|
|
27.08.2018 22:15 | Perttu Karttunen | ||
| Juu hännillä oli raakapuuvaunuja jotka tuli jostain matkan varrelta mukaan mitä ilmeisemmin. | ||||
|
|
27.08.2018 21:26 | Pasi Seppälä | ||
| Loviisaan menee tai meni joskus sahatavaraa avovaunuissa. Taisi tulla juuri Lieksasta. Mahtaako enää mennä kuinka usein, siitä ei mulla ole tietoa. Kuva on hieno. | ||||
|
|
27.08.2018 21:24 | Perttu Karttunen | ||
| Onpas ollu kolmikkojunia liikkeellä tänään kun 4749 ja 54523 oli kanssa kolmella Deeverillä | ||||
|
|
27.08.2018 21:17 | Pasi Seppälä | ||
| Tyylikäs juna ja hienosti sommiteltu maisemaan. Tykkään. | ||||
|
|
27.08.2018 21:14 | Pasi Seppälä | ||
| Komea on juna. Punaiset veturit ja monipuolinen kokoonpano, jonka mielenkiintoisimmat vaunut ovat sattuneet sopivasti veturien jälkeen. Hännillä ilmeisesti vain raakapuuvaunuja. | ||||
|
|
27.08.2018 20:37 | Teemu Saukkonen | ||
| Ja näkyvyyttä on muutenkin kuin 5m leveydeltä radasta. Tuloshan on mainio. | ||||
|
Kuvasarja: Retki Kaskisten radalle |
27.08.2018 20:36 | Jukka Voudinmäki | ||
| Hieno ja mielenkiintoinen kuvasarja Suupohjan radalta. | ||||
|
Kuvasarja: Lättälauantai |
27.08.2018 20:21 | Mikko Herpman | ||
| Joo Jouni, toki veto-veto on se yhdistelmä mikä on tutuin vakioliikenteen ajoilta. Tosin jy-hpk lättä taisi olla aina veto-liite-veto, ainakin sellainen muistikuva on jäänyt | ||||
|
|
27.08.2018 18:49 | Osku Reinikka | ||
| Ettei vain olis varikolle johtavaa tietä tarkoitus valaista?? | ||||
|
|
27.08.2018 18:43 | Tero Korkeakoski | ||
| Ei kai se nyt tyhjänä Vartiuksen suunnalta tule vai onko tämä joku spesiaalijuttu... | ||||
|
|
27.08.2018 18:38 | Tero Korkeakoski | ||
| Harmillista että Savonlinnasta ei enää ole liikennettä. | ||||
|
|
27.08.2018 18:34 | Tero Korkeakoski | ||
| Ai se on näin kaukana Laitaatsalmesta. | ||||
|
|
27.08.2018 18:31 | Tero Korkeakoski | ||
| Kyläsaaren tasoristeyksestä kaupunkiin päin oli ainakin tolppia niin pitkälle kuin erotti. Viime viikonloppuna siis. | ||||
|
|
27.08.2018 18:17 | Teemu Sirkiä | ||
| Juuri Pekan kuvaamaa asiaa ihmettelin. Lähtötolpissa olevia esiopastimia ei olisi tarvittu, jos lähtötolppien takaa olisi löytynyt linjan aloittava suojastusopastin. Onko muutoksen syynä voinut olla, ettei suojastusopastimen haluttu toimivan pelkästään tulotolpan esiopastimena, vaan pääopastimelle on haluttu erillinen esiopastin? Veikkaan, että silloin kun täällä on ollut vielä suojastuksen alkuopastin, niin Leppävaaran tulo-opastimella ei ole ollut sitä edeltävää esiopastinta. | ||||
|
Kuvasarja: Lättälauantai |
27.08.2018 17:56 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Raumankin vakinaisen lättäliikenteen loppuaikoina kolisteltiin pätkäkiskoa veto-veto -kokoonpanolla; paitsi toki viikonloppuisin oli ruuhkajunissa veto-liite-veto. | ||||
|
|
27.08.2018 16:25 | Teemu Saukkonen | ||
| Onpa jännä että siellä kulkee myöhässä, ja täällä oli aamujuna jatkuvasti niin paljon etuajassa että kuvaamatta jäi... | ||||
|
|
27.08.2018 15:58 | Jouni Hytönen | ||
| Ei ole ollut niillä harvoilla kerroilla, kun olen luks-vaunussa matkustanut. Uusista vaunuista en tiedä ja kokemukset ovat muutenkin jo kymmenen vuoden takaa. | ||||
|
|
27.08.2018 15:57 | Simo Lallukka | ||
| Tästä löytyy Helsingin Sanomista (v. 1975) juttua. Kyseessä oli rataosuuden käyttöönottoon liittyvä koejuna, jossa oli vedellä täytettyjä säiliövaunuja. Junaa työnsi kaksi dieselveturia. Vaihde oli lukittu laudanpätkällä tai puutapilla paikoilleen. Koejunan kulkiessa vaihteen yli (oli jo kulkenut aiemminkin), tilapäinen lukitus petti ja vaihde kääntyi kesken junan. Tuosta käytiin sitten oikeutta, kuka on vastuussa. | ||||
|
|
27.08.2018 15:30 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kupe- eli hytillisissä makuuvaunuissa on tämä tasan sama järjestely. (Eli jos nukut alapedillä, joudut ehkä heräämään yläpetiläisen jäädessä pois) Luks-makuuvaunuissa ongelmaa ei ole, koska kaikki pedit ovat alapetejä. En usko lukittavaa säilytystilaa olevan niissäkään vaunuissa, mutta satavarma en ole. |
||||
|
|
27.08.2018 15:27 | Suvi Jalli | ||
| Ilmarataa käytettiin tosiaan alun perin ensimmäisen maailmansodan aikana Tornion ja Haaparannan väliseen postin kuljetukseen (rautatiesilta Tornionjoen yli valmistui vasta 1919). Ilmarata Tornionjoen yli valmistui alkuvuodesta 1917. Rakentamisesta vastasi Postihallitus ja rakentajat olivat suomalaisia (tosin virallisesti Venäjän kansalaisia vielä siinä vaiheessa). Rata purettiin huhti-toukokuussa 1918 ja myytiin julkisessa huutokaupassa kesäkuussa 1919, mistä Kalle Alastalo sitten osat osti ja pystytti radan alkuperäistä puolet lyhyempänä Siuroon. | ||||
|
|
27.08.2018 14:03 | Vesa Höijer | ||
| Tuohan on kätevää. Entä kalliimmissa makuuhyteissä? Onko siellä jokin suljettava/lukittava säilytystila matkatavaroille? | ||||
|
Kuvasarja: Lättälauantai |
27.08.2018 12:21 | Jouni Hytönen | ||
| Veto-veto Äänekosken tai Niiralan tapaan on jäänyt myös mieleen useammasta vanhasta kuvasta. | ||||
|
Kuvasarja: Lättälauantai |
27.08.2018 11:06 | Mikko Herpman | ||
| Hieno kuvasarja, vielä jos olisi sattunut käymään HMVY:ja PMR:n lättien yhdessäajo ohjelmaan ja kuviin. Pitkä roikka lättiä hienossa maisemassa... Toki autenttisempaa ovat nämä lyhyemmät rungot. Taisi olla aiemmissa kuvissa, että lätällä on vakituisen liikenteen aikaan Porvooseen ajettu yhdellä vaunulla tai veto-liite yhdistelmällä. | ||||
|
|
27.08.2018 10:09 | Pekka V. Puhakka | ||
| Teemu kaiketi ihmetteli sitä miksi kuvassa nimenomaan lähtöopastimen kanssa on samassa mastossa esiopastin, kun tavanomaisesti käytettäisiin esiopastimen asemesta niin sanottua linjasuojastuksen alkuopastinta. Pitäjänmäen tapauksessa alun perin näin olikin laita ja esimerkiksi Huopalahden ja Pitäjänmäen välillä ei ollut varsinaista välisuojastuspaikkaa lainkaan, vaan pelkkä suojastuksen alkuopastin. Juuri nyt en muista minä vuonna Huopalahden, Pitäjänmäen ja Leppävaaran välillä alkuopastimet korvattiin näillä kuvan kaltaisilla esiopastimilla. Muutoksen jälkeenhän tilanne oli se että esimerkiksi Huopalahden tulo-opastimen esiopastin oli Pitäjänmäen lähtöopastimen mastossa. | ||||
|
|
27.08.2018 10:00 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä tuo alkuperäinen suojaväli suojastusopastimin oli lyhyt. Näiden lähtöopastimien jälkeinen suojastusopastin 9 oli Mäkkylän seisakelaiturin länsipäässä (Pitäjänmäen viimeiset vaihteet taas olivat itäpäässä). Tuo, samoin kuin Leppävaaran suunnasta oleva suojastuksen alkuopastin 10 korvattiin lähtöopastimien mastoihin asennetuilla esiopastimilla 1970 / 1980 lukujen vaihteessa. | ||||
|
|
27.08.2018 06:51 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvan opastinjärjestely oli yleinen pääkaupunkiseudulla. Asiaa on kommentoitu myös kuvan https://vaunut.org/kuva/5145 yhteydessä. Tämä kuvan esiopastin on todennäköisesti kertonut suojastusopastimen värit (lähtöopastimen jälkeinen pääopastin on käytännössä ollut suojastuopastin). Vastaavaa esiopastimen sijoittelua näki myös tulo-opastimissa. Silloin tulo-opastintolppaan sijoitettu esiopastin kertoi lähtöopastimen värit, mikäli tulo-opastin ei näyttänyt punaista väriä. Pääopastimen näyttäessä punaista samaan tolppaan sijoitettu esiopastin oli pimeänä. Kuvan pääopastin taitaa näyttää vihreätä, mutta vilkkuva esiopastin vain sattuu olemaan vilkahtamatta kuvaa laukaistaessa. Aikanaan siis esiopastimen valkoinen valo ei ollut kiinteä vaan vilkkuva, vihreä taas vilkkui kuvan opastimen tapaisissa tilanteissa silloin, kun sitä näytettiin. Oli myös sellaisia esiopastimia, joissa vihreää näytettiin kiinteänä, mikäli seuraava pääopastin oli asennossa "aja". Näissä esiopastimissa vihreä vilkkuva valo kertoi taas siitä, että seuraava pääopastin näytti esimerkiksi "aja sn35". Jossain vaiheessa esiopastimien vilkkuvat valot korvattiin kokonaan kiinteillä valoilla. Junia työkseen tuolloin ajaneet voivat täydentää selostustani, ja toki muutkin. |
||||
|
|
27.08.2018 06:23 | Juhana Nordlund | ||
| Harhaa se on, siellä oli soraa / sepeliä enää tuossa vaiheessa. Tilaa laiturille sinänsä olisi muuten paitsi yhdysraiteen kohdalla. | ||||
|
|
27.08.2018 00:39 | Teemu Sirkiä | ||
| Minkäs vuoksi näissä lähtöopastimissa oli myös esiopastimet eikä tyypilliseen tapaan vain pääopastin ja linjan aloittava suojastusopastin vähän matkan päässä? Oliko Leppävaaran tulo-opastin niin lähellä, että Pitäjänmäen ja Leppävaaran välillä ei ollut yhtään suojastusopastinta vai minkä opastimien esiopastimia nämä olivat? | ||||
|
|
26.08.2018 22:25 | Ari Palin | ||
| Kiitos Juhana kattavasta ja mielenkiintoisesta selvityksestä Porin raiteesta 3! Aivan kuin kuvassa olisi vielä pala välilaiturin luoteispäätä jäljellä yhdysraiteen takana, mutta se voi olla näköharhaa. | ||||
|
|
26.08.2018 22:10 | Ossi Rosten | ||
| Toisesta kuvasta bongattua: https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?desc=Soraraide&e=360277&lang=fi&layers=%5B%7B%22id%22%3A2%2C%22opacity%22%3A100%7D%5D&n=6698527&share=customMarker&title=Soraraide&zoom=10 | ||||
|
|
26.08.2018 21:52 | Jouni Ijäs | ||
| Missä kohtaa tämä tarkalleen on Korkeakalliontien tasoristeyksestä katsottuna? | ||||
|
|
26.08.2018 21:30 | Jouni Hytönen | ||
| Heh, luulenpa, että alkavat olla käsillä viimeiset ajat kuvata Sr1-vetureita vapautuneesti ja jahtaamatta. Karjalan radallakin kaikki VR:n tavarajunat vedetään Sr1:llä joitain yksittäisiä dieselveturisiirtojunia lukuun ottamatta. Menee pari vuotta, Vectronit lisääntyvät ja ne saadaan toimimaan luotettavasti matkustajajunissa -> kas, Sr1:t ovat vähin äänin harventuneet. Pitäisi vaan nyt motivoitua kuvaamaan arkiliikennettä itsekin. | ||||
|
|
26.08.2018 20:43 | Erkki Nuutio | ||
| Laiturivaunu on kapea ja ruuhimainen. Epäilen että se on ruumisarkkuja varten. Siis erityisen sovelias rautatieharrastajan viimeiselle matkalle. Onko G -vaunu 4415. Sen oven yläohjaus on kiinnostava. | ||||
|
|
26.08.2018 18:13 | Jouni Halinen | ||
| Tämän kuvan alla käydään mm. henkevää keskustelua asianomaisesta “nollapisteestä” https://vaunut.org/kuva/38085 Ja vielä kelpo kuva ko. pisteestä. https://www.helsinkikuvia.fi/record/hkm.HKMS000005:km002zym/ Ja isoita tai pienistä hatuista puheenollen tulee mieleen aikansa ”seeeek”. https://www.youtube.com/watch?v=tYL_swLx1I0 Tähän kuvaan vielä lisäyksenä, kuvassa oleva ”laiturivaunu” näyttää tarvitsevan veto/työyntövoimaa liikkuakseen aseman alueella, esim. 2 kpl asemamiestä tai muita aseman ns. duunaria. Eli niinkuin nyt jo keskuudestamme poistunut ansioitunut kaikkien alojen asiantuntija Lajusen Topi on tällä foorumilla joskus maininnut ”vetovoimasta” veturia tai työntyriä. |
||||
|
|
26.08.2018 18:05 | |||
| No hei, niin niitä näkyy lähes kyllästymiseen asti myös täällä Poribaanalla (lähes kaikki IC-vuorot ja monet Pori-Tampere-välin tavarajunat kulkevat Sr1-vedolla). | ||||
|
|
26.08.2018 17:39 | Harri Junttila | ||
| Ärsyttävän paljon näkyy Sr1 Oulun ja Kemin välillä oikeastaan kyllästymiseen asti -> nykyään tulee käytyä kuvaamassa lähinnä vain silloin jos on tiedossa että tulee dieselillä. | ||||
|
|
26.08.2018 13:41 | Erkki Nuutio | ||
| Ehkä tähän sopii kirjata Suomen Teollisuuslehdestä 31.10.1884 vaunujen laakeripokseissa käytetyn talivoiteluaineen mahdollinen tarkempi koostumus. SVR 1862-1912 II s. 477 ei talia tarkemmin erittele: Boothin patenttiwoiteet (useimpien Englannin [Britannian] rautateiden käyttämät) : N:o 1 Puhdistettua talia 6 osaa, palmuöljyä 12 osaa, wettä 8 osaa, soodaa 1 osa. N:o 2 Puhdistettua talia 8 osaa, palmuöljyä 20 osaa, wettä 10 osaa, soodaa 1,5 osaa. Waunuwoide hywin raskaita kuormawaunuja warten : N:o 1 Talwella talia 420 osaa, palmuöljyä 840 osaa, soodaa 140 osaa, wettä 4,200 osaa (siis 4200 osaa = 75% !) N:o 2 Kesällä talia 420 osaa, palmuöljyä 490 osaa, soodaa 35 osaa, wettä 2,300 osaa. Arwoisia museoliikennöitsijöitä, jotka ehkä ovat woidelleet arweluttawilla litkuilla, opastetaan wielä seuraawasti: Tali sulatetaan ensin ja kuumennetaan noin 120 asteeseen asti, jonka perästä palmuöljy pannaan sekaan. Sooda liuotetaan erityisessä astiassa weteen ja liuos kaadetaan, alinomaa hämmennellen, ohuena suihkuna sekaan. Sen loputtua otetaan seos [liuos] tulesta ja hämmennellään kunnes se alkaa jähmettyä. |
||||
|
|
26.08.2018 13:07 | Erkki Nuutio | ||
| Täsmennykseksi voitaneen todeta, että kuva EI ole Kaivokadun suunnalta, vaan Rautatientorilta noin 30 m etelään Kansallisteatterin kuvassa näkyvästä julkisivusta etelän suuntaan. Epäilemättä ajankohta on uuden aseman rakennustyön alkuvuosilta, eli noin 1905-1907. |
||||
|
|
26.08.2018 11:22 | Teemu Sirkiä | ||
| Kantalassa oli eteläpäässä tällainen: https://vaunut.org/kuva/7821 Tuo on pystytetty ennen kauko-ohjauksen rakentamista. Olisiko Harjussakin ollut tässä tolppa valmiina ja sen vuoksi jäänyt tällaisella jalalla käyttöön, kun kauko-ohjaus valmistui? | ||||
|
|
26.08.2018 10:54 | Jukka Suortanen | ||
| Kaikesta huolimatta tässä kuvassa on hieno elokuun tummenevan iltayön tunnelma. Toivottavasti T4023 kulkisi nyt jatkossa aikataulun mukaisesti ja tarjoisi vielä kuvausmahdollisuuksia, ennen kuin illat pimenevät entisestään. | ||||
|
|
26.08.2018 10:33 | Tapio Nikula | ||
| Pm-Mi-väli valmistui ensiksi. Sähköromppeet toimitti Siemens. Kamat tulivat laatikoissa, jotka oli valmistettu toiselta puolelta höylätystä laudasta. Kyseisistä laudoista rakennettiin meidän kesämökkimme ja ennen sisäpintojen maalausta näkyi aika paljon Siemens-tekstejä. Tuota Harjun pääopastimen mallista tolppaa käytettiin Pm-Mi-välillä muistaakseni vain Hiirolan (vai oliko Kalvitsa) eteläpäässä. Luultavasti koko tolppa ostettiin muualta, saattavat siis olla ruotsalaisiakin. Tolpan alaosan levennyksessä oli sähkövempaimet. Muut tolpat rakennettiin opastinmestarin pajalla ja niissä oli kulmaraudasta tehty jalusta ja koko hökötys kaivettiin maahan. Sähkölaitteet olivat erillisessä harmaassa laitekaapissa lähellä opastinta. Yhtenä kesänä 60-luvulla maalasin kaikki opastimet väliltä Palosuo-Mikkeli. Hommaan meni kaksi kuukautta. Kuollaksenikaan en muista, mikä firma oli valmistanut opastimen lyhdyt (oliko sekin Siemens). | ||||
|
|
26.08.2018 10:11 | Pasi Seppälä | ||
| Niin, kunhan vaan kulkisi ajoissa: https://vaunut.org/kuva/128057 | ||||
|
|
26.08.2018 10:03 | Pasi Seppälä | ||
| Ok. Täytyy yrittää seurailla, millaisilla kokoonpanoilla ja vaunumäärillä näitä kulkee. Se paluujuna 4023 lähtee meille kouvolalaisille niin sopivan hyvään aikaan. | ||||
|
|
26.08.2018 10:02 | Pasi Utriainen | ||
| Julian mainiosta hausta selviää, että kolme puutavarajunaa on lähtenyt tänä vuonna Kerimäeltä. https://julia.dy.fi/timetables/advanced?s=1&date=past&range=240&start=ki%C3%A4 | ||||
|
|
26.08.2018 09:58 | Teemu Saukkonen | ||
| Jospa tämä on se vähemmillä konteilla oleva runko: https://vaunut.org/kuva/127602 | ||||
|
|
26.08.2018 09:34 | Keijo Honkanen | ||
| Nuo oikealla olevat "halot" odottavat rautatiekuljetusta eli Kerimäki on yksi liikenneviraston (?) raakapuun lastauspaikoista. | ||||
|
|
26.08.2018 09:28 | Pasi Seppälä | ||
| Mukava lisäjuna kokoonpanoltaan oli tämä lauantainen päiväkulkija. Näitä päiväsaikaan Kouvolan suuntaan kulkevia mielenkiintoisia rahteja ei ole liikaa kulussa. Kontteja on aika vähän menossa Haminaan. Enteileekö lyhyttä tiistain paluujunaa 4023 vai meneekö näitä muissakin junissa? Voihan Haminassa tietysti olla lisää tyhjiä vielä palauttamattomia vaunuja, jotka lisätään seuraavaan tiistai-illan 4023:seen. |
||||
|
|
25.08.2018 22:42 | Hannu Peltola | ||
| Ähh, näköjään tähän kohtaan liittyvä video on mennyt aivan reisille... :-( | ||||
|
|
25.08.2018 22:27 | Hannu Peltola | ||
| Laskin videolta tämän junan vaunumäärän ja junassa on 125 hiilivaunua. Perässä on kahden veturin DPU-yksikkö. | ||||
|
|
25.08.2018 21:44 | Perttu Karttunen | ||
| Olikos jossain jo keskustelua näistä Spa - vaunuista että oliko tarkoitus kokeilla tuota automaattikytkimen soveltuvuutta kotimaan liikenteessä, vai oliko kenties kaavailua että näillä olisi rahdattu itänaapurista puuta? | ||||
|
|
25.08.2018 21:37 | Hannu Peltola | ||
| Upea kuva hienosta junasta! | ||||