|
|
19.09.2018 20:00 | Jukka Ahtiainen | ||
| 2014: 10-15 min 2015: 20-30 min 2018: 15-40, 60 min |
||||
|
|
19.09.2018 18:55 | Hannu Peltola | ||
| Isäni on kertonut koulupoikana matkustaneensa tämän Suomen pisimmän rautatietunnelin läpi ja tunnelma oli juuri tuollainen, kuin Vesa kuvaili. | ||||
|
|
19.09.2018 18:23 | Vesa Höijer | ||
| Vartijasotilaalla (niitä oli joka vaunun eteisessä) oli rynnäkkökivääri, ja kerrotaan että tehtävään valittiin mahdollisimman pelottavan näköisiä yksilöitä. Esimerkiksi kasvoihin sodassa haavoittuneita. | ||||
|
|
19.09.2018 18:20 | Vesa Höijer | ||
| En tiedä, mikä oli tilanne muiden neuvostotasavaltojen kanssa, mutta virolaiset suorittivat armeijan vielä 1950-luvun alussa Virossa. Sittemmin päätettiin, että mitä kauempana kotoa, sitä kivempaa... | ||||
|
|
19.09.2018 17:57 | Teemu Saukkonen | ||
| Juurikin tutkailin tästä nopeuskäyrää, Dr16 taitaa hieman hyytyä mäen yläpäässä, Dv12 ei juurikaan. Lieneekö päätelmä oikea? | ||||
|
|
19.09.2018 17:55 | Nikolas Peippo | ||
| Vaunusto max 1800t eli veturin kanssa 1884t. | ||||
|
|
19.09.2018 17:30 | Ilkka Hovi | ||
| Vekkuli kuva, jossa olevaa bussia ihmetellään noin 10 vuoden kuluttua. | ||||
|
|
19.09.2018 16:37 | Hannu Peltola | ||
| Nämä juna & Hornet -kuvat ovat ihan hauska idea! | ||||
|
|
19.09.2018 16:30 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Kyllä: BR119:n onnistuneisuudesta kertovat ainakin lempinimet Karpaattien kauhu sekä Ceausescun kosto. | ||||
|
|
19.09.2018 14:54 | Hannu Peltola | ||
| Vuoden 1948 50 $ vastaa nykyrahassa noin 523 $. Hinta on kova junakohtaisesta maksusta, mutta ei ehkä ihan hirmuinen. EDIT vielä: Summa ei ehkä ole hirmuinen, mutta jos maksu on pitänyt tehdä dollareina, se on voinut todella kirpaista muutenkin sodanjälkeen valuuttaköyhässä maassa. |
||||
|
|
19.09.2018 14:01 | Petteri Tervasmäki | ||
| Nopeusmerkit ovat vaihteen jälkeen, 20 sivulle menevään pussiin ja 50 suorille. Taustalla näkyy suoralla oleva junanrunko. | ||||
|
|
19.09.2018 12:59 | Joni Lahti | ||
| Loogisesti ajatellen Suomi maksoi veturin käytöstä ja vaunujen sisävartioinninnista. 50 dollaria ei nykyisin tunnu miltään, mutta esimerkiksi nuuka Paasikivi kauhisteli hintaa "hirmuiseksi". | ||||
|
|
19.09.2018 12:27 | Eljas Pölhö | ||
| En tiedä maksoiko junista, mutta Kouvolassa, Pasilassa ja Karjaalla vetureille annetusta vedestä, hiilistä ja korjauksista se maksoi. | ||||
|
|
19.09.2018 11:33 | Teppo Niemi | ||
| Taitaa olla: https://www.hameensanomat.fi/kanta-hame/baana-keikauttaa-liikennejarjestelyja-ilmavoimat-perustaa-tukikohdan-valtatielle-231854/ , https://kiwi1.leiki.com/mtv3/mwidget?&lpage&rid=mtv-7078366&cid=mtv-7077496&tabindex=0§ion=MTV3_uutiset&wname=MTV3+widget&referer=https%3A%2F%2Fwww.mtv.fi%2Fuutiset%2Fkotimaa%2Fartikkeli%2Fseuraa-suorana-kello-14-alkaen-hornetit-jylisevat-ilmavoimien-harjoituksessa%2F7077496&crv=_ga%3D2.163972150.800045582.1537345848-1276254127.1502433312 | ||||
|
|
19.09.2018 10:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Di 2310 valmistui 1921. Sarjamerkkimuutos Di -> Ci vuonna 1956. Siitä tuli sotilasvaunu Eims 21506 vuonna 1963. Hylätty 1979. | ||||
|
|
19.09.2018 09:58 | Joni Lahti | ||
| Vaunuissa oli aina vartija vuokralaisten riveistä. | ||||
|
|
19.09.2018 09:56 | Joni Lahti | ||
| Suomi joutui maksamaan jokaisesta läpiajaneesta junasta 50 dollari, joka oli paljon tuohon aikaan. Läpiajorajoitusten ja -maksujen vuoksi VR ajoi tavarajunia Turkuun Hyvinkään kautta. Olipa jopa suunnitelma rakentaa raide Huopalahdesta Hyvinkää-Hanko -radalle. Tätä ei sitten tarvittu, kun vuokralaiset poistuivat ennen aikojaan. Muuten, maksoiko Neuvostolliitto Suomelle omista junistaan rajalta Porkkalaan? | ||||
|
|
19.09.2018 09:47 | Tapio Nikula | ||
| Onko tuolla taivaalla Hornet? | ||||
|
|
19.09.2018 09:04 | Teppo Niemi | ||
| https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/jokioisten-taivas-tayttyi-havittajista-kolmen-paivan-aikana-nousuja-ja-laskuja-arviolta-400/7078366 | ||||
|
|
19.09.2018 07:30 | Jussi Tepponen | ||
| Syksy tulee ja muuttolinnut taivaalle... | ||||
|
|
19.09.2018 07:04 | Pasi Seppälä | ||
| Pimeän odottamiseen meni se suurin aika. Pelkillä sälekaihtimilla kun ei saanut huoneeseen riittävän pimeää. Sitten kamera jalustalle ja suunnilleen sama kuvakulma. Polttoväli ja kuvausetäisyys poikkeavat aidosta, mutta ei anneta haitata. Valotuksen aikana on rataa valaistu pienellä polttimollisella lampulla. Kuvankäsittelyssä meni ehkä puolisen tuntia, kun vähemmän on tullut tehtyä tällaista leikkaa/liimaa käsittelyä. Kiitokset hyvästä ideasta. | ||||
|
|
19.09.2018 06:54 | Timo Keski-Petäjä | ||
| Kiitos täsmennyksestä. Korjasin kuvatekstiin. | ||||
|
|
19.09.2018 00:01 | Jorma Toivonen | ||
| Mikähän lienee Dr16:n normaali junapaino tuolla välillä? | ||||
|
|
18.09.2018 23:46 | Pietu Tuovinen | ||
| Eikös sama tehdas tehnyt DR:lle ''erittäin varmatoimiset'' Br119 veturit? | ||||
|
|
18.09.2018 23:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Esimerkiksi virolaiset varusmiehet pantiin vuotamaan verta Afganistanissa, kysymättä heiltä että olisiko tuota intressiä... | ||||
|
|
18.09.2018 23:31 | Otto Tuomainen | ||
| Työn jälki näissä oli kyseenalainen. Mm. jäähdytysvesi-, polttoaine- ja öljyvuodot olivat yleisiä. | ||||
|
|
18.09.2018 23:13 | Nikolas Peippo | ||
| Tuo oli hieman normaalia raskaamman, kokonaispainoltaan noin 2000-tonnisen, junan koeajo. Hyvin tuntui kulkevan. | ||||
|
|
18.09.2018 23:10 | Hannu Peltola | ||
| Neuvostoaikaan varusmiehet laitettiin palvelukseen mahdollisimman kauas kotoaan. Ehkä näin tehtiin myös rautatieläisten kanssa, varsinkin jos palveluspaikka oli rautaesiripun toisella puolella. | ||||
|
|
18.09.2018 23:07 | Hannu Peltola | ||
| Onkohan laatukin 1970-luvun Dacia-tasolla? | ||||
|
|
18.09.2018 23:04 | Hannu Peltola | ||
| Tuo pienoisrautatiekuva oli aivan loistava oivallus! Pasi, kauanko sinulla meni aikaa pienoismallikuvaan ja sen saamiseen näin lähelle 1:1 otosta? (Ja kaikki, jotka ette ole vielä katsoneet Pasin pienoismallikuvaa, kannattaa katsoa! Tämä on uskomaton kuvapari!) | ||||
|
|
18.09.2018 22:38 | Teemu Sirkiä | ||
| Tässähän ei siis ole kyse vain JKV:n uusimisesta, vaan koko turvalaitejärjestelmä uusitaan. | ||||
|
|
18.09.2018 21:16 | Teemu Sirkiä | ||
| Taitaa olla Pasin pienoisrautatiekuvassa turvalaitoshäiriö, kun lähtövärit palaa siitä huolimatta, että vastaantulijan vaunut ovat vielä vaihdekujassa poikittain. :-) | ||||
|
Kuvasarja: Ensimmäisiä tuodaan. Päivä 4.6.2000 Leossa |
18.09.2018 21:02 | Miitre Timonen | ||
| Vastaan itse ensimmäiseen kommenttiini. Junassa oli useampi vaunu, myös kaksi yksikerroksista. Aiheesta kerrottiin Lounais-Suomen tv-uutisissa 30.5.2000 klo 17.50 lähetyksessä. | ||||
|
|
18.09.2018 20:32 | Pasi Seppälä | ||
| Kiitokset kehuista. Harrastajat Juha ja Hannu ovat pienoisrautatien suhteen kuitenkin hieman väärässä. Se esittää noin 60-70-luvun vaihdetta ennen sähköistystä. Mutta kieltämättä jotain samaa kyllä on: https://tarzan.1g.fi/kuvat/Rautatiekuvat/N-pienoisrautatie/Hls+1.jpg | ||||
|
|
18.09.2018 20:15 | Juhani Pirttilahti | ||
| Tuohon puoleen tuntiin on ehkä ylempää johtoporsaasta annetulla mahtikäskyllä haettu tarkoituksella "worst case" -skenaariota sanotaan nyt vaikka "stetson et harrison" -menetelmällä. Suomeksi menetelmä on paskanjauhanta ja sama menetelmä kaatoi Nokiankin. | ||||
|
|
18.09.2018 19:54 | Julius Ylitalo | ||
| Ennen Riihimäellä oli junilla tauko, nyt pysähdys on 2 - 5minuuttia ja matka jatkuu. | ||||
|
|
18.09.2018 19:54 | Heikki Jalonen | ||
| Siinä näyttäisi olevan tuolla käsirattaita työntelevän asiapojan takana muita näkyville sattuneita selvästi modernimpi henkilövaunu. Mahdollisesti Studebaker, vuosimalli 1935 olisi ensimmäinen mahdollinen tuota näköä. Tuo tavaratilan koppamaisuus ja kannen pystyjyrkkä asento oli merkille ominainen 1935...37. Malli saattaisi olla Dictator tai jopa President, tuo luksullinen varapyörä olisi jälkimmäiselle tyypillisempi muttei mahdoton muissakaan "pidemmän matkan" vaunuissa. Nuo Studebaker-merkin 1930-luvun mallinimet ovat muuten jotenkin kumman ajankohtaisen tuntuisia yhä tänäänkin... |
||||
|
|
18.09.2018 19:34 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Kuluuhan siinä miltei puoli tuntia ylimääräistä, kun Haukivuorella pysähtynyt juna laitetaan Otavaan odottamaan samalla kellonlyömällä Mäntyharjun asemalta liikkeelle lähtevää vastaantulijaa. https://www.facebook.com/groups/292234454161439/permalink/1889688231082712/ | ||||
|
|
18.09.2018 19:25 | Eljas Pölhö | ||
| Vuoden 2018 perustelu kuulostaa uskomattomalta, mutta olin itsekin paikalla julkisessa tilaisuudessa, jossa VR:n edustaja sen esitti salin täydelle yleisölle. Perustelu tuntuu sitäkin oudommalle, koska esimerkkijuna odottaa Mäntyharjulla vastaantulevaa junaa kauemmin kuin Haukivuoren pysähdys veisi aikaa. Vaikea ymmärtää miksi valtion omistama firma saa ja haluaa esittää moisia höpö-höpö väitteitä. | ||||
|
|
18.09.2018 18:49 | Jukka Ahtiainen | ||
| 120 km/h, kuten myös ennen vuotta 2014. Perusteluita 2014: "Pysähdysten loppuminen Haukivuorella ja Lievestuoreella sekä nopeuden 200 km/h käyttöönotto IC-junilla uuden kaksikerroskaluston myötä nopeuttaa Helsinki-Pieksämäki-Kuopio ja Tampere-Pieksämäki-Kuopio -matkoja keskimäärin 10-15 minuuttia." "Aikataulun vaihteeseen 11.8.2014, jolloin junien pysähtyminen Haukivuorella päättyy, on aikaa enää alle kaksi viikkoa. On mahdotonta enää palauttaa päätöstä velvoitejunien pysähtymisestä Haukivuorella, sillä junien aikataulut kaikkine niihin liittyvine prosesseineen tulisi suunnitella uudelleen, eikä aikaa suunnittelulle enää ole." Perusteluita 2015: "VR on viime vuosina hankkinut 40 uutta kaksikerrospäivävaunua ja parhaillaan on menossa uusien, niin ikään kaksikerroksisten ravintolavaunujen ja ohjausvaunujen toimitukset. Ensi vuoden loppuun mennessä em. ravintolavaunuja on liikenteessä 26 kpl ja ohjausvaunuja 25 kpl. Uusilla vaunuilla päästään nopeuteen 200 km/h, johon pystyvät jo liikenteessä olevat uudemmat sähköveturit, samoin kuin viime joulukuussa tilatut, lähivuosina toimitettavat veturit. Kaluston uudistamishanke on jo nyt siinä vaiheessa, että junien kokoonpanoja on voitu muuttaa ja nopeuksia nostaa Helsinki-Kouvola-välillä. Haukivuoren pysähdysten lakkauttaminen tuo suoraan muutamien minuuttien matka-aikasäästön, mutta yhdistettynä edellä kuvaamaani kalusto- ja nopeusmuutokseen koko yksiraiteisen Savon-radan liikennerakenne on voitu suunnitella uudelleen. Lopputuloksena on joidenkin junien osalta erittäin tuntuva aikasäästö Helsinki-Kuopio-reitillä, jopa 20-30 minuuttia. Nopeutuksia saadaan myös Joensuun suuntaan sekä Tampere-Kuopio-välille." Perusteluita 2018: "Muutaman minuutin pysähdys Haukivuorella hidastaisi Kuopion ja Helsingin välistä junaa 15-40 minuutilla, jotakin jopa tunnilla." |
||||
|
|
18.09.2018 18:23 | Vesa Höijer | ||
| Eli tämä: https://vaunut.org/kuva/127422?s=1 | ||||
|
|
18.09.2018 18:20 | Vesa Höijer | ||
| Ei nuo kaikki ihan venäläisiltä näytä. | ||||
|
|
18.09.2018 18:20 | Heikki Jalonen | ||
| Kyllä, näkyvissä oleva (Suomalaisittain outo) koje on Token Block-periaatteella toimiva linjasuojastuslaite, venäläinen koje mutta pohjimmiltaan brittiläinen järjestelmä. Kojeen etureunassa on selvästi nähtävissä lupakapuloita ja niiden vapauttamiseen ja palautukseen liittyvä lukkoura. Kojeen sivutaulussa on hyvin näkyvissä Tähti ja sen sakaroiden erottamat kirjaimet "CCCP". Laitteen positiotunnuskin näkyy, "A". Laitteen vieressä oikealla puolella on mitä luultavimmin em. laitteeseen kuuluva signaalikoje, jonka käyttöjännite kehitetään kammella veivaten. Kapuloiden sähköinen ristiinlukitus toimii näiden kojeiden antamilla virtasignaaleilla. Nyt kysymys: oliko tämä Porkkalan Tunneli ainoa paikka Suomessa, jossa Token Block-järjestelmä on koskaan ollut käytössä? Siis lupaväleillä Kauklahti-Kirkkonummi ja Kirkkonummi-Masala. Koska parenteesin aikana sitä väliä liikennöivät vain venäläiset veturit ja venäläinen veturimiehistö; siten myös noudatettiin venäläisiä liikennöintimenetelmiä ja määräyksiä. Ymmärtääkseni varsinainen rajaliikenne SNTL-Suomi hoidettiin lennätinluvilla eikä millään rajapaikoilla käytetty kapulasuojastusta. Osaako joku vahvistaa? Joka tapauksessa, Suomalaisittain ainutlaatuista tilannetta. Venäläinen järjestelmä tietenkin purettiin viimeistään vuonn 1956 Porkkalan palautuksen jälkeen ja sen kaikki laitteet varmasti palautettiin Venäjälle, viimeistä johdonpätkää myöten. |
||||
|
|
18.09.2018 18:16 | Eljas Pölhö | ||
| Tähtelän päässä Rödbrott-nimisellä paikalla oli tuolloin kolmioraide, jonka paikka erottui vielä 1960-luvun lopulla. | ||||
|
|
18.09.2018 18:13 | Eljas Pölhö | ||
| Yleensä vaihdettiin Tähtelässä ja Kauklahdessa, mutta minulla on englantilainen matkakertomus, jossa veturi vaihdettiin Turusta tultaessa jo Karjaalla, joten sellainenkin vaihtoehto näkyy olleen. Turun pikajunaa vedettiin Helsingin ja Kauklahden välillä Hr1:llä tai Pr1:llä (kumpiakin esiintyy merkinnöissä); Hr1:llä se oli ilmeinen täyteajo ja veturi palasi Pasilaan luultavasti tenderi edellä ilman junaa. | ||||
|
|
18.09.2018 17:39 | Teemu Saukkonen | ||
| Onpa hieno pimeän kuva | ||||
|
|
18.09.2018 16:26 | Hannu Peltola | ||
| Ei ollut onneksi vielä tässä, tästä oli Porkkalan alueen rajalle linnuntietä 2,5-3 km. Ai niin, vielä voisi lisätä, että tämä vähävetinen puro tai oikeammin oja on Espoonjoki, ei ole joki näköjään ennenkään ollut kummoinen... |
||||
|
|
18.09.2018 16:03 | Reijo Salminen | ||
| Olikos tässä kohtaa valtakunnanraja 1944-56? | ||||
|
|
18.09.2018 15:48 | Hannu Peltola | ||
| Eikö nämä venäläiset veturit vaihdettu suomalaisiin Tähtelässä ja Kauklahdessa? Tässä juna on siis saapumassa Turun suunnasta Kauklahteen ja minusta näyttää siltä, että veturi on jo irti junarungosta. Normiliikenteen lisäksi venäläiset siirsivät kalustoa ja ajoivat (sotilas)tavarajunia Vainikkalan ja Porkkalan alueen välillä. Näissä varmastikin oli suomalaiset luotsit. |
||||
|
|
18.09.2018 15:45 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Vain tämä vaunu lähti, Mäntyluodossa on edelleen 3 Sos vaunua. | ||||
|
|
18.09.2018 15:40 | Juhani Suntioinen | ||
| Oliko näin, että venäläinen veturi veti junan Turusta tai Helsingistä koko matkan. Aikaisemmin olen käsittänyt, että suomalaiset hoitivat Suomen osuuden. Kouvolassa olen nähnyt venäläisen veturin tavarajunan vetäjänä. Ilmeisesti Vainikkalasta vuokra-alueelle voitiin näin ajaa. Kai siellä veturissa oli suomalaisiakin luotsina ja tulkkina. Alkuperäinen teksti on vähän ristiriitainen: Venäläisen veturin vetämä juna Turusta tai vaidettiin neuvostoliittolainen veturi Kauklahdessa. | ||||