin pitää mielessä. | ||||
|
|
22.09.2018 12:49 | Pekka Laakso | ||
| McDonnell Douglas F-18C Hornet. | ||||
|
|
22.09.2018 12:36 | Teemu Saukkonen | ||
| Ei ole painoista tietoa, mutta juuri tässä mäessä on tullut vaikutelma että Dr16 vaikuttaa kiihtyvän kovin verkkaisesti ylämäkeen, pari mäkeenjääntiäkin olen nähnyt. Keli tosin oli tällainen kostea ja pito siten huonompi. | ||||
|
|
22.09.2018 10:36 | Hannu Peltola | ||
| Timo, kyllähän piippu sopisi hyvin myös lasitehtaan piipuksi, sillä kyseessä on sama savupiippu! Lasitehdas oli lopettanut 1952 ja tiloissa toimi muutaman vuoden tiilitehdas, ennen kuin Kuusakoski Oy muutti sinne. Tässä toisessa kuvassa näkyy piippu ja lasitehdas: https://vaunut.org/kuva/128626?s=1 | ||||
|
|
22.09.2018 10:08 | Pauli Kyllönen | ||
| Juna luultavimmin IC65, joka normaalisti menisi Ouluun saakka, mutta ratatöiden takia jää Kajaaniin. | ||||
|
|
22.09.2018 09:43 | Jorma Kattelus | ||
| Kyllä se vankivaunu on jonon edessä Kuopion korkeudella. Sr1 vetää letkaa yleensä. | ||||
|
|
22.09.2018 02:35 | Timo Lähteenmäki | ||
| Piippu sopisi myös entisen lasitehtaan piipuksi, pystyssä kai tänäpäivänäkin. | ||||
|
|
22.09.2018 02:07 | Jouni Halinen | ||
| Tässä liikkuvaa kuvaa tapauksesta. https://www.youtube.com/watch?v=HCCI--2Dvow | ||||
|
|
21.09.2018 22:25 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Ei ole, tänä vuonna on kuitenkin 12 kertaa haettu. Muuta liikennettähän siellä ei ole. | ||||
|
Kuvasarja: Keiturinsalmen valmistuva rautatiesilta postikorttikuvissa |
21.09.2018 21:16 | Jaakko Keränen | ||
| Ei valitettavasti. Yksi kortti kulkenut postikorttina vuonna 1944 Virrolita Helsinkiin. Olisko ollut ratatyömaita kiertänyt valokuvaaja? Radan rakennuksen ajoilta on melko runsaasti postikortteina myytyjä/käytettyjä erilaisia rakennusvaiheen kuvia. | ||||
|
|
21.09.2018 20:29 | Jimi Lappalainen | ||
| Kuva: https://www.finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:SRMV1:957 | ||||
|
|
21.09.2018 20:10 | Jonne Seppänen | ||
| Kysymysmerkkiä käytetään nykyisin laituritauluissa jos tarkkaa arvioitua lähtöaikaa ei ole antaa. Sillä vältetään toki minuuttien lisääminen tietyin väliajoin, mutta ehkä hieman huvittavan oloinen verrattuna esim. tietoon "Juna kulkee noin tunnin myöhässä" tai "Juna ei ole vielä lähtenyt Helsingistä" tms. | ||||
|
|
21.09.2018 16:58 | Pasi Utriainen | ||
| Mielestäni yksi Dr16 vetää junaa rivakammin ja kiihtyy paremmin pitävillä kiskoilla kuin Dv12-pari, jonka vauhti hyytyy helpommin. Joskus myös vaikuttaa siltä, että Dv12 vetureiden välillä on keskinäisiä eroja vedon suhteen. | ||||
|
|
21.09.2018 13:15 | Kari Haapakangas | ||
| Noilla raiteilla ei tainnut käyttöä olla voimalaitosten valmistuttua, mutta muistelen ainakin Pyhäkoskella olleen vielä raiteita asvaltilla jäljellä kun sillä suunnalla viimeksi poikkesin. Mahtaisiko jossain olla kuvia näiden pistoraiteitten käytöstä? Linjauksesta päätellen vaunut on työnnetty Hyrkkäästä ja Lehtoselästä työmaille. |
||||
|
|
21.09.2018 11:43 | Mika Hakala | ||
| Nyt on paraikaa menossa tavarajuna Ylivieskasta Jyväskylään asti. Pihtiputaalla taasen piipahtaa tänään jopa kuusi kertaa kalustoa. Neljä junaa, yksi veturi ja yksi kunnossapitokalusto. | ||||
|
|
21.09.2018 11:10 | Jukka Voudinmäki | ||
| Ehkä oikeampaa on sanoa, että ne ovat olleet pisto-/syrjäraiteen päässä. | ||||
|
|
21.09.2018 10:40 | Julius Ylitalo | ||
| Pyhäkoski, Monta ja Pälli ovat siis olleet rautatien varrella joskus. | ||||
|
|
21.09.2018 08:33 | Mikko Herpman | ||
| Nämä kuvat Haapajärven baanalta lämmittävät hyvin mieltä. Välillä jo niin kovin hiljainen rataosa on saanut uutta liikennettä. Kuvakin on mainio, vanhat työjuhdat vielä kovassa työssä. Jos vaan pyörä pitää tarvittaneen kaikki voimavarat radan nousuissa etenkin hiljaisella nopeudella. Joskus oli keskustelua mustakattoisista deevereistä, nyt näyttäisi taas olla mustat katot muodissa eikä vaan hytin osalta vaan koko konesuojatkin. Mites muuten on noiden radio-ohjauksien osalta, eikö lähes kaikissa se varustus ole, ihan kuin näyttäisi että puuttuu RO-antennit 2732:n katolta, vai neänkö vieärin? |
||||
|
|
21.09.2018 07:02 | Pasi Seppälä | ||
| Kymijärven raiteet ovat nykyisin purettu tai jääneet voimalaitoksen laajennuksen alle. Kivihiiltä ei enää käytetä eikä junia kulje. | ||||
|
|
21.09.2018 02:04 | Jouni Halinen | ||
| Tämä taitaa olla alkujaan "dresiina" kun on jo 1800 luvun lopulta. https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=11264.0 | ||||
|
|
21.09.2018 00:11 | Markku Knuutti | ||
| 10 vuotta menny , mites kokeilun tulokset ? | ||||
|
|
20.09.2018 23:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Edustanee tyyliltään ns. rautatieklassisismia, muinaisen Kreikan päätykolmiosta ja pylväistä päätellen... | ||||
|
|
20.09.2018 21:20 | Tuukka Ryyppö | ||
| Käsittääkseni "kaukana kotoa" ei ollut itseisarvo, vaan tärkeää oli pitää jokainen varuskunta sellaisena, että isoin ryhmä oli venäläisiä ja loput sitten mahdollisimman sekalainen sakki. Esim. latvialaiseen varuskuntaan tarvitaan tuollaisessa järjestelmässä joku kiintiövirolainen, mutta niin myös vladivostokilaiseen. | ||||
|
|
20.09.2018 15:27 | Jouni Hytönen | ||
| Se oli itse asiassa ollut tapahtumahetkellä liikenteessä vasta vähän aikaa CEi-vaununa, konepajakorjausmerkintä taisi olla 2.98 Tku. | ||||
|
Kuvasarja: Historiallinen Kauklahti |
20.09.2018 15:20 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Reino! Tämä oli tavallaan helppo sarja koostaa, ainoastaan tarvitsi ladata omalle koneelle Finnasta löytyvät rautatieaiheiset kuvat ja kopioida niihin liittyvät tekstit. Aikaa vei sitten se, kun jäi katselemaan muita löytyneitä kuvia! Aika paljon löytyi tuttuja maisemia ja paikkoja ja Finnassa oli myös paljon vanhoja kuvia Kauklahden lasitehtaalta, jotka olivat myös mielenkiintoisia. | ||||
|
|
20.09.2018 13:12 | John Lindroth | ||
| Kuvan resiinalla olen aikanani huristellut radan päästä päähän 60luvun lopulla ,apukuskina toimi tällöin MAH! | ||||
|
|
20.09.2018 12:39 | John Lindroth | ||
| VR vastaanotti virallisesti veturit 2200 ja 2201 yhteisluovutustilaisuudessa 14.5.59 .Valmistajia edusti vuorineuvos Kulmala ja VRn puoolelta veturit vastaanotti ylijohtaja Pirinen. | ||||
|
|
20.09.2018 12:34 | Jimi Aalto | ||
| Lari, 27009 oli CEi vielä 1998 Jyväskylässä romuttuessaan. | ||||
|
|
20.09.2018 10:17 | Jouni Hytönen | ||
| "Moottori keskellä lattian alla - sijainti, joka on yrityksellenne sijoitus". Ei aivat täysin toteudu lähemmän kulkineen osalta, mutta taaempi on kyllä mainoslauseen puhdasoppinen edustaja. :) | ||||
|
Kuvasarja: Historiallinen Kauklahti |
20.09.2018 01:47 | Reino Kalliomäki | ||
| Kiinnostava sarja, eikä ole ollut vaivaton ladata. Kiitos! | ||||
|
|
19.09.2018 23:22 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Edustaen molemmat kulkuneuvot hienostunutta keskimoottoriteknologiaa. | ||||
|
|
19.09.2018 22:53 | Petri Nummijoki | ||
| Tarkoitatko Teemu, että Dv12-pari ei hyydy samanpainoisella junalla, millä yksi Dr16 hyytyy vai mitä? Yksi Dv12 ei varmaan ainakaan voi olla missään käytönnön junanvetoon liittyvässä tilanteessa suorituskykyisempi kuin Dr16. | ||||
|
|
19.09.2018 20:00 | Jukka Ahtiainen | ||
| 2014: 10-15 min 2015: 20-30 min 2018: 15-40, 60 min |
||||